Valtuusto Sivu 1 / 44

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 44 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: [email protected] tai Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Teknisen lautakunnan varajäsenen vaalikelpoisuuden 4 menetys ja täydennysvaali 4 Kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen 6 eronpyyntö ja täydennysvaali 5 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 8 varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotieto Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta II / Tapiolan keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 17 alue , 12. kaupunginosa Tapiola 9 Valtuustokysymys kaupunginhallituksen Ely-keskukselle 32 antamasta lausunnosta tiesuunnitelmaan, joka liittyy Länsiväylän tiejärjestelyihin Matinkylän eritasoliittymässä 10 Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin 35 selvittämisestä (Pöydälle 8.9., 29.9., , ja , ) 11 Valtuustoaloite kaupungin poliittisille nuorisojärjestöille antamasta tuesta 42 Espoo Jyrki Kasvi puheenjohtaja

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 2 / 44 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 27.

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 3 / 44 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Kok. / PerusS&Sit.

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 4 / / /2012 Kaupunginhallitus Teknisen lautakunnan varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee teknisen lautakunnan jäsenen Kirsi Åkerlundin (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Helena Paimelan (Kok.) tilalle (Kok.). Selostus Teknisen lautakunnan jäsenen Kirsi Åkerlundin (Kok.) henkilökohtainen varajäsen Helena Paimela (Kok.) pyytää saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena muutto Espoosta. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan varajäseneksi valitaan nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 5 / 44 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee teknisen lautakunnan jäsenen Kirsi Åkerlundin (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Helena Paimelan (Kok.) tilalle (Kok.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Helena Paimela - Lautakunnan sihteeri

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 6 / / /2012 Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen Teemu Lahtisen (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kurt Bymanin (PerusS&Sit.) tilalle Jonna Löflundin (PerusS&Sit.). Selostus Kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajan Teemu Lahtisen (PerusS&Sit.) henkilökohtainen varajäsen Kurt Byman (PerusS&Sit.) pyytää saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ryhmän sisäiset järjestelyt. Tasa-arvolain säännösten estämättä jaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenten tulee olla kaupunginhallituksen jäseniä tai varajäseniä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen Teemu Lahtisen (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kurt Bymanin (PerusS&Sit.) tilalle (PerusS&Sit.). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäseneksi valitaan Jonna Löflund. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 7 / 44 Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdotti, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen Teemu Lahtisen (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kurt Bymanin (PerusS&Sit.) tilalle Jonna Löflundin (PerusS&Sit.). - Valittu - Kurt Byman

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 8 / / /2012 Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen Seppo Huhdan (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jonna Löflundin (PerusS&Sit.) tilalle Kurt Bymanin (PerusS&Sit.). Selostus Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen Seppo Huhdan henkilökohtainen varajäsen Jonna Löflund (PerusS&Sit.) pyytää saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ryhmän sisäiset järjestelyt. Tasa-arvolain säännösten estämättä jaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenten tulee olla kaupunginhallituksen jäseniä tai varajäseniä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen Seppo Huhdan (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jonna Löflundin (PerusS&Sit.) tilalle (PerusS&Sit.). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston varajäseneksi valitaan Kurt Byman. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 9 / 44 Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdotti, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen Seppo Huhdan (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jonna Löflundin (PerusS&Sit.) tilalle Kurt Bymanin (PerusS&Sit.). - Valittu - Jonna Löflund

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 10 / / /2014 Kaupunginhallitus Vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Vesa Kananen, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Liite Selostus 1 Vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotieto 2 Pöytäkirjamerkinnät Valtuustoryhmän toiminnan tukeminen 2014 Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2014 on valmistumassa. Ennakkotieto tilinpäätöksestä perustuu valmistelutilanteeseen, jossa lähes kaikki tilinpäätöskirjaukset poistoja lukuun ottamatta on tehty. Kirjaamatta olevat poistot alentavat tilikauden tulosta, mutta ne ovat arvioitu kokonaislukuihin. Varsinainen tilinpäätös käsitellään kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Tilinpäätösennuste Kaupungin talous kehittyi vuonna 2014 suunnitelmien mukaisesti. Tilinpäätösennusteen mukaan kaupunki tulee tekemään nollatuloksen, kun vuosikatetta kertyi 117 milj. euroa ja vastaavasti suunnitelmapoistot tulevat olemaan 117 milj. euroa. Tilikauden tulos on lähes 32 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat erityisesti rahoitustuotot, joita kaupunki sai nettona (huomioitu rahoituskulut) 51,3 milj. euroa. Rahoitustuotot toteutuivat yli 26 milj. euroa suurempina kuin alkuperäinen talousarvio. Suurin osa rahoitustuotoista on rahastojen tuottoja, eivätkä siten ole suoraan käytettävissä investointien rahoitukseen. Verorahoitus Espoo sai verotuloja 1 332,8 milj. euroa ja valtionosuuksia 29,8 milj. euroa. Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) kasvoivat edellisvuodesta 1,1

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 11 / 44 prosenttia eli n. 15 milj. euroa. Verorahoitus toteutui lähes suunnitelmien mukaisesti jääden n. 6 milj. euroa alkuperäisestä talousarviosta. Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 7,9 milj. euroa eli 0,7 prosenttia. Yhteisöverotilitykset olivat 121 milj. euroa, mikä on 12 milj. euroa eli 11 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Käyttötalous Varsinainen toimintakate (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa, paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) toteutui 13,8 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempana, mutta heikkeni 51,5 milj. euroa edellisestä vuodesta. Toimintakate kertoo siitä, että toiminnasta saatavat tulot kattavat yhä pienemmän osan toiminnasta syntyvistä menoista. Tämä asettaa yhä suurempia paineita verokertymän kasvamiselle, jotta sillä voidaan rahoittaa päivittäiset palvelut sekä kaupungin yhä kasvavat investoinnit. Kaupungin käyttökate eli kate ennen rahoitustuottoja heikkeni 37 milj. euroa edellisen vuoden toteutumasta. Kate on heikentynyt, koska kulujen kehitys oli vuonna 2014 edelleen nopeampaa, kuin tuottojen ja verotulojen kehitys. Kaupungin ulkoiset toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion yli 8 milj. eurolla ja olivat yhteensä 270 milj. euroa. Toimintatulot kuitenkin laskivat 3 prosenttia (8,1 milj. euroa) edellisvuodesta. Kaupungin ulkoiset toimintamenot olivat 1 627,8 milj. euroa. Ulkoisten toimintamenojen kasvu (yhteensä 54 milj. euroa) on hidastunut jo toista vuotta peräkkäin ja oli viime vuonna 3,4 prosenttia. Menokehitys kokonaisuudessaan oli talousarvion mukaista, mutta toimintamenojen kasvu on kuitenkin edelleen liian korkeaa suhteessa verorahoitukseen sekä talouden tasapainoon, kun vielä toimintatuloissa on merkittävää laskua. Erityisesti henkilöstökulujen kasvu oli kohtuullinen, 2,4 prosenttia. Huolestuttava merkki sen sijaan on asukkaiden sosiaaliseen tilanteeseen liittyvien kulujen jyrkkä kasvu, joka edelleen kiihtyi vuonna Näitä kustannuksia ovat mm. toimeentulotuki, avustukset ja työmarkkinatuki. Myös erikoissairaanhoitoon käytettävä määräraha on kasvanut reilusti yli kaupungin keskimääräisen menokehityksen. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2014 lopussa henkilöä ja se kasvoi vuoden aikana 81 henkilöllä. Henkilöstömittareiden perusteella, kaupungin asukas- ja asiakasmäärän kasvaessa, henkilöstön työn tuottavuus on parantunut. Työpanosta ei ole siirretty omalta henkilöstöltä vuokratyövoimalla korvattavaksi, sillä vuokratyövoimakustannukset laskivat vuoden takaisesta lähes 10 prosenttia. Myös henkilöstön ylitöiden määrä on vuoden kuluessa laskenut edelliseen vuoteen verrattuna.

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 12 / 44 Ennakkoarvioiden mukaan sairauspoissaolojen määrä on jatkanut laskuaan, tosin hitaammin kuin aiemmin. Investoinnit ja lainakehitys Kaupungin investointitaso oli edelleen ennätyksellisen korkea ja investointeja toteutettiin 334 milj. eurolla, kun talousarviossa oli varauduttu 398 milj. euroon. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 260 milj. euroa (huomioitu tekniset omaisuusjärjestelyt ja rahoitusosuudet). Lainannostovaltuus 117 milj. euroa ja rahastojen purkuvaltuus 40 milj. euroa käytettiin jo alkusyksyyn mennessä ja loppuvuoden aikana jouduttiin turvautumaan lyhytaikaiseen kassalainaan. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 42,5 milj. eurolla ja kaupungin lainamäärä vuoden lopussa oli 284,3 milj. euroa eli euroa asukasta kohden. Strategian tulostavoitteiden toteutuminen Espoo-strategiassa oli vuodelle 2014 asetettu yhteensä 30 tulostavoitetta, joista osa toistui kaupunkiyhteisinä tulostavoitteena kaikkien toimialojen korteissa. Lokakuun lopun tilanteesta tuotiin valtuuston käsittelyyn tulostavoitteiden poikkeamat, jonka jälkeen kaupungin toimintakatetta koskevan tulostavoitteen osalta toteutumatiedot ovat muuttuneet parempaan suuntaan. Tammikuun lopun tietojen mukaan 6 tulostavoitetta ei toteutunut. Kokonaisuutena voidaan todeta, että vuodelle 2014 asetetut tulostavoitteet toteutuivat hyvin. Toimintaympäristö Espoon väestönkasvu ylitti ennusteet vuonna Asukasmäärä kasvoi ennakkotietojen mukaan n asukkaalla eli 1,9 prosenttia. Asukasmäärä oli arvion mukaan vuodenvaihteessa Joulukuun 2014 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä ja työttömyysaste oli 9,9 prosenttia, joka on 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1 424, joka on lähes 30 prosenttia edellisvuotta enemmän. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli eli vajaa kolmannes työttömistä. Korkeasti koulutettujen osuus työttömistä oli kolmannes. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 13 / 44 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 14 / / /2013 Kaupunginhallitus Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta II / 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh Mari Immonen, puh [email protected] Maria Rysti, puh Pasi Laitala, puh Sanna Antman, puh Viula Pakka, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit II/2014 tiedoksi. Liite Selostus 4 Elinvoimaa ikääntyville kehitysohjelma seuranta II 2014 (Maria Rysti) 5 Kestävä kehitys kehitysohjelma seuranta II 2014 (Pasi Laitala) 6 Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys kehitysohjelma seuranta II 2014 (Pasi Laitala) 7 Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelma seuranta II 2014 (Viula Pakka) 8 Osallistuva Espoo kehitysohjelma seuranta II 2014 (Mari Immonen) Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona ovat poikkihallinnolliset kehitysohjelmat. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja muita toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin huomioimaan kehitystoimenpiteiden yhteyksiä ja riippuvuuksia, kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman tavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laajaalaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien ja toimenpiteiden valmistuessa. Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia ovat: - Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma - Kestävä kehitys -ohjelma - Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 15 / 44 - Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma - Osallistuva Espoo -ohjelma Ohjelmien toteuttaminen käynnistyi vuoden 2014 alussa projekteina ja toimenpiteinä. Tässä vaiheessa seurannassa kuvataan ohjelmien tilannetta hyötytavoitteittain, poikkihallinnollisen yhteistyön toteutumista ja määrärahan käyttöä ensimmäisen toteutusvuoden projektien ja toimenpiteiden osalta. Lisäksi esitetään uudet vuonna 2015 käynnistyvät projektit ja toimenpiteet sekä vuodelta 2014 jatkuvat projektit ja toimenpiteet. Seuraavat projektit ja toimenpiteet ovat olleet vuoden 2014 keskeisimpiä tuloksia ohjelmissa: Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma Viikoittaiset kauppakeskuskävelyt ovat käynnistyneet hyvin ja tavoittaneet ikääntyviä. Kävelijät ovat tutustuneet toisiinsa ja jotkut heistä ovat ystävystyneet kävelyn ohessa. Kestävän kehityksen ohjelma Syksyllä 2014 nykyiset ilmastotoimet arvioitiin kustannusvaikuttavuuden perusteella ja tätä tietoa hyödynnetään kevään aikana tehtävässä valmistelutyössä. Kestävän kehityksen ohjelma tuo Espoo -tarinan ilmastoja energiatoimenpiteet kaupungin käsittelyyn kuluvan vuoden aikana. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma Ohjelma toteutti Nokian kampukselle Karaporttiin viime vuonna Yrityskylä Espoon, jossa kaikki espoolaiset kuudesluokkalaiset viettävät yhden päivän tutustuen yritystoimintaan ja työelämään. Yrityskylässä on noin 15 yrityskumppania toteutuksessa mukana ja koululaiset työskentelevät yrityskyläpäivänä kunkin kumppanin toteuttamassa yrityskylän yrityksessä. Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma Keskeinen projekti on Tajua mut! -viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena (Liputus). Liputustietojärjestelmä on testattu ja otettu tuotantoon toukokuussa 2014 ja toiminnasta on tehty selkeä toimintamalli. Yhteensä mukana on 27 toimintoa ja toimijaa, joista on perustettu yhdyshenkilöverkosto ja koulutettuja ammattilaisia vuonna 2014 oli 670. Osallistuva Espoo -ohjelma Meidän puisto - malli lähialueiden hoitoon ja kunnostukseen toimenpiteessä on pilotoitu noin kymmentä erilaista kohdetta Espoossa. Alueille on laadittu kumppanuusperiaatteella hoitosopimukset, joissa on sovittu vastuutahon ja Espoon kaupungin välillä siivouksen ja

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 16 / 44 kunnostuksen periaatteista. Pilottien avulla on arvioitu mallin laajentamista ja poistettu lähitekemisen esteitä. Mallia laajennetaan vuoden 2015 aikana. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit II/2014 tiedoksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 17 / / /2013 Kaupunginhallitus Tapiolan keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 12. kaupunginosa Tapiola Valmistelijat / lisätiedot: Olli Pitkänen, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, alue , piirustusnumero 6792, joka käsittää korttelin tontin 6 ja katualuetta, kaupunginosassa Tapiola, alue Oheismateriaali Selostus - Tapiolan keskus, tapahtumaluettelo - Tapiolan keskus, kaavamääräykset - Tapiolan keskus, kaavakartta - Tapiolan keskus, ajantasa-asemakaava - Tapiolan keskus, aluekuva 1a-, 1b-, 1c- ja 1d-vaiheet Tapiolan keskus, päätöshistoria - Tapiolan keskuksen päätoteutussopimus 1b-vaiheen kaavalla luodaan edellytykset Tapiolan keskuksen vaiheittaiselle uudistamiselle mahdollisimman sujuvasti. 1a-vaiheen kaavan toteuttamiseen liittyen kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin ja LähiTapiola-ryhmän kesken neuvotellun sopimuksen Tapiolan keskuksen päätoteutussopimus, maankäyttösopimus, maankäyttösopimuksen täydennys sekä kiinteistökaupan esisopimus, joka allekirjoitettiin Sopimuksen mukaiset työt etenevät Tapiolan keskuksessa rinnan metron ja keskuspysäköinnin rakentamisen kanssa. Em. sopimuksessa määriteltiin myös nyt hyväksyttäväksi esitettävän 1bvaiheen kaavan toteuttamisen ehdot, joilla osaltaan turvataan Merituulentien ja bussiterminaalin toteuttaminen. Kaava-alueen toteuttamisesta vastaa LähiTapiola-ryhmä. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuntojen rakentaminen, paikoitus- ja kellaritilojen muuttaminen liiketiloiksi, liityntäbussiterminaalin toiminta sekä liikekeskuksen lisärakentaminen 1b-vaiheen osalta.

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 18 / 44 Rakennusoikeuden lisäys on 1b-vaiheessa = k-m 2 (sisältää asumista noin k-m 2 ). 1b-vaihe / alue on osa kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymää 1-vaiheen / alue kaavan muutosta, josta kaupunginhallitus erotti 1a-vaiheen valtuuston hyväksyttäväksi (aluenumerona entinen ). 1-vaiheen kaavasta edelleen hyväksymistä odottavat osat, jotka käsittävät kolme Tapiolan keskustan kiinteistöä (KOy Tapiolan Säästötammi, KOy Espoon Itätuulentie 8, KOy Tapiolan Vesiputoustalo). Sopimusneuvottelut näiden kiinteistöjen kanssa ovat käynnissä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring, Tapiolan keskus - Hagalunds centrum, piirustusnumero 6792, käsittää tontin 6 sekä katualuetta, 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue (Muodostuu uutta korttelia 12205). Asemakaavan hyväksyminen vaiheittain Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Tapiolan keskus - Hagalunds centrum, Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring, Tapiolan keskus II - Hagalunds centrum II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6309, joka käsittää osat kortteleista 12002, 12004, 12005, korttelin sekä katuja puistoalueet, 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue (Muodostuvat uudet korttelit 12204, ja ) Nyt käsiteltävä päätösehdotus on osa (1b) kaupunkisuunnittelulautakunnan kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi esittämästä muutosehdotuksesta (1-vaihe) joka koskee

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 19 / 44 vain rajattua, Tapiolan keskuksen Länsimetroon liittyvää keskeistä osaa Merituulentiellä ja sen ympäristössä. Nyt päätösehdotuksen ulkopuolelle jäävä osa edellä mainitusta kaupunkisuunnittelulautakunnan muutosehdotuksesta on osoitettu oheismateriaalissa olevassa Tapiolan keskus 1a-, 1b-, 1c- ja 1d-vaihe aluekuvassa merkinnällä 1a, 1c ja 1d. 1a-vaiheen kaavan muutoksen on kaupunginhallitus hyväksynyt valtuustolle lähetettäväksi ja valtuusto hyväksyi sen a-vaiheesta (alue ) valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus antoi päätöksen asiassa , päätökseen ei haettu muutosta. Asemakaava on tullut voimaan Esitetyllä 1b-vaiheen hyväksymisrajauksella on tavoitteena, että vaiheittain rakentaminen etenee mahdollisimman sujuvasti Tapiolan keskustassa. Kaavaan esitettävät muutokset 1b:n kaavamääräyksiin on tehty teknisenä tarkistuksena seuraavat muutokset: korkeusasema on muutettu +8.00:ksi. 1 :stä on poistettu 1a-kaava-aluetta koskeva 200 polkupyöräpaikkaa koskeva osuus. 8 :stä on poistettu 1b- kaava-alueen ulkopuolinen Länsituulenkujaa koskeva kappale. 8 paloautoreitti muutettiin pelastustieksi. Ib-vaiheen kaava-alueen ulkopuolista k / tonttia 8 (sis. 1c-vaiheeseen) koskevat 11, 12 ja 16 poistettiin ja tehtiin tästä aiheutuneet muutokset määräysten teksteihin ja pykälien numerointeihin. Koska 1b-vaihe piirretään uudelle pohjakartalle (korkeusjärjestelmä N2000), jossa korot ovat eri kuin 1-vaiheen kaavassa, niin 7 :ssä I-vaiheen muutetaan Ib-vaiheen kaavaan (N2000):ksi. Selostusta, liite 1/ seurantalomake, liite 5 on muutettu edellä esitetyllä tavalla. Vireilletulo Espoon valtuusto päätti Espoon eteläosien joukkoliikennejärjestelmästä Valtuusto päätti valita joukkoliikennejärjestelmän runkoratkaisuksi välillä Ruoholahti-Matinkylä kokonaan tunnelissa kulkevan metron. Espoon kaupunginhallitus päätti asemien periaatteellisista sijoituspaikoista ja kehotti jatkamaan Tapiolan aseman suunnittelua.

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 20 / 44 Vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsaus :ssä. (Vireilletulosta lisäksi kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (sis. I-, II- ja III-vaiheen alueet), joka on päivätty (tekninen tarkistus , ja ) ja kuulutettu kaavan vireilletulokuulutuksen yhteydessä. Alueen kuvaus Kaavanmuutosalue sijaitsee Tapiolan keskuksessa. Alue on rakennettua liikekeskuksen ydinkeskustaa ja alueella sijaitsee osa Merituulentien katualueesta. Kaavanmuutosalueella on myös osa Sampokujan kevytliikenteen väylistä (Ib-vaiheen alueelle lisätään Sammonsilta) Katualueen omistaa Espoon kaupunki, muut tontit ovat eri yhtiöiden omistuksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kun alueeseen kohdistuu useampia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, on tämän kaavan yhtenä tehtävänä sovittaa yhteen eri tavoitteet siten, että valittu vaihtoehto edistää mahdollisimman hyvin eri tavoitteiden toteutumista. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (ohjelmakohta 4.3) mm.: Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (ohjelmakohta 4.4) mm.: Tapiolan kaupunginosa: Tapiolan puutarhakaupunki sisältyy Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) rakennettu kulttuuriympäristö - inventointiin (RKY Museovirasto 2009), ja sillä on keskeinen asema maamme kulttuuriperinnössä. I-vaiheen kaava-alueesta RKY toteaa: "Myöhemmin Tapiolan liikekeskusta on huomattavasti laajennettu rakentamalla sinne liike- ja toimistorakennuksia alkuperäisestä Tapiolasta poikkeavaan tapaan." Tapiolan keskustasta on tehty ympäristönvaikutusselvitys: Tapiolan keskus, Kulttuuriympäristöanalyysi, SARC, Espoon kaupunki, ja Tapiolan keskus, Asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi, SARC, Espoon kaupunki, Tarkistettu Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6)

21 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 21 / 44 Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Kaava toteuttaa hyvin tavoitteita. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, tieksi tai kohteeksi. Alueen halki on osoitettu ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. MRL 58 :n mukaan maakuntakaavan (tai yleiskaavan) keskustatoimintojen alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön ilman, että asemakaavassa alue ei ole erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Ote maakuntakaavasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Yleiskaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaava tulee korkeimman hallinto-oikeuden tekemän päätöksen nojalla voimaan lukuun ottamatta Lilla Julholmenia, osassa Näkinmetsän aluetta Kauklahdessa ja osaa Karamalmin teollisuusaluetta Kilossa. Kaavanmuutosalue on merkitty yleiskaavaan merkinnällä C-K = Keskustatoimintojen alue. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäistavaran suuryksikkö Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden keskuksiin. Kaavanmuutosalue on merkitty myös kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kaupunkimaisema, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen eritysarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Ote yleiskaavasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavanmuutos on yleiskaavan mukainen.

22 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 22 / 44 Voimassa olevat asemakaavat Alueella on kaavoittamatonta aluetta Merituulentien ja Etelätuulen risteyksen tuntumassa kaavanmuutosalueen ulkopuolella. Alueella voimassa seuraavat kaavat ja kaavanmuutokset, jotka myös on jo rakennettu (sisältökuvaukseen otettu vain kaavanmuutoksen suunnittelualueeseen liittyvä osuus): Tapiolan keskus (katualuetta) Asemakaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä Osa Merituulentien katualuetta. Tapiolan keskus (k / t 6) Asemakaavan muutos on vahvistettu ympäristöministeriössä Liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, yksi tontti (K, IX-kerrosta kaavassa / rakennettu II) k-m 2 Kaavassa määritellyn pihatason alapuolelle saa sijoittaa pysäköinti-, sisäänkäynti-, hissi-, varasto-, sosiaali-, sauna-, konehuone, kellari-, kiinteistöhuolto-, bussipysäkki- ja alueen järjestyksen valvontaan liittyviä tiloja kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusoikeuteen laskettavaa tilaa saa rakentaa tontin rajan ulkopuolelle Merituulentien päälle. Yleiselle jalankululle tarkoitetun väylän, Sampokujan, saa rakentaa kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi. Rakennusten ja kadun alle saa rakentaa pysäköinti yms. kellaritiloja kahteen kerrokseen kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi. Otaniemen - Tapiolan metrotunneli Asemakaava on hyväksytty Espoon kaupunginvaltuustossa Maanalainen asemakaava, sisältää mm. Tapiolan metroaseman, maanalaisen keskuspysäköinnin ja keskustatoimintojen huoltotunnelin, huollon ja tuvallisuusjärjestelyiden vaatimat tilat ja laitteet, maanpinnalle johtavat kulkuyhteydet, ajo- ja huoltotunnelit, ilmanvaihtokuilut, lippuhallin ja sisäänkäyntihallin. Valtuuston päätös on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden antaman päätöksen nojalla. Lainvoimaiseksi tulosta on kuulutettu kaupungin ilmoituslehdissä. MRA 32 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen (1-vaihe=1a+1b+1c+1d) uudelleen nähtäville

