Mikä auttaa selviytymään? Tutkimuksen ja arvioinnin näkökulma

Transkriptio

1 Mikä auttaa selviytymään? Tutkimuksen ja arvioinnin näkökulma Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö

2 Esityksen rakenne Mitä haastattelututkimus kertoo aikuisten oppimisvaikeuksista? Osana hanketta selvitetty aikuisten kokemuksia oppimisvaikeuksien kanssa selviytymisestä, selviytymiskeinoista ja tuen saamisesta Haastateltu 26 aikuista, joilla todettu oppimisvaikeus tai tarkkaavuushäiriö Haastateltavat vuotiaita ja edustivat erilaisia koulutustaustoja ja sosiaalisia asemia. Naisia 16, miehiä 10. Miten Opi oppimaan -hankkeen palveluilla tuettu selviytymistä? Hankkeen arvioinnin tuloksia asiakkaiden seurantakyselystä ja ammattilaisille tehdyistä kyselyistä.

3 Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeudet Laajempi kiinnostus aikuisten oppimisvaikeuksiin alkoi luvulta tieteellisen tutkimuksen ja yhteiskunnallisen keskustelun myötä (Gerber 2003) Tuesta ja erityisopetuksesta huolimatta monet vaikeudet pysyviä (Holopainen & Savolainen 2005, Wilson & Lesaux 2001) Monen oppimisvaikeus tunnistetaan vasta aikuisena (esim. Singleton ym. 2009) Yhteiskunnallisista muutoksista keskeisiä mahdollisuudet ylioppilaskokeen poikkeusjärjestelyihin aikuiskoulutuksessa syrjinnänvastaisen lainsäädännön vahvistuminen ja esteettömyyskäsitteen laajentuminen 2000-luvulla

4 Tutkimustietoa tukipalveluiden kehittämistyön tueksi Aiempien tutkimusten mukaan oppimisvaikeuksiin liittyy muuta väestöä enemmän mielenterveyden ongelmia, työttömyyttä ja jopa rikollisuutta Suojaavia tekijöitä ovat itsetuntemus, henkinen hyvinvointi, tavoitteiden asettaminen ja sosiaalisen tuen saaminen, jotka voivat olla selviytymisen kannalta varsinaista koulumenestystä tärkeämpää (Goldberg ym. 2003) Aikuisilla ympäristön mukauttaminen, opiskelustrategiat, itsetunnon tukeminen ja psykososiaalinen tuki keskeistä (Ahonen & Haapasalo 2008, Shaywitz & Shaywitz 2003) Selviytymisstrategioiden ja henkilökohtaisten vahvuuksien kehittäminen pitkin elämää ja monissa konteksteissa (Goldberg ym. 2003)

5 Kokemuksia tuen saamisesta peruskoulussa Haastateltavien kokemukset tuen saamisesta vaihtelivat paljon. Suoraan oppimisvaikeuksiin saatu tuki koettiin yleensä myönteisenä. Nuoremmilla haastateltavilla kokemukset koulun tuesta olivat yleensä myönteisempiä kuin vanhemmilla Monet vanhemmat haastateltavat kuvasivat syyllistämistä ja rangaistuksia Tuen luonteen muuttuminen yläkoulussa myös nuorten kohdalla Osa haastateltavista kuvasi vaikeuksien salaamista ja häiriökäyttäytymistä pyrkimyksenä peittää koettuja vaikeuksia.

6 Opiskelukokemukset peruskoulun jälkeen Opiskelu koettiin usein mielekkäämpänä ja moni kuvasi saaneensa uuden otteen opiskeluun Aikuismaisempi kohtelu, kokemuksen arvostaminen. Opiskeluun tai työelämään liittyvien vaatimusten kasvu edellytti usein uusia strategioita. Haastateltavat olivat usein oppineet itse opiskelustrategiansa sen sijaan, että niitä olisi systemaattisesti opetettu Toimivia ratkaisuja esimerkiksi tiivistelmät tekstistä tai muistiinpanojen kirjoittaminen Ajatuskartan soveltaminen eri tilanteisiin Vieraisiin kieliin hankalampi löytää keinoja kuin esimerkiksi lukemiseen. Opintojen keskeytysten taustalla useimmiten vaikeudet vieraissa kielissä.

7 Oppimisvaikeuden tunnistaminen aikuisena Peruskoulussa tunnistettu alle puolella. Monella oppimisvaikeuden merkitys ja tuki jäänyt keskeneräiseksi. Nuorilla ja aikuisilla itsellään aktiivinen rooli oppimisvaikeuden tunnistamisessa ja avun hakemisessa Opiskelijoilla ongelmanratkaisua opiskelussa koettuihin vaikeuksiin Vanhemmilla haastateltavilla taustalla jonkinlainen elämäkerrallinen käänne, kuten aikuisopiskelun aloittaminen tai terveyteen liittyvät tekijät. Diagnoosin merkittävyyttä lisäsi, kun se selitti omia vaikeuksia ja oli yhteydessä avun ja ymmärryksen saamiseen.

8 Tuen ja erityisjärjestelyjen saaminen Kokemukset erityisjärjestelyistä usein myönteisiä Lisäajan välttämättömyys Mahdollisuus käyttää tietokonetta tentissä Suulliset kuulustelut Vaihtoehtoiset suoritustavat. Haastateltavat olivat kokeneet myös hankaluuksia tuen saamisen suhteen todistuksesta huolimatta. Tuen saamisen taustalla hyvä vuorovaikutus opiskelijan ja opettajan kesken. Perheellä suuri merkitys tuen antajana. Vanhempien rooli vaikuttaa myös tuen saamiseen ja hakemiseen koulussa.

9 Tuen pyytämiseen vaikuttavia tekijöitä Tieto omasta vaikeudesta ja aiemmat kokemukset tuen saamisesta vaikuttavat. Halu pärjätä itse vaikeuksista huolimatta. Omasta vaikeudesta halutaan kertoa vain niille, joiden täytyy olla asiasta tietoisia Ei haluta tulla nähdyksi liian erilaisena tai ongelmaopiskelijana. Opiskelijat tietoisia vähäisistä resursseista: opettajilla ei aikaa, oppilaitosten tukimuodot riittämättömiä, jatkuvat muutokset ongelmallisia opiskelijan kannalta. Tuen hakemiseen vaikuttavat myös oppilaitosten ja terveydenhuollon epäselvät käytännöt oppimisvaikeuksien suhteen.

10 Hyvä selviytyminen Rohkeus tehdä itselle tärkeitä asioita Monipuoliset selviytymiskeinot Muilta saatu kannustus ja tuki Tukimahdollisuuksien hyödyntäminen Erilaisuuden hyväksyminen ja arvostaminen

11 Miten palveluilla voidaan tukea selviytymistä?

12 Hankkeen tuloksia Seurantakysely (n=87, vastausprosentti 56 %) Valtaosalla (81 %) palveluihin osallistuminen vaikuttanut myönteisesti elämäntilanteeseen. Kielteistä vaikutusta elämäntilanteeseen ei ollut. Esimerkkejä myönteisistä vaikutuksista: opiskelujen sujuminen, valmistuminen, opintojen aloittaminen, itsetunnon kohoaminen Palvelut vaikuttaneet myönteisesti työssä jaksamiseen tai uuteen työhön suuntautumiseen (70 %). Hieman pienempi osa vastaajista (59 %) kokee palveluiden vaikuttaneen myönteisesti opintojen edistymiseen tai uusien opintojen aloittamiseen.

13 Hankkeen vaikutuksia Käsitykset omista vaikeuksista pienentyneet muistamista ja keskittymistä lukuun ottamatta Erityisesti itsetunto ja matematiikka. Myönteisinä vaikutuksina mainitaan muun muassa Itsetuntemus parantunut (85 %) Hyväksyy paremmin oppimisvaikeuden (78 %) Selvittäminen vaikuttanut myönteisesti elämään ja tulevaisuudensuunnitelmiin (77 %) Elämänlaatu parani (73 %) Tärkeä väline opiskeluissa ja työelämässä (71 %) Luottaa ja uskoo omaan osaamiseensa enemmän (68 %). Vaikutukset parempia, jos on osallistunut useampaan kuin yhteen palveluun.

14 Tuen saaminen Mielenterveysongelmat yleisiä Lähes puolet (46 %) raportoi olevansa usein masentunut tai ahdistunut. Eniten tukea oppimisvaikeuksiin on tähän mennessä saatu projektilta ja läheisiltä, vähiten oppilaitoksesta tai työvoima- ja sosiaalipalveluista. Käytännön tuen saaminen on ollut henkistä tukea vähäisempää. Puolet vastaajista tarvitsee jatkossa vähän tai ei lainkaan ulkopuolista tukea. Paljon ulkopuolista tukea tarvitsee 13 % vastanneista. Jatkossa tukea toivotaan etenkin vieraisiin kieliin, muistiin ja opiskelun tueksi. Tärkeää havaita, että ei ole yksin vaikeutensa kanssa, rohkeus kertoa omasta vaikeudesta.

15 Ammattilaisten kokemuksia Koulutuspalautteen (n=236) mukaan aikuisten oppimisvaikeudet näkyvät ammattilaisten työssä erityisesti heikentyneenä työ- ja opiskelukykynä sekä mielenterveyden ongelmina. Yhteistyökumppaneille tehdyn kyselyn (n=13) mukaan hanke on tukenut oppimisvaikeuksien tunnistamista ja tuottanut hyödyllistä materiaalia sekä ammattilaisille että asiakkaille. Jatkuvuutta toivotaan aikuisten palveluiden ja materiaalien saatavuudelle myös hankkeen jälkeen. Vastaajien mukaan aikuisten kuntoutuspalveluille on selkeä tarve. Vastuunjako aikuisten palveluiden järjestämisessä nähdään epäselvänä.

16 Johtopäätöksiä Oppimisvaikeuksien huomioimisella voidaan tukea opiskelussa ja työelämässä selviytymistä. Erityispalveluiden tarve Osalle riittäisi lyhytkestoinen neuvonta ja ohjaus erityisesti oppimisvaikeuden arvioinnin yhteydessä Tarvitaan myös pitkäkestoista tukea. Tuen saamisen satunnaisuus ongelmallista Erityisesti terveydenhuollon rooli kaipaa vahvistusta ja selkeyttämistä Myös kokemuksella tuen saatavuudesta merkitystä. Tukea tulisi olla saatavilla tarvittaessa erilaisiin tilanteisiin. Erilaiset siirtymävaiheet ja murroskohdat keskeisiä Tarvitaan myös tukimuotoja, jotka eivät edellytä oppimisvaikeuksien esille tuomista.

17 Lisätietoa Korkeamäki J (2010). Aikuisten oppimisvaikeudet. Näkökulmia selviytymiseen. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 83/2010. Korkeamäki J, Haarni I & Seppälä U (tulossa). Aikuisten oppimisvaikeuksien ja tarkkaavuushäiriöiden diagnosointi sosiaalisena toimintana. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2/2010. Korkeamäki J, Reuter A & Haapasalo S (tulossa). Aikuisten oppimisvaikeuksien tunnistus, arviointi ja kuntoutus. Opi oppimaan -hankkeen toimeenpano ja tulokset. Kuntoutussäätiön työselosteita 2010.