Espoon kaupunki Pöytäkirja Lähtökohdat teatteritilojen sijoittamiselle Tapiolan keskuksessa ja tähän liittyvät kehittämislinjaukset

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Lähtökhdat teatteritiljen sijittamiselle Tapilan keskuksessa ja tähän liittyvät kehittämislinjaukset Valmistelijat / lisätiedt: Antti Mäkinen, puh etunimi..sukunimi@esp.fi Päätösehdtus Teknisen timen jhtaja Olli Istal - päättää, että Espn kaupunginteatterin tiljen sijittaminen Espn kulttuurikeskuksen yhteyteen Tapilaan selvitetään viipymättä siten, että Kulttuurikeskuksesta, Kulttuuriaukista ja kaupungin mistamasta KOy Kulttuuriaukista saataisiin kehitettyä vetvimainen ja mnipulinen kulttuurin tapahtumakeskus ja kaupunkilaisten lhune - kehttaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja Kaupunkisuunnittelukeskusta selvittämään edellä mainitun tapahtumakeskuksen kaavalliset edellytykset sekä mahdllisuudet kaavittaa Vesiputustaln edustalle krkeatasisia asuntja ja krkeatasista julkista kaupunkitilaa, jka liittyy esteettä ympäristöön. Käsittely Puheenjhtaja Lehtlan kannattamana ehdtti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjhtaja tiedusteli, vidaank puheenjhtajan esitys hyväksyä yksimielisesti. Kska ehdtusta ei vastustettu, puheenjhtaja ttesi kaupunginhallituksen n hyväksyneen sen. Päätös Oheismateriaali Selstus : jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Tapilan keskusprjekti, viitesuunnitelma 2015, Espn teatteri Teatterille selvitetty tilja Vesiputustaln edustalle Vesiputustaln edustalle Tuultenaltaan paikalle n laadittu asemakaavanmuutsehdtus kulttuurirakennukselle, jhn vitaisiin tteuttaa Espn kaupunginteatterin uudet tilat.

2 Sivu 2 / 2 Kaupunginteatteri timii nyt kahdessa paikassa: lyhytaikaisella vukraspimuksella MTK:n mistamassa Revntulihallissa Etelä- Tapilassa ja Kulttuurikeskuksen Luhi-salissa. Teatterin timinnasta vastaa Espn kaupunginteatterisäätiö, mutta timinnan rahitus tulee kaupungilta, jssa vastuutah n sivistystimi ja sen sisällä kulttuuritimi. Timinnan pää-asiallinen rahitus tulee kaupungilta. Teatteri saa timintaansa myös valtin rahitusta. päätti , että teatterin tilat tteutetaan Vesiputustaln edustalle. Päätöksen perusteena li se, että erillistä teatteritala ei tehdä, vaan teatterin tilat tteutetaan muiden tiljen yhteyteen. Kaupungilla ei le kuitenkaan Vesiputustaln edustalle muita hankkeita, jten teatteritilaa ei sinne vi tteuttaa. Myöskään sveltuvia yhteistyökumppaneita mahdlliseen yhteishankkeeseen ei le kyetty sittamaan. Keväällä tarkasteltiin Vesiputustala ja sen edustan tnttia kknaisuutena, jhn tulisi kngressihtelli, messu- ja tapahtumakeskus ja teatteri. Tämä malli edellytti kaupungin merkittävää panstusta messuja tapahtumakeskukseen ja kngressitilihin. Kaupungilla ei kuitenkaan le perusteita eikä mahdllisuuksia investida tällaiseen timintaan. Revntulihallin vukraspimus päättyy vunna 2020, jten teatterin tilaratkaisu n ajankhtainen. Tämä edellyttää, että Espn kaupunginteatterille kehitetään taludellisesti ja timinnallisesti realistinen tilaratkaisu. Teatteri saksi Kulttuurikeskusta Tapilan kulttuurikeskus n seudullisesti vimakas kulttuurilaits. Rakennus n arkkitehtnisesti arvstettu ja se sijaitsee pikkeuksellisen kauniissa ja arvkkaassa paikassa Tapilan keskusaltaan länsireunalla. Tapilan kulttuurikeskus n hyvä brändi. Tästä lähtökhdasta n laadittu alustava tarkastelu Espn kaupunginteatterin tarvitsemien tiljen tteuttamisesta Kulttuurikeskuksen yhteyteen siten, että suuri sali ja eräät muut tarvittavat tilat tteutetaan Kulttuuriaukin alapulelle. Vain kevytrakenteinen ja sin läpikuultava näyttämötrni tulisi aukin keskelle. Näin aukita saataisiin jäsennettyä nykyistä mielenkiintisemmaksi ja mittakaavaltaan viihtyisämmäksi. Luhisali lisi edelleen Teatterin käytössä. Teatterin aulatilat ja siihen liittyvät kahvila- ja ravintlatilat kytkettäisiin saksi Kulttuurikeskuksen nykyisiä aulatilja. Niin ikään hankkeen yhteydessä vidaan tteuttaa uusia, eri timinnille yhteisiä harjitustilja. Teatterin timisttilat sijitettaisiin esimerkiksi kaupungin mistaman KOy Kulttuuriaukin tiseen kerrkseen. Teatterin hult järjestettäisiin nykyisestä hulttilasta,

3 Sivu 3 / 3 jhn jhtaa leveä ajramppi. Suuremmat kmpnentit vitaisiin siirtää teatteriin Kaupinkallintien varteen tteutettavalla tavarahissillä. Liitteenä levassa Tapilan keskuksen uudistamisen viitesuunnitelmassa n merkitty teatterin tarkastellut sijitusvaihtehdt. Maan alle rakentaminen Kulttuuriaukilla n geteknisesti edullista, kska phjamaa n hiekkaa ja sen alla n kalli. Teatterin tteuttaminen Kulttuurikeskuksen yhteyteen edellyttää kirjastn tiljen uudelleen sijittamista Kulttuurikeskukseen. Tätä asiaa n käsitelty jäljempänä erikseen. Sillä, että Teatteri sijitetaan Kulttuurikeskuksen yhteyteen, n paljn etuja verrattuna siihen, että Teatteri sijitetaan Vesiputustaln edustalle erilliseen uuteen rakennukseen: Kulttuuritimintjen keskittäminen Keskusaltaan äärelle vahvistaa Tapilan vanhan keskuksen identiteettiä ja vetvimaisuutta suhteessa Merituulentien alueelle rakentuvaan uuteen liikenteelliseen ja kaupalliseen keskukseen. - Ratkaisu khttaa rakennustaiteellisesti arvkkaan Ervin 1960-luvun keskustan vetvimaa ja lu edellytykset sen kehittämiselle ja kukistukselle (uudelle elinkaarelle). - Esitetty uusi ratkaisu tukee Kulttuuriaukin ja Tapinkentän alueen uudistamista mnipuliseksi aktiiviseksi tilakknaisuudeksi, jsta Kaupinkallin kehittämisen myötä vahvistuvat yhteydet WeeGeen ja Emman suuntaan. - Kulttuurikeskuksen yhteydessä saadaan sekä timinnallisia että taludellisia synergiaetuja. - Kulttuurikeskuksen brändi vimistuu ja kiinnstavuus kasvaa: lpputuls n enemmän kuin siensa summa. - Teatteri saa lisäarva erinmaisesta sijainnista Keskusaltaan äärellä (jssa talvisin timii jääpuist) ja kulttuurin sykkeessä. - Kulttuurin kuluttajille ratkaisu n selkeä, kun palvelut n hyvin löydettävissä yhdestä paikasta. - Ratkaisulla ludaan mahdllisuuksia Teatterin vurvaikutukselle muiden taidelajien kanssa ja yleensä eri taidelajien justavaan vurvaikutukseen. - Ratkaisulla ludaan muunneltavuutta erilaisiin tilaisuuksiin ja käyttötarkituksiin (myös mahdllinen knferenssi- ja kkuskäyttö). - Kulttuurikeskuksen tilat khenevat ja uudistuvat hankkeen myötä. - Maan alle rakentaminen n luntevaa sekä timinnallisesti ja taludellisesti edullista: Maaperä n hyvä Teatterisali ei tarvitse ikkunita Energiakulutus vähenee Käyttökustannukset pienenevät.

4 Sivu 4 / 4 - Merkittävä sa Teatterin tarvitsemista tilista vidaan timinnallisesti hyvin sijittaa kaupungin mistamiin rakennuksiin/tilihin (Kulttuurikeskus, KOy Kulttuuriauki, Keskustrni). - Kaupungin mistuksessa levat KOy Kulttuuriaukin rakennukset saadaan yhdistetyksi saksi Kulttuurikeskusta (yhteinen hulttila j lemassa). - Kulttuurikeskuksen ja Keskustrnin väliselle aukille tulee hissiyhteys keskuspysäköinnistä sekä tritaslle että sen alapulella levalle taslle. - Hulttila ajramppeineen n j lemassa. - Kulttuurikeskuksesta yhdessä läheisen WeeGee-taln kanssa mudstuu kansainvälisen tasn kulttuurikeskittymä. - kulttuuriraitti Tapilan keskuksesta WG-tallle vahvistuu - yhteistyö Kulttuurifestivaalien, kaupungin tukemien kulttuuriyhteisöjen ja Taiteen peruspetuksen ppilaitsten kanssa tiivistyy - yhteinen kulttuurimarkkininti, myös sana Espn matkailumarkkinintia, saa uudenlaiset edellytykset ja hukuttelevamman kknaisuuden, mm yhteismarkkininnin ja yhdistelmälippujen kehittämisen näkökulmasta - lunteva yhteystyö alueen lähikulujen kanssa tiivistyy. - - Kulttuurikeskusratkaisun tteuttamis- ja aikatauluriskit vat pienemmät kuin Vesiputustaln edustalla. - Kulttuurikeskuksen yhteydessä Teatterin rakentamiskustannusten arviidaan levan humattavasti (nin 50 %) alhaisemmat kuin Vesiputustaln edustalla. - Vesiputustaln edustalle n mahdllista kaavittaa alustavan arvin mukaan nin kem2 asuntja. Tisaalta erilliseen kulttuurirakennukseen liittyy erityisesti seuraavia negatiivisia piirteitä: - Erillinen uusi kulttuurirakennus hajauttaa kulttuuritimintja Tapilan keskuksessa, mikä ei le etu. - Vesiputustaln edustalla n erittäin hunt phjalsuhteet. - Vesiputustaln edustan kulttuurirakennus jäisi irralliseksi ja se heikentäisi Kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön kehittämisedellytyksiä. Kirjast asemidaan Kulttuurikeskukseen uudella tavalla Tapilan kirjast timii nykyisin Kulttuurikeskuksessa. Kirjasttila n viihtyisä, mutta se n kehittyvälle Tapilalle liian pieni eikä se timinnallisesti vastaa aluekirjastlle nykyisin asetettavia vaatimuksia. Kirjast ei avaudu ulspäin jalankulkualueille, vaan se n sulkeutunut sisään rakennukseen. Kirjast n Kulttuurikeskuksen mnipulisuuden ja elävyyden kannalta erittäin tärkeä. Kirjast n rakennuksen suurin asiakasvirran synnyttäjä ja pitää siten Kulttuurikeskuksen elävänä kk päivän. Kirjastssa käy kaiken

