IKÄ ON UUSI NOKIA

Transkriptio

1 IKÄ ON UUSI NOKIA Johtajuuskouluttaja, johdon työnohjaaja, OTK

2 OTK (Turku -88), yo-merkonomi (Helsinki -82),Johtajuuskouluttaja, johdon työnohjaaja, mentori Nokia Mobile Phones- liiketoimintaryhmän lakiasiainjohtaja ja johtoryhmän jäsen, 2006 yksityisyrittäjä Hekate Consulting Neuvotellut satoja sopimuksia ympäri maailmaa erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa Tuotekehitys, osto, myynti, logistiikka, markkinointi, lisenssi, ulkoistamisjärjestelyt, jne. Ollut perustamassa myyntiyhtiöitä, tuotekehitysyhtiöitä ja tehtaita eri puolelle maailmaa Ollut useissa vaikeissa oikeudenkäynneissä eri puolilla maailmaa Kouluttanut sekä Nokian sisällä että ulkopuolella sopimus- ja neuvotteluasioissa Hoitanut yhteyksiä eri maiden viranomaisiin, EU- ja Washington DC-virkamiehiin Rakentanut ja kehittänyt omaa asiantuntijaorganisaatiota Nokian sisällä Rakentanut ja kehittänyt ulkopuolista asianajoverkostoa (n.30 toimistoa) ympäri maailmaa Toiminut johtoryhmän jäsenenä, strategian rakentajana, Nokia Mobile Phonesyksikössä

3 TEEMAT Ikääntyvien ihmisten palvelutuotanto ei kaipaa yhtä isoa jätti-nokiaa Tarvitaan kestävällä tavalla rakennettua verkostotaloutta pienyritysten kesken Suuri määrä pienempiä yrityksiä muodostaa suuremman palvelutuottaja yhteisön Luja usko: tuotteisiin, tekemisen tapaan ja siihen, että haluaa vaikuttaa tähän kehitykseen!

4 IKÄÄNTYVIEN IHMISTEN PALVELUTUOTANTO EI KAIPAA YHTÄ JÄTTI-NOKIAA Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen 1990-luvulla Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten kilpailukyky edellytti tehokkuuden maksimointia Kansainvälisten isojen yritysten toimintamallit käyttöön myös pienemmissä kansainväliseen kauppaan pyrkivissä yrityksissä Globaalien yritysten huippuunsa kehitetyt prosessit ja toimintatavat on nähty ratkaisuna myös muissa yrityksissä Suomessa on omaksuttu tehokkuusjohtamiskulttuuri laajasti Tehokkuusjohtamiskulttuuri on nähty ratkaisuna jopa julkisen sektorin taloudelliseen ahdinkoon

5 SUOMALAISTEN YRITYSTEN TAVOITTEENA MAHDOLLISIMMAN TEHOKAS OPERATIIVINEN TOIMINTA = TEHOKKUUSJOHTAMINEN KEHITTYI VIIMEISEN 20 VUODEN AIKANA perustuu 1900-luvun teknis-taloudellisiin johtamisoppeihin, neoklassiseen ja uusliberalistiseen talousajatteluun korostetun mekanistinen johtamistapa korostaa osaoptimointikysymyksiä organisaatio nähdään tuottavana koneistona organisaatio mielletään rakenteina, prosesseina ja järjestelminä henkilöstö nähdään tuotantovälineenä, osana mekanistista toimintaa toteutetaan vahvasti sähköisessä toimintaympäristössä

6 TEHOKKUUSJOHTAMINEN MITTAREILLA JOHTAMISTA kaikki toiminta tähtää tehokkuuteen; mahdollisimman suureen tuottoon mahdollisimman pienin kustannuksin vain matemaattisesti mitattava on olennaista kaikki tehokkuuden kannalta tarvittava ja mitattava tieto on oltava koko ajan saatavilla, samoin numeroin ja reaaliajassa niitä tarvitseville johtopäätökset vedetään systeemeistä ulossaatavilla tiedoilla nopeasti TAVOITEJOHTAMISTA kaikki johtaminen on ohjattu tavoitteilla työtekijöitä motivoidaan normaali kuukausityön lisäksi bonuksin tekemään enemmän kuin normaali kuukausityösuoritus sisäinen yrittäjyys yksilötavoitteet johtavat yksilökeskeiseen toimintatapaan

7 VALTUUTTAMALLA JOHTAMISTA työntekijään luotetaan ja hänelle annetaan itsenäisyyttä mahdollistaa mielekkyyden tunteen työnteossa SUURI ON KAUNISTA AJATUS Keskittäminen, suuruuden ekonomia vaihtoehdot? JOHTAMISELTA EDELLYTETÄÄN Analyyttisyyttä, nopeutta & reaktiokykyä faktapohjaista nopeaa päätöksentekoa rohkeutta, sitkeyttä MUTTA, samalla tehokkuusjohtaminen voi kääntyä itseään vastaan = ESIMIESTYÖ? ohjauksen puuttuessa rajojen asettaminen ja olennaisten asioiden hahmottaminen ja priorisointikyky on vaikeata jaksamis- ja laatuongelmat työnilo ja tuottavuus heikkenevät

8 TEHOKKUUSJOHTAMISEN PAHIMMAT SEURAUKSET TOIMINNAN TAUSTALLA: AHNEUS JA RAJATTOMUUS Ahneutta ja rajattomuutta kuvataan sanoilla kunnianhimo ja uskallus rikkoa rajoja KOHTUULLISUUS, SUHTEELLISUUDENTAJU JA IHMISYYS KATOAVAT! Katse tavoitteissa ARJEN MERKITYKSELLISYYS KATOAA Työnilo ja huumorintaju katoavat Mailaa puristetaan hampaat irvessä LUOVUUS ESTYY, ENERGIA KULUU HUKKAAN! Kyky asettaa rajoja katoaa Ihminen esineellistyy & kulutamme ihmisiä loppuun Kyky kohdata toisessa ihmisessä kanssaihminen heikkenee YHDESSÄ TEKEMISEN ILO HÄVIÄÄ!

9 TEHOKKUUSJOHTAMINEN SUOMESSA VIIMEISEN 20-VUODEN KEHITYS: 1990-luvun lama ja sen seuraukset otteet koventuneet tietotekniikan ja sähköisen työympäristön vaikutus - maanisuus kansainvälistyminen, kotimarkkinoiden kehittäminen on laiminlyöty kilpailukulttuurin vahvistuminen pieni kansa PISA, kilpailukykyisyys, vähäinen korruptio jne. - uskomuksemme eriarvoistuminen olemme rikkoneet osan suomalaista vahvuutta OLEMME USKONEET SOKEASTI TEHOKKUUSJOHTAMISEN OPPEIHIN!

10 TEHOKKUUSJOHTAMINEN ON SOPINUT SUOMEEN köyhän maan tarkan markan kulttuuri suomalainen on hyvä manageeraaja; ts. asioiden järjestäjä meissä on järjestelmällisyyttä ja kurinalaisuutta yksinselviämisen eetos Suomessa vahva ja meidän on vaikea pyytää apua päätöksentekokulttuurimme on lyhytsanaista, ei keskustelevaa ( tultiinko tänne.vai.? ) ja päätöksiä perustellaan niukasti emme ole aktiivisesti vuorovaikutushakuisia Tehokkuusjohtaminen on oikeuttanut vähentämään kohtaamista entistä enemmän; olemme jääneet ja jättäytyneet yksin KESKINÄINEN LUOTTAMUS ON VÄHENTYNYT!

11 LUOTTAMUSPÄÄOMA ON KADONNUT MYÖS YRITYSTEN VÄLISISTÄ SUHTEISTA! 1990-laman vaikutus näkyy edelleen! Tietoa ei uskalleta jakaa avoimesti, epälojaalisuuden pelko, kateus Kilpailu ylikorostuu, osa-optimoinnin halu Virheitä peitellään, pelko ja piiloaggressiot lisääntyvät Yhdessä tekemisen taidot eivät pääse syntymään [kumppanuus, alihankinta] Luovuus ei pääse oikealla tavalla esiin työn laatu ja tuottavuus laskevat, henkilöstö uupuu ongelmat lisääntyvät ja syvenevät! Luottamuksen puute estää todellisen yrittäjyyden syntymisen Suomessa

12 SUOMI TARVITSEE VAHVAA YRITTÄJYYTTÄ = KESTÄVÄÄ VERKOSTOTALOUTTA JURIDINEN STRUKTUURI: sopimussuhteet? Osuuskunta? 2000-luvun palvelutuottajaosuuskunta osallisuus, avoimuus, yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet KESKINÄINEN LUOTTAMUS Mitä luottamus tarkoittaa, miten se saavutetaan?

13 MITEN LUOTTAMUS RAKENTUU? Luottamus on ihmisten kokema tunne Miten luottamuksen tunne syntyy? edellyttää luottamusta vahvistavia tekoja, pelkät sanat eivät riitä! Johtamistapojen tulee ilmentää ja vahvistaa luottamusta Yrittäjien välisissä suhteissa luottamus on aivan keskeinen tekijä, sillä yrittäminen on ihmissuhteita! Tarvitaan LUOTTAMUSJOHTAMISTA organisaatioiden sisällä ja ulkosuhteissa

14 LUOTTAMUSJOHTAMINEN MISTÄ SIINÄ ON KYSE? -Johtamisen seuraava vaihe välttämätön 2000-luvun johtamistapa -Hyödyntää ja edelleen kehittää kaikkea sitä, mitä nykyinen tehokkuusjohtaminen sisältää!! -Korostaa ihmisjohtamistaitoja ja lisää ne nykyisiin johtamistaitoihin -Ihmiskäsityksen tarkistamisen tärkeys -Ihminen on keskiössä, eli työtä tekevät ihmiset ihmisille ihmiseen ja ihmisyyteen on tärkeä tutustua -Yhdessä tekeminen korostuu; yhteinen tavoite, osaamisen ja voimavarojen aito yhdistäminen > YHDESSÄ YRITTÄMINEN!

15 IHMISKÄSITYS YMMÄRRYS ITSESTÄ JA TOISISTA IHMISISTÄ Ihmiskäsitys on tärkeä osa eettisyyttä Kuinka katsomme toista ihmistä Simone Weil Ihmiskäsitys vaikuttaa paljon siihen, miten arvostamme ja kohtelemme toisia ihmisiä Nykyisin ihmiskäsitys on rajoittunut: suorittaja, kuluttaja, tiedon ja taidon hallitsija Ihminen ei ole kone, ihmisellä on tunteet ja hän tarvitsee toisia ihmisiä kanssaihmisinä, joihin hän uskaltaa liittyä Ihminen on myös henkinen olento, joka tarvitsee yhteyden syvälle itseensä, sydämeensä & sieluunsa IHMISEN OLEMASSA OLON PERUSTA EI OLE SE, ETTÄ HÄN ON JOSSAIN ERITYISEN HYVÄ TAI, ETTÄ HÄNESTÄ ON HYÖTYÄ JOLLEKIN LOUKKAA IHMISARVOA

16 OMAT ARVOT ITSETUNTEMUKSEN PERUSTA OMAT HENKILÖKOHTAISET ARVOT: Voi määrittää parhaiten käyttämällä hyveitä työkaluina, pohtimalla kuinka itse toteuttaa hyveitä ja kuinka niiden vastakohdat näkyvät elämässä. Järkevyys Rohkeus Rehtiys Nöyryys Kiitollisuus Suvaitsevaisuus Hyvätapaisuus Kohtuus Oikeudenmukaisuus Vilpittömyys Yksinkertaisuus Uskollisuus Myötätunto Huumorintaju LUOTTAMUSJOHTAMINEN ON TODELLISTA ARVOJOHTAMISTA

17 KYSEESSÄ ON ITSETUNTEMUKSEEN POHJAAVA IHMISKESKEINEN JOHTAMINEN! Itsetuntemus vahvistaa henkilön moraalista selkärankaa. Moraali: kaikki ne normit ja arvot, jotka ohjaava arviointejamme ja käytöstämme ajattelimme niitä tai emme Moraali vaikuttaa usein TIEDOSTAMATTOMANA kaikkiin kannanottoihimme ja tekemisiimme sanonta En halua moralisoida ei ole totta Etiikka: kaikki ne normit ja arvot, jotka ohjaavat tai joiden ainakin tulisi ohjata käyttäytymistämme ja asennoitumistamme toisiin ihmisiin (sekä yksityisesti että töissä jne.) EETTISYYS ON TIETOISEKSI TULLUT MORAALIMME!

18 YRITTÄJIEN HAASTEET VERKOSTO- TOIMINNASSA Luottamus, tiedon jakaminen, kannustus ja erilaisuuden sietokyky Lisääntynyt itsetuntemus vahvistaa ihmisen myötäelämisen kykyä ja luo paremmat valmiudet vuorovaikutustaidoille TIEDON KULKU PARANEE Lisääntynyt itsetuntemus vahvistaa avointa dialogia, keskustelevaa kulttuuria, jossa ymmärrämme toisiamme nykyistä paremmin JAKAMINEN Lisääntynyt itsetuntemus vahvistaa erilaisuuden sietokykyä LUOVUUS IHMISTEN KESKINÄINEN ARVOSTUS JA KUNNIOITUS LISÄÄNTYVÄT AVOIMUUS JA TUOTTAVUUS LISÄÄNTYVÄT LUONNOSTAA! IHMISET HALUAVAT JA USKALTAVAT ANTAA PARASTAAN!

19 MITÄ VOIMME OMAKSUA NOKIASTA? Nokian 90-luvun kasvutarina: Lähtötilanne erittäin vaikea Arvot, tekemisen meininki ja yhteishenki Luja usko ja toisen kunnioittaminen Rohkeus tehdä asioita uudella tavalla Osallistuttaminen Kunnian ja menestyksen jakaminen HYVÄT YHDESSÄ TEKEMISEN TAIDOT - TAHDON ASIA!

20 SOTE-ALAN HAASTEISTA EI SELVITÄ NÄIN PIENESSÄ MAASSA ILMAN YHTEISTYÖTÄ! -Palveluyhteiskunta syntyy vain palveluyritysten perustamista ja toimintaa tukemalla -Kaikki tämä edellyttää kaikilta osallisilta vahvaa keskinäistä luottamusta -ISOJEN YRITYSTEN SIJAAN ON TERVEELLISEMPÄÄ EDISTÄÄ PIENTEN YRITYSTEN YHTEISTYÖTÄ JA LUODA PALVELUTUOTTAJAVERKOSTOJA, JOTKA VASTAAVAT ALUEIDEN ERITYISTARPEISIIN -Paikallistuntemus, veroeurojen pysyminen alueella, paikallisyrittäjyyden vahvistaminen! -YHTEISTYÖ ON TAHDON KYSYMYS. TAHDOTKO SINÄ?

21 LÄMMIN KIITOS KIINNOSTUKSESTA, KAIKKEA HYVÄÄ ALKAVAAN SYKSYYN Ystävällisesti Nokia-vuodet, mitä johtamisesta voi oppia (Atena 2009)