Tajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito"

Hannu-Pekka Halonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito Helena Jäntti Lääkäriyksikön vastuulääkäri KYS

2 Tajuton potilas Anne-Mari Kantanen, LL, Neurologian erikoislääkäri. Akuuttineurologi, KYS Neurokeskus

3 Tajuton? Tajuttomaan potilaaseen ei saa kontaktia, hän ei ole herätettävissä ja hän ei noudata annettuja ohjeita Tajuttomuus johtuu aivojen toimintahäiriöstä: aivorunko tai isoaivohemisfäärit eivät toimi kunnolla syystä tai toisesta Syitä on useita ja moni niistä uhkaa potilaan henkeä => Tajuttomuuden diagnostiikka ja hoito etenevät samanaikaisesti Välittömillä hoitotoimenpiteillä ostetaan aikaa sille, että tajuttomuuden syy selviää ja sen mukainen hoito aloitetaan

4 Tajunnan anatomia? Aivorunko on valokatkaisija herättää ja sammuttaa tajunnan vireystilan ylläpito talamusten tahdistamana Isoaivot on (järjen)valo tajunnan laatu ja sisällöntuotanto Ajatukset, tunteet, muisti, ärsykkeisiin reagointi ja puhe

5 Ensihoidon katkaisin/lamppu

6 HÄKE: Hälytys Ensivaste Ensihoitoyksikkö Ensihoitolääkäri Ensihoidon vastuulääkäri määrittelevät alueensa vasteen Valtakunnassa yhteiset vasteet ensihoitolääkärille

7 Ensihoitojärjestelmä osa terveydenhuoltojärjestelmää koko järjestelmä tarvitaan ensimmäinen lenkki akuutin potilaan hoitoketjussa erityispiirre: työdiagnoosi ja hoidot vajavaisin tiedoin, varsin tarkkaan valvottua ja säädeltyä 7

8 hätäkeskusalueet Kuopio (Itä- ja Kaakkois-Suomi), loppusyksy 2012 Pori (Pirkanmaa ja Satakunta), syksy 2013 Kerava (Uusimaa), kevättalvi 2014 Turku (Varsinais-Suomi ja Häme), kevättalvi 2014 Vaasa (Pohjanmaa ja Keski-Suomi), syksy 2014

9 kaikki hätäpuhelut 3milj/v ei tehtävän välitystä 50% terveystoimi n.50% muut viranomaiset n.50%

10 Riskinarvio hätäkeskuksessa % kaikista Riski Peruselintoiminnat A 7% Korkea-riskinen Peruselintoiminnoissa ongelma 1/3 B 25% Tuntematon Peruselintoimintojen ongelmaa ei voida pois sulkea C 36% Matala riskinen Ei viitteitä ongelmista D 24% Tarkistus-tehtävä Ei ongelmia N 7% Oire tunnistettu, ei tehtävää

11 Ak neurologia prosessi ensihoidossa Tavoitteet 1. Varhainen tunnistaminen: Kriittinen piste: kun ensihoitoyksiköt kohtaavat potilaan 2. Oikea potilas- ja hoitopaikan valinta Kriittinen piste: ensihoitohenkilöstö-ohjeet konsultoinnista sairaalan informointi 3. Aikaikkuna Kriittinen piste: Koko (ensihoito)ketju

12 Kysymys 1 akuutti neurologia : mikä yleisin neurologinen ensihoitotehtävä?

13 2014 Kuopio HÄKE Kaikki terveystoimen tehtävät Kaikki A ja B riskiluokan BC 706 (halvausoire) AB 702 (tajuton) AB772 (kouristus) (32%) 5415 (3.6%) 1938 (1.3%) 1916 (1.3%)

14 706 aivohalvaus Sisältää kaikki AVH-oireet ja syyt myös ohi menneet oireet (TIA) = oire, avainsana liittyy AVH:oon Ei sisällä: primääristi tajuttomat AVH:t, elottomuus AVH:n seurauksena kouristelu oireena erillinen avainsana

15 706 halvausoire Oireet: oletus potilas tajuissaan - puhekyky - liike ja voima raajoissa - kasvojen mimiikka - näköhäiriöt

17 -kouristelu oireena Kouristelu oireena on erillinen tehtävä (772) Kouristelun riskinarvion kulmakivi on tunnistaa mahdollinen äkkieloton Kouristelun kesto, jatkuvuus, kontakti, aiheuttaja

18 Kohtausoire Ohimenevä oire tai löydös aiheutuu epänormaalista/liiallisesta syknroonisesta neuronaalisesta toiminnasta aivoissa ( sähkövika ) Kohtauksella on selvä alku ja loppuaika (1-4min). Pitkittyneestä kohtauksesta (SE) puhutaan kun oire kestää yli 5min

19 Status Epilepticus Status epilepticus (SE) on tila, jossa epileptinen kohtaus kestää yli 30 minuuttia tai kohtaukset toistuvat niin tiheästi, että potilas ei toivu niiden välillä. Jos kohtausoire ei rajoitu I ja II vaiheen lääkehoidoilla (bentsodiatsepiinit ja antiepileptit), kohtausta kutsutaan hoitoresistentiksi (refractory status epilepticus, RSE). Hoito teho-osastolla yleisanestesialla. Status on erittäin hoitoresistentti (ns.super-refractorinen, SRSE). Kestää hoidosta huolimatta yli 24h.

20 Status Epilepticus SE tyyppi T1 T2 Tajuttomuuskouristuskohtauksin ilmenevä SE Paikallisalkuinen, tajunnanhämärryskohtauksin ilmenevä SE Absence eli poissaolotyyppinen SE 5min 30 min 10 min >60min 10-15min Ei tiedossa T1 ajanhetki, jolloin hoito aloitettava T2 ajanhetki, jonka jälkeen pitkäaikaisvauriota voi olla odotettavissa

21 Pitkittynyt epileptinen kohtaus Ensihoito 340/ kohtausoire Sairaala 80/ kohtausoire > 5min Pitkittynyt 10-16/ (> 30min) Hoitoresistentti (teho) 3/ Erittäin hoitoresistentti 0.7/

22 Status - etiologia Uusi epileptinen oireilu, jolle ei erillistä syytä l. kryptogeeninen Aiempi todettu epilepsia Aivovammat Alkoholi Aivoverenkiertohäiriöt Kasvaimet Infektio/inflammaatio Metaboliset syyt

23 Tehohoitoon vain 20-30% I (bentsodiatsepiinit) vaiheen lääkkeisiin reagoi 30 % II (antiepileptit) vaiheen lääkehoitoon + 40 % III 30 %:lla SE kestää lääkehoidoista huolimatta > 60min

24 < 5min Ensihoito buccaalinen midatsolaami 0,25mg/kg ad 10mg 5-30min Loratsepaami i.v. 4mg (ad 8mg) Diatsepaami i.v. 10mg (ad 30-50mg) I 2-3 min/12-24h 2-3min/15-30min 30-60min Fosfenytoiini 18mgFE/kg 150mgFE/min* Levetirasetaami 20mg/kg 2000mg/15min Lakosamidi 5-6mg/kg mg/5min Valproaatti 15-20mg/kg 200mg/min II >60min Propofoli 1-2mg/kg ad 10mg/kg 2-10mg/kg/h Tiopentaali 3-5mg/kg 3-5mg/kg/h Midatsolaami 0,2mg/kg ad 2mg/kg 3-5mg/kg/h III

25 -tajuttomuus A702 tajuttomuuden riskinarvion kulmakivi on tunnistaa mahdollinen äkkieloton tajuttomuuden aiheuttaja, kesto, mihin reagoi

26 Ensiarvio Ak neurologia: miten ensihoito lähestyy työturvallisuus elossa? ABCDE välittämät toimet lisäavun tarve Tarkennettu tilannearvio A ilmatie B hengitys C verenkiero D tajunta E muut tekijät ( aiheuttaja )

27 Ensiarvio välittömät toimet Ensiarvio Välitön hoito--lisäapu A Huutaa/puhuu OK Avaa - nieluputki B C Katso karkeasti HT, miltä näyttää Rad+, perif lämpö avusta D E Puhuttele ravistele testaa kipu Mikä vika?

28 tarkennettu arvio Välitön hoito A Pysyykö ilmatie auki? Avaa nieluputki joku väline B HT, SaO2, heng.äänet Avusta tarv C RR, monitori-ekg, verivol arviointi Aivopaine koholla: hoida Rr tavoitteisiin Muutoin: D GCS, pupillat E Mikä vika? - anamneesi, perustaudit, mittaukset (glc, lämpö) Hoida hoidettavissa oleva

29 V = vuoto kallon sisään O = hapenpuute I = intoksikaatio I = infektio H = hypoglykemia M = matala verenpaine E = epilepsia! = simulaatio

30 A Ak neurologia mitkä hoitomahdollisuudet eri tasoilla Ensivaste Perustaso Hoitotaso Ensihoitolääkäri O2-lisä Kylkiasento nieluputki O2-lisä Kylkiasento nieluputki Konsultaation jälkeen ilmatien hallinta B maskivent maskivent Käsivent/kontr vent C nestehoito Nestehoito Rajattu vasoakt lääkitys Ilmatien hallinta Kontrolloitu ventilaatio Nestehoito Vasoakt lääkitys D Bukk bentso Iv bentso Iv bentso YA E Po sokeri Iv sokeri Iv sokeri Iv sokeri Status: Proepanutin, YA

31 hoitopaikan valinta Halvausoire Keneltä ohjeet Neurologi ensihoitolääkäri hoitopaikka Liuotukseen pystyvä Tajuton ensihoitolääkäri Pth/aluesairaala Keskussairaala Yliopistosairaala *hoitopaikka työdg:n mukaan Kouristava ensihoitolääkäri Pth/aluesairaala Keskussairaala Yliopistosairaala *hoitopaikka työdg:n mukaan

32 Ensihoito akuutin neurologisen potilaan hoitoketjussa Koko ensihoito tärkeä hoitoketjun alkupää Aikakriittinen hoitoketju (Stroke!!) Tunnistus 112 ja ensihoitoyksiköt Osa potilaista selkeästi vaativia ensihoitovaiheessa (tajuton, pitkäkest kouristus) Hyötyvät ensihoitolääkärin paikallaolosta Osa hyötyy nopeasta (ilma)kuljetuksesta keskitettyyn hoitopaikkaan stroke aikasäästö tajuton, kouristus työdg:n mukaan

Samankaltaiset tiedostot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen