Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Transkriptio

1 Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

2 Julkisen ja kolmannen sektorin kehitysvaiheet Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan korostettiin julkisen sektorin vastuuta (järjestöjen tehtäviä siirrettiin kunnille ja valtiolle) Laman aikana kolmas sektori nähtiin hyvinvointiyhteiskunnan pelastajana (julkisen sektorin tehtävien siirto järjestöille) Kilpailuyhteiskunnassa kolmas sektori (järjestöt) nähdään yrityssektoriin rinnastettava palvelujen tuottajana Hyvinvointiyhteiskunnallinen näkemys: Julkisella ja kolmannella sektorilla on omat tehtävänsä lisäksi yhteinen hyvinvointipoliittinen tehtäväalue, jossa korostuvat järjestöjen muutkin kuin palvelutuotantotehtävät Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

3 Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointipolitiikka Sosiaalinen pääoma nostaa hyvinvointipolitiikassa palvelujärjestelmien kehittämisen rinnalle kysymyksen yhteisöllisyyden merkityksestä Sosiaalista pääomaa syntyy erilaisten toimijoiden (instituutiot, organisaatiot, toimintajärjestelmät) välisestä yhteistyöstä Sosiaalisen pääoman synnyn edellytyksiä ovat avoimuus ja luottamus

4 Julkisen ja kolmannen sektorin yhteinen tehtäväalue Yhteistyön periaatteet: kumppanuus, luottamus, tasa-arvoisuus Kunnat: järjestöillä on laaja merkitys, ne eivät ole vain palvelujen tuottajia ja avustusten kohteita Järjestöt: kunnat ovat yhteistyökumppaneita ei vain rahoituksen lähteitä ja vaatimusten kohteita

5 Yhteistyö, verkostot ja klikit Sosiaalisen pääoman rakentaminen edellyttää erilaisuuden sietokykyä ja kykyä tehdä yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa (perustana heikot signaalit) eli verkostoitua Yhteistyön rajoittuminen keskenään samanmielisten (vahvat signaalit) ja vahvojen toimijoiden (eliitit ja klikit) välille estää sosiaalisen pääoman kasvua Varsinkin muutostilanteessa sosiaalisen pääoman syntyminen voi edellyttää klikkien murtumista Sosiaalisen pääoman synty edellyttää järjestöjen keskinäistä avointa vuorovaikutusta ja yhteistyötä

6 Sosiaalinen pääoma, julkinen sektori ja järjestöt Sosiaalista pääomaa synnyttävässä hyvinvointipolitiikassa korostuu järjestöjen merkitys Julkisen sektorin tulee nähdä järjestöt tasavertaisina yhteistyökumppaneina ei vain palvelujen tuottajina Järjestöjen tulee nähdä julkisen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö hyvinvointipoliittisena tehtävänä ei vain jäsenistönsä edunvalvontatehtävänä

7 Sosiaalinen pääoma ja yhteiskunnan toimivuus Sosiaalinen pääoma kasvattaa luottamusta yhteiskunnallisten instituutioiden toimintaan, lisää toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja välittää informaatiota. Sosiaalinen pääoma on yhteiskunnallisten uudistusten voimavara Sosiaalinen pääoma synnyttää innovaatioita, parantaa taloudellista suorituskykyä ja lisää taloudellista vaurautta Vahva kolmas sektori sosiaalisen pääoman luojana parantaa yhteiskunnan toimivuutta

8 Vaikuttaminen ja vertaistuki (Mtkl) Liitto tukee mielenterveyskuntoutujia ja heidän läheisiään osallistumaan mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Mielenterveyden keskusliiton ja sen jäsenyhdistysten toiminta on vertaistukitoimintaa. Vertaistukitoiminta perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Vertaistuella autetaan ihmistä murtautumaan potilaan roolista, muodostamaan sosiaalisia verkostoja ja kasvamaan täysivaltaiseksi osallistuvaksi kansalaiseksi.

9 Kokemus ja alueellisuus (Mtkl) Kokemusperäinen tieto on liiton sosiaalista pääomaa, jonka se tarjoaa yhteiskunnallisen päätöksenteon käyttöön. Synnyttämällä alueellisia vapaaehtoisen mielenterveystyön osaamiskeskuksia liitto tukee kokemusperäisen tiedon ja vertaistuen tehokasta siirtymistä jäsenyhdistykseltä toiselle. Vahvat jäsenyhdistykset ja liiton aluetoiminta vahvistavat paikallista vaikuttamistoimintaa sekä jäsenten osallistumismahdollisuuksia.

10 Kolmannen sektorin osuudesta ja osuudessa kai ainakin voisimme vaatia, että potilasyhdistyksellä ja omaisyhdistyksellä on edustus jo suunnitelmia tehtäessä ts. pitäisi istua samoissa pöydissä. Erilaiset toistemme yhteistä ymmärrystä lisäävät ohjelmat tulisi ottaa käyttöön työkaluiksi. Esim. Prospect-koulutusohjelma ammattilaisille, omaisille ja kuntoutujille mukaan työkaluksi.