Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen - aikuisten oppimisvaikeudet koulutusjärjestelmän haasteena

Transkriptio

1 Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen - aikuisten oppimisvaikeudet koulutusjärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki, johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi, tutkimus ja kehittäminen

2 Kokemuksia väliinputoamisesta Minulla todettiin 2012 lukihäiriö. Olen 30-vuotias. Kokemuksetosiossa yli 40-vuotiaat kertovat, että heidän häiriö löytyi peruskoulussa alaluokalla. Neuropsykologi sanoi minulle, että "sinun nuoruudessasi ei olla tunnettu sairautta vielä". Nyt en ole enää edes yhteiskuntatakuun piirissä. Minä vuonna sairaus oli tiedossa koulujärjestelmässä? Kiitos vastauksesta. (Kysymys Lukihäiriö.fisivustolla keväällä 2013) Olen 34-vuotias. Minulla on ollut oppimisvaikeuksia ja varmasti lukihäiriö. Olen erittäin katkera, kun minulle ei ole lapsena annettu tukea vaikeuksiini. Voisin kirjoittaa pitkän tarinan vaikeuksistani vuosien varrelta... (Palaute Oppimisvaikeus.fi-sivustolla keväällä 2013)

3 Kokemuksia väliinputoamisesta Olen 33-vuotias nainen, jolle uusien asioiden oppiminen on ollut lapsesta lähtien hyvin vaikeaa. Ala-asteen ja yläasteen rämmin huonoin arvosanoin ja sain itselleni taottua tyhmän lapsen maineen, vaikkakaan minua ei kukaan koskaan asiasta kiusattukaan, onneksi. Päälle parikymppisenä opiskelin ensimmäisen ammatin itselleni kauhun sekaisin fiiliksin, vaikkakin koulussa pärjäsin kohtalaisesti. Oppiminen tuntui kuitenkin koko ajan tahmealta ja todella työläältä. Oikeinkirjoitus on todella haastavaa ja virheitä tulee jatkuvasti. Puhuminen, etenkin vieraissa paikoissa vieraiden ihmisten kanssa on hurjan kuullosta, kun sanat menevät väkisin sekaisin ja alan helposti änkyttämään, mikä on kyllä todella kiusallista. Muisti minulla on yhtä lyhyt kuin edesmenneellä mummollani. Kaikki tärkeät asiat pitäisi kirjoittaa ylös, mikä on sekä rasittavaa että aika pelottavaakin tällä iällä. Ystäväni vinkkasi mahdollisesta lukihäiriöstä ja löysin nämä sivut ja aloin vakavasti miettimään voisiko minullakin olla jonkun asteinen lukihäiriö. Ja ensimmäistä kertaa elämässäni mietinkin, enkö olekaan niin tyhmä kuin olen kuvitellut, voiko tämä kaikki ollakin lukihäiriötä. Minulla on suuri unelma jatkaa opiskeluja amk:n puolelle, mutta miten? Mistä löytää oikeanlainen tekniikka opiskeluun? Pystyykö koulut huomioimaan aikuisten erilaisia oppijoita? (Palaute Oppimisvaikeus.fi-sivustolla keväällä 2013)

4 on kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja Oppimisvaikeuksiin liittyviä hankkeita Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki ( ) (OPH) Nuorten aikuisten lukivaikeuden neuropsykologinen kuntoutus tuloksellisuuden arviointi ( ) (Kela) Opi oppimaan kuntoutuspalveluiden kehittämishanke nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin ( ) (RAY) Lukineuvola-hankkeen arviointitutkimus ( ) (ESR)

5 Esityksen tausta ssä toteutettiin vuosina Opi oppimaan - projekti (RAY), jonka tavoitteena oli kehittää kuntoutuspalveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin. Hankkeen palveluita olivat lukikonsultointi, oppimisvaikeuksien psykologinen arviointi, oppimisvalmennus ja ryhmäkuntoutus. Osana hanketta tehtiin soveltavaa tutkimusta aikuisten oppimisvaikeuksista. Arviointitutkimusta määrällisin ja laadullisin aineistoin (Korkeamäki ym. 2010, Korkeamäki 2011) Haastattelututkimus aikuisten oppimisvaikeuksista (Korkeamäki 2010)

6 Miksi aikuiset ovat väliinputoajia? Suurin osa oppimisvaikeuksista koskevasta tutkimuksesta ja tukikeinoista on keskittynyt lapsiin Tietoa vaikeuksia kokevien omista näkökulmista on vähän Vrt. myös syrjäytyneet nuoret

7 Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeudet Laajempi kiinnostus aikuisten oppimisvaikeuksiin alkoi 1980-luvulta tieteellisen tutkimuksen ja yhteiskunnallisen keskustelun myötä (Gerber 2003) Tuesta ja erityisopetuksesta huolimatta monet vaikeudet pysyviä (Holopainen & Savolainen 2005, Wilson & Lesaux 2001) Monen oppimisvaikeus tunnistetaan vasta aikuisena (esim. Singleton ym. 2009) Yhteiskunnallisista muutoksista keskeisiä mahdollisuudet ylioppilaskokeen poikkeusjärjestelyihin aikuiskoulutuksessa syrjinnänvastaisen lainsäädännön vahvistuminen ja esteettömyyskäsitteen laajentuminen 2000-luvulla

8 Aikuisten oppimisvaikeudet Yleisin oppimisvaikeus on lukemisvaikeus eli dysleksia Usein oppimisen erityisvaikeuksia esiintyy yhdessä (erityisesti lukuja kirjoitusvaikeus) Monella oppimisvaikeuksiin liittyy myös tarkkaavuuden vaikeuksia Oppimisvaikeudet jatkuvat usein aikuisuuteen hyvästäkin erityisopetuksesta tai kompensoinnista huolimatta

9 Oppimisvaikeuksien esiintyvyys Oppimisen erityisvaikeuksia esiintyy 5 10 prosentilla väestöstä. Itseraportoituja vaikeuksia koulunkäynnissä tai oppimisessa on kokenut noin 16 prosenttia vuotiaista. (Lavikainen 2005) Lukemisen vaikeuksia raportoi viisi prosenttia. Kansainvälisen lukutaitotutkimuksen mukaan suomalaisista aikuisista 15 prosentilla on lukutaidossaan sellaisia vaikeuksia, jotka vaikeuttavat heidän oppimistaan, työllistymistään ja työntekoaan sekä vähentävät aikuisopiskelua ja opiskeluhaluja (Malin 2006). Suurta osaa aikuisten oppimisvaikeuksista pidetään tunnistamattomina (Gerber 2005)

10 Oppimisvaikeuksien esiintyvyys ja tuen tarve koulutuksessa erilaisia arvioita Ammattioppilaitoksissa lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien lisäselvittelyn tarve noin kolmanneksella (esim. Hakala 2006) Erityisopiskelijoita kaikista opiskelijoista 6,9 % ja nuorista 13,8 % Lukiokoulutuksessa lukivaikeutta noin 2 5 % (Kinberg 2008) Tiedot tuesta kerätään, mutta ei tilastoida vähäisen määrän vuoksi Kouluterveyskyselyn mukaan koettuja lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia ammattiopinnoissa ja lukiokoulutuksessa % Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa arvio tuen tarpeesta useimmiten 6 10 % (Ammatillinen erityisopetus 1/2013) Korkeakouluissa viidellä prosentilla todettu oppimisvaikeus (Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012) Eniten diagnosoituja oppimisvaikeuksia on ammattikorkeakoulujen naisopiskelijoilla (7 %)

11 Tuen saaminen Oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksia ilmoittaneista vuotiaista nuorista noin puolet ei ollut saanut lainkaan tuki- tai erityisopetusta (Lavikainen 2005) Ei ole saanut apua koulusta koulunkäynnin ja opiskelun vaikeuksissa Lukion ja ammattiopintojen 1. ja 2. vuoden opiskelijat 20 % (THL: Kouluterveyskysely) Puolet diagnosoiduista korkeakouluopiskelijoista ei ollut saanut erityisjärjestelyjä ylioppilaskirjoituksissa (Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012) Lisätukea opiskelutaitoihin ja opiskeluongelmiin toivoi % Sosiaalinen kyvykkyys yhteydessä lisätuen saamiseen lukio-opiskelijoilla silloin, kun tukea vähän saatavilla Eniten tukea tarvitsevat eivät saa sitä (Kinberg & Savolainen 2011)

12 Sukupuoli ja oppimisvaikeudet Ei yksimielisyyttä siitä, esiintyykö kehityksellistä lukivaikeutta enemmän pojilla kuin tytöillä Koetuissa oppimisvaikeuksissa ei juuri eroa Keskittymisongelmat ja matematiikka erottavat Naisten alidiagnosointi Suurin osa aikuisten kehittämishankkeiden asiakkaista naisia Huolena usein pojat ja miehet Esimerkiksi lukutaito (Sulkunen 2012) Erityisopetusta saaneet tytöt kaikkein heikommassa asemassa?

13 Oppimisvaikeuksien seurannaisvaikeuksia (1) Matalampi koulutustaso ja korkeampi työttömyys Myös nuoret (Lavikainen ym. 2006, Undheim 2003) Etenkin pitkäaikaistyöttömyys Mielenterveysongelmat, erityisesti masennus, yleisempää kuin väestössä keskimäärin (esim. Holopainen & Savolainen 2006, Riddick ym. 1999, Wilson ym. 2009) Myös koettu terveys huonompi kouluvaikeuksia raportoineilla (Lavikainen ym. 2006) Tytöt haavoittuvaisempia itsetunnoltaan kuin pojat (Alexander-Passe 2006)

14 Oppimisvaikeuksien seurannaisvaikeuksia (2) Vangeilla sekä tarkkaavuuden että oppimisen ongelmia moninkertaisesti muuhun väestöön verrattuna (esim. Tuomainen 2007) Arviot vaihtelevat prosentin välillä Nuorista rikoksentekijöistä oppimisvaikeuksia tutkittu aiemmin 42 %:lla, 23 % ei osannut sanoa (Gullman ym. 2011) Erityisopetusta oli saanut 86 % Työttömyys välittävä tekijä?

15 Mikä toimii? Tutkimustietoa vaikuttavuudesta vähän. Suojaavia tekijöitä ovat itsetuntemus, henkinen hyvinvointi, tavoitteiden asettaminen ja sosiaalisen tuen saaminen, jotka voivat olla selviytymisen kannalta varsinaista koulumenestystä tärkeämpää (Goldberg ym. 2003). Aikuisilla ympäristön mukauttaminen, opiskelustrategiat, itsetunnon tukeminen ja psykososiaalinen tuki keskeistä (Ahonen & Haapasalo 2008, Shaywitz & Shaywitz 2003). Selviytymisstrategioiden ja henkilökohtaisten vahvuuksien kehittäminen pitkin elämää ja monissa konteksteissa (Goldberg ym. 2003). Motivaation merkitys

16 Opi oppimaan -projektin asiakkaat Asiakkaaksi hakeuduttiin oma-aloitteisesti tai eri ammattilaisten ohjaamana Asiakkaita aloitti projektin parissa 180 Naisia 73 %, miehiä 27 % Asiakkaiden ikä vuotta, keski-ikä 37 vuotta Puolella (55 %) asiakkaista enintään ammattitutkinto Työssäkäyviä 41 %, opiskelijoita 31 %, työttömiä 13 % Tyytymättömyyttä koetaan opiskeluun/työhön (51 %) sekä toimeentuloon (45 %)

17 Tuen tarpeet Hankkeen asiakkaista 62 prosenttia ei ollut oman ilmoituksensa mukaan saanut tukea oppimisvaikeuksiinsa Iällä, sukupuolella ja elämäntilanteella oli vaikutusta tuen saamiseen Lähes puolet koki oppimisvaikeuksien vaikuttaneen omiin elämänvalintoihin paljon Opiskelun työläys, viivästyminen ja keskeytyminen Vaativa koulutus- ja työelämä Valinnanmahdollisuuksia vähän esimerkiksi koulutuksen suhteen. Työelämän ulkopuolella olevista asiakkaista yli puolella oppimisvaikeudet olivat vaikuttaneet omiin elämänvalintoihin paljon Heistä 68 % koki jääneensä tuen ulkopuolelle Kaikkein kielteisemmin opiskeluun suhtautuvat työelämän ulkopuolella olevat naiset (45 %) Mielenterveyden ongelmista raportoi lähes puolet (41 45 %) asiakkaista

18 Asiakkaiden kokemuksia tuen tarpeista Projektin palveluilta toivottiin eniten oppimisvaikeuden selvittämistä, tietoa omista oppimisvalmiuksista sekä konkreettisia neuvoja ja harjoituksia ongelmatilanteisiin. Oppisin kirjoittamaan oikein ja ymmärtämään sen, mitä lukee. (mies, 38 vuotta) Itseluottamus ja pärjääminen epävarmalla pohjalla. Olisin tehnyt nykyisiä valintoja jo aiemmin, jos olisin uskaltanut ja läpäissyt pääsykokeet. (nainen, 37 vuotta) Kaikki kielitaitoa vaativat alat oli pois mahdottomina aikanaan ammatinvalintalistalta. Tänä päivänä ei ole enää ammattialaa, jossa ei tarvittaisi kielitaitoa. (nainen, 57 vuotta) On vaikea pysyä mukana, jos tahti on kova. Vaaditaan kaikenlaista kokemusta työssäolosta. Nykyinen yhteiskunta vaatii, että pitäisi osata kaikenlaista. Pitäisi käydä hirveästi kouluja. (nainen, 20 vuotta)

19 Missä asioissa kokenut vaikeuksia aikuisena, (%), n=

20 Missä asioissa kokenut vaikeuksia aikuisena, selkeä lukivaikeus, % (N=48). (Nukari 2010)

21 Missä oppimisvaikeudet häiritsevät itseä eniten? (%), n=

22 Hankkeen tuloksia Seurantakysely (n=83, vastausprosentti 54 %) Valtaosalla (81 %) palveluihin osallistuminen vaikuttanut myönteisesti elämäntilanteeseen. Kielteistä vaikutusta elämäntilanteeseen ei ollut. Esimerkkejä myönteisistä vaikutuksista: opiskelujen sujuminen, valmistuminen, opintojen aloittaminen, itsetunnon kohoaminen. Palvelut vaikuttaneet myönteisesti työssä jaksamiseen tai uuteen työhön suuntautumiseen (70 %). Hieman pienempi osa vastaajista (57 %) kokee palveluiden vaikuttaneen myönteisesti opintojen edistymiseen tai uusien opintojen aloittamiseen

23 Hankkeen vaikutuksia Käsitykset omista vaikeuksista pienentyneet muistamista ja keskittymistä lukuun ottamatta Erityisesti itsetunto ja matematiikka. Myönteisinä vaikutuksina mainitaan muun muassa Itsetuntemus parantunut (85 %) Hyväksyy paremmin oppimisvaikeuden (78 %) Selvittäminen vaikuttanut myönteisesti elämään ja tulevaisuudensuunnitelmiin (77 %) Elämänlaatu parani (73 %) Tärkeä väline opiskeluissa ja työelämässä (71 %) Luottaa ja uskoo omaan osaamiseensa enemmän (68 %). Vaikutukset parempia, jos osallistui useampaan kuin yhteen palveluun

24 Tuen saaminen Puolet vastaajista tarvitsee jatkossa vähän tai ei lainkaan ulkopuolista tukea. Paljon ulkopuolista tukea tarvitsee 13 % vastanneista. Eniten tukea oppimisvaikeuksiin on tähän mennessä saatu projektilta ja läheisiltä, vähiten oppilaitoksesta tai työvoima- ja sosiaalipalveluista. Käytännön tuen saaminen on ollut henkistä tukea vähäisempää. Jatko-ohjauksena Celia-kirjasto, järjestöt, aikuiskoulutus ja terveydenhuolto

25 Haastattelututkimuksen tuloksia Haastateltu 26 aikuista, joilla diagnosoitu oppimisvaikeus Yleisin oppimisvaikeus lukivaikeus Haastateltavat vuotiaita ja edustivat erilaisia sosiaalisia asemia Monilla oli kokemuksia opintojen keskeytymisestä ja viivästymisestä Haastateltavien opiskelupolut eivät tyypillisesti edenneet suoraviivaisesti Nuorena ammattitutkinnon suorittaneet olivat kaikki vaihtaneet alaa tai jatkaneet opintojaan

26 Oppimisvaikeuden tunnistaminen aikuisena Kaikkien oppimisvaikeuksia ei tunnisteta peruskoulussa Monella oppimisvaikeuden merkitys ja tuki jäänyt keskeneräiseksi. Nuorilla ja aikuisilla itsellään aktiivinen rooli oppimisvaikeuden tunnistamisessa ja avun hakemisessa Opiskelijoilla ongelmanratkaisua opiskelussa koettuihin vaikeuksiin Vanhemmilla haastateltavilla taustalla jonkinlainen elämäkerrallinen käänne, kuten aikuisopiskelun aloittaminen tai terveyteen liittyvät tekijät. Diagnoosin merkittävyyttä lisäsi, kun se selitti omia vaikeuksia ja oli yhteydessä avun ja ymmärryksen saamiseen

27 Elämänkulku Oppimisvaikeuksia koettu aina, siirtymävaiheet merkityksellisiä Lukemisvaikeudet yksi syy hakeutua ammattiopintoihin Lukion merkitys tulevaisuuden kannalta Omaa paikkaa haettu pitkään, monia yrityksiä löytää sopiva työ Aikuisena motivaatio parantaa omia taitojaan Kynnys aloittaa uudet opiskelut, ei enää Työn, opintojen ja perheen yhteensovittamisen haasteellisuus

28 Opiskelukokemukset peruskoulun jälkeen Opiskelu koettiin usein mielekkäämpänä ja moni kuvasi saaneensa uuden otteen opiskeluun Aikuismaisempi kohtelu, kokemuksen arvostaminen. Opiskeluun tai työelämään liittyvien vaatimusten kasvu edellytti usein uusia strategioita. Haastateltavat olivat usein oppineet itse opiskelustrategiansa sen sijaan, että niitä olisi systemaattisesti opetettu Toimivia ratkaisuja esimerkiksi tiivistelmät tekstistä tai muistiinpanojen kirjoittaminen Ajatuskartan soveltaminen eri tilanteisiin Vieraisiin kieliin hankalampi löytää keinoja kuin esimerkiksi lukemiseen. Opintojen keskeytysten taustalla useimmiten vaikeudet vieraissa kielissä

29 Oppimisen vahvuuksia Hyvä näkömuisti Värien ja listausten hyödyntäminen Ajatuskartta, mindmap Asioiden yhdistäminen luovalla tavalla, soveltamiskyky Verbaalinen lahjakkuus, muille opettaminen Sosiaaliset taidot, kyky tulla toimeen muiden kanssa ja pyytää apua Tunnollisuus, ahkeruus, tarkkuus Työkokemuksen hyödyntäminen aikuisopiskelijana Työelämä myönteisen palautteen antajana

30 Kokemuksia hyvästä opetuksesta Oppimisen mielekkyys ja motivointi Kokonaisuuden hahmottaminen Vaikeuksien ymmärtäminen ja yrityksen arvostaminen Vaihtoehtojen tarjoaminen, monipuolisuus opetuksessa

31 Tuen ja erityisjärjestelyjen saaminen Kokemukset erityisjärjestelyistä usein myönteisiä Lisäajan välttämättömyys Mahdollisuus käyttää tietokonetta tentissä Suulliset kuulustelut Vaihtoehtoiset suoritustavat. Haastateltavat olivat kokeneet myös hankaluuksia tuen saamisen suhteen todistuksesta huolimatta. Tuen saamisen taustalla hyvä vuorovaikutus opiskelijan ja opettajan kesken. Nuoremmilla haastateltavilla kokemukset koulun tuesta olivat yleensä myönteisempiä kuin vanhemmilla Monet vanhemmat haastateltavat kuvasivat syyllistämistä ja rangaistuksia Suoraan oppimisvaikeuksiin saatu tuki koettiin myönteisenä

32 Miksi apu ei aina kohtaa? Leimautumisen pelko Lukihäiriöllä vitsailu Stereotypiat Halu suoriutua siinä missä muutkin Tuen hyödyntämistä pitää myös oppia Tiedon puute Omasta oppimisvaikeudesta Oppilaitoksen tukikäytännöistä

33 Sosiaalinen tuki Käsityksellä tuen saatavuudesta on myös vaikutusta. Vertaistuen mahdollistaminen Vertaistuki ei (aikuisten) oppimisvaikeuksissa itsestään selvää Havaitseminen, että muilla samankaltaisia kokemuksia

34 Universal design - saavutettavuus Suunnittelu keskeistä: ennakoidaan mahdollisia vaikeuksia erityisjärjestelyjen tarve vähenee Äänikirjat, kompensoivat apuvälineet Opiskelutaitokurssit osana tutkintoja Tuen saavutettavuus asenteellinen saavutettavuus usein vaikeinta

35 Nuorten aikuisten lukivaikeuden neuropsykologinen kuntoutus - tuloksellisuuden arviointi ( ) Kelan rahoittama tutkimus, joka toteutetaan ssä Yhteistyössä HYKS:n Foniatrian yksikkö Kohderyhmänä vuotiaat nuoret aikuiset, joilla on kehityksellinen lukivaikeus Vaikeus haittaa kiinnittymistä opintoihin, opintojen loppuun saattamista, työllistymistä tai työssä selviytymistä Voi olla diagnosoitu tai diagnosoimaton lukivaikeus Diagnosoimattomat saavat neuropsykologisen ja foniatrin tutkimuksen Kuntoutus kestoltaan tiivistä, 12xkaksoisaika, joko yksilö- tai ryhmäkuntoutusta

36 Neuropsykologinen yksilökuntoutus lukihankkeessa Tapaamisia 12 x 1,5h Sijoittuu 5 kuukauden ajalle, 1-2 krt/viikossa Perustuu neuropsykologisessa arviossa yksilöllisesti todettuihin vaikeuksiin Lukivaikeuden tulee olla keskeisin Lukivaikeuden lisäksi henkilöllä saattaa olla työmuistin tai esimerkiksi matematiikan vaikeuksia, joita tuetaan tarpeen mukaan

37 Neuropsykologinen ryhmäkuntoutus lukihankkeessa Toteutetaan 10 hengen ryhmissä Tapaamisia 12 x n. 2,5h (välissä tauko) Sijoittuu 5 kuukauden ajalle, 1-2 krt/viikossa Menetelminä asiantuntijatiedon, psykososiaalisen ryhmätyön ja vertaistuen yhdistäminen Esim. keskustelut, pienryhmätoiminta, toiminnalliset menetelmät, luennot, harjoitukset ja kotitehtävät

38 Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki ( ) Maksutonta täydennyskoulutusta opetustoimen henkilöstölle. Koulutuksen sisällöt perustuvat tutkimukseen ja hankkeiden hyviin käytäntöihin. Mahdollisuus osallistua yksittäisille luennoille tai viiden opintopisteen opintokokonaisuuteen. Opintokokonaisuudessa kahdeksan lähipäivää. Etäjaksojen aikana luetaan syventäviä artikkeleita ja tehdään oman työn kehittämiseen liittyviä tehtäviä

39 Lähteitä ja lisätietoa Oppimisvaikeus.fi-sivusto Perustietoa oppimisvaikeuksista ja tukikeinoista. Oma osio ammattilaisille, mahdollisuus liittyä ammattilaisverkostoon. Keskeistä kirjallisuutta ja ohjausmateriaalia. Korkeamäki, Johanna (2010): Aikuisten oppimisvaikeudet. Näkökulmia selviytymiseen. n tutkimuksia 83/2010. Korkeamäki, Johanna, Reuter, Anni & Haapasalo, Seija (2010): Aikuisten oppimisvaikeuksien tunnistus, arviointi ja kuntoutus. n työselosteita 40/2010. Korkeamäki, Johanna (2011): Myös aikuiset tarvitsevat tukea oppimisvaikeuksiin. Aikuiskasvatus 2/