ANTIBIOOTTIEN OIKEA KÄYTTÖ JA TÄMÄN HETKEN HAASTEET. Asko Järvinen HYKS Infektiosairauksien klinikka
|
|
- Anton Ahonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ANTIBIOOTTIEN OIKEA KÄYTTÖ JA TÄMÄN HETKEN HAASTEET Asko Järvinen HYKS Infektiosairauksien klinikka
2 ANTIBIOOTTIEN OIKEA KÄYTTÖ JA TÄMÄN HETKEN HAASTEET Influenssa A/H1N1v 2009, sikainfluenssa Antibioottien oikea käyttö resistenssin kehittyminen oikea annostus kuinka pitkä kuuri profylaktinen mikrobilääkehoito ongelmamikrobit Ongelmallisia mikrobeja / resistenssiongelmia ESBL Gonokokki
3 Influenssapandemia pan demos = kaikki ihmiset Aivan uudentyyppinen influenssa A- virus, jota kohtaan väestössä ei ole immuniteettia Virus leviää helposti ihmisestä toiseen ja yhteisöstä toiseen Kuolemat Sairaalahoitoon joutuvat Kuolemat Sairaalahoitoon joutuvat Kliininen infektio Kliininen infektio Oireettomat Kausi-influenssa Oireettomat infektiot Pandemia
4 Influenssapandemiat Dokumentoidut influenssapandemiat (varhaisimmista alatyypeistä epäsuora näyttö) H2N2 H1N1 H2N2 H1N1 H3N8 H3N2 H1N1v Venäläinen influenssa H2N Vanha Hong Kong-influenssa H3N Espanjan tauti H1N Aasialainen influenssa H2N Hong Konginfluenssa H3N Uusi influenssa H1N1v Dokumentoidut uudet lintuinfluenssatyypit H H9 * H Reproduced and adapted (2009) by ECDC with permission of Dr Masato Tashiro, Director, National Institute of Infectious Diseases (NIID), Japan. Animated slide: Press space ba
5 Pneumonia ja hengityksen vajaatoiminta H1N1v-tapauksissa Meksikossa Perez-Padilla et al. NEJM virologisesti verifioitua H1N1v-pneumoniaa noin kuukauden aikana keväällä 2009 National Institute of Respiratory Diseases-yksikössä Mexico City:ssä 98 sairaalapotilaalla 29 % alle 15-vuotiaita, 61 % eli suurin ryhmä vuotiaita, ja vain 11 % yli 50-vuotiaita 89 %:lla elämänsä ensimmäinen sairaalahoito 67 % tarvitsi respiraattorihoitoa 39 % kuoli Kukaan ei ollut saanut oseltamiviiria 4 vrk sisällä oireiden alusta
6 H1N1-infektio ja raskaus (Jamiesson et al. Lancet 2009 ) Amerikkalainen vertaileva tutkimus IV-V/09 34 raskaana olevaa H1N1-potilasta, joita verrattiin muuhun väestöön 11/34 (32 %) raskaana olevista joutui sairaalaan, mikä oli nelinkertainen määrä väestön muihin H1N1:iin verrattuna Kuudella sairaalaan joutuneista raskaana olevista pneumonia ja heistä yksi kuoli Tämän sarjan lisäksi USA:ssa IV-VI/09 aikana raportoitiin 45 H1N1-kuolemaa, joista 6 ( 13 % ) oli raskaana eli selvä yliedustus Varhaista oseltamiviirin aloitusta suositellaan raskaana oleville H1N1-potilaille
7 Väestön tartuntojen vähentämisen tavoite Viivytetään epidemiaa ja madalletaan sen huippua Terveyspalvelujen huippukuormitusta lievennetään ja vähennetään uhkaa Mahdollisesti vähennetään tapausten kokonaismäärää Ostetaan aikaa Ei torjuta Tapauksia päivittäin Torjutaan Päiviä ensimmäisestä tapauksesta Based on an original graph developed by the US CDC, Atlanta, through ECDC Animated slide: Press space bar
8 H1N1v-virusinfektion yleisimmät oireet 642 amerikkalaista tapausta (NEJM ) Ylähengitystieinfektion oireet (~100%) Yskä 94% Kuume 92% Kurkkukipu 66% Suolisto-oireet (38%) Oksentelu 25% Ripuli 25% Sairaalahoito 9% Pneumonia 3 % Tehohoito 2% Kuolleisuus 0,3%
9 Keinoja vähentää antibioottiresistenssiä tarpeeton käyttö minimoitava etenkin eläinten kasvun lisäämiskäyttö hyvä sairaalahygienia riittävästi henkilökuntaa sairaaloihin hyvät eristystilat rokotukset mahdollisesti joillekin bakteereille pneumokokki päiväkotiryhmien pienentäminen mikrobilääkkeiden oikea annostus ja käyttö uudet mikrobilääkkeet
10 Mikrobilääkeresistenssin synty 1. Olemassa olevan resistentin kannan yleistyminen (MRSA, ESBL, VRE jne) sairaalahygienia merkittävin leviämisen estossa paikallisesti päiväkodit avohoidossa resistenssin hautomoja antibioottipaine lisää mitä enemmän antibiootteja käytetään sitä enemmän yhteisössä resistenssiä liian matala lääkevaikutus antaa kasvuedun herkkyydeltään alentuneelle bakteerikannalle 2. Resistenssin syntyminen mikrobilääkityksen aikana (esim. uusi mutaatio) liian matala lääkeainepitoisuus väärä annostelu lääke ei pääse infektiopaikalle paise, nestekertymä pitkä antibioottihoito 3. Plasmidivälitteinen resistenssi sattumanvaraisempi, bakteerikontaktiin perustuva lääkehoidolla vähemmän merkitystä? Livermore D, Lancet Infect Dis 2005;5:450
11 Infektion aiheuttavassa bakteeripopulaatiossa usein lääkeherkkyydeltään erilaisia kantoja Lääkepitoisuus, joka estää vain herkän bakteerin kasvun Villi bakteeripopulaatio kuolee nopeasti Herkkyydeltään alentunut bakteeripopulaatio kykenee lisääntymään Resistentin bakteerin määrä voi kasvaa räjähdyksenomaisesti Drusano Nat Rev Microbiol 2004;2:289
12 Liian pieni mikrobilääkevaikutus voi johtaa resistenssin kehittymiseen hoidon aikana 143 äkillisesti hengitystie-infektioon sairastunutta 73 % hengityskoneeseen Jos lääkevaikutus jäi pieneksi (AUC/MIC < 100) alussa herkkä bakteerikanta muuttui resistentiksi 25 % kannoista muuttui resistentiksi herkimmin Pseudomonas aeruginosa (42 %) siprofloksasiini monoterapiassa kaikki 10 kantaa usein myös gram-negatiiviset sauvat ( 27 %) AUC/MIC > 100 AUC/MIC < 100
13 Mikrobilääke Infektion aiheuttanut bakteeri Normaali bakteeri floora iho suoli limakalvot Vaikutus kestää jopa 1 vuoden
14 Vaikuttavatko mikrobilääkkeet bakteeriin samalla tavalla? Mikrobiologinen jako 1. Bakterisidinen 2. Bakteriostaattinen yleensä merkityksetön jako ei antagonismia käytännössä neutropeenisillä ja bakteremiassa mielummin bakterisidinen Farmakokineettinen- Farmakodynaaminen (PK- PD) jako 1. Lääkepitoisuudesta riippuva teho (huippu) 2. Ajasta riippuva teho (Aika > MIC) 3. Sekamuoto (Lääkepitoisuudesta riippumaton, AUC/MIC kuvastaa tehoa)
15 Tärkeimmät bakteerilääkeryhmät Beta-laktaamit penisilliinit piperasilliini (+tatsobaktaami) ampisilliini kefalosporiinit kefaleksiini kefuroksiimi keftriaksoni + muut karbapeneemit (meropeneemi, imipeneemi, ertapeneemi) atstreonaami Fluorokinolonit siprofloksasiini, levofloksasiini, moksifloksasiini Glykopeptidit vankomysiini, teikoplaniini Aminoglykosidit tobramysiini, netilmysiini, amikasiini Klindamysiini Metronidatsoli Makrolidit ja ketolidi erytromysiini, roksitromysiini, atsitromysiini, klaritromysiini, telitromysiini Tetrasykliinit Sulfonamidit
16 1. LÄÄKEPITOISUUDESTA RIIPPUVA TEHO (Bakteerin tappo) Aminoglykosidit, fluorokinolonit, metronidatsoli Pitoisuuden noustessa teho kasvaa maksimiteho yleensä 4-5 x MIC Suuri kerta-annos Harva annostelu Annoksen lasku: sama annos - annosväli pidentyy Nopea infuusio nestevolyymi ja toksisuus - yleensä min infuusio valvottava, ei saa pitkittää Craig CID 1998;26:1, Drusano Nat Rev Microbiol 2004;2:289
17 Pseudomonas aeruginosa bakteremia 38 potilasta, retrospektiivinen analyysi Mitatut aminoglykosidipitoisuudet, muut populaatiofarmakokineettinen analyysi Huippu/MIC suhde ennusti paranemisen p=0.017 logistinen regressioanalyysi Huippu/MIC tavoite >8 Korkea aminoglykosidi ja siprofloksasiini annos Zelenitsky SA ym JAC 2003;52;668
18 2. AJASTA RIIPPUVA BAKTEERIEN TAPPO Teho katoaa jos pitoisuus laskee liian alas Penisilliinit, kefalosporiinit, karbapeneemit, vankomysiini Lääke tehoaa vain, jos vaikutuspaikalla pitoisuus > MIC Korkeampi pitoisuus ei lisää tehoa bakteriostaattinen vaikutus T > MIC % tehokkain bakteeritappo T > MIC % Tiuha annostelu tai hidas - jatkuva infuusio tehokkaimmat Infuusion anto hitaasti kaikille beeta-laktaameille Annosmuutoksissa annoksen pienennys, annosväli ennallaan Craig CID 1998;26:1, Drusano Nat Rev Microbiol 2004;2:289
19 Pitkä beeta-laktaamiantibiootin infuusio parantaa ennustetta vaikeissa infektioissa Piperasilliini-tatsobaktaami Pseudomonas aeruginosa infektioissa (3.375 g x 3) Lodise et al. CID 2007;44:357 n= pv kuolleisuus Sairaalahoito (pv) 30 min infuusio 32 % p= p= tunnin infuusio 12 % 21 Meropeneemi hengityskonehoitoon liittyvässä keuhkokuumeessa Lorente et al. Ann Pharmacother 2006;40:219 1g x 3 / 30 min 1 g x 3 jatkuva inf. parantuneet 60 % 90 % p < OR 6.44 ( )
20 F i n r e s S t r e p t o c o c c u s p n e u m o n i a e % R P e n (R) P e n (I + R) E r y T c y C l i S x T F i R e - F i n n i s h S t u d y G r o u p f o r A n t i m i c r o b i a l R e s i s t a n c e Antti Hakanen, Jari Jalava
21 Suomi / Invasiiviset pneumokokit + makrolidiresistenssi Rantala et al. Suomen Lääkärilehti 21-22/2004
22 Onko beeta-laktaamien kahdesti päivässä annostelu resistenssiriski? Beetalaktaamien teho riippuu ajasta, jonka lääkepitoisuus ylittää MIC:n tehon edellytys T>MIC > 40 % annosvälistä maksimivaikutus jos T > MIC 60 % T > MIC alle 40 % resistenttien pneumokokkien kasvu voimakasta in vitro (Odenholt et al 2003;47:518) eläinmalleissa (Knudsen JD ym, AAC 2003;47:2499) Resistenssin kehittymisen estämiseksi koko bakteeripopulaatio tuhottava Pneumokokin läpilyöntibakteremiat liittyivät liian harvaan betalaktaamin annosteluun (Van Kerkhoven et al JAC 2003;51:691-) Kahdesti päivässä annosteltu penisilliini tai kefalosporiini ei tehoa herkkyydeltään alentuneeseen pneumokokkikantaan
23 Laiskuudella allikkkoon? Beta-laktaamien kahdesti päivässä annostelulla resistenssin kasvu pneumokokki etulinjassa Harva annostelu voi johtaa hoidon epäonnistumiseen Hoidon alkuvaiheessa annostelu tiuhaan 3-4 kertaa päivässä Bakteerimäärän pienentyessä annoksen unohdus vähemmän riskialtis Reseptiin 3 tai 4 kertaa päivässä?
24 Kuinka pitkä antibioottikuurin tulisi olla?
25 Kuinka pitkä antibioottikuurin tulisi olla? Vain harvoissa infektioissa hoidon pituus tutkittu tuberkuloosi kuukausia hengitystie-infektiot 7-10 päivää yleisenä oletuksena Mitä pidempi kuuri, sitä suurempi antibiootin selektiopaine pitkä hoito = resistenssin riski suurempi Lyhyempiä kuureja lievän keuhkokuumeen hoidossa tutkittu fluorokinolonit 5 päivää telitromysiini 5 päivää amoksisilliini 3 pv = 8 pv Moussaoui el R ym, BMJ 2007 Don t keep taking the tablets? Lambert HP, Lancet 1999;354:943
26 Antibioottikuurin pituus sovellettava infektion ja potilaan mukaan Lyhyt antibioottikuuri Perusterve potilas Lievä infektio Suuri spontaani paranemistaipumus Ei riskiä bakteerin kantajuudesta angiina? Pitkä antibioottikuuri vaikea infektio hankalasti saavutettava infektiokohde paise, runsas eritteen tuotto esim. hengitysteissä resistentti bakteeri heikentyneet puolustusmekanismit perustaudin vuoksi infektion uusiutuminen kohtalokas
27 Antibioottikuurin lopetus kun pillereitä alkaa unohtua?
28 Profylaktinen mikrobilääkehoito Lääkkeen valinta todennäköisimmät aiheuttajamikrobit mitkä mikrobit aiheuttaneet infektioita ja niiden herkkyys millä hoidetaan läpitulleet infektiot profylaktinen lääke hukataan Onko lääkkeetön vaihtoehto? virtsatie-infektioissa metenamiinihippuraatti karpalomehu paikallinen estrogeenihoito Matalat lääkepitoisuudet johtavat helpommin resistenssiin täysi lääkeannos (annos ja annostelutiheys)
29 Ongelmamikrobit Jos et osaa lausua bakteerin nimeä konsultoi! Gram-positiiviset MRSA, metisilliini-resistentti Staphylococcus aureus Enterokokit (E. fecalis, E. faecium) Gram-negatiiviset Pseudomonas aeruginosa ESBL-kannat (E. Coli, Klebsiella pneumoniae) (Stenotrophomonas) Kehittävät hoidon aikana usein resistenssin turha/väärä lääkitys vie hoitomahdollisuudet jatkossa usein katettava kahdella lääkkeellä Staphylococcus epidermidis tai muu koagulaasinegatiivinen stafylokokki pinta-näyteissä tai virtsassa ei juuri koskaan merkityksellinen vierasesine-infektiot
30 Mikrobilääkityksen käytön periaatteita Aina täysi lääkeannos Ammu lujaa ja lyhyesti matalat profylaktiset lääkehoidot mahdollistavat resistenssin kehittymisen / selekoitumisen riittävä annostelutiheys vältä huonosti imeytyviä tai heikkotehoisia mikrobilääkkeitä Alussa riittävä lääkeannos tärkein bakteerimäärä suurin Kuurien kesto lyhenemässä esim. fluorokinoloni / telitromysiini pneumoniaan 7 pv kun lääkeannokset unohtuvat, kuurin lopetus? Pidempi kuuri jos vaikea infektio hankalasti saavutettava infektiokohde paise, runsas eritteen tuotto esim. hengitysteissä resistentti bakteeri heikentyneet puolustusmekanismit perustaudin vuoksi infektion uusiutuminen kohtalokas
31 Lisätietoa Finska Läkaresällskapets Handlingar 1/2006: Infektionssjukdomar Suomen Sairaalahygienialehti 2006;24:
32 Extended Spectrum Beta-lactamases ESBL Tärkein gram negatiivisten bakteerien resistenssimekanismi beetalaktaamiantibiootteja kohtaan ESBL hydrolysoi kaikki beeta-laktaamit paitsi karbapeneemit Hoidon epäonnistuminen kefalosporiineilla 3 merkittävintä ryhmää: TEM, SHV, CTX-M Kannat yleensä moniresistenttejä Sulfa-trimetopriimi tetrasykliinit aminoglykosidit fluorokinolonit E. coli and Klebsiella lajit tavallisimmat Pitout & Laupland, Lancet Infect Dis 2008;8:159
33 ESBL:n kahdet kasvot CTX-M E. coli VTI, (bakteremia, gastroenteriitti) Korkea ko-resistenssi Yleensä ei klonaalinen, epidemioita kuvattu Riskitekijät: toistuvat VTI, aiemmat antibioottihoidot, sairaalahoito, pitkäaikaishoito, diabetes SHV, TEM Klebsiella spp Sairaala-alkuisia Hengitystie-, vatsan-, verenkierron infektiot Korkea ko-resistenssi Yleensä klonaalinen Riskitekijät: Pitkä sairaalahoito, tehohoito, intubaatio, virtsa- tai valtimokatetri, aiempi Ab Pitout & Laupland, Lancet Infect Dis 2008;8:159
34 ESBL among E. coli in Europe EARS 2007
35 ESBL among Klebsiella spp. in Europe EARS 2007
36 ESBL in Helsinki area population 1.3 million Urine Wound Blood Other
37 ESBL in Helsinki area in different types of hospitals Univ. Hosp. Helsinki City Hosp. Surrounding hosp.
38 Number of new cases E. coli ESBL in Huslab material , Number of new cases by age categories Age group Martti Vaara, March 3, 2009
39 E. coli lääkeherkkyydet koko Suomesssa
40 30 years old female No known history of urinary tract infections Seeks medical care for lower back pain UTI suspected, some findings in the urinary sediment treated with pivmecillinam 200 mg 3 times daily for 7 days Relief of symptoms almost at once after start of medication E. coli with ESBL production in urinary culture Resistant to cefuroxime, mecillinam, ciprofloxacin, tobramycin, trimethoprim, sulpha-trimetoprim Sensitive to imipenem, nitrofurantoin Ultrasound shows 100 ml urinary residual but no other abnormalities Further treatment and investigations asked from an ID physician repeated urinary cultures gynecological examination to reveal reason for urinary residual reservation of nitrofurantoin for possible further lower UTI s UTI s always diagnosed with bacterial culture cranberry juice recommended if repeated infections + residual consider metenamine hippurate Complicated UTI s treated with a carbapenem in the future
41 Treatment options for uncomplicated UTIs caused by ESBL strains Amoxycillin-clavulanate, trimetoprim-sulpha or fluoroquinolones can be used if the strain is sensitive 1) Fosfomycin tromethamole affects peptidoglycan synthesis on the cell wall resistance development rapidly in vitro, seldom in clinical setting MIC < 64 mg/l sensitive concentration-dependent activity high urinary concentrations peak mg/l remain > 100 mg/l for hours given as one 3 g dose 0.3 % of ESBL E. coli strains and 7.2 % of ESBL K. pneumoniae strains were resistant in Spain Garau J, CMI 2008;14 Suppl 1:198
42 Treatment options for uncomplicated UTIs caused by ESBL strains 2) Nitrofurantoin 95 % of outpatient E. coli strains sensitive (Schito GC et al, Int J Antimicrob Agents 2009, e-pub) Concentrations in urine high mg/l MIC < 32 mg/l sensitive Concentrations in serum undetectable should not be used for pyelonephritis Chromosomal and plasmide mediated resistance described No effect on Proteus, Providencia, Morganella, Serratia, Acinetobacter, Pseudomonas spp. Mostly resistance among Enterobacter spp. and Klebsiella spp. risk for allergic pneumonitis Garau J, CMI 2008;14 Suppl 1:198
43 Treatment options for uncomplicated UTIs caused by ESBL strains 3) Pivmecillinam? High urinary concentrations in vitro activity against some ESBL producers MIC s increase with higher inoculum Inoculum effect counteracted by clavulanate No clinical data Thomas K, JAC 2005;57:367
44 Tippurin ensilinjan hoito on keftriaksoni 500 mg 1 g x 1 im/iv
45 Keskustelu
Mikrobilääke. Mikrobilääkeresistenssin synty. Infektion aiheuttanut bakteeri. Normaali bakteeri floora. Annatko antibiootin oikein?
Annatko antibiootin oikein? Resistenssin kehittyminen Annostelu Hoidon kesto Profylaktinen hoito MIKROBILÄÄKKEIDEN OIKEA KÄYTTÖ Hyvinkää 23.04.2015 Ongelmabakteerit Asko Järvinen HYKS Infektiosairauksien
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset
LisätiedotHUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 Suvi Korhonen, FM, erikoistuva sairaalamikrobiologi Johanna Haiko, FT, sairaalamikrobiologi Anu Pätäri-Sampo, LT, v.a. osastonylilääkäri Sisällysluettelo Staphylococcus aureus
LisätiedotHUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 JOHANNA HAIKO, FT, SAIRAALAMIKROBIOLOGI SUVI KORHONEN, FM, ERIKOISTUVA SAIRAALAMIKROBIOLOGI ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, V.A. OSASTONYLILÄÄKÄRI SISÄLLYSLUETTELO 1/2 HUSRES 2017 4
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilastot
Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,
LisätiedotKYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi
LisätiedotLabquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO)
Labquality-päivät 5.2.2009 OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO) Eivät ainakaan ulkomailla Moniresistenssin murheenkryynit Moniresistentti
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotBakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa
Marianne Gunell Jari Jalava TYÖPAPERI Suomessa Finres 2012 1 2014 TYÖPAPERI 1/2014 Marianne Gunell ja Jari Jalava Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 -työpaperin toimittamisesta
Lisätiedotgramnegatiiviset sauvat
Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotVaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!
Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 212 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 215 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa
ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotSisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi
Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset Merja Rantala, ELT Tarttuvien eläintautien erik.ell Kliininen opettaja (mikrobiologia) ELTDK/HY ja FINRESVet työryhmä Antibioottipäivä
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka
LisätiedotSiirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.
Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä muuttuu? Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. vuoden 2011 alussa siirrytään uuteen EUCAST-herkkyysmääritysstandardiin Esityksen pohjana vuoden 2009
LisätiedotUHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI
UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 2 IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 3 Antibiootti on mikrobin
LisätiedotMikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT
Mikrobien monilääkeresistenssi Jari Jalava, FT Käsitteitä, lyhenteitä MRSA - metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus, resistenssi kaikille -laktaamiantibiooteille mukaan lukien kefalosporiinit (meca/c-geenit)
LisätiedotVERTAILULABORATORIOTOIMINTA
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS
ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011
1 Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 211 2 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
Lisätiedot06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:
Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MD) MD pähkinänkuoressa: Anne-Mari issanen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, ISLAB Kuopio 8.10.2015 bakteeri Liikkuva geenielementti MD-bakteeri MD = multi-drug
LisätiedotBad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille. V-J Anttila 6.5.2010 6.5.2010 1
Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille V-J Anttila 1 Resitenttien bakteereiden yhteydessä käytettyjä lyhenteitä MDROs Multidrug-resistant organisms =yleisnimitys
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 213 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
LisätiedotProteiinisynteesiä estävät. mikrobilääkkeet. Mikrobilääkkeiden jaottelu. Yleisimpien mikrobilääkkeiden kulutus. Tetrasykliinit.
Mikrobilääkkeiden jaottelu Proteiinisynteesiä estävät mikrobilääkkeet Pekka Rauhala Biolääketieteen laitos, HY 2012 Soluseinään vaikuttavat lääkkeet Proteiinisynteesin estäjät VTI -lääkkeet (nukleinihappohin
LisätiedotTekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS
Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden
LisätiedotClostridium difficile ja antibioottipolitiikka
Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka Esa Rintala 20.5.2008 Dubberke et al. Clostridium difficile-associated Disease in a Setting of Endemicity: Identification of Novel Risk Factors. Clin Infect
LisätiedotPäivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle
Päivitetty 15.2.2019 Antibioottiopas Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle 1 Hyvä kollega, Tämä opas on tarkoitettu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaalalääkäreiden käyttöön. Ohje on tarkoitettu
LisätiedotBakteeri-infektioiden rationaalinen hoito
54. Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteerilääkkeet ovat olleet käytössä jo 65 vuoden ajan. Sulfonamidien ensimmäiset johdokset otettiin käyttöön 1930-luvun
LisätiedotSuositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta
Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta Suositustyöryhmä: Jari Jalava (pj.), THL Anne-Mari Rissanen, ISLAB Martti Vaara, HUSLAB Juha Kirveskari,
LisätiedotBakteerien mikrobilääkeherkkyys Suomessa
TYÖPAPERI luonnos/2013 Marianne Gunell Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 työpaperin toimittamisesta vastaa Marianne Gunell Työpaperi-sarjassa julkaistavan raportin
LisätiedotAvohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit
Avohoidon antibiootit Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä
LisätiedotKarbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa. Jari Jalava, FT
Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa Jari Jalava, FT 26.3.2014 Terminologiaa CPE = Karbapenemaasia tuottava enterobakteeri ESBL = Laajakirjoista beetalaktamaasia tuottava enterobakteeri ST = sekvenssityyppi
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotAntibioottikulutus Suomen akuuttisairaaloissa. Mari Kanerva Dos, infektiolääkäri
Antibioottikulutus Suomen akuuttisairaaloissa Mari Kanerva Dos, infektiolääkäri 18.11.2010 Antibioottien sairaalakulutus Euroopan maissa ESAC:n vuosikirja 2008 ESAC= European surveillance of antimicrobial
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
Lisätiedotonko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä
Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien
LisätiedotAntibioottiresistenssi eilen, tänään ja huomenna
Antibioottiresistenssi eilen, tänään ja huomenna Martti Vaara 27.8.212 Therapia Fennica -68 % Miten MRSA yleistyi USA:ssa 4 3 Hospital size 3 2 beds 197 1979 1983 1987 1991 199
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT
Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT 1.10.2013 Moniresistenssin määrittäminen Yleensä: resistentti = I+R Hankittu resistenssiominaisuus 1. Resistenssiprofiili Yleensä resistenssi
LisätiedotAjankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö
Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset
LisätiedotMoniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri
Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny
LisätiedotAvohoidon antibiootit
Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä tullut satoja Suomessa vuosittain 2.5 miljoonaa hoitojaksoa
LisätiedotMikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha
Mikrobiresistenssitilastot 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2014 (vain potilaan
LisätiedotINTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ
INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ VIRTSATIEINFEKTIOT Mikrobilaä kekaÿto n sudenkuopat Maarit Wuorela, oyl Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Astra, Boehringer-Ingelheim, Lilly, MSD, Novo, Novartis, Orion,
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotAntibioottien käyttö sairaalassa
Antibioottien käyttö sairaalassa Risto Renkonen Haartman instituutti Beetalaktaamit Peruspenisilliinit Bentsyylipenisilliini (G-penisilliini; vain parentet) Prokaiinipenisilliini (vain parenteraaliseesti)
LisätiedotVeriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka
Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,
LisätiedotValtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit
LisätiedotMikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha
Mikrobiresistenssitilastot 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2013 (vain potilaan
LisätiedotResistenttien bakteerien
Resistenttien bakteerien seulontamenetelmät TYKSLABissa MRSA, VRE, ESBL ja muut moniresistentit sauvat Kaisu Rantakokko Jalava Labqualityn neuvottelukokous 12.11.2010 Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimukset
LisätiedotBakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Avohoidon antibiootit. Bakteerien soluseinässä. Beetalaktaamiantibiootit. Beetalaktaamirengas
Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä tullut satoja Suomessa vuosittain 2.5 miljoonaa hoitojaksoa
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotKäsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus
LisätiedotMikrobiresistenssitilastot 2017
Mikrobiresistenssitilastot 2017 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2017 (vain potilaan
LisätiedotBAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi
BAKTEERIKERATIITTI ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY 22.-23.3.2017 Levi 1 SIDONNAISUUDET Santen Oy Consulting Fee Lecture Fee Alcon Finland Lecture Fee LUENNON SISÄLTÖ Keratiitti
LisätiedotFiRe STANDARDI versio 6 Liite 5 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9)
Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9) Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sisällys 1. Enterobakteerit...1 1.0. Beetalaktamaasivälitteinen resistenssi...1 1.1. E. coli...3 1.2. Klebsiella...3 1.3. Proteus
LisätiedotAjankohtaista infektiotaudeista. Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017
Ajankohtaista infektiotaudeista Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017 Yhteenveto Norovirusvariantti GII.17 tulossa? H3N2-influenssakausi aluillaan Rokotteen tehosta ei vielä kunnolla tietoja Zikavirus
Lisätiedotevira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg
Sivu 1 Evira 3484/liite2/2019 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)
LisätiedotMoniresistenttibakteerit ympärillämme. Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP
Moniresistenttibakteerit ympärillämme Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP Taustaa Mikrobilääkeresistenssi eli antibioottiresistenssi tarkoittaa mikrobien muuttumista mikrobilääkkeille vastustustuskykyisiksi.
LisätiedotLääkeresistentti tuberkuloosi. Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka
Lääkeresistentti tuberkuloosi Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi maailmalla Lääkeresistentti tuberkuloosi Lääkeresistenssin merkitys Yhden peruslääkkeen resistenssi INH-resistentti
LisätiedotCLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille. 500/125 mg tabletti koirille Amoksisilliini
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille CLAVUBACTIN 250/62,5 mg tabletti koirille CLAVUBACTIN 500/125 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat
LisätiedotValtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä ja rahoittama projekti julkaistu 6/14 Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä
LisätiedotMIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016
1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 15.3.2016 MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 3 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO
LisätiedotVITEK2 -käyttökokemuksia
VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. XEDEN vet 50 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI XEDEN vet 50 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Yksi tabletti sisältää: Enrofloksasiini... 50,0 mg Apuaineet: Täydellinen
LisätiedotVERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8
Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Sivu 1 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN AMINOGLYKOSIDIT Gentamisiini Koira Enterobacteriacae,
LisätiedotKierrospalautteita: herkkyysmääritykset. Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala
Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala Lääkeherkkyysmäärityksen tavoite on löytää hankittu resistenssi 2 Finres 2012 3 Finres 2012 4 Finres 2012 5 Suomessa
LisätiedotSiipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz
Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu
LisätiedotAvoterveydenhuollon antibiootit. Risto Renkonen Haartman instituutti
Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä
LisätiedotAvoterveydenhuollon antibiootit
Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Vaikuttava aine: Kefaleksiini (kefaleksiinimonohydraattina)
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Tsefalen 1000 mg tabletti, kalvopäällysteinen koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää: Vaikuttava aine: Kefaleksiini
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotBeetalaktaamirengas Avoterveydenhuollon penisilliinit
Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit Tarkoitus olla valikoivasti toksinen Vain pro- mutta ei eukaryooteille Peptidoglykaanisynteesin esto Betalaktaamit, kuten penisilliini Proteiinisynteesin esto Tetrasykliinit
LisätiedotMikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet
Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto Kansanterveyslaitos MRSA MRSA ja muut moniresistentit mikrobit
LisätiedotPREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet,
PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet, mukaanotto/poissulkukriteerit ja tiedonkeruu Kertaluontoinen
Lisätiedot