5 Sivu 5 / 5 ikäisiä ja kaikenlaisia ihmisiä. Kirjastn asiakkaat saavat Kulttuurikeskuksessa asiidessaan herätteitä myös muihin kulttuuritapahtumiin. Kirjastn uudelleenaseminnilla n mahdllisuus kehittää Kulttuurikeskusrakennus aikaisempaa paremmin ympäristöön liittyväksi ja ympäristöä elävöittäväksi. Tämä kskee myös Kulttuurikeskuksen kellarikerrsta, jka avautuu Keskusaltaalle. Keskusaltaan taslla Kulttuurikeskus n nykyisin ankea ja vajaalla käytöllä. Erinmainen sijainti n jäänyt hyödyntämättä. Kirjastlle n uudistettavassa Kulttuurikeskuksessa tarjlla useita erilaisia tilaryhmiä: mm. Keskusaltaalle avautuva laajentuva kellarikerrs, jka yhdistyy ensimmäisen kerrksen uusittaviin kirjasttilihin, KOy Kulttuuriaukin rakennuksen tilat sekä tarpeen mukaan myös Kulttuurikeskukseen liittyvät Kulttuuriaukin phjissivulle suunniteltavat uudistilat maan alla ja päällä. Samalla, kun Kulttuurikeskus uudistetaan, n Kulttuurikeskukselle myös kehitettävä uusi timinnallista kknaisuutta mahdllisimman hyvin tukeva hallint- ja perintimalli. Tapilan keskuksen jatkkehittämisessä klme vyöhykettä Edellä kuvattu Kulttuurikeskuksen vahvistaminen ja mnipulistaminen n spusinnussa Tapilan keskuksen yleisten kehitystrendien kanssa. Vähittäiskaupan maailma n nettikaupan seurauksena muuttumassa. Liiketilaa ei tarvita Tapilan keskuksessa niin paljn kuin aikaisemmin arviitiin. Liiketilat keskittyvät Merituulentien khdalle ja tien phjispuliselle alueelle. Tämä n siinäkin mielessä luntevaa, että keskuspysäköinti ja keskushult sijaitsevat Merituulentien phjispulella. Tästä seuraa, että Merituulentien eteläpulista aluetta n perusteltua kehittää aikaisempaa vimakkaammin asuntvaltaiseksi. Edellä esitettyjen näkökhtien perusteella Tapilan keskuksen jatkkehittäminen perustuu klmeen vyöhykkeeseen, jissa kaikissa lisi myös asumista: 1. Kulttuurinen vyöhyke Tapinraitin tuntumassa: - Kulttuurikeskus, jhn sisältyy uutena sana teatteri - Tapilan kulu ja luki - Tapinkenttä - Tapintri, jka visi kehittyä esimerkiksi ravintliden alueena - Keskustrni, jnka kehittäminen n käynnistymässä, vaihtehtina nykyaikainen timistkeskus tai htelli

6 Sivu 6 / 6 - Uimahalli - Kirkk - Htelli 2. Kaupan, palveluiden ja jukkliikenteen vyöhyke Merituulentien khdalla sekä Merituulentien ja Tapinraitin välissä. 3. Asumisen vyöhyke Merituulentien eteläpulella - Merituulentien eteläpuliset krttelit kehitetään aikaisempaa asuntpaintteisimmiksi - Tähän liittyen Vesiputustaln edustalle n perusteltua suunnitella asuntja. Tähän kehitystyöhön n perusteltua ttaa mukaan myös Satakielitaln tntti ja Itätuulentien alue. - Vesiputustaln tntille n mahdllista selvittää myös htellin ja timistjen rakentamista. Tiedksi

7 Sivu 7 / 7