Sipoon kunnan osavuosikatsaus tammi-elokuu 2014

Transkriptio

1 Sipoon kunnan osavuosikatsaus tammi-elokuu 2014

2 SISÄLLYS sivu 1. OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-ELOKUU Yleinen kehitys KUNNAN TALOUDEN KEHITYS... 2 Tuloslaskelmaosa... 2 Rahoitusosa HENKILÖSTÖ INVESTOINNIT TOIMIALOJEN TALOUSARVIOIDEN TOTEUMA... 17

3 1. OSAVUOSIKATSAUS TAMMI ELOKUU 2014 Osavuosikatsaus perustuu kirjanpidon elokuun lopun tilanteeseen ja siihen sisältyy kuluvan vuoden toinen tilinpäätösennuste. Koko kunnan tulos muodostunee käytettävissä olevan tiedon perusteella talousarviossa ennakoitua heikommaksi. Vuoden 2014 talousarvion lähtökohtana oli, että vuoden 2014 tulos muodostuisi 3,1 milj. euroa alijäämäiseksi. Tämä ei tule toteutumaan, vaan tulos muodostunee lähes 1,3 milj. euroa tappiolliseksi. Käyttötaloudessa toiminnan tuottojen ennustetaan olevan 1,6 milj. euroa yli talousarvion, tästä maanmyyntitulojen osuus on 0,8 milj. euroa, Tekniikka- ja ympäristöosaston Rakennusvalvonnan osuus 0,4 milj. euroa ja Sosiaali- ja terveysosaston 0,5 milj. euroa. Toimintakulut ovat ennusteen mukaan kehittymässä negatiiviseen suuntaan, talousarvioylityksen ennustetaan olevan 1,5 milj. euroa, josta sosiaali- ja terveystoimen talousarvio tulee todennäköisesti ylittymään noin 1,6 milj. eurolla ja Tekniikka- ja ympäristöosaston talousarvio noin 0,3 milj. eurolla. Sosiaali- ja terveystoimen ylityksen taustalla ovat pääosin toimeentulotukeen, työmarkkinatukeen ja erikoissairaanhoitoon liittyvät kustannukset. eseen sisältyy kuitenkin edelleen epävarmuustekijöitä erityisesti erikoissairaanhoidon osalta, koska lopulliset tiedot saadaan vasta tammikuussa Verotuottojen ennustetaan kokonaisuudessaan jäävän noin 0,3 milj. euroa budjetoidusta. Kunnallisveron tuottotavoite saavutetaan, kun taas kiinteistövero- ja yhteisöverokertymän oletetaan jäävän alle budjetoidun tason. Valtionosuuksien ennustetaan toteutuvan noin 0,2 milj. euroa talousarviossa ennakoitua heikompina, aivan kuten huhtikuun osavuosikatsauksessa esitettiin. Vuosikate on jäämässä 0,5 milj. euroa alle talousarvion eikä kata poistoja kokonaisuudessaan. Vuosikatteen alapuolella tulokseen vaikuttaa negatiivisesti Nikkilän sydämen purettaviin rakennuksiin liittyvä ylimääräinen poistokirjaus 0,8 milj. euroa, jota ei ollut budjetoitu. Kuluvan vuoden investoinnit ovat edelleen pienentyneet edellisestä ennusteesta ja ovat selkeästi alle talousarviolukujen. Kyseessä on kuitenkin seuraavalle vuodelle siirtyviä investointeja, joten vastaavat muutokset näkyvät vuoden 2015 talousarviossa. Sipoossa Pekka Laitasalo talous- ja hallintojohtaja 1

4 YLEINEN KEHITYS Väestö Tilastokeskuksen antamien lukujen mukaan Sipoon väkiluku oli joulukuun 2013 lopussa ja elokuun 2014 lopussa , lisäystä 129 asukasta. Vastaava elokuun luku oli vuonna 2012 ja vuonna Kuluvan vuoden tammi-elokuussa kunnan väkilukua on lisännyt kuntien välinen muutto 29 henkilöllä ja nettomaahanmuutto 57 henkilöllä. Syntyneitä on ollut 43 enemmän kuin kuolleita. Työttömyys Sipoon työttömyysaste oli elokuun 2014 lopussa 6,0 %, eli 0,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuosi sitten. Koko maan työttömyysaste oli samaan aikaan 11,9 %. Sipoon työttömyysaste on siis koko maahan verrattuna puolta pienempi. Ajankohta Työttö myys-% Työttömät pitkäaikaiset Avoimet työpaikat yhteensä alle 25-v , , , KUNNAN TALOUDEN KEHITYS VASTUUHENKILÖ (toimintakatteen jälkeiset erät): Talous- ja hallintojohtaja TULOSLASKELMAOSA (ulkoiset erät) mn euro TP TA 2014 (TA14/Enn14) 1-1- Toimintatuotot 20,15 10,48 10,93 18,73 20,33 1,60 4,3 Toimintakulut -114,09-74,76-75,89-115,65-117,18 1,53 1,5 Toimintakate -93,94-64,28-64,96-96,92-96,85-0,07 1,1 Verotulot 84,86 56,69 57,41 87,19 86,90-0,29 1,3 Valtionosuudet 16,67 11,16 10,29 15,70 15,50-0,20-0,20 Rahoitustuotot ja -kulut: -0,70-0,33-0,19-0,83-0,90-0,07-43,6 Vuosikate 6,89 3,24 2,55 5,14 4,65-0,49-21,2 Suunnitelman mukaiset poistot -9,19-4,70-5,44-8,20-9,00-0,80 15,7 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos -2,30-1,46-2,89-3,06-4,35-1,29 97,7 Tammi-elokuu Toimintatuotot ovat 0,5 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2013 tammi-elokuussa. Vesi- ja jätevesimaksut (muutos +0,2 milj. euroa) sekä Rakennusvalvonnan tarkastusmaksut (muutos +0,3 milj. euroa) ovat kehittyneet positiivisesti. Tontinmyyntitulot ovat kuitenkin alle edellisvuoden ja budjetoidun tason. 2