23 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 23 / 44 MRA 32 :n mukaisesti. Kaava oli nähtävillä MRA 32 :n mukaisesti Lausuntoja ja kannanottoja saatiin 6 kappaletta, jotka sisälsivät mm.: Hotelli-teatteria ei tarvita Tapiolaan, kaupunkikuvaa ja maisemakuvaa ei saa oleellisesti muuttaa, Tapiolan ydinkeskuksen uudistus hyödyttää koko Espoota, Tapiolan keskus (I-vaihe), II-vaihe ja ns. teatterikaava on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena, Satakielitalo on rumentanut ja antanut väärän kuvan keskuksen laajentamisesta, estäkää skeittausmahdollisuudet, pitäisi järjestää arkkitehtikilpailu, Vesiputoustalo pitäisi saa laajentaa, vaikka ei päätöstä teatterista ja vanha osa vielä purkamatta, paikoituslaitos on kestävän kehityksen vastainen, korkeat talot eivät istu maisemakuvaan, suojeluun tulee sisältyä kalliopinnat, lasten leikkipaikat ja koulut jätetty suunnittelematta, pitää rakentaa uusiutuvaa energiakapasiteettia, kaavaehdotuksesta tehtyihin muistutuksiin on laadittava perusteltu vastine. Muistutuksia saatiin 13 kappaletta, jotka sisälsivät mm.: HSL (Helsingin seudun liikenne) esitti joukkoliikenteen tutkimista laajemmin ja linja-autojen pikapysäköinnin vaatimien tilojen merkitsemistä kaavaan. Museoviraston ja Espoon kaupunginmuseon mielestä asuinrakentaminen Merituulentien päälle tuhoaa valtakunnallisesti merkittävää ympäristöä, selvitettävä matalamman vaihtoehdon taloudellinen toteutettavuus, vaikutusselvitys on puutteellinen, vaati viheralueiden yksityiskohtaista suunnittelua, vuorovaikutus oli puutteellista. Tonttiyksikön mielestä kaava edellyttää maankäyttösopimusta. HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) esittää että vesijohtoverkoston suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä heidän kanssaan. ELY (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) esitti että kokonaisvaltainen maisemallinen ja kaupunkikuvallinen arviointi on puutteellinen, meluesteiden ajoitusmääräys on lisättävä kaavaan, korvausilma otetaan korkealta mahdollisimman kaukaa pysäköintilaitosten poistoilmahormeista sekä Merituulentiestä, alueelle tulee laatia osayleiskaava, kaavan sisältövaatimukset (54 ) eivät kulttuuriympäristön säilyttämisvelvoitteiden osalta täyty, tutkittava tiesuunnitelmaa Kehä I:n liittymissä. Kaavamerkintöjä ja määräyksiä tarkennettiin ja muutettiin. Asemakaavan muutos Kaavanmuutoksella määritellään lisärakennusoikeus, lisärakennuspaikat, metroaseman yhteydet, muutokset kellari- ja paikoitustilojen käyttötarkoituksessa, muutokset ajoyhteyksissä sekä muutokset kevyenliikenteen yhteyksissä. Muilta osin säilytetään vahvistettujen kaavojen velvoitteet ja oikeudet. Liiketilojen lisärakennusoikeus sijaitsee pääosin nykyisten paikoituskellarien paikalla ja Merituulentien päällä. Asuntoja tulee liiketilojen päälle.

24 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 24 / 44 Kaavanmuutos on Tapiolan keskustan kehittämisen 1b-vaihe (1a + 1b + 1c + 1d = ent. 1-vaihe), jossa suunnitellaan pääasiassa Merituulentien päälle ja varrelle rakentamista. 1b-vaihe sisältää metroaseman ja bussiterminaalin kulkuyhteyksiä jotka tarvitaan välittömästi metron alettua liikennöinnin. Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva 1b-vaiheen kaava-alueen kokonaispinta-ala on n.0,5 ha. N. 0,4 ha on osoitettu korttelialueeksi ja n. 0,1 ha katualueeksi. Merituulentien päällä olevan tontin ja pp/th- katualueenosan omistaa Espoon kaupunki, muut korttelialueet ovat eri yhtiöiden omistuksessa. 1b-vaiheen kokonaiskerrosala on k-m 2 sisältää asumista k-m 2 ja ent k-m 2 eli lisäystä k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 3,1 ja keskimääräistä tonttitehokkuutta e = 4,2. Rakennusoikeuden lisäys kaupunkisuunnittelulautakunnan sisältyvästä I-vaiheen (nyt 1a+1b+1c+1d) = k-m 2 (sisältää asumista k-m 2 ). Jo vahvistuneen 1a- vaiheen kokonaiskerrosala on k m 2 sisältää asumista k-m 2 ja käyttötarkoituksen muutokset kellarissa tiloissa tehtävien mittavien muutosten takia, ent k-m 2 eli lisäystä k-m 2 ), mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 2 ja keskimääräistä tonttitehokkuutta e = 4,5. (2011 / II-vaiheen+IIa-vaiheen / K-1 lisäys n = noin k-m 2, sisältää asumista k-m 2 / huom. tullee jatkotyössä muuttumaan ja jakautumaan useampaan osaan) Työtiloja saa sijoittaa kellarikerroksiin, pihakannen alle ja maanalaisen kaavan sallimiin tiloihin. Kaavassa on määritelty ns. pihataso ja annettu rakennusoikeus ja sallittu kerrosluku pihatasosta ylöspäin ja erikseen pihatasosta alaspäin eli huomioitu kellaritilojen muuttaminen liiketilaksi. Kaavassa merkityn kerrosluvun ja rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - maanalaisessa kaavassa määritellyt tilat. - maanpinnalle ja eri kerroksiin johtavat metron sisäänkäynnin, maanalaisen keskuspysäköinnin ja keskustoimintojen huoltotunnelin vaatimat kulku- ja ajoyhteydet ja ilmanvaihtokuilut rakennusalan estämättä korttelialueilla, katu- ja puistoalueella. - linja-autoaseman vaatimat odotus- ja tekniset tilat ja yhteydet katualueella ja korttelialueella maanpinnalle ja pihakannen alle ja päälle. - polkupyöräpaikoituksen vaatimat tilat ja yhteydet katualueella ja korttelialueella, maanpinnalle, pihakannen alle ja päälle.

25 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 25 / 44 - kaavassa suluissa ilmoitetun likimääräisen tason ja tontin pihatason alle pysäköinti-, sisäänkäynti-, yhdyskäytävä, varasto-, sosiaali-, teknisiä-, väestösuoja-, kiinteistönhuolto-, bussipysäkki- ja alueen järjestyksen valvontaan liittyviä tiloja ottaen huomioon maanalaisen pysäköintilaitoksen, keskushuollon ja metson vaatimat suojavyöhykkeet ja maanpinnalla suojeltavaksi määrätyt puut. - asuntoja palvelevan luonnonvaloisen sivukäytävän. - tekniset tilat, asuntojen varastot, asuntojen yhteistilat ja asuntojen yhteiskäyttöiset saunaosastot kerroksissa ja ylimmän kerroksen yläpuolella sekä porrashuoneiden 30 k-m 2 ylittävän kerrosalan kerroksissa. - porrashuone, porras, portaan aukko ja hissikuilu ylimmän kerroksen yläpuolella sijaitsevalla tasolla. - asuntoja palvelevan luonnonvaloisen sivukäytävän Tonttien autopaikat, jätehuoltotilat ja leikkipaikat saa kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös toiselle tontille. Alueeseen liittyy maanalainen asemakaava Otaniemi-Tapiolan metrotunneli, jonka määräykset tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Rakennettaessa rakennuksen tai pihakannen alaisia kellaritiloja ja bussiterminaalitiloja sekä Merituulentien laskua on huomioitava metrotunnelin ja -aseman, maanalaisen keskuspysäköintitunnelien ja keskustoimintojen huoltotunnelin tarvitsemat suojaetäisyydet. Ennen rakennustöihin ryhtymistä on myös tutkittava kallion rakenteen sopivuus kellareiden rakentamiselle tunneleiden päälle ja louhittaessa lähellä naapurirakennusten perustuksia. Osa alueesta sijaitsee merenrannan tulvariskialueella. Maanalaisiin tiloihin johtavien aukkojen alareunan, kadun ja ajoluiskan alkujen reunoineen on lähdettävä vähintään (N2000) tasolta. Rakenteissa on varauduttava tulvavaaraan asianmukaisin toimenpitein. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä kokonaissuunnitelma tulvavaaraan varautumisesta. Oleskeluun tarkoitetut parvekkeet ja terassit, leikki- ja oleskelualueet on suojeltava meluntorjunnan kannalta tarkoituksen mukaisesti. Rakennuslupaa haettaessa on annettava selvitys ettei melun ohjearvot ylity parvekkeilla ja oleskeluterasseilla, leikki- ja oleskelualueilla. Asuntojen käyttöönotto edellyttää että meluesteet ovat valmiina. Tapiolan keskustasta on tehty meluselvitys ja ilmanlaatuselvitys. Kaikki asuntojen parvekkeet tulee lasittaa. Liikekeskuksen katolla olevat ulko-oleskelualueet on melunsuojattava lännestä tulevalta melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Myös asuinrakennusten katoilla olevat asuntojen ulko-oleskelualueet on suojattava melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Rakennusten korvausilma on otettava korkealta mahdollisimman kaukaa pysäköintilaitosten poistoilmahormeista sekä Merituulentiestä.

26 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 26 / 44 Rakentaminen tulee toteuttaa materiaaleiltaan ja käsittelyltään korkealaatuisena ja ympäristöön sopeutuvana. Myös rakennuksen katto teknisine tiloineen on rakennettava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti. Asuin-, liike-, hotelli- ja toimistorakennusten korttelialue johon saa rakentaa julkisia lähipalvelutiloja ja kulttuuritoimintoja palvelevia tiloja (AL-1) Kaavamuutoksen rakennusoikeudeksi AL-1 korttelialueilla merkitään k-m 2 (ent k-m 2 ), josta noin k-m 2 on asuinrakentamista. Tonttitehokkuus on keskimäärin e = n.4,2 Kaupungin omistaman Merituulentien päälle tulee rakennusoikeudesta noin k-m likimääräiseltä tasolta ylöspäin. Kaavassa Merituulentiehen rajautuvien tonttien rakennusoikeudesta on osa jo rakennettu Merituulentien päälle joten ne täytyy purkaa pystyäkseen rakentamaan k-m 2 uutta liike- ja asuinkerrosalaa. Pääsääntöisesti +8 tason alapuolella on yksi liikekerros ja yläpuolella kaksi liike- yms. kerrosta, joiden yläpuolella on 6 asuinkerrosta. Muodostuu uusi kortteli Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu tai alueenosa, jolla tontille ajo ja huoltoajo on sallittu (pp/th) Sammonsilta on katualuetta jolla likimääräisen tason alapuolella on Merituulentien katualuetta ja linja-autoaseman vaatimat tilat. Autopaikat Autopaikkoja on rakennettava vähintään: - 1 ap asuntokerrosalan 110 k-m 2 kohti. - 1 ap majoitustilojen, kulttuuritoimintaa palvelevien tilojen ja lähipalvelutilojen kerrosalan 150 k-m 2 kohti. - 1 ap toimistokerrosalan 70 k-m 2 kohta. - ap liikekerrosalan 50 k-m 2 kohti. Autopaikat tulee sijoittaa tontille rakennuksen / pihakannen alle, maanalaiseen keskuspysäköintitilaan, ma-i-ii-alueille ja LPY-alueelle. Maanalaiseen keskuspysäköintiin sijoitettavien autopaikkojen osalta liiketilojen autopaikkanormina käytetään 1 ap / 70 k-m 2 ja asuntokerrosalan autopaikkanormina 1 ap / 120 k-m 2. Maanalaisessa keskuspysäköinnissä ei saa olla nimettyjä paikkoja ja sinne saa sijoittaa liityntäpysäköintipaikkoja ja korttelialueiden paikkoja. Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi sallittuja tiloja ei oteta huomioon kaavan vaatimia autopaikkoja laskettaessa.

27 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 27 / 44 Metroaseman käyttöön on osoitettava 500 polkupyöräpaikkaa, joista (vähintään 200 paikkaa on toteutettava Kirjokannen rakentamisen yhteydessä likimääräiselle tasolle +4.00) on esitettävä selvitys rakennusluvan anomisen yhteydessä. Olemassa olevia polkupyöräpaikkoja poistettaessa on korvaavat paikat esitettävä rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Maanalainen keskuspysäköinti ja keskustoimintojen huoltotunneli on esitetty Otaniemi - Tapiola metrotunneli - kaavassa. Kaupunginhallituksen Länsimetron rakentamis- ja rahoituspäätös (asia nro 3199/631/2006). mm.: "Hankesuunnitelmassa on varauduttu 370:een liityntäpysäköintipaikkaa autoille ja tilat noin 300 polkupyörälle." Galleriat ja Sampokuja (12 ) Rakennuksen sisällä oleva Sampokujan osuus säilyy lasiovilla varustettuna yleiselle jalankululle varattuna väylänä jonka saa rakentaa kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Gallerioiden kautta on järjestettävä yhteys linja-autoasemalle ja metroasemalle. Metroaseman ja linja-autoaseman yhteydet tulee erottaa siirrettävin lasiseinin tai ovin kerrosalaan laskettavista liike-, toimisto- ja kulttuuritoimintatiloista. Gallerioiden ja Sampokujan väylien ja liiketilojen väliset seinät pitää tehdä pääosin lasiseinin tai vitriinein. Palo-osastoja erottavat seinät ja ovet saa tehdä osastointiin parhainten sopivalla tavalla. Kiinteistöjen välille ei tarvitse rakentaa rajaseinää tai palomuuria. Korvaavat toimenpiteet ratkaistaan rakennuslupien yhteydessä. Katualue Merituulentietä painetaan Tapiolan keskuksen kohdalla kerroksen verran alaspäin niin, että kevyenliikenteen yhteydet pohjois- eteläsuuntaan yli Merituulentien (Sammonsilta, Tuulikinsilta) ovat nykyisen maanpinnan tasolla. Myös linja-autoasema painuu alaspäin. Merituulentien alaspainamiskohdan maantaso muutetaan AL-1 -korttelialueeksi joiden ali johdetaan kaupungin tarpeisiin varattu katu. Kadun kattavan betonikannen päälle, kadulle ja kadun alle rakentamisesta on sovittava kaupungin ja kiinteistön välisin sopimuksin.

28 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 28 / 44 Merituulentien päälle rakentaminen on sallittua likimääräiseltä tasolta ylöspäin. Liikenne ja melunsuojaus Kaava-alueen läpi itä-länsi -suunnassa kulkee Merituulentie, joka on pääväylä katuverkossa. Sen arvioitu keskimääräinen arkivuorokauden liikennemäärä on nykyään noin ajoneuvoa / vrk. Samposillan alta on merkittävä linja-autoasema, josta on hyvät Espoon sisäiset ja seudulliset yhteydet. Enimmillään ruuhkatunnissa kulkee nykyään noin 170 linja-autoa. Metron valmistumisen jälkeen noin 120 linja-autoa / ruuhkatunti. Linja-autoaseman ja kadun tasausta Merituulentiellä lasketaan kerroksen verran alaspäin ja nykyisestä katutasosta tulee liike- ja kävelytilaa. Merituulentiellä on varauduttu myös jokeri-pikaraitiotien rakentamiseen. Linja-autoasemasta ja liiketiloista järjestetään sujuvat ja turvalliset jalankulkuyhteydet metrolaitureille. Polkupyörille suunnitellaan omat pysäköintialueet. Keskuspysäköinnin ja huollon sisäänajoyhteydet on varattu etelästä Etelätuulentielle, lännestä Merituulentielle, idästä Leimuniityn kohdalle (pohjoinen sisäänajoyhteys on Kaupinkallion kaavassa). Merituulentien ja Tapiolantien liittymään suunnitellaan iso kiertoliittymä. Tapiolan keskustan melutilanne on selvitetty Otaniemen-Tapiolan maanalaisen kaavan yhteydessä ja täydennetty Tapiolan keskuspysäköinnin meluselvityksen päivitys. Vaikka selvityksessä ei esitetty korttelin julkisivuihin kohdistuvia äänenpaineita, tuloksista voidaan päätellä päiväajan äänenpaineiden olevan julkisivuilla enimmillään 65 db:n suuruusluokkaa. Jotta sisämelulle asetetut ohjearvot täyttyisivät, rakenteiden meluneristävyyden katumelua vastaan tulisi olla asuinkiinteistöjen Merituulentien puoleisilla julkisivuilla vähintään 30 db. Tämän ehdon täyttyminen ei yleensä edellytä rakenteellisia erityisratkaisuja. Parvekkeet on lasitettava niin, että melutaso parvekkeilla ei ylitä 55 db päiväaikaan eikä 45 db yöaikaan. Kaikki asuntojen parvekkeet tulee lasittaa. Liikekeskuksen katolla olevat ulko-oleskelualueet on melunsuojattava lännestä tulevalta melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Myös asuinrakennusten katoilla olevat asuntojen ulkooleskelualueet on suojattava melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Asuntojen käyttöönotto edellyttää että meluesteet ovat valmiina. K- ja KL-kiinteistöihin ei tarvita erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä. Tapiolan keskustan ilmanlaatuvaikutuksista on laadittu selvitys (Tapiolan lähiliikenteen ja uusien pysäköintilaitosten ilmanlaatuselvitys / Ilmatieteen Laitos ja Yhteenveto tuloksista / Sito Oy ). Laaditun selvityksen mukaan pitoisuudet korkeimmillaankin alittavat erittäin selvästi Suomessa voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset raja-arvot sekä kaavoituksessa ja suunnittelussa huomioitavat ohjearvot.

29 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 29 / 44 Kaavamääräyksiin (9 ) on lisätty ELY:n vaatimuksesta Rakennusten korvausilma on otettava korkealta mahdollisimman kaukaa pysäköintilaitosten poistoilmahormeista sekä Merituulentiestä. Selvitykset ja viranomaisneuvottelut Toimintojen sijoittelusta, liikenneratkaisujen suunnittelusta, paikoitusratkaisuista, laajennusmahdollisuuksista ja vaihtoehtotarkasteluista on valmistunut: - Tapiola huomenna, Tapiolan tulevaisuustyöryhmän raportti, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Tapiolan kehittäminen - luonnos , Tapiolan kaupunkikuvahistoriallinen tarkastelu sekä tulevan rakentamisen ja ympäristönhoidon tavoitteet, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Espoon kaupunginvaltuusto päätti Länsimetron rakentamisesta. - Leimuniitty, Maisema-analyysi, , asemakaavayksikkö. - Tapiolan keskustan kehittämisen johtoryhmä, kokous 4/2008, Hyväksyi jatkotyön lähtökohdiksi mm.: Merituulentie painetaan alas, 1.vaiheen osanottajat, huolto 1.vaiheessa Länsituulentiellä ja varaudutaan keskushuoltoon (louhintatyöt tehdään). - Tapiola, Kasvillisuuden uusiminen ja hoidon suuntaviivat, Yleisohjeet, Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy, syksy Tapiolan alueellinen esteettömyyssuunnitelma, Sirpa Laitinen, WSP Finland Oy, syksy Lausunto Tapiolan keskus / Tapiolan keskus II - asemakaavan alueelle ulottuvien, kolmen maisemamännyn suojelun ehdoista myös juuriston alueella, MMM hortonomi Pentti Alanko, Helsingissä Espoo-strategia Päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Valtuuston päätös järjestettiin maanalaisista ja maanpäällisistä metrokaavoista viranomaisneuvottelu, jonka muistion yhteenvedossa todetaan mm.: " Maanpäälliset kaavat ratkaisevat asioita, joissa tarvitaan enemmän vuorovaikutusta ja käyttäjien osallistuminen voi tuoda hyviä käytännön ratkaisuja esille." Maanalaisista ja maanpäällisistä metrokaavoista järjestettiin suunnittelutilanteesta kertovat asukastilaisuudet (Tapiola) ja (Matinkylä) sekä ja Tapiolan keskuksen asukastilaisuudet. - Tapiolan liikekeskuksen rakentuminen, SARC, Tapiolan liikekeskus. Rakenneseloste, Insinööritoimisto Konstru Oy Tapiolan keskusprojekti, Kaupalliset ympäristövaikutukset, ENTRECON Tapiolan lähiliikenteen ja uusien pysäköintilaitosten ilmanlaatuselvitys, Ilmatieteen laitos, Jatta Salmi, Katja Loven Tapiolan lähiliikenteen ja uusien pysäköintilaitosten ilmanlaatuselvitys, Yhteenveto tuloksista, SITO OY

30 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 30 / 44 - Espoon metroasemista pyöräilykaupunkeja, case Tapiola, STRAFICA Tapiolan keskuspysäköinnin meluselvityksen päivitys, SITO, , tarkistettu Tapiolan keskus, Kulttuuriympäristöanalyysi, SARC, Espoon kaupunki, Tapiolan keskus, asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi, SARC, Espoon kaupunki, , tarkistettu Tapiolan keskuksen uudistaminen. Suunnitelman kehittämisen taustat ja tavoitteet sekä toimenpiteitä ohjaavat keskeiset teesit. Espoon Kaupunki / Tapiolan Kehittämisprojekti , tarkistettu (ns. rautalankamalli) - Tapiolan keskustan kehittämisen liikenteelliset tarkastelut, Koontiraportti, SITO, päivitetty Tapiolan keskuksen asemakaavamuutos suunnittelujärjestelmä ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, DI mauri Heikkonen, Ympäristöministeriö , rakennusneuvos, Muistio Tapiolan keskuksen uudistamisen aikataululliset ja taloudelliset reunaehdot, Espoon kaupunki, Tapiolan kehittämisprojekti, projektinjohtaja Antti Mäkinen, Uusi vihreä Tapiolan keskus, Osa puutarhakaupunkia, Kaava-alue 1, Energiatehokkuus, energiatalous ja energiankäytön hiilijalanjälki, tekn.tri Piia Sormunen, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, Sopimusneuvottelut 1b-vaiheen kaavan toteuttamisen ehdot on jo määritelty kaupungin ja LähiTapiola-ryhmän kesken neuvotellussa sopimuksessa Tapiolan keskuksen päätoteutussopimus, maankäyttösopimus, maankäyttösopimuksen täydennys sekä kiinteistökaupan esisopimus, jonka kaupunginhallitus hyväksyi ja, joka allekirjoitettiin Päätöshistoria Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, alue , piirustusnumero 6792, joka käsittää korttelin tontin 6 ja katualuetta, kaupunginosassa Tapiola, alue Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

31 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 31 / 44 Tiedoksi - Hakija, ote ilman liitettä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote päätöksestä ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta - Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

32 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 32 / / /2014 Kaupunginhallitus Valtuustokysymys kaupunginhallituksen Ely-keskukselle antamasta lausunnosta tiesuunnitelmaan, joka liittyy Länsiväylän tiejärjestelyihin Matinkylän eritasoliittymässä Valmistelijat / lisätiedot: Markus Saari, puh Harri Tanska, puh [email protected] Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Valtuusto merkitsee selostuksen tiedoksi vastauksena Veera Ruohon ja 12 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen kaupunginhallituksen Ely-keskukselle antamasta lausunnosta tiesuunnitelmaan, joka liittyy Länsiväylän tiejärjestelyihin Matinkylän eritasoliittymässä. Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys KHO:n päätös 3499/1/14 - Kartta - Karttasuurennos - Lehtimateriaalia ja kartta Valtuustokysymys Valtuutettu Veera Ruoho ja 12 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet seuraavan kysymyksen: Onko kaupunginhallitus tietoinen siitä, että sen ELYkeskukselle antama lausuma Länsimetroon liittyvästä Matinkylän eritasoliittymästä "Tiesuunnitelmat ovat yhdenmukaisia oikeusvaikutteisen yleiskaavan ja asemakaavojen kanssa, eivätkä aiheuta kaavamuutostarpeita", on virheellinen ja jonka perusteella ELY- keskus on alkanut pakkolunastaa maita? Espoo on myös virheellisesti ilmoittanut metroliikenteen alkavan vuonna Asia koskee Länsiväylän pohjoispuolista, Kehä2 - Piispansilta välistä aluetta. Alueen pohjoispuolella on voimassa Piispankallion vuonna 2000 voimaan tullut asemakaava, jonka pohjoispuoli on asuin-aluetta ja eteläpuoli työpaikka-aluetta. Sen eteläpuolella on 2008 hyväksytyn yleiskaavan mukaista työpaikka-aluetta, joka rajoittuu Länsiväylään, joka ei ole asemakaavoitettua aluetta.

33 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 33 / 44 Maantielain mukaan alueen maankäyttöä ohjaa kaupungin kaavoitus. Tiesuunnitelman tulee aina olla yhtenevä kaavan kanssa. Maantietä ei saa rakentaa vastoin oikeusvaikutteista kaavaa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakuntakaava ja yleiskaava on otettava huomioon siten kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin maakuntakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Yleissuunnitelma voidaan hyväksyä vastoin voimassa olevaa asemakaavaa, jos kunta sitä puoltaa. Tiesuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oikeusvaikutteista kaavaa. Yleissuunnitelmaa ei tässä tapauksessa ole lainkaan laadittu. Vedoten tiesuunnitelmaan ja Espoon kaupungin antamaan lausuntoon on ELY-keskus pidetyn maantietoimituksen aloituskokouksen jälkeen ryhtynyt painostamalla maanomistajia hankkimaan maita alihintaan pakkolunastusteitse niin, että ihmiset menettävät kotinsa. Etelä Espoon yleiskaavan mukaan alue on työpaikka-aluetta, ei liikennealuetta, jolle voisi tehdä tiesuunnitelman ja lunastaa maat. Kyseisen toimenpiteen toteuttaminen edellyttäisi yleiskaavan muuttamista. Piispansillan itäpuolisille Länsiväylä-rampeille ei ole osoitettu toteuttamisrahaa, josta syystä toteutus voi siirtyä usealla vuodella, eivätkä ne uhkaa sijainnillaan mitään rakennuksia. Sen sijaan liikennevirasto aikoo ensi vuonna toteuttaa kiireettömän kevyeen liikenteen väylän siten, että se tarpeettomasti koukkaa juuri kahden asuinrakennuksen päältä aiheuttaen niiden purkamistarpeen. Lisäksi Espoon kaupunki on julkistanut konsulteilla teettämänsä kaavailut Länsiväylän kattamiseksi juuri tämän alueen kohdalla ja suunnitellut jo myyvänsä siihen tehokkaasti kaavoitettavaa asuinrakennusoikeutta hyvään hintaan metroaseman vaikutusalueelta. Nyt kyseessä olevan arvokkaaksi muuttuvan alueen Espoon kaupunki voi asemakaavoittamalla saada omistukseensa ilmaiseksi. Mihin kiireellisiin ja konkreettisiin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä korjatakseen antamansa virheelliset tiedot, estääkseen kuntalaisia menettämästä kotejaan pilkkahintaan ja varmistaakseen pakkolunastuksen uhan alaisena olevien maiden maanomistajien oikeudet saada mahdollisen kansikaavoituksen tuoman hyödyn grynderien sijaan edes osaksi itselleen? Me allekirjoittaneet vaadimme, että kaupunginhallitus korjaa päätöstään antaa lausunto siten, että päätetään antaa totuudenmukainen lausunto tiesuunnitelman yleiskaavanvastaisuudesta. Korjattu lausunto on lähetettävä ELY-keskukselle ja liikennevirastolle saatteella, että liikenneviraston on muutettava tiesuunnitelman hyväksymispäätöstään uuden lausunnon mukaiseksi. Vastaus valtuustokysymykseen Korkein hallinto-oikeus on tekemällään päätöksellä hylännyt tiesuunnitelmasta tehdyn valituksen. KHO:n päätöksen mukaan tiesuunnitelmat ovat yhdenmukaisia sekä laillisen yleiskaavan että voimassaolevan asemakaavan kanssa. Tiesuunnitelma on lainvoimainen

34 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 34 / 44 ja tiesuunnitelmaan perustuvat liikenneviraston esittämät maa-alueiden lunastukset ovat siten myös lainmukaisia. Kaupungin vuonna 2012 antaman lausunnon hetkellä Länsimetron liikennöinnin alkamisajankohdaksi on arvioitu vuoden 2015 loppua. Lausunto on perustunut sen hetkiseen hankkeen aikatauluun eikä sitä siten voi katsoa virheelliseksi. Tiesuunnitelman mukaisen kevyen liikenteen kaistan rakentaminen jo vuonna 2015 on katsottu tarpeelliseksi Länsimetron liityntäliikenteen ja kevyen liikenteen edellytysten parantamiseksi alueella. Alustavia visioita Länsiväylän kattamisesta Piispansillan itäpuolella on esitetty, mutta päätöstä valmistelun aloittamisesta ei ole tehty. On täysin ennenaikaista arvioida kattamisen vaikutuksia mahdolliseen maan arvon nousuun. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostuksen tiedoksi vastauksena Veera Ruohon ja 12 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen kaupunginhallituksen Ely-keskukselle antamasta lausunnosta tiesuunnitelmaan, joka liittyy Länsiväylän tiejärjestelyihin Matinkylän eritasoliittymässä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

35 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 35 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuusto Valtuusto Valtuusto Valtuusto Valtuusto Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämisestä (Pöydälle 8.9., 29.9., , ja , ) Valmistelijat / lisätiedot: Marianne Kaunio, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Valtuustoaloite Risto Nevanlinna ja 14 allekirjoittanutta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen koskien Espoon keskeisiä moottoriteitä tai sellaiseksi rinnastettavia suuria liikenneväyliä. Moottoriteiden bulevardisoinnilla tarkoitetaan niiden muuttamista katumaiseksi. Bulevardisoinnilla on parhaassa tapauksessa mahdollista saavuttaa merkittäviä taloudellisia ja kaupunkirakenteellisia hyötyjä. Espoota halkoo useita moottoriteitä tai sellaiseksi rinnastettavia suuria liikenneväyliä: Länsiväylä, Turunväylä, Kehä I, Kehä II ja Kehä III ainakin. Suuret liikenneväylät lievealueineen varaavat merkittävän osan maapintaalasta kaupunkirakenteen kannalta keskeisillä paikoilla. Lisäksi väylien estevaikutus on voimakas ja ne haittaavat mm. palvelujen saatavuutta. Esimerkiksi Länsiväylä halkaisee kokonaisia kaupunginosia ja estää niiden kasvamasta yhteen.

36 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 36 / 44 Muuttamalla väyliä katumaisiksi voidaan saada merkittävä määrä kerrosneliömetrejä rakentamiselle ja siten vahvistaa talouttamme sekä osaltaan mahdollistaa riittävä asuntorakentaminen kasvavassa Espoossa. Helsingissä bulevardisointia tutkitaan parhaillaan osana yleiskaavatyötä. Oikein toteutettuna bulevardisointi voi jopa kasvattaa kapasiteettiä: matalammalla nopeudella kapasiteetti voi olla suurempi. Me allekirjoittaneet esitämme, että Espoo: 1. tutkii suurten liikenneväylien osalta, miten paljon mahdollinen bulevardisointi toisi potentiaalista kustannushyötyä maanmyyntituloista sekä asuinrakentamisen kerrosneliöitä alueilla, jotka ovat nykyään asuinkelvottomia, mutta joille olisi mahdollista rakentaa meluarvojen laskiessa ja hiukkaspäästöjen vähetessä 2. tutkii, miten suurten liikenneväylien bulevardisointi muuttaisi liikennekäyttäytymistä ja millä tavoin bulevardisointi edistäisi Espoon tavoitteleman tiiviin ja eheän kaupunkirakenteen kehittymistä 3. selvittää, minkälaista yhteistyötä bulevardisoinnissa on mahdollista tehdä Helsingin kanssa, jossa moottoriteistä luopuminen on osa yleiskaavasuunnitelmaa 4. selvittää, minkälaisia ovat kokemukset moottoriteiden muuttamisesta kaduiksi kaupungeissa, joissa hankkeita on jo toteutettu 5. valitsee bulevardisoinnin jatkosuunnitelmia varten koekohteen, jossa hyödynnetään edellä mainittujen tutkimusten ja selvitysten tuloksia Vastaus aloitteeseen Vastaavaa moottoritiemäisten sisääntuloväylien ympäristön maankäytön kehittämistä on tutkittu Helsingissä uuden yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Teema liittyy myös metropolialueen ja erityisesti pääkaupunkiseudun maankäytön tehostamiseen. Metropolialueella on arvioitu olevan vuonna 2050 noin kaksi miljoonaa asukasta ja miljoona työpaikkaa. Tästä Espoon osuus on noin asukasta ja noin työpaikkaa, mikä tarkoittaa noin seitsemää miljoonaa uutta kerrosneliömetriä pelkästään asumiseen. Kasvu painottuu erityisesti nykyisten ja tulevien raideliikennekäytävien varteen MAL-tavoitteiden mukaisesti. Urbaani, kaupunkimainen rakenne laajenee vähitellen myös Espoon puolella erityisesti Länsimetron ja Kaupunkiradan kehittämisvyöhykkeillä. Kasvupaineet edellyttävät maankäytön tiivistämistä nykyisten kaupunkikeskustojen tuntumaan. Lisäksi tarvitaan uusia avauksia, joista yleiskaavatyössä tutkitaan parhaillaan Keran ja Finnoon alueita. Tämän lisäksi tulee tutkia muitakin täydennysrakentamisen ratkaisumalleja, jotka eheyttävät kaupunkirakennetta. Tällöin kannattaa tarkastella nykyisten liikenneviraston hallinnoimien pääkaupunkiseudun yleisten teiden reunamien maankäyttöpotentiaaleja siitä lähtökohdasta, että ne joskus

37 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 37 / 44 pitkällä tulevaisuudessa olisivat ainakin osaksi kaupungin katuja. Tämä vähentää myös painetta supistaa espoolaisille tärkeitä virkistysalueita. Espoossa hyviä tutkimuskohteita ovat liikennealueet Keilaniemen ja Tapiolan vaikutuspiirissä, jossa maankäytön tehostaminen on hyvin vaikeaa Kehä I:n luonteesta ja tien nykyisestä hallinnollisesta luokasta johtuen. Liikenneviraston vaatimukset esimerkiksi yleisten teiden liittymäjärjestelyille ja toteutuskokonaisuuksille ovat sellaisia, että ne vaikeuttavat nykyisellään huomattavasti maankäytön kehittämistä. Toinen hyvä kohde on nykyisen Kehä II:n ja sen jatkeen vaikutusalueella. Tämä mahdollistaisi muun muassa Suurpellon sekä väylän itäpuolisen osan maankäytön tehostamisen katumaisen yhteyden varrelle. Kehä II:n jatketta tulee suunnitella yleisen tien sijasta kaupunkimaisena katuyhteytenä, jonka varrelle on mahdollista kaavoittaa katuun tukeutuvaa maankäyttöä. Edellä mainitut kohteet sijoittuvat strategisesti erinomaisille paikoille metropolialueella ja mahdollistavat tehokkaan maankäytön metroasemien, kaupunkiradan ja tulevien poikittaisten raideyhteyksien vaikutuspiiriin. Uusien asukkaiden, työpaikkojen ja palveluiden sijoittamisessa on tärkeää turvata alueiden saavutettavuus erityisesti joukkoliikenteellä. Moottoritiemäisten alueiden muuttaminen katumaisiksi edellyttääkin toimivaa joukkoliikennejärjestelmää ja uusia toimintamalleja sen järjestämiseen. Työtä on tärkeä edistää ja tutkia yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kanssa, sillä väylien muuttamisella katumaisiksi on myös useita ongelmallisia vaikutuksia, jotka on pystyttävä ratkaisemaan tai lieventämään merkittävästi. Mahdolliset muutokset toteutunevat vasta pitkällä tulevaisuudessa ja ne edellyttävät merkittäviä muutoksia metropolialueen ytimen liikennejärjestelmässä, ihmisten liikkumistottumuksissa sekä liikenteen hinnoittelussa joukkoliikenteen käyttöä edistävään suuntaan. Helsingin selvityksessä tehtiin myös stressitesti, jossa pyrittiin löytämään bulevardisoinnin pullonkaulat ja haitat mm. kokeilemalla kaistojen poistamisen vaikutusta liikenteeseen. Stressitesti osoitti, että kaistojen voimakas vähentäminen voi aiheuttaa seuraavia ongelmia: - tieliikenteen laajamittainen ruuhkautuminen aamuisin bulevardivyöhykkeen ulkopuolella ja iltapäivisin kantakaupungin alueella. - ruuhkista syntyvät paikoin useiden kilometrien pituiset jonot, joista aiheutuu haittaa säteittäisten väylien lisäksi myös alempiasteiselle katuverkolle ja poikittaisille pääyhteyksille (mm. Kehä I). - liikenteessä kuluvan kokonaisajan kasvaminen kaikki kulkumuodot huomioon ottaen. - koko seudun yhteenlasketun kokonaissaavutettavuuden heikkeneminen kaikki kulkumuodot huomioon ottaen. Stressitesti osoitti mm., että kaistojen lukumäärää ei bulevardisoinnissa tyypillisesti kannata vähentää ja mahdolliset vähennykset kannattaa mallintaa ja tutkia huolellisesti ongelmien välttämiseksi.

38 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 38 / 44 Espoossa tuleekin tehdä bulevardisointityön yhteydessä huolellinen liikenneselvitys, jossa tutkitaan monipuolisesti vaikutuksia liikenteeseen ja liikkumiseen. Bulevardiskenaariolla oli todettu olevan myös liikenteellisiä vahvuuksia, joita oli matkojen lyhentyminen, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kasvu sekä tieliikenteen määrän vähentyminen seututasolla. Helsingin selvityksen mukaan merkittävänä hyötynä on mahdollisuus tiivistää kaupunkia ja laajentaa urbaania elinympäristöä voimakkaammin kuin mitä väylien nykyinen luonne mahdollistaisi. Maankäytön tiivistäminen on lisäksi lähtökohtaisesti tehokkain tapa luoda tehokasta ja parhaiten palvelevaa liikennejärjestelmää. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä päivätyn Vision 2050 liitteineen Helsingin yleiskaavaluonnoksen laatimisen pohjaksi kokouksessaan Onkin tärkeää, että myös Espoo tuo oman näkemyksensä tähän kokonaisuuteen erityisesti nyt, kun metropolialueen maankäyttöratkaisuja mietitään yhteistyössä MALtavoitteiden mukaisesti. Maankäyttö, asuminen ja liikenne tulee nähdä yhtenä kokonaisuutena ja löytää seudullisella tasolla ratkaisuja sekä lyhyen tähtäimen, että pitkän aikajänteen maankäytön tarpeisiin. Seudun ytimen tiivistäminen vaatii pitkällä aikavälillä uudenlaisia liikennejärjestelmä- ja liikkumisratkaisuja sekä ennakkoluulotonta maankäyttöpotentiaalin kartoitusta. Yhteistyö naapurikuntien kanssa on jo käynnissä metropolialueen maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa ja kaupunkien rajat ylittävien yleisten teiden kehityskäytävien maankäyttöpotentiaalien kartoitus käynnistetään syksyllä Tässä työssä bulevardisointi on yksi mahdollinen keino. Vaikutusten arvioinnit tehdään aikanaan kokonaisuutena, jotta saadaan selvitettyä koko metropolialueen kannalta mielekäs etenemispolku. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se antaa valtuustolle tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

39 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 39 / 44 Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Kankkonen Pajusen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Hopsu puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto

40 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 40 / 44 Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Hopsu puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Hopsu puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Kankkosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska

41 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 41 / 44 pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Klari-Nykvistin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

42 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto Sivu 42 / / /2014 Kaupunginhallitus Valtuustoaloite kaupungin poliittisille nuorisojärjestöille antamasta tuesta Valmistelijat / lisätiedot: Markku Sistonen, puh Tiina Pesonen, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Simon Elon ja 11 muun valtuutetun allekirjoittamaan valtuustoaloitteeseen Espoon kaupungin poliittisille nuorisojärjestöille antamasta tuesta ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Valtuustoaloitteessa esitetään sivistystoimen avustusohjesääntöjä muutettavaksi siten, että taloudellista avustusta ei voida myöntää yhdistyksille, jotka ovat säännöiltään tai aatteiltaan sidonnaisia johonkin rekisteröityyn puolueeseen (ns. poliittiset nuorisojärjestöt). Lisäksi esitetään, että v avustuksia ei enää ko. yhdistyksille myönnetä. Espoo kuitenkin edelleen antaa kyseisten kaltaisten yhdistysten käyttöön vastikkeettomia tiloja esim. kurssi- tai kokouskäyttöön ja nuorisopalvelut jatkaa asianmukaista yhteistyötä esim. tapahtumien osalta näiden yhdistysten kanssa. Lisäksi esitetään, että sivistystoimi käyttää em. tuista säästyvän summan täysimääräisesti yleisten nuorisojärjestöjen toiminnan avustamiseen. Valtuustoaloite on kokonaisuudessaan oheismateriaalina. Liikunta- ja nuorisolautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan Asiasta antamassaan lausunnossa se totesi mm. seuraavaa: Tällä hetkellä voimassa olevan nuorisolautakunnan hyväksymän avustusohjeen ( ) periaatteiden mukaan nuorison avustuksia ei myönnetä 1. Kaupungin eri tulosyksiköistä samaa käyttötarkoitusta varten 2. Verotusoikeudellisen yhteisön nuorisotoimintaan 3. Valtakunnallisiin urheilu-, raittius- tai kulttuurijärjestöihin kuuluvien paikallisten yhdistysten nuorisotoimintaa 4. Keskusjärjestöille ja piirijärjestöille 5. Sellaisille nuorisoryhmille, joiden toiminta on katsottava kunnan toimesta järjestetyksi 6. Toimitilojen rakentamiseen ja perusparantamiseen

43 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto Sivu 43 / Investointeihin (esim. käyttöomaisuuden hankintaan, kiinteistöjen tai osakkeiden hankintaan, käyttöiältään yli 3v. kestävien koneiden, laitteiden ja välineiden hankintaan) 8. Yritystoimintaan 9. Yksityisille henkilöille Avustusohje ei tällä hetkellä pois sulje poliittisia nuorisoyhdistyksiä ja - järjestöjä avustettavien piiristä. Liikunta- ja nuorisolautakunta kokee erittäin ongelmalliseksi järjestöjen aatteellisten sidosten arvioinnin. Espoon kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelut tulee seuraamaan valtakunnan tasolla olevaa keskustelua poliittisten nuorisojärjestöjen tukemisesta sekä nuorisolain uudistamista. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Simon Elon ja 11 muun valtuutetun allekirjoittamaan valtuustoaloitteeseen Espoon kaupungin poliittisille nuorisojärjestöille antamasta tuesta ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Käsittely Sivistystoimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli talousjohtaja Pirjo Mutanen. Sistonen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 7-kohta). Lahtinen Bymanin kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: "Vastauksen mukaan Espoon kaupunki ei tue mm seuraavien toimintaa: Valtakunnallisiin urheilu-, raittius- tai kulttuurijärjestöihin kuuluvien paikallisten yhdistysten nuorisotoimintaa. Espoon kaupunki kuitenkin tukee valtakunnallisiin poliittisiin nuorisojärjestöihin kuuluvien paikallisten yhdistysten nuorisotoimintaa. Vastauksessa ei perustella, että miksi näin eri tavalla toimitaan nimenomaan poliittisen nuorisotoiminnan kohdalla. Liikunta- ja nuorisolautakunta sanoo kokevansa "erittäin ongelmalliseksi järjestöjen aatteellisten sidosten arvioinnin." Vastaus on hämmentävän vajavainen ja esittää väitteen ilman sitä tukevia perusteluja. Kuten valtuustoaloitteessa esitetään, avustusohjesääntöjä on muutettava siten, että taloudellista avustusta ei voida myöntää yhdistyksille, jotka ovat säännöiltään tai aatteiltaan sidonnaisia johonkin rekisteröityyn

44 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto Sivu 44 / 44 puolueeseen (ns. poliittiset nuorisojärjestöt). Yhdistyksen luonteen voi todeta yksiselitteisesti esimerkiksi yhdistyksen säännöistä, nimestä tai yhdistyksen käytännön toiminnasta, joka selostetaan toimintasuunnitemassa ja -kertomuksessa. Avustusperusteiden arviointi täytyy kaupungin tehdä joka tapauksessa. Katson vastauksen laaditun suppeasti ja pitkälti ilman perusteluita ja esitän, että vastaus valtuustoaloitteeseen palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu palautusehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylänneen Lahtisen palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi