Sykettä Sastamalan sydämeen Keskusta-alueen täydennysrakentamis- ja kehittämisselvitys. Hanke- ja osallistumissuunnitelma

Transkriptio

1 Sykettä Sastamalan sydämeen Keskusta-alueen täydennysrakentamis- ja kehittämisselvitys Hanke- ja osallistumissuunnitelma Sastamalan kaupunki Maankäyttö

2 1 Sisällys JOHDANTO TAVOITTEET AIEMMAT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT TARVITTAVIA SELVITYKSIÄ JA ANALYYSEJÄ KESKUSTA-ALUEEN UUDET ASEMAKAAVAT JA VIREILLÄ OLEVAT HANKKEEN KULKU JA ALUSTAVA AIKATAULU SYKELISTA OSALLISTUMINEN... 16

3 Johdanto 2 Sastamalan kaupungin keskusta-alueen täydennysrakentamis- ja kehittämisselvitys on käynnistetty syksyllä Selvitys laaditaan sekä keskustan elävöittämiseksi että kaupunkirakenteen tiivistymisen mahdollistamiseksi ja Sastamalan strategisten päämäärien edistämiseksi. Keskustan kehittämistä on toteutettu Vammalassa ja Sastamalassa aiemmin sekä kehittämishankkeiden että Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) opiskelijoiden harjoitustöiden muodossa oli käynnissä Vammalan keskustaprojekti, jota jatkettiin seminaarein ja yleisötilaisuuksin. Hankkeeseen liittyi myös opiskelijatöitä, joiden tuloksena syntyi julkaisu Kirja ja kaupunki (TTY 2005). Keskustan kehittämisen ideoimiseksi on laadittu opiskelijatöitä ja diplomityö vielä Sastamalan keskusta-alueeseen kohdistuu 2014 lainvoimaiseksi tulleessa Keskustaajaman rakenneosayleiskaavassa tiivistämis-/eheyttämistarvemerkintä. Merkinnällä on osoitettu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisia alueita, jotka ovat toteutuneet osittain tai sijaintiinsa nähden tarpeettoman väljinä. Tiivistämis- ja eheyttämistarvetta on todettu olevan keskustassa sekä pohjois- että eteläosassa. Tässä selvityshankkeessa keskitytään erityisesti näihin alueisiin kaupungin ydinkeskustassa. Selvityshankkeen ensimmäisessä vaiheessa kootaan lähtötiedot, laaditaan tarvittavat esiselvitykset ja analyysit sekä tutkitaan keskusta-alueen tiivistämismahdollisuudet osa-alue- ja tonttikohtaisesti ja osoitetaan ne kartalla. Myöhemmin selvityksen perusteella laaditaan tarvittavat asemakaavamuutokset. Tiivistäminen ei saa olennaisesti vähentää virkistysalueiden määrää eikä heikentää rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä.

4 3 Sykettä Sastamalan sydämeen alue. Ydinkeskusta esitetty punaisella sydämellä, josta leviää sykkeitä myös vaalentuvaan reuna-alueeseen Selvityksen yhteydessä tutkitaan myös alueiden elinympäristön viihtyvyyttä ja pyritään esittämään konkreettisia toimenpiteitä sen parantamiseksi tiivistettävillä alueilla, mahdollisesti hyvin pienimuotoisillakin toimenpiteillä. Selvitystyö toteutetaan yhteistyössä kaupunkilaisten, yrittäjien, Sastamalan seudun yrityspalvelun ja kaupungin ydinprosessien kanssa.

5 4 1. Tavoitteet Sykettä Sastamalan sydämeen hankkeen tarkoitus on vahvistaa kaupungin strategisia tavoitteita, ennen muuta vetovoimaisuuden vahvistamista ja yritystoiminnan edellytysten kehittämistä. A Sykettä Sastamalan sydämeen tavoitteena on luoda edellytyksiä elävän, viihtyisän, vetovoimaisen ja turvallisen keskustan kehittämiseen. Tarkoituksena on tunnistaa kaupungin vetovoimatekijöitä ja luoda uusia tapahtumia, jotka houkuttelevat kaupunkiin niin satunnaisia kävijöitä kuin vakituisia asukkaitakin. Tavoitteita: Vajaakäyttöisten alueiden ja tilojen käytön (väliaikaisenkin) ideoiminen ja mahdollistaminen Vesi ja rannat osaksi aktiivista toiminnallista keskustaa Yhteisöllisten ja toiminnallisten palveluiden sekä kaupallisten palveluiden lisääminen, tyhjien liiketiloihin saaminen käyttöön Kaupungin palveluiden kehittäminen, esim. uimahalli, päiväkoti, virkistyspuisto, rantaväylät Kulttuurihistorian ja keskustan rakennushistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden korostaminen vahvuutena ja kiinnostavana tekijänä

6 5 Keskustan oleskelumahdollisuuksien parantaminen, esim. istuinpaikkoja, kävelykatu, tori kaupunkilaisten käyttöön Kaupunkiympäristön visuaalinen elävöittäminen, kadunpäällysteet, kaupunkitaide, julkisivuvalaistus ym. Tämä tavoiteryhmä kuuluu Sastamalan Seudun Yrityspalvelun (Sasyp) ja konsernihallinnon ja kaupungin kaikkien ydinprosessien toimialaan. B Tilojen luominen toiminnoille ja asukkaille - täydennysrakentamismahdollisuuksien selvittäminen. Tavoitteita: Toteutumattomien ja vajaakäyttöisten alueiden tunnistaminen Käyttötarkoituksen muutostarpeiden havaitseminen Keskustan rakennuskannan laajentamis- ja korottamismahdollisuuksien selvittäminen, lisärakentamismahdollisuudet samalle tontille Uusien kaupunkiasumistyyppien löytäminen ja niiden rakentamisen edistäminen, esim. townhouse-talotyyppi Uusien palvelujen ja myös sekoittuneiden toimintojen tilojen luominen, esim. uimahalli yhdistettynä keskustan päiväkotiin ja kerrostaloasumiseen Esteettömyyden parantaminen, kotona pidempään asumisen mahdollistaminen, esim. edistämällä hissien rakentamista kerrostaloihin Tämän tavoiteosio kuuluu pääosin maankäytön/yhdyskuntasuunnittelun toimialaan. C Liikkumis- ja ulkoilumahdollisuuksien sekä muiden kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen Sastamalan keskusta-alueella on kehittämisselvityksen keskeinen tavoite. Tarkoituksena on mahdollistaa keskustan rantoja kiertävän kävely- ja pyöräilyreitin rakentaminen yhtenäiseksi, kattamaan kaikki keskustan ranta-alueet. Samalla huomio kiinnitetään julkisen liikenteen ja muun autoliikenteen sujuvoittamiseen. Keskustan maisemanhoito ja näkymien avaaminen on myös tärkeä tavoite. Tämä tavoiteosio kuuluu pääosin yhdyskuntatekniikan ja liikuntatoimen toimialaan.

7 2. Aiemmat selvitykset ja suunnitelmat 6 Yleissuunnitelmat Keskustaajaman rakenneosayleiskaavan suunnitteluaineisto, 2014 Keskustan kehittämissuunnitelma, Vammalan keskustaprojekti 1997 Maasto, topografia Laserkeilaus 2015 Ilmakuvaus 2015 Liikenne Sastamalan pysäköintiselvitys, Sito 2012 Vammalan keskustaajaman liikennesuunnitelma, Viatek Oy 1998 Viherverkosto Vammala, viheraluesuunnitelma, Aino Seppänen 2008 Liiketoiminta Vammalan kaupunki, keskustaajaman maisemarakenne, Viheraluejärjestelmä, Anna Kuoppala 1981 Vähittäiskaupan mitoitus- ja sijoitusselvitys, FCG Oy Maisema ja rakennettu ympäristö Opiskelijatyöt Vammala, Keskustan osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventointi, Pirkanmaan maakuntamuseo 2004 Vammala, 6. kaupunginosa (Nälkälänmäki), Rakennusinventointi, Pirkanmaan maakuntamuseo 2003 Vammalan kulttuuriympäristöinventointi, Keskustan asemakaavamuutosalueet, Pirkanmaan maakuntamuseo 2002 Vammalan keskustaajaman maisemaselvitys, Vammalan kaupunki, Juha Mäkelä 2000 Keskustan vanha pientaloalue, Vammalan rakennuskannan inventointi, Olli- Pekka Hannu 1995 Vammalan keskustan kaupunkikuvallinen inventointi ja kehittämissuositukset, Maa ja Vesi Oy, Pirkanmaan aluetoimisto 1990 Sastamalan keskustan kehityssuunnitelma, Diplomityö, Eveliina Könttä, TTY 2013 Harjoitustöitä Vammalan keskustaan, Yhdyskuntasuunnittelun ammattikurssi, Tampereen teknillinen yliopisto 2012 Kirja ja kaupunki, seminaari ja harjoitustöitä Vammalan keskustaan, Tampereen teknillinen yliopisto 2005

8 7 Harjoitustöitä Vammalan keskustaan, TTKK / Hochschule fur Architektur und Bauwesen Weimar, Tarvittavia selvityksiä ja analyysejä Laajemmalta alueelta laadittavat selvitykset Väestö, asukastiheys, ikärakenne Väestöennusteet ja tavoitteet Liikenneverkko, julkinen liikenne, pysäköinti, liikenneturvallisuus Kevyen liikenteen reitistö, rantareitin kehittäminen Viherverkosto, viheralueiden yhtenäisyys ja jatkuvuus Viheralueiden luokitus ja hoitosuunnitelmat Topografia, rakeisuus Työpaikat, palvelut ja niiden sijoittuminen Toiminnot, rakennusten käyttötarkoitus Liiketilojen määrä ja sijoittuminen, vajaakäyttöiset rakennukset ja tilat Rajatulta keskusta-alueelta laadittavat selvitykset Asuntomäärä ja -tyypit alueittain Rakennusten rakennusvuodet Rakentamistehokkuus, rakennusoikeuden ja kerrosluvun toteutuneisuus ja jäljellä oleva määrä Toteutumattomat asemakaavan osat ja vajaakäyttöiset alueet/rakennukset Kerrostalojen hissillisyys, esteettömyys Katutilan luonne ja rajautuneisuus Korkean rakentamisen sijoittuminen, maamerkit, päätenäkymät Alueiden omaleimaisuus ja identiteetti ja niille sopiva täydennysrakentamisen tapa, identiteetin vahvistamisen mahdollisuudet Arvokkaan rakennuskannan suojelutilanne Alueiden muutospotentiaali / herkkyys (alueet joiden toivotaan säilyvän nykyisellään, täydennysrakentaminen vähäistä - vs. alueet/rakennukset jotka voivat korvautua tai uudistua täysin) 3D-kaupunkimalli Mahdollisesti katukuvaus

9 8 Keskusta-alue, jolle kohdistetaan tarkemmat kaavalliset selvitykset. Käynnissä olevat asemakaavan muutosalueet on jätetty selvitysalueen ulkopuolelle.

10 4. Keskusta-alueen uudet asemakaavat ja vireillä olevat 9 Keskusta-alueen uudet asemakaavamuutokset ja vireillä olevat asemakaavamuutokset sekä Sylvään alueen yleis- ja kehittämissuunnitelma (Tuomiston kiertoliittymästä Kilpinokkaan ja siitä edelleen Tervakallion alueelle) liittyvät myöskin hankkeen kokonaisuuteen. Sylvään alueen yleis- ja kehittämissuunnitelman aluerajaus

11 10 Vireillä olevat keskustan asemakaavamuutokset: Tyrvään pappilan asemakaavamuutos Asemanseudun asemakaavamuutos Raivion alueen asemakaavamuutos Sammonkatu 18 asemakaavanmuutos Keskusta-alueen pohjoisosan vireillä olevat asemakaavat. Hiljattain laadittuja asemakaavamuutoksia keskustan alueelle ovat: 1. Vammalan Villa Airilan asemakaavamuutos hyv (valitus hallintooikeudessa) 2. Keskustan 10-korttelin asemakaavamuutos 3. Keskustan korttelin 17 osan asemakaavanmuutos 4. Seurantalon ympäristön asemakaavanmuutos 5. Asemakatu 5 7 asemakaavanmuutos 6. Rautavedenkatu 8 asemakaavanmuutos

12 Vuonna 2012 ja sen jälkeen valmistuneet keskusta-alueen asemakaavat. 11

13 12 5. Hankkeen kulku ja alustava aikataulu Hankkeen alkuvaiheessa kootaan perustiedot ja laaditaan tarvittavat esiselvitykset ja analyysit. Joitakin esiselvityksiä tehtiin vuonna 2015, mutta suurimmaksi osaksi ne pyritään tekemään v aikana. Hankkeen ohjaavana toimielimenä toimii kaupunginhallitus ja moottorina suunnittelutiimi (syketiimi). Syketiimi muodostuu kaupungin maankäytön, yhdyskuntatekniikan ja Sastamalan seudun yrityspalvelun (Sasyp) edustajista sekä kaupunginjohtajasta ja teknisestä johtajasta. Tämän lisäksi Syketiimiin kutsutaan tarpeen mukaan eri prosessien henkilökuntaa. Tiimin vetäjänä toimii maankäyttöpäällikkö. Hankkeelle perustetaan www-sivut ja osallistutaan hankkeella sosiaaliseen mediaan. Lähtösysäys keskustan kehittämiseen tapahtui keväällä 2016, jolloin käynnistyi Unelmien keskusta projekti. Projektin toteuttajana on tamperelainen projektikumppani Demola (tampere.demola.net). Demola projektin tekijät ovat kuudesta eri maasta kotoisin olevia opintojensa loppuvaiheessa olevia kuuden eri alan opiskelijoita. Projekti etsii tuoreita ulkopuolisia näkökulmia ja ideoita Sastamalan keskustan ja ympäristön elinvoimaisuuden edistämiseksi. Demola-projekti on käynnistynyt helmikuussa ja kestää toukokuuhun. Selvitysten ja analyysien perusteella tunnistetaan tarkemmin rajattavia kehittämiskohteita, joihin tarkempi suunnittelu keskitetään. Keskeisenä kehittämiskohteena voidaan pitää Vammalan torin ympäristöä katutiloineen ja puistoineen sekä Marttilankadun vartta, keskustan kulttuurihistoriallista selkärankaa. Kehittämiskohteiden toteuttamiskelpoisuus ja kehittämisen vaikutukset arvioidaan. Hankkeeseen nivoutuu osittain samanaikaisesti laadittava Sylvään alueen yleis- ja kehittämissuunnitelma, joka on mukana kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaavoitusohjelmassa Yleissuunnitelmien tarkoitus on vahvistaa kaupungin strategisia tavoitteita, ennen muuta vetovoimaisuuden vahvistamista ja yritystoiminnan edellytysten kehittämistä. Yleissuunnitelmien ja kehittämishankkeiden yhteydessä etsitään ratkaisuja myös kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittämiseen sekä liityntä- ja asiointipysäköinnin tarpeisiin. Selvityshankkeen eri vaiheissa järjestetään asukkaiden, yrittäjien, yhteisöjen ja päättäjien vuorovaikutustilaisuuksia ja järjestetään ainakin päättäjien työpaja, nuorten työpaja, asukkaitten työpaja ja yrittäjien työpaja. Selvityshankkeen tuloksena syntyy toimenpideohjelma, joka ohjaa konkreettisten toimenpiteiden toteuttamista kaupunkiympäristön parantamiseksi. Selvityshanke luo lähtökohdan jatkosuunnitelmien toteuttamiseen esim. yrittäjien edustajille. Maankäytön suunnittelun kannalta keskeisiä ovat selvityshankkeesta saatavat ehdotukset

14 13 asemakaavoitukseen ja jatkosuunnitteluun sekä luettelo tarvittavista asemakaavamuutoksista tavoitteineen. Torin ympäristön ja Marttilankadun varren kehittämisalueen alustava laajuus. 6. SYKELISTA Koko hankkeen ajan kerätään ja ylläpidetään SYKELISTAA eli listaa, johon kirjataan saatuja ideoita ja toimenpiteitä. Lista on nähtävillä www-sivuilla ja ehdotuksia Sykelistaan voi tehdä kuka tahansa www-sivuilla olevalla lomakkeella. Sykkeitä kehitetään myös eri työpajoissa. Maankäyttö on jo aloittanut sykelistan ylläpitämisen ja siihen on kertynyt seuraavia sykkeitä: Unelmien keskusta, Demola projekti (käynnistetty) Liekoveden rantapolun ja puiston vuorovaikutteisen suunnittelun käynnistäminen Keskustan hissiselvityksen käynnistäminen (luettelo keskustan kerrostaloista, joihin olisi tarve saada hissit, rahoitusmahdollisuudet jne.)

15 14 Selvitys keskustaan sijoitettavasta rakennuksesta, joka sisältäisi uimahallin, päiväkodin, asuinhuoneistoja ja mahdollisesti muita tiloja rusettiluistelukenttä keskustaan Suunnittelukilpailu torikannesta ja alle paikoitustilat Tervakallion kerrostalokortteleiden kehittämissuunnitelma Kaupungintalo keskustaan (Listaan kerätään vain ehdotuksia ja erikseen tehdään päätökset mahdollisista toteutuksista joko projektin aikana tai projektin jälkeen).

16 15 Alustava aikataulu Vaihe Perustietojen kokoaminen, selvitykset ja analyysit Unelmien keskusta projekti käynnistyy (Demola) Hankeseminaari, jossa myös tiedotetaan hankkeen käynnistymisestä, www-sivuista, Demola projektista jne. Lehdistölle tiedotustilaisuus Hanke- ja osallistumissuunnitelma kh Internet-sivujen perustaminen ja julkaiseminen Alustava ajankohta syksy 2015 kevät /2016 5/2016 kevät 2016 ( ?) kevät 2016 Vuorovaikutustilaisuudet ja työpajat kevät 2016 syksy 2017 asukaspaja nuorisopaja yrittäjien työpaja jne Kehittämiskohteiden tunnistaminen, tarkemmat selvitykset ja suunnittelu Mahdolliset erillisprojektit, kilpailut, suunnitelmat jne. Ehdotukset asemakaavoitukseen ja jatkosuunnitteluun Toimenpideluettelo Asemakaavamuutokset Kaupunkiympäristön toteuttaminen Jatkosuunnitelmat parantamistoimenpiteiden 2017 alkaen

17 7. Osallistuminen 16 Selvityshankkeen tavoitteena on avoimuus ja vuorovaikutteisuus - näkemys keskustan kehittämisestä ja täydennysrakentamisesta yhdessä alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Ketkä ovat osallisia? Osallisia ovat kaikki kaupunkilaiset, asukkaat, alueen maanomistajat ja haltijat, alueella toimivat yritykset ja niiden työntekijät sekä kaikki ne joiden asumiseen, työntekoon, tai muihin oloihin suunnittelu saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös alueen yhteisöt, kuten maanomistajia, asukkaita tai tiettyjä intressejä edustavat yhdistykset, alueella toimivat rakentajat, sekä ulkoilijat ja alueen virkistyskäyttäjät. Osallisia ovat myös ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelu koskee, sekä kaupungin toimielimet. Miten selvityksen vaiheista tiedotetaan? Keskusta-alueen täydennysrakentamis- ja kehittämisselvitys on mainittu aloitettavana hankkeena kaupungin kaavoitusohjelmassa Selvityshankkeelle perustetaan Sastamalan kaupungin sivuille oma internet-sivu, jolla tiedotetaan selvityksen etenemisestä ja vuorovaikutustapahtumista. Sivulle kootaan myös selvitykseen liittyvää aineistoa. Vuorovaikutustapahtumista tiedotetaan internet-sivun lisäksi kaupungin ilmoituspalstalla alueella ilmestyvissä sanomalehdissä, Tyrvään Sanomissa ja Alueviestissä. Kuinka voin osallistua? Selvityshankkeen käynnistämisvaiheessa keväällä 2016 järjestetään osallisten järjestäytymisryhmän kokoontuminen, jossa on mahdollista ilmoittautua osalliseksi ja mukaan keskustelemaan keskustan kehittämisestä. Järjestäytymisryhmään kutsutaan kaikki selvityshankkeesta kiinnostuneet. Kutsu tapaamiseen julkaistaan hankkeen internet-sivulla sekä lehdessä. Järjestäytymisryhmän kokoontumisessa esitellään hanketta ja selvitysten tuloksia, kerätään mielipiteitä ja näkemyksiä ja sovitaan selvityshankkeen yhteydenpidosta jatkossa. Järjestäytymisryhmässä voi ilmoittautua myös mukaan tuleviin kehittämistyöpajoihin sekä hankkeen tiedotuslistalle. Osallisille varataan mahdollisuus mielipiteensä esittämiseen. Merkittävät osallisryhmät voivat toimia lausunnon antajina hankkeessa keskustan kehittämisryhmän jäsenten ohella. Osallistumisen työkaluna on tarkoitus käyttää myös internetissä toimivaa karttapohjaista paikkatietosovellusta, kuten Harava-palautejärjestelmä, jonka kautta osalliset voivat kertoa näkemyksiään esimerkiksi hankealueesta ja sen suunnittelusta, asuinympäristöstään, alueen arvoista ja kehittämistarpeista. Palvelua on tarkoitus hyödyntää hankkeen eri vaiheissa.

18 17 Syketiimi: Jarkko Malmberg, kaupunginjohtaja Jorma Tuomisto, tekninen johtaja Nieminen Mikko, toimitusjohtaja Sasyp Oy Kurkikangas Johanna, viestintäpäällikkö Timo Silomaa, kaavoitusarkkitehti Lähteenmäki Pasi, rakennuttajainsinööri Ville Heliö, suunnittelija Merja-Liisa Hannuksela, maankäyttöpäällikkö Tietoa hankkeesta ja sen etenemisestä saa: Sastamalan kaupunki, maankäyttö PL 23, Sastamala maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela, p kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa, p