5 1 000 TA Tot-% 31. Maanmyyntituotot , , Toteutuneet toimintakulut ovat 65,8 % koko vuoden talousarviosta ja kasvaneet 1,1 milj. euroa (1,5 %) edellisvuoden elokuusta, mikä suurelta osin johtuu henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen lisääntymisestä. Tammi-elokuun toimintakate on 0,7 milj. euroa huonompi kuin elokuussa 2013, ajan kulumisen suhteen kuitenkin talousarvion 2014 mukainen. Verotulot ovat kasvaneet edellisvuodesta 0,7 milj. euroa, kun taas valtionosuudet ovat pienentyneet 0,9 milj. euroa. Vuosikate on 0,7 milj. euroa edellisvuotta huonompi, ja tilikauden tulosta suhteessa edelliseen vuoteen heikentävät vielä 0,7 milj. euroa edellisvuotta suuremmat poistot Toimialoilta saatujen tietojen perusteella arvioidaan, että budjetoidut 18,8 milj. euron toimintatuotot ylittynevät noin 1,6 milj. eurolla (Tekniikka- ja ympäristöosasto 0,4 milj. euroa, Sosiaali- ja terveysosasto 0,5 milj. euroa ja kunnanhallitus 0,8 milj. euroa) ja noin 115,7 milj. euron toimintakulut ylittynevät noin 1,5 milj. eurolla (Sosiaali- ja terveysosasto 1,6 milj. euroa ja Tekniikka- ja ympäristöosasto 0,3 milj. euroa). Toimintamenojen kehitykseen loppuvuonna sisältyy kuitenkin epävarmuustekijöitä erityisesti erikoissairaanhoidon osalta, mutta myös subjektiivisten oikeuksien osalta. Toimintakatteen arvioidaan olevan n. 0,07 milj. euroa talousarviota parempi. Verotulot ovat jäämässä alle budjetoidun tason, eron ollessa nyt talousarvioon noin 0,3 milj. euroa. Verolaji (milj. euroa) TP TA 2014 (TA14/Enn14) 1-1- Kunnallisvero 75,31 54,29 55,01 76,54 76,50-0,04 1,3 Yhteisövero 3,10 2,19 2,23 3,30 3,20-0,10 1,8 Kiinteistövero 6,45 0,21 0,17 7,35 7,20-0,15-19,0 Yhteensä 84,86 56,69 57,41 87,19 86,90-0,29 1,3 3

6 1 000 Talousarvion mukaiset valtionosuudet ovat noin 15,7 milj. euroa, mikä alittunee 0,2 milj. euroa. milj. euroa TP TA 2014 (TA14/Enn14) 1-1- Valtionosuus 16,69 11,16 10,29 15,70 15,50-0,2-7,8 Vuosikate kk -mån Kum.Vuosikate 12 Kum.Vuosikate 11 Ta 2014 Kum.Vuosikate 13 Kum.Vuosikate 14 Tammi-elokuun vuosikate on 0,7 milj. euroa huonompi kuin vuotta aiemmin. ttu vuosikate on 4,65 milj. euroa ja alittaa budjetoidun 5,2 milj. euron vuosikatteen. ttu vuosikate riittäisi kattamaan poistot ainoastaan 51,7-prosenttisesti. 4

7 RAHOITUSOSA VASTUUHENKILÖ (rahoitus ja rahavarat): Talous- ja hallintojohtaja Rahoituslaskelma euroa TP 2013 TA Tot-% Toiminnan rahavirta , Investointien rahavirta , Investointimenot , Rahoitusosuudet investointimenoihin , Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys , Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset , Rahavarojen muutos , Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet Tavoitetaso/seurantatapa Lainamäärä Lainamäärää kasvatetaan vain uusinvestointien rahoittamiseksi. Elokuun lopussa pitkien ja lyhyiden luottojen yhteissumma oli noin 1,7 milj. euroa suurempi kuin joulukuun 2013 lopussa. en mukaan lainamäärä ei kuitenkaan tule olemaan suurempi kuin vuotta aiemmin. Tavoitteessa pysyttäneen. Laina asukasta kohden on alle euroa per Investoinnit sopeutetaan tavoitteeseen. Pitkä- ja lyhytaikainen lainakanta/asukas oli elokuun lopussa euroa. en mukaan lainakanta tulee olemaan vuoden lopussa alle euroa/asukas. Tavoitteessa pysyttäneen. 5

8 Lainakanta Pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen lainakannan kehitys 2014, milj. euroa Pitkäaikainen lainakanta oli elokuun lopussa 46,5 milj. euroa eli euroa/asukas. Pitkä- ja lyhytaikainen lainakanta oli elokuun lopussa 54,5 milj. euroa eli euroa/asukas. Valtuusto on talousarviossa myöntänyt kuluvalle vuodelle yhteensä 10 milj. euron lainanottovaltuudet ja välisenä aikana ei ole nostettu uusia pitkäaikaisia lainoja. Ottolainojen lyhennyksiä maksettiin 6,3 milj. euroa. Tammi-elokuun aikana on käytetty lyhytaikaista rahoitusta, suuruudeltaan 8 milj. euroa. en mukaan pitkäaikainen lainakanta olisi vuoden lopussa 43,5 milj. euroa eli euroa/asukas ja lyhytaikaisia lainoja ei olisi. 3. HENKILÖSTÖ Henkilötyövuodet (htv) Henkilötyövuodet kuvaavat koko henkilöstön, eli työtä tekevien, palkkalistoilla olevien henkilöiden, työpanosta. Työpanos lasketaan muuttamalla osa-aikaiset kokoaikaiseksi, eli vakinaisen henkilön henkilötyövuosipanos on loppuvuodesta 1 ja esimerkiksi 50 %:n osa-aikaisuutta tekevän 0,5. Laskennallisesti yksi kokopäiväinen henkilötyövuosi on kuukausitasolla 0,08 htv. Vuoden 2014 henkilötyövuosilukuun lasketaan uuden suosituksen mukaisesti mukaan vain henkilöstön palkallinen aika, eli palkattomat vapaat eivät ole laskennassa mukana. Tammi-elokuun koko kunnan henkilötyövuosiluku oli 745,39 htv, kun se vuonna 2013 samaan aikaan oli 746,31 htv. Mikäli henkilötyövuosiluku laskettaisiin kahdeksan kuukauden perusteella koko vuodeksi, se tekisi 1 118,09 henkilötyövuotta (1 121 vuonna 2013). 6

9 Henkilötyövuodet vuositasolla: Osasto htv vuositasolla elokuun 2014 tilanteen mukaan htv vuositasolla heinäkuun 2014 tilanteen mukaan Yleishallinto ja kunnan johto 1 1 Talous- ja hallintokeskus Kehitys- ja kaavoituskeskus Sosiaali- ja terveysosasto Sivistysosasto Tekniikka- ja ympäristöosasto YHTEENSÄ Henkilöstömäärä Koko kunnan henkilöstömäärä (palkkalistoilla oleva) elokuun 2014 lopussa oli yhteensä henkilöä, mikä elokuuhun 2013 verrattuna on yksi henkilö vähemmän. Kokonaishenkilöstömäärästä 258 henkilöä eli 21,2 % oli elokuussa määräaikaisia. Elokuussa 2013 määräaikaisia oli 20,8 %. Henkilöstömäärä jakautuu seuraavasti: Osasto/keskus Henkilöstöraportti Heinäkuu 2014 Elokuu 2014 Elokuu 2013 Yleishallinto ja johto Talous- ja hallintokeskus Kehitys- ja kaavoituskeskus Sosiaali- ja terveysosasto Sivistysosasto Tekniikka- ja ympäristöosasto YHTEENSÄ Poissaolot Sairauspoissaolojen määrä kahdeksalta kuukaudelta on pv, vuonna 2013 vastaavana ajankohtana sairauspoissaolojen yhteismäärä oli pv. Kesän 2014 sairauspoissaolotilastossa näkyy selvästi uuden lain määräys, joka mahdollistaa vuosiloman ja säästövapaan siirron työkyvyttömyyden perusteella. 7

10 Sairauspoissaolojen palkkakustannukset sairaana olleiden työntekijöiden osalta olivat tammielokuussa 2014 yhteensä euroa, joka on n euroa enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna Palkkakustannukset Palkkakustannuksissa tarkastellaan erikseen vakinaisen henkilöstön (tili 4002) ja vakinaisten opettajien (tili 4008) palkkoja sekä sijaisten palkkoja (tili 4004) ja opettajien sijaisten palkkoja (tili 4013). Palkkakustannusten osalta voidaan todeta, että vakinaisen henkilöstön palkkakulut ovat budjetoitua pienemmät, kun taas sijaisten palkkakulut ovat budjetoitua suuremmat TILI TOT tammielokuu 2014 TA 2014 TOT-% TOT tammi-elokuu % 2014/ Vakinaisten palkat , , Sijaisten palkat , , Opettajien palkat , , Opettajien sijaisten palkat , ,8 Muita palkkoja , ,2 Palkat ja palkkiot yhteensä , ,0 HTV 745, ,7 746,3-0,1 HTV, vuositason luvuksi muutettuna Laskennallinen keskipalkka/ /kk/htv Keskimääräinen vuosipalkka /v/htv

11 4. INVESTOINNIT VASTUUHENKILÖT: Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet sekä koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet tehtävän mukainen vastuualueen/tulosyksikön päällikkö kehitysjohtaja tilapalvelupäällikkö tehtävän mukainen vastuualueen/tulosyksikön päällikkö tehtävän mukainen vastuualueen/tulosyksikön päällikkö Sitovat tavoitteet vuonna 2014 Sitovat tavoitteet Investointiohjelman mukaisten kohteiden suunnittelu- ja rakennuttamistehtävien hoitaminen Tavoitetaso/seurantatapa Investointiohjelman toteutumisen seuranta osavuosikatsausten yhteydessä Investointiohjelmaa on seurattu tavoitteen mukaisesti. Investoinnit, netto TA 2014 Talousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Tot-% Poikkeama Laajennusinvestoinnit, uudet kaava-alueet , Laajennusinvestoinnit, nykyisten kaavojen muutosalueet , Laajennusinvestoinnit, rakennukset , Uudelleeeninvestoinnit, rakennukset , Perusparannukset , Kiinteistöjen osto , Kiinteistöjen myynti , Irtain omaisuus , Osakkeet ja osuudet ,7-130 Yhteensä ,

12 LAAJENNUSINVESTOINNIT, INFRA TA 2014 Talousarviom uutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Tot-% Poikkeama Laajennusinvestoinnit, uudet kaava-alueet Tuotot ####### Kulut , Netto , Laajennusinvestoinnit, nykyisten kaavojen muutosalueet Tuotot Kulut , Netto , Laajennusinvestoinnit, rakennukset Tuotot ####### Kulut , Netto , LAAJENNUSINVESTOINNIT, UUDET KAAVA-ALUEET Infrastruktuuri-investointien kustannustehokkuutta parannetaan sekä suunnittelua että kilpailutusta kehittämällä. Lisäksi etsitään ratkaisua kunnan rakennustöiden yhteydessä syntyvien puhtaiden ylijäämämaiden sijoittamiselle Sipoon kunnan alueelle. Nykytilanne ja ennuste Katulinjauksiin on pyritty ja pyritään jatkossa vaikuttamaan entistä enemmän kaavoitusvaiheessa. Sillä on suora yhteys katujen rakennuttamiskustannuksiin. Söderkullaan on saatu sijoituslupa puhtaille ylijäämämaille. Tämä näkyy tulevissa infrastruktuurihankkeissa ylijäämämaiden kuljetuskustannusten alenemisena. Liikenneväylät ja puistot Sipoon kasvu edellyttää uusien asemakaava-alueiden toteuttamista. Tämä edellyttää sekä lisäpanostusta infrastruktuurin suunnitteluun ja rakentamiseen että tiiviimpää yhteistyötä mm. kaavoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Liikenneväylien osalta suurimmat investointikohteet ovat uusilla kaava-alueilla, mm. Taasjärven, Kartanonrinteen ja Sipoon Jokilaakson alueilla. Puistojen osalta suurin hanke on Taasjärven alueen puistojen toteuttaminen. Nykytilanne ja ennuste Taasjärvi III:n alueen kadut ovat valmistuneet murskepintaisina budjetoidun mukaisesti. Taasjärvi II:n alueella sijaitseva hulevesipuisto valmistuu syksyn aikana. Talousarvio alittuu hieman. Kartanonrinteen kadut ovat valmistuneet murskepintaisina. Kokoojakatu Kartanonrinne päällystetään syksyn aikana. Kohde toteutuu budjetoidun mukaisesti. Sipoon Jokilaakson vuodelle 2014 budjetoitu summa siirtyy lähes kokonaisuudessaan vuodelle Bastukärrin teollisuusalueen työt käynnistyvät vasta loppuvuodesta. Talousarvio alittuu. 10

13 Vesihuoltolaitos, kaava-alueet Vesihuoltolaitoksen uusien kaava-alueiden laajennusinvestoinnit keskittyvät vesihuollon toteuttamiseen mm. Taasjärven, Kartanonrinteen ja Sipoon Jokilaakson alueilla. Sipoon vesihuoltolaitos vastaa tämän lisäksi Viikinmäen puhdistamon 9. linjan rakentamiskustannuksista sopimuksen mukaisella 1,5 %:n osuudella. Nykytilanne ja ennuste Kartanonrinteen alueen osalta työt ovat valmistuneet jo vuoden 2013 puolella, ja jäljellä on takuuaikaisia korjaus- ja viimeistelytöitä. Taasjärvi III:n osalta työt ovat valmistuneet kesän 2014 aikana. Urakka toteutui budjetoidun mukaisesti. Sipoon Jokilaakson vesihuollon toteuttamisesta on laadittu yleissuunnitelma. Asemakaavan vahvistuminen on viivästynyt mm. muinaismuistokartoitusten ja -kaivausten vuoksi. Kunnallistekniikan rakentamisen ennustetaan alkavan vuoden 2015 alussa. Tälle vuodelle budjetoidut varat jäävät käyttämättä. Viikinmäen uusinvestoinnit etenevät aikataulussa ja talousarviossa. Sipoon vesihuoltolaitoksen vuoden 2014 uusinvestointien osuus Viikinmäen jätevedenpuhdistamon uusinvestoinneista on noin euroa. Vesihuoltolaitos, haja-asutusalueet Vesihuoltolaitokselle muodostuu laajennusinvestointeja myös taajamien ulkopuolisten kohteiden toteuttamisesta. Näitä laajennusinvestointeja toteutetaan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2014 haja-asutuksen investoinnit kohdistuvat Etelä-Paippisten ja Immersbyn alueille. Nykytilanne ja ennuste Harvaan asuttujen alueiden investoinnit määräytyvät Sipoon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan. Kesäkuuhun 2014 mennessä on saatu valmiiksi ehdotus uudeksi vesihuollon kehittämissuunnitelmaksi, jossa on määritetty kymmeneksi vuodeksi eteenpäin harvaan asuttujen alueiden vesihuollon investointikohteet. Kehittämissuunnitelman mukaisesti harvaan asuttujen alueiden vesihuoltohankkeita toteutetaan tänä vuonna Antbackan, Herralan ja Gesterbyn alueilla. Harvaan asuttujen alueiden investointien osalta tullaan pysymään talousarviossa. LAAJENNUSINVESTOINNIT, NYKYISTEN KAAVA-ALUEIDEN MUUTOSALUEET Liikenneväylät ja puistot Liikenneväylien osalta laajennusinvestoinnit kohdistuvat pääosin Söderkullan alueen muutoskaavaalueille. Nykytilanne ja ennuste Hiekkamäentien jatkeen rakentaminen toteutetaan budjetoidun mukaisesti loppuvuoden 2014 aikana. Söderkullan K-kaupan asemakaavan muutokseen liittyvän K-kaupan laajennuksen suunnittelu ei ole vielä käynnistynyt ja näin ollen kadunrakennustöitä ei voida aloittaa vuonna

14 Vesihuoltolaitos Suunnittelukauden aikana laajennusinvestointeja tehdään pääosin Söderkullan alueelle ja myös jonkin verran Nikkilän muutoskaava-alueille. Nykytilanne ja ennuste Hiekkamäentien jatkeen rakentaminen toteutetaan budjetoidun mukaisesti loppuvuoden 2014 aikana. Liikunta- ja virkistysalueet Suunnitteilla olevan Hitån uimarannan rakennustyöt aloitetaan. Nykytilanne ja ennuste Uimarannan suunnitelmien hyväksyminen on siirretty vuodelle Talousarvio jää tältä osin lähes kokonaan toteutumatta. LAAJENNUSINVESTOINNIT, RAKENNUKSET Päivähoidon leikki-/asukaspuistojen rakennukset Taasjärven alueella avointa leikkipuistotoimintaa tukeva palvelurakennus toteutetaan vuoden 2014 aikana. Nykytilanne ja ennuste Taasjärven palvelurakennuksen suunnitelmat ovat valmistuneet, ja rakentaminen on käynnissä. Projekti on aikataulussa ja talousarviossa. Tulevien hankkeiden suunnitteluvaraus Investointisuunnitelmassa ei ole esitetty mitään hanketta käynnistettäväksi. Kuitenkin uusien hankkeiden käynnistäminen tulee ajankohtaiseksi heti, kun on tehty päätökset niiden toteuttamisesta. Talousarvion investointisuunnitelmaan on tämän takia tehty varaus mahdollisesti päätettävien uusien hankkeiden suunnittelun käynnistämiseksi. Nykytilanne ja ennuste 10 vuoden investointisuunnitelma valmistui kesällä Sen tuloksena aloitetaan syksyllä 2014 tulevien hankkeiden hankesuunnittelu. Hankevarausten suunnitteluun arvioidaan käytettävän noin puolet varatusta eurosta. UUDELLEENINVESTOINNIT TA 2014 Talousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Tot-% Poikkeama Uudelleeeninvestoinnit, rakennukset Tuotot ####### Kulut , Netto ,

15 Nikkilän sydän Suurin osa nykyisen Sipoon koulukeskuksen rakennuksista puretaan ja tilalle rakennetaan uusi yhteinen yläkoulu Sipoonjoen koululle ja Kungsvägens skolalle. Koulu mitoitetaan 738 oppilaalle ja se valmistuu syyslukukauden 2016 alkuun mennessä. Investoinnin tavoitteena on kustannustehokkuus sekä nykyaikaisten, muunneltavissa olevien tilojen aikaansaaminen. Suunnittelun tavoitteena on 12 brutto-m 2 /oppilas. Vuoden 2014 aikana vanha Sipoonjoen koulu puretaan, uuden koulun perustustyöt tehdään ja myös koulun varsinaiset rakennustyöt pääsevät alkamaan. Nikkilän sydän -hankkeeseen kuuluu liikuntasali, jonka toteuttamiseen kunta on sitoutunut. Liikuntasalin toteuttamisvuosi ja koko sekä kunnan investointimääräraha tältä osin tarkentuu hankesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Nikkilän sydämen investoinnin ensimmäinen vaihe joudutaan toteuttamaan ilman liikuntasalia, jotta Nikkilän sydämen ensimmäinen vaihe olisi sille tehdyn investointivarauksen (rakennustekniset työt ilman ensikertaisia kalusteita 16,3 milj. euroa) mukainen. Hankesuunnitelmapäätöksen yhteydessä tehdään tarkempi tarkastelu liikuntasalin toteuttamisesta ja liikuntasalin poisjättämisen vaikutuksista ja lopullinen päätös liikuntasalin toteutusajankohdasta. Ulkona sijaitsevat lähiliikuntapaikat ( euroa) kuuluvat kuitenkin suunniteltujen investointien piiriin, ja ne toteutetaan koulun viimeistelyvaiheessa vuonna Nikkilän sydämen kokonaisinvestoinnin suuruus, jos liikuntasali rakennetaan heti, on arviolta 20,85 milj. euroa. Nikkilän sydämen investointi ilman liikuntasalia on arviolta 18,65 milj. euroa. Ilman liikuntasalia toteutettavan koulun kustannukset koostuvat seuraavista kustannuseristä: koulun rakennustekniset työt 16,30 milj. euroa ensikertaiset kalusteet 1,6 milj. euroa purkutyöt 0,50 milj. euroa lähiliikuntapaikka 0,25 milj. euroa Nikkilän sydän -hankkeeseen kuuluva lähiliikuntapaikkainvestointi on esitetty laajennusinvestoinneissa erillisenä hankkeena, eikä se näy tässä investointikokonaisuudessa. Tällöin Nikkilän sydämen kustannukset uudelleeninvestointien osalta ovat arviolta 18,40 milj. euroa, josta ensikertaisen kalustamisen osuus on arviolta 1,6 milj. euroa ja rakennusteknisten töiden osuus 16,8 milj. euroa. Vuoden 2014 osuus on 4,9 milj. euroa. Nikkilän sydämen kustannukset jakautuvat hankkeen toteutusvuosille siten, että vuoden 2014 kustannukset ovat lisääntyneet merkittävästi ja vastaavasti myöhempien vuosien kustannukset ovat pienentyneet. Hankkeen suunnittelu on vielä kesken ja kustannusjakoa tarkennetaan suunnitelmien edetessä. Valtuusto ottaa kantaa Nikkilän sydämen toteuttamiseen ja rakennusaikatauluun hankesuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Nykytilanne ja ennuste Nikkilän sydämen hankesuunnitelma hyväksyttiin helmikuussa Nikkilän sydän -hanke on suunnittelu- ja toteutusrytmiltään tiukka, ja talousarvion laadinnan yhteydessä suunnitelma oli vasta luonnosvaiheessa. Vuodelle 2014 talousarvioon tarkentui kustannusarvioksi 4,9 milj. euroa, josta ennustetaan toteutuvan 2,55 milj. euroa. Liikuntasali tullaan rakentamaan vasta Nikkilän sydämen kakkosvaiheen yhteydessä. Koko suunnittelutyö valmistuu ja urakkatarjoukset saadaan ja käsitellään syyskuun 2014 loppuun mennessä. Varsinaiset rakentamistyöt päästään aloittamaan suunnitelman mukaisesti viimeistään marraskuun alussa. 13

16 Nikkilän sosiaali- ja terveysasema Nikkilän sosiaali- ja terveysasema, jossa nykyisen terveysaseman tilalle rakennetaan kokonaan uusi sosiaali- ja terveysasema. Työ saadaan päätökseen, ja se valmistuu asiakkaiden käyttöön kesäksi Jäljellä olevia töitä ovat sisääntulokannen valmistus, pihatyöt sekä urakoiden loppulaskut. Kokonaisinvestoinnin suuruus on 15,5 milj. euroa, josta vuoden 2014 osuus on 1,97 milj. euroa. Nykytilanne ja ennuste Nikkilän sosiaali- ja terveysaseman työt etenivät aikataulussa sekä kustannusarviossa ja valmistuivat kesäksi Etelä-Sipoon keskuskeittiö Etelä-Sipoon keskuskeittiö, jonne tullaan jatkossa keskittämään koko Etelä-Sipoon alueen ruoanvalmistus. Päivittäin siellä tullaan valmistamaan ruoka-annosta kouluille sekä päiväkodeille. Kokonaisinvestoinnin suuruus on 4,7 milj. euroa, josta 4,52 milj. euroa on varattu vuodeksi Nykytilanne ja ennuste Etelä-Sipoon keskuskeittiö ei ole vuoden 2014 talousarviossa mukana. PERUSKORJAUSINVESTOINNIT TA 2014 Talousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Tot-% Poikkeama Perusparannukset Tuotot Kulut , Netto , Rakennukset Nuorisotila Pleissin ensimmäisen ja toisen kerroksen välille toteutetaan vuonna 2013 suunniteltu sisäpuolinen portaikko. Lisäksi ensimmäiseen kerrokseen toteutetaan koneellinen ilmanvaihto. Nikkilän sosiaali- ja terveysaseman potilashissi uusitaan ja keittiö otetaan käyttöön. Sosiaali- ja terveysasema on kesällä 2014 valmis luovutettavaksi asiakkaalle. Rakennuksen 29, Juhlatalon, vesikatto uusitaan sekä tehdään tarvittavat toiminnalliset sisäpuoliset muutokset ja kosteusvauriokorjaukset siten, että rakennus saadaan käyttöön. Määräraha vuodeksi 2014 on euroa. Nykytilanne ja ennuste Nuorisotila Pleissin työt ovat käynnissä ja valmistuvat syyskuussa 2014 aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Nikkilän sosiaali- ja terveysaseman työt etenivät ja valmistuivat aikataulussa sekä talousarviossa. Juhlatalon rakennussuunnitelmat ja LVIS-suunnitelmat ovat valmiit. Rakentaminen alkoi kesäkuussa Juhlatalon kustannusarvio on euroa talousarviossa olevan euron sijaan. Syynä kustannusten lisäykseen on ensimmäisen kerroksen ja kellarin välipohjassa 14

17 todettu mikrobivaurio. Tämä on aiheuttanut rakenteisiin kohdistuvia lisätöitä, joita ei kustannusarviota lssdittaessa ollut tiedossa. Projekti valmistuu aikataulun mukaisesti vuonna 2014 sekä uuden kustannusarvion mukaisesti. Liikenneväylät ja puistot Peruskorjausinvestointeina tarkastelujaksolla toteutetaan huonokuntoisimpien katujen perusparannuksia Nikkilän ja Söderkullan alueilla sekä päällystetään sorapintaisia katuja lähinnä Nikkilän alueella. Katu- ja ulkovalaistuksen osalta lisäpanostusta edellyttää elohopeavalonlähteiden korvaaminen säädösten mukaisin valonlähtein elohopeavalonlähteiden valmistuksen ja maahantuonnin loppuessa EUdirektiivin mukaisesti vuonna Hankkeen kustannusarvio on euroa ja se jakautuu vuosille Puistojen osalta toteutetaan vuosittain yhden leikkipaikan perusparannustyöt ja ne alkavat Maaniityn leikkipuistosta, Söderkullassa. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan pysäkkijärjestelyin sekä rakentamalla liityntäpysäköintialueita mm. HSL:n ja kunnan välisten sopimusten pohjalta. Nykytilanne ja ennuste Henkilöstöresursseista johtuen Nikkilän isommat peruskorjaushankkeet jäävät toteutumatta. Pienempiä kohteita kunnostetaan Nikkilän alueella. Talousarvio alittuu tältä osin. Syksyn aikana uusitaan Nikkilän ja Söderkullan alueen katuvalojen vanhimmat valaisimet sekä sähkökeskuksia budjetoidun mukaisesti. Maaniityn leikkipuiston kunnostustyöt ovat valmistuneet. Vesihuoltolaitos Viikinmäen puhdistamon perusparannuksen sekä Metsäpirtin kompostointikentän laajennuksen kustannuksista vesihuoltolaitos vastaa sopimuksen mukaisella 1,5 %:n osuudella. Vesihuoltolaitoksen peruskorjausinvestoinnit sisältävät Nikkilän keskustan vanhojen valurautaisten vesijohtojen ja betonisten viemärilinjojen saneeraukset sekä Lönnbackan pumppaamon saneerauksen. Nykytilanne ja ennuste Viikinmäen peruskorjausinvestoinnit etenevät aikataulussa ja talousarviossa. Sipoon vesihuoltolaitoksen vuoden 2014 peruskorjausinvestointien osuus Viikinmäen jätevedenpuhdistamon peruskorjausinvestoinneista on noin euroa. Peruskorjausinvestoinnit on aloitettu tänä vuonna laatimalla verkoston kuntotutkimukset, joiden pohjalta määritellään tulevat saneerattavat verkosto-osuudet. Verkostosaneerauksissa tehdään yhteistyötä Katu- ja viheralueet -yksikön kanssa. Saneerattavien johtojen lisäksi peruskorjauksia on tehty myös useissa pumppaamoissa, kuten Nikkilän pääpumppaamossa ja Söderkullan kartanon pumppaamossa. Peruskorjausinvestointien osalta talousarvioon varattu määräraha alittuu. Kuntotutkimusten avulla varmistetaan tehokkaat ja oikein kohdistetut saneerausinvestoinnit. Kartoitukset vievät aikaa ja sen vuoksi saneerausmäärärahoja ei tänä vuonna ennätetä täysimääräisenä. 15

18 KIINTEÄ OMAISUUS TA 2014 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Tot-% Poikkeama Lähinnä Nikkilän, Talman ja Etelä-Sipoon maa-alueiden ostosta neuvotellaan suunnitelmakaudella. Tontteja myydään Taasjärven, Söderkullan, Nikkilän kartanon, Vaahteramäen ja Bastukärrin alueilta. Nykytilanne ja ennuste Tuotot , Kulut , Netto , Maata on hankittu Söderkullan (14,7 ha) ja Nikkilän (10,5 ha) alueilta yhteensä 0,7 milj. euron edestä. Omakotitalotontteja on myyty 12 yhteensä 0,8 milj. eurolla (Hansaksen asemakaavaalueelta 2, Kartanorinteen asemakaava-alueelta 7 ja Taasjärven asemakaava-alueelta 1). Pähkinälehdon asemakaava-alueelta on myyty 1 kerrostalotontti 0,5 milj. eurolla. IRTAIN OMAISUUS TA 2014 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Tot-% Poikkeama Esi- ja perusopetuksen uudet oppimisympäristöt (TVT) Kansalaisopiston uudet oppimisympäristöt Perheliikunnan edistämiseen liittyvät uudet oppimisympäristöt. Nykytilanne ja ennuste Tuotot Kulut , Netto , Kansalaisopiston uusiin oppimisympäristöihin on käytetty n euroa. Konekaluston hankinta ( euroa) toteutuu suunnitellusti. OSAKKEET JA OSUUDET TA 2014 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Tot-% Poikkeama Tuotot Kulut ,7-130 Netto ,7-130 Määräraha sisältää varaukset Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän, Kårkulla samkommun ja Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland -nimisten kuntayhtymien investointien kuntaosuuksia varten. Nykytilanne ja ennuste Kunta on maksanut Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän investointien kuntaosuuksia. 16

19 5. TOIMIALOJEN TALOUSARVIOIDEN TOTEUMA Yhteenveto toimialoittain (ulkoiset ja sisäiset erät) Keskusvaalilautakunta TP2013 TA Tot-% Toimintatulot #JAKO/0! Toimintamenot , Netto #JAKO/0! Tarkastuslautakunta Toimintatulot Toimintamenot , ,9 20,9 Netto , ,9 20,9 Kunnanhallitus Toimintatulot , ,3 Toimintamenot , ,2 Netto , ,3 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Toimintatulot ,8 Toimintamenot ,4 Netto ,6 Sivistysvaliokunta Toimintatulot , ,6 Toimintamenot , ,1 Netto , ,8 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta Toimintatulot , ,5 Toimintamenot , ,2 Netto , ,1 Yhteensä Toimintatulot , ,9 Toimintamenot , ,1 Netto , ,1 KUNTA YHTEENSÄ (ulkoiset ja sisäiset erät) TP 2013 TA Tot-% 31. Toimintatulot , ,9 Toimintamenot , ,1 Toimintakate , ,1 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 1 121, ,6 745,4 61,7 746, ,1 17

20 Merkkien selitykset tavoite toteutunut jo tavoite ei ole vielä toteutunut, edetään kuitenkin aikataulun mukaan tavoite ei ole vielä toteutunut, ollaan aikataulusta myöhässä tai tavoite ei tule toteutumaan TOIMIALA: KESKUSVAALILAUTAKUNTA VASTUUALUE: VAALIT VASTUUHENKILÖ: Kunnansihteeri TP2013 TA Tot-% 31. Toimintatulot 24 27, #JAKO/0! Toimintamenot -1, , ,6 Toimintakate ,2 TOIMIALA: TARKASTUSLAUTAKUNTA VASTUUALUE: TILINTARKASTUS VASTUUHENKILÖ: Lautakunnan puheenjohtaja TP2013 TA Tot-% 31. Toimintatulot #JAKO/0! Toimintamenot , ,9 Toimintakate , ,9 TOIMIALA: KUNNANHALLITUS VASTUUALUE: YLEISHALLINTO JA KUNNAN JOHTO VASTUUHENKILÖ: Kunnanjohtaja TP2013 TA Tot-% 31. Toimintatulot , ,3 Toimintamenot , ,2 Toimintakate , ,3 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 62,9 69,3 43,4 62,7 42, ,0 18

21 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Talouden kattilankansiperiaate Talousarviokuri Talousarvion pitävyys nettotasolla Kattilankansiperiaatteiden mukaan henkilöstökulut ja toimintakulut voivat nousta edellisvuodesta vain inflaation verran. Tammi-elokuun 2014 henkilöstökulut olivat 2,9 % suuremmat ja toimintakulut 2,1 % suuremmat kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin, eli inflaatiota korkeammat. Vuosikatteella mitattuna toimintakate 1 8/2014 ei ole tulosarvion mukainen. Talouden kattilankansiperiaate Sopeutusohjelma Sopeutusohjelma laadittu jokaisella osastolla ja tulokset näkyvät vuoden 2015 talousarviossa Ohjelma on laadittu, se sisältyy vuoden 2015 talousarvioesitykseen. Jatkuva parantaminen Keskijohdon tukeminen Suunnitelma ja toteutus keskijohdon tukemiseksi valmis Keskijohdon koulutusohjelma on käynnistetty talvella 2014 ja useita sparraus- ja koulutustilaisuuksia on järjestetty. Jatkossa järjestetään keskijohdon esimiesten tapaamisia kehittämisprosessien yhteydessä. 19

22 KUNNANHALLITUS Kumulatiivinen TULOSLASKELMA ELOKUU 2014 Toimintatuotot TA muutos Tot - TA Tot-% 31. Tot-ed. vsi Tot / ed. vsi TP2013 elokuu huhtikuu Myyntituotot % % Maksutuotot % % Tuet ja avustukset % % Muut toimintatuotot % % Toimintatuotot yhteensä % % Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut % % Palkat ja palkkiot % % Henkilösivukulut % % Eläkekulut % % Muut henkilösivukulut % % Palvelujen ostot % % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % % Avustukset % Muut toimintakulut % % Toimintakulut yhteensä % % Toimintakate % % TULOSYKSIKKÖ: KUNNAN JOHTO TP2013 TA Tot-% 31. Toimintatulot , ,4 Toimintamenot , ,0 Toimintakate , ,2 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 1 1 0,7 67,0 0,7 1 TULOSYKSIKKÖ: TALOUS- JA HALLINTOKESKUS VASTUUHENKILÖ: Talous- ja hallintojohtaja TP2013 TA Tot-% 31. Toimintatulot , ,9 Toimintamenot , ,6 Toimintakate , ,2 IT-toiminta Toimintatulot , ,7 Toimintamenot , ,3 Toimintakate ,7 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 41,9 45,0 29,4 65,3 27,

23 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Johdon mittariston käyttöönottaminen Selkeät, mittaristoon liittyvät talousarviotavoitteet asetetaan. Vuoden 2015 talousarviossa koko kuntaa koskevien, mittaristoihin liitettävien tavoitteiden asettaminen Mittaristo ei ole vielä käytössä, suunnittelu on aloitettu, toteutetaan vuoden 2015 talousarvion yhteydessä. It-palvelujen hallinnan parantaminen Sisäiset it-sopimukset otetaan käyttöön ja sisäistä laskutusta kehitetään. Sisäiset sopimukset käytössä Sisäisissä it-tilauksissa on muutettu hyväksymiskäytäntöä; tilaaja ja It-palvelut vahvistavat kirjallisesti keskenään tilauksen. Sisäisen tarkastuksen yhteydessä tehdään syksyn 2014 aikana analyysi sisäisten veloitusten järjestelmän toimivuudesta ja päätetään jatkotoimenpiteistä sekä siitä, miten järjestelmää kehitetään. Asiakaspalauteprosessin kehittäminen Luodaan ja otetaan käyttöön prosessi, jolla asiakaspalautteet käsitellään. Järjestelmä käytössä Palauteprosessi on luotu ja palautejärjestelmä on otettu käyttöön, näkyvyyttä on lisätty, ensimmäiset käyttökokemukset on saatu ja niitä on analysoitu. Palautetta analysoidaan säännöllisesti. Tällä perusteella jatketaan kehittämistä. TULOSYKSIKKÖ: KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS VASTUUHENKILÖ: Kehitysjohtaja TP2013 TA Tot-% 31. Toimintatulot , ,4 Toimintamenot , ,4 Toimintakate , ,1 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 20,0 23,3 13,4 57,4 14,

24 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Kunnan kasvun kannalta tärkeiden alueiden yleiskaavoittaminen Sibbesborgin osayleiskaavoitus Nikkilän kehittäminen Sibbesborgin osayleiskaavaluonnos nähtäville Jokilaakson asemakaavan ja Nikkilän keskustan kaavamuutosten hyväksyminen Nikkilän kehityskuvan päivitys Sibbesborgin osayleiskaavaluonnos asetetaan nähtäville joulukuussa Sipoon Jokilaakson asemakaava on ollut nähtävillä. Domino-korttelin ja OP-korttelin asemakaavat on hyväksytty keväällä Nikkilän Kulttuurikäytäväprojektiin osallistuminen Yhteistoiminnan kehittäminen kulttuuritoimen kanssa Tulosten hyödyntäminen Nikkilän kehityskuvan päivittämisessä Nikkilän taideohjelman laatiminen yhteistyössä Kulttuuripalvelutyksikön kanssa on käynnistymässä. Harava-kyselyn tulosten analysointi on meneillään. Maapoliittisten pelisääntöjen selkeyttäminen Maapoliittisen ohjelman päivittäminen Ohjelma hyväksytty Asiaa valmistellaan. Tavoitteena on, että asia käsitellään ennen vuodenvaihdetta. Elinkeino-ohjelman laatiminen Ohjelman valmistuminen. Ohjelma hyväksytty valtuustossa Kunnanhallitus on hyväksynyt Sipoon kunnan yritysohjelman

25 Tehokas tiedottaminen elokuussa 2014 tapahtuvista suurista joukkoliikennemuutoksista, jotta siirtyminen uuteen joukkoliikennejärjestelmään olisi matkustajan kannalta mahdollisimman sujuvaa Viestintäsuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen yhteistyössä HSL:n ja Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa Eri tiedotuskanavien monipuolisen hyödyntämisen seurauksena bussien uudet reitit, lipputuotteet ja aikataulut ovat yleisesti tiedossa Viestintäsuunnitelma on laadittu. Esitteitä on jaettu talouksiin. Joukkoliikennemuutoksista on myös tiedotettu myös kunnan nettisivuilla. Matkailun yhteismarkkinoinnin kehittäminen Markkinointiorganisaation luominen yhteistyössä alan yrittäjien kanssa Lisääntyneet matkailumäärät sekä Sipoon tunnettuus Kunta on sopinut sipoolaisyrityksen kanssa kansainväliseen markkinointiin liittyvästä yhteistyöstä. TOIMIALA: SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA VASTUUALUE: SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO VASTUUHENKILÖ: Sosiaali- ja terveysjohtaja TP 2013 TA Tot-% 31. Toimintatulot , ,8 Toimintamenot , ,4 Toimintakate , ,6 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 326,3 337,9 220,8 65,3 218,4 318, ,1 23

26 SIPOON KUNTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO TULOSLASKELMA ELOKUU 20Kumulatiivinen Toimintatuotot TA muutos Tot - TA Tot-% 31. Tot-ed. vsi Tot / ed. vsi TP2013 elokuu huhtikuu Myyntituotot % % Maksutuotot % % Tuet ja avustukset % % Muut toimintatuotot % % Toimintatuotot yhteensä % % Toimintakulut Henkilöstökulut % % Palkat ja palkkiot % % Henkilösivukulut % % Eläkekulut % % Muut henkilösivukulut % % Palvelujen ostot % % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % % Avustukset % % Muut toimintakulut % % Toimintakulut yhteensä % % Toimintakate % % Sosiaali- ja terveysosaston toimintakatteeseen ennustetaan kahdeksan kuukauden seurannan perusteella kohdistuvan noin 0,9 milj. euron ylitysuhka. Toimintatuottojen ennustetaan ylittyvän noin 0,5 milj. euroa ja menojen 1,4 milj. euroa. Operaatio Kattilankannen toimenpiteiden johdosta vuonna 2014 saatava säästö, noin 0,24 milj. euroa, sisältyy lukuihin. Suurimmat ylitysuhat kohdistuvat toimeentulotukeen, työmarkkinatukeen ja erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidossa ennustetaan tässä vaiheessa 0,4 milj. euron ylitystä. Erikoissairaanhoitoon kunnassa budjetoitiin tietoisesti 0,8 milj. euroa HUS:n esittämää palvelusuunnitelmaa vähemmän. Jäsenkunnan lopullinen maksuosuus määräytyy kuten tähänkin asti kuntalaisille annettujen hoitojen aiheuttamista kustannuksista etukäteen vahvistetun hinnaston mukaisesti ja lopulliset kustannukset selviävät tammikuussa Toimeentulotuessa ja työmarkkinatuessa asiakkuuksien määrä lähti kasvamaan vuoden 2013 loppupuolella ja se on jatkanut kasvuaan kuluvan vuoden puolella, määrärahojen ennustetaan ylittyvän yhteensä noin 0,36 milj. eurolla. TULOSYKSIKKÖ: HALLINTO JA TALOUS VASTUUHENKILÖ: Sosiaali- ja terveysjohtaja TP2013 TA Tot-% 31. Toimintatulot , ,5 Toimintamenot , ,4 Toimintakate , ,3 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 10,1 9,0 6,5 72,2 6,6 9,0 24

27 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Asiakaslähtöisyyden vahvistaminen Kuntalaiset ja asiakkaat otetaan enenevässä määrin mukaan kehittämään ja arvioimaan palveluja. Toimivat asiakas- ja omaisraadit (kpl) sekä kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen (kertoja/v) Osastolla on toiminut 10 asiakas- ja omaisraatia. Näiden lisäksi on perustettu 3 uutta raatia, jotka kokoontuvat syksyn aikana. Kokemusasiantuntijoita on hyödynnetty 15 kertaa. Käytäntö jatkuu ja laajenee. Palveluiden kustannustehokkuuden varmistaminen Osallistutaan keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusten vertailuun Kustannusten pysyminen viime vuosien maltillisella tasolla Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna raportti on valmistunut ja Sipoon sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset olivat 19 vertailukunnan kuudenneksi pienimmät. TULOSYKSIKKÖ: LASTEN JA NUORTEN KASVUN JA KEHITYKSEN TUKEMINEN SEKÄ LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN VASTUUHENKILÖ: Palvelujohtaja Bodil Grön TP2013 TA Tot-% 31. Toimintatulot , ,8 Toimintamenot , ,6 Toimintakate , ,2 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 34,4 34,0 22,4 65,7 22,6 31,5 Lastensuojelupalveluiden tarpeen kasvu on jatkunut. Lastensuojeluilmoitusten määrä oli mennessä kasvanut 21,5 % mennessä on vastaanotettu 356 ilmoitusta, kun vastaava luku viime vuonna samaan aikaan oli 293. Ajoittain lastensuojelun työntekijät ovat vastaanottaneet toistakymmentä lastensuojeluilmoitusta viikossa. Lastensuojeluasiakkaiden määrä on tällä hetkellä 295, josta 110 on uusia asiakkuuksia. Myös sijaishuollon tarpeessa olevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut ja kuluvana vuonna on tehty 19 uutta sijoitusta. Sijaishuoltoon sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut 32,4 % edellisestä vuodesta. Lastensuojelun tilanteesta informoitiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaa kesäkuussa Syksyksi palkattiin kunnanhallituksen päätöksellä kaksi määräaikaista sosiaaliohjaajaa, jotka aloittivat työskentelynsä lastensuojelun työntekijöiden työparina. 25

28 Nuorten päihdekatkaisuista ja päihdekuntoutuksista syntyneet kustannukset on vuoden aikana siirretty päihdehuollon kustannuksiksi aikuisten elämänkaariprosessiin. Tämän johdosta lastensuojelun sijaishuoltokustannukset ovat vähentyneet. Toinen syy sijaishuoltokustannusten vähenemiseen on Kattilakansi-toimenpiteenä aloitettu rakennemuutos, jossa kehitetään perhehoitoa ja suositaan perhehoitosijoituksia laitossijoitusten sijaan. Perhetyössä pakolaisten vastaanottaminen näkyi palvelutarpeen kasvuna. Puolikkaaksi suunniteltu perhetyöntekijän työpanos on käytetty kokonaan pakolaistyöhön ja pakolaisten vastaanottaminen ja siihen liittyvät tarpeet ovat heijastuneet perhetyöhön. Operaatio Kattilakannen vaikutukset kohdistuivat ensisijaisesti omaishoidon kustannusten leikkaamiseen ja sijaishuollon kustannusten vähenemiseen priorisoitaessa perhehoitosijoituksia. Tästä syystä tulosyksikön talousarvio vuodelle2014 ei tässä vaiheessa näytä ylittyvän. Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Asiakasohjauksen tarkentaminen perhepalvelukeskuksessa Perhepalvelukeskuksen prosessit kuvataan. Prosessikuvaukset ja asiakkuuden kriteerit selkiytyvät ja asiakasohjaus toimii paremmin ja oikeudenmukaisemmin. Perheneuvonnan, päihdetyön ja depressiohoitajan tiimeistä on muodostettu psykososiaalisia palveluja tarjoava tiimi. Psykososiaalisten palveluiden asiakasprosessia on kehitetty siten, että asiakas saa yhdestä puhelinnumerosta asiakaslähtöistä ja moniammatillista palvelua ilman, että asiakkaan tarvitsee olla asiakkaana monissa palveluprosesseissa. Tämä on myös kunnan talouden kannalta järkevää. Prosessikuvaukset on tehty sekä psykososiaalisista palveluista että lastensuojelun asiakkaiden pääsystä päihdepalveluiden piiriin. Asiakaslähtöisyyden lisääminen Perhepalvelukeskuksen työskentelyssä siirrytään asteittain pidennettyyn aukioloon. Perhepalvelukeskus on yhtenä päivänä viikosta avoinna klo 18:aan saakka. Perhepalvelukeskuksen muutettua uudelle sosiaali- ja terveysasemalle palveluja on tarjottu virka-ajan ulkopuolella perhetyössä, lastensuojelussa ja neuvolatoiminnassa. Myöhäisempi aukioloaika on torstaisin ja tarpeen mukaan muulloinkin. Turvallisuuskysymykset on huomioitu ja virastovahtimestarit työskentelevät myös yhtenä iltana viikossa. 26

29 Kouluterveydenhoidon kehittäminen Kouluterveydenhoitajien kesäpäivystys otetaan vaiheittain käyttöön. Päivystys toteutuu. Kouluterveydenhoitajien kesäpäivystys toteutettiin alkaen koulujen alkamiseen saakka. Palvelusta tiedotettiin oppilaille, vanhemmille, koulujen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalle. Päivystys käsitti sekä puhelinpäivystyksen että walk-in -vastaanoton. Käyntien ja puheluiden yhteydessä tuli esiin monenlaisia asioita, joissa kouluterveydenhoitajan panos oli tärkeä. Yhteydenottoja puhelimitse tuli 104, ajanvarausvastaanottoja 13, walk-in käyntejä 32, sovittuja tarkastuksia 13 ja varusmiestarkastuksia 5. Näiden tarkastusten lisäksi terveydenhoitajilla oli oma ajanvarausvastaanotto. Kouluterveydenhoitajien kesäpäivystyksestä oli myös merkittävä hyöty yhteistyön ja avunannon kannalta Lasten, nuorten ja perheiden palveluille sekä Pilvijärven vatsatautiepidemian aikana myös avoterveydenhuollolle. Perhehoidon kehittäminen Perhehoidon kehittämistyöryhmä perustetaan. Perhehoitoperheiden avunsaanti turvataan myös virka-ajan ulkopuolella. Työryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Perhehoitajille kootaan opas Sipoon kunnan tarjoamasta tuesta ja avusta. Perhehoidon kehittämistyö on käynnistynyt. Perhehoitoon on kuluvana vuonna sijoