Nuorten oppimisvaikeudet

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten oppimisvaikeudet"

Kristiina Kahma
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Nuorten oppimisvaikeudet Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki, Kuntoutussäätiö, tutkimus ja kehittäminen

2 Nuorten oppimisvaikeudet Heikosti lukevien nuorten lukeminen on ensisijaisesti hidasta (Kairaluoma 2014). Lukivaikeudet ovat vahvasti yhteydessä koulumenestykseen sekä tytöillä että pojilla. Erityisesti ruotsi, englanti ja matematiikka. Suurimmalla osalla lukivaikeuksia kokevilla nuorilla heikompi akateeminen minäkuva kuin muilla nuorilla. Lukivaikeudet selvästi yhteydessä koulutusuran pituuteen (Holopainen & Savolainen 2008.) Kielteiset koulukokemukset voivat vaikuttaa enemmän kuin varsinaiset oppimisvaikeudet (Korkeamäki, tulossa)

3 Oppimisvaikeuksien esiintyvyys ja tuen tarve koulutuksessa erilaisia arvioita Ammattioppilaitoksissa lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien lisäselvittelyn tarve noin kolmanneksella (esim. Hakala 2006) Lukiokoulutuksessa lukivaikeutta noin 2 5 % (Kinberg 2008) Kouluterveyskyselyn mukaan koettuja lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia ammattiopinnoissa ja lukiokoulutuksessa % Korkeakouluissa viidellä prosentilla todettu oppimisvaikeus (Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012)

4 Sukupuoli ja oppimisvaikeudet Ei yksimielisyyttä siitä, esiintyykö kehityksellistä lukivaikeutta enemmän pojilla kuin tytöillä Koetuissa oppimisvaikeuksissa ei juuri eroa (Lavikainen ym. 2006) Pojilla heikompi lukutaito, mutta aikuisten lukutaidossa ei juuri eroa (PISA2009, PIAAC 2012) Lukivaikeudet ovat vahvasti yhteydessä koulumenestykseen sekä tytöillä että pojilla (Holopainen & Savolainen 2008). Tytöt haavoittuvaisempia itsetunnoltaan kuin pojat (Alexander-Passe 2006) Ammattiin opiskelevilla tytöillä, joilla lukivaikeus, on enemmän masennusoireita (Holopainen & Savolainen 2006) Lukiossa opinnoissa kuormittuminen yleistä tytöillä, yhteys myös oppimisvaikeuksiin (Kinberg & Savolainen 2011)

5 Lukioon vai ammatillisiin opintoihin? Opiskelupaikan valinta harvoin itsestäänselvyys oppimisvaikeuksissa Lukio antaa lisäaikaa miettimiseen Lukion ongelmana opintojen kuormittavuus Ammattiopinnoissa lukemisen välttäminen ja käytännönläheisyys Lukiossa korostuu kasvatus aktiivisiksi kansalaisiksi, ammatillisissa opinnoissa työelämälähtöisyys (esim. Souto 2013) Jatko-opintovalmiudet Opintojen jatkaminen korkea-asteelle alkuperäisistä suunnitelmista poiketen. (Korkeamäki 2010.)

6 Opiskelukokemukset peruskoulun jälkeen Opiskelu koettiin usein mielekkäämpänä ja moni kuvasi saaneensa uuden otteen opiskeluun joskus taas lukivaikeudet alkoivat enemmän haitata vasta toisen asteen opinnoissa tai korkea-asteella. Opiskeluun liittyvien vaatimusten kasvu edellytti usein uusia strategioita Haastateltavat olivat usein oppineet itse opiskelustrategiansa sen sijaan, että niitä olisi systemaattisesti opetettu (Korkeamäki 2010.)

7 Tukea tarvitseva opiskelija lukiossa Akateemisten tavoitteiden sijaan lukiolaisilla voi olla tavoitteena lukiosta suoriutuminen. Heikosti suoriutuvat opiskelijat ovat usein motivoituneita, mutta motivaation ylläpito voi olla vaikeaa. Lukiokoulutuksella myös muita arvoja kuin hyvin menestyvien opiskelijoiden jatkokoulutuspaikan varmistaminen. Opiskelijoiden mielestä opiskelu- ja ajattelutaidot kehittyivät sekä minäpystyvyyden kokemus vahvistui. Opiskelijoiden auttamisessa tärkeää on osoittaa uusia näkökulmia menestymisen ja epäonnistumisen taustalla. Vältettävä opiskelijoiden välisiä kilpailuasenteita ja vertailua. Tuija Anttila (2013): Vaikka en lakkia saisikaan, niin olenpahan jotain oppinut

8 Nuorten kokemuksia läpäisyn tehostamisesta (Kolvi Oy) Opiskelun halutaan olla vuorovaikutteista. Työrauha levottoman ja turvattoman opiskeluympäristön tilalle. Kiusaamisen estäminen Opetuksen haluttiin olevan monipuolista, kiinnostavaa ja käytännönläheistä. Opiskelijat pitävät opetusta usein liian vaativana. Opetusta leimaa systemaattinen kiire ja organisoinnin ongelmat. Opintojen alkuvaiheeseen toivottiin panostusta. Kiinnostavia opetusssisältöjä heti alkuun ja tarkka käsitys opintojen kulusta. Jukka Vehviläinen (2014): Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

9 Erityisluokalla opiskelleiden kokemuksia Erityisluokalla rakentuneet valmiudet ja osaaminen eivät olleet vastanneet ammatillisia opintoja. Ohjaaminen tietyn alan (ammatti)opintoihin Monet erityisluokkataustaiset nuoret kokevat opiskelualansa itselleen vieraaksi Esim. lähihoitajakoulutus nähdään liian vaativana (lääkelaskut). Niemi, Mietola & Helakorpi (2010): Erityisluokka elämänkulussa. (Yksilöllistämisen ongelmista myös Kirjavainen ym. 2014)

10 Oppimisvaikeuksien tukikeinot nuorilla ja aikuisilla Suojaavia tekijöitä ovat itsetuntemus, henkinen hyvinvointi, opittu luovuus, tavoitteiden asettaminen ja sosiaalisen tuen saaminen, jotka voivat olla selviytymisen kannalta varsinaista koulumenestystä tärkeämpää (Goldberg ym. 2003). Nuorilla ja aikuisilla ympäristön mukauttaminen, opiskelustrategiat, itsetunnon tukeminen ja psykososiaalinen tuki keskeistä (Ahonen & Haapasalo 2008, Shaywitz & Shaywitz 2003). Selviytymisstrategioiden ja henkilökohtaisten vahvuuksien kehittäminen pitkin elämää ja monissa konteksteissa (Goldberg ym. 2003). Motivaation merkitys

11 Suojaavat tekijät vs. riskitekijät (Riddick 1996, käännös JK) Suojaava tekijä Varhainen tunnistaminen Tehokas varhainen tuki lukemiseen Vanhempien tuki Myönteinen kokemus alakoulusta Myönteinen kokemus toiselta asteelta Lievät luku- ja kirjoitustaidon vaikeudet Hyvä koulusuoriutuminen Erityinen kyky tai lahjakkuus Kannustavat ei-lukivaikeuksiset kaverit Samanlaisia vaikeuksia kokevat ystävät tai roolimallit Opettaja tai aikuinen, joka uskoo lapseen Riskitekijä Tunnistaminen myöhään Varhaisen tuen puute lukemisessa Vähäinen vanhempien tuki Negatiivinen kokemus alakoulusta Negatiivinen kokemus toiselta asteelta Vakavat luku- ja kirjoitustaidon vaikeudet Heikko koulusuoriutuminen Ei [havaittua] kykyä tai lahjakkuutta Sosiaalisesti eristäytynyt tai koulukiusattu Ei vertaistukea tai roolimalleja Ei aikuista tukijaa

12 Suojaavat tekijät vs. riskitekijät (Riddick 1996, käännös JK) Suojaavat tekijät/riskitekijät johtavat tai vaikuttavat seuraaviin tekijöihin: Hyvä itseluottamus Hyvä minäpystyvyys Positiiviset selviytymisstrategiat Myönteinen tulkintatyyli (attribuutiotyyli) Vähäinen ahdistuneisuus Huono itseluottamus Huono minäpystyvyys Negatiiviset selviytymisstrategiat Kielteinen tulkintatapa (attribuutiotyyli) Korkea ahdistuneisuus

13 Nuorten osallisuus Nuorten osallisuutta voidaan tarkastella neljän tason välityksellä. 1. Tieto palvelun olemassaolosta, luonteesta ja laadusta osallisuuden lähtökohtana. Tämä tarkoittaa nuorten tietämystä palveluista, niiden saatavuutta ja riittävyyttä. 2. Nuorten osallisuus palvelujen käyttäjänä ja kehittäjänä. 3. Nuoret osana palvelujen suunnittelua. 4. Nuorten oma toiminta hyvinvoinnin tueksi. Gellin ym. 2010: Lasten ja nuorten asema hyvinvointipalveluissa. Teoksessa Demokratiaoppitunti

14 Tuen saaminen Lukion ja ammattiopintojen 1. ja 2. vuoden opiskelijat 20 % ei ole saanut apua koulusta koulunkäynnin ja opiskelun vaikeuksissa (THL: Kouluterveyskysely) Puolet diagnosoiduista korkeakouluopiskelijoista ei ollut saanut erityisjärjestelyjä ylioppilaskirjoituksissa (Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012) Lisätukea opiskelutaitoihin ja opiskeluongelmiin toivoi % Sosiaalinen kyvykkyys yhteydessä lisätuen saamiseen lukioopiskelijoilla silloin, kun tukea vähän saatavilla Toimii puskurina koulu-uupumukselle Eniten tukea tarvitsevat eivät saa sitä (Kinberg & Savolainen 2011)

15 Avun ja tuen hakeminen nuorten näkökulmasta Käsitys ja kokemus tuen saatavuudesta tärkeää. Kannustus ja rohkaisu esimerkiksi ryhmämuotoiseen toimintaan Vertaistuki ei oppimisvaikeuksissa itsestään selvää Havaitseminen, että muilla samankaltaisia kokemuksia Nuoret positiivisina roolimalleina ja tiedonlähteenä myös opettajille. (Korkeamäki 2010.)

16 Hyviä käytäntöjä lukiossa Siirtopalaverit myös lukioon siirryttäessä Opiskelijoiden tuki- ja vertaiskurssit Opiskelija etsii itselleen tukihenkilön opintoihin Yhteistyö erityisopettajan ja aineenopettajan kanssa Esim. matikan tukikurssit Ryhmämuotoinen oppilaanohjaus niille, joilla oma ala on vielä epäselvä

17 Hyviä käytäntöjä ammatillisissa oppilaitoksissa ATTO-aineiden integrointi ammatillisiin aineisiin Hyviä kokemuksia, mutta yhteistyö haastavaa Laajennettu työssäoppiminen Lähtötason huomioiminen opinnoissa Opiskelun tukikurssit Opetussuunnitelman muuttaminen opiskelijoiden kielelle ja tavoitteille Tenttikysymysten piilottaminen, osaamisen osoittaminen tukiopetuksessa, kirjallisen kokeen täydentäminen, lunttilapputentti

18 Tutustu hyviin käytäntöihin OPH: Hyvät käytännöt Arjen arkki Koulutustakuu Esteetön opiskelu korkea-asteella STIVI-suositus

Samankaltaiset tiedostot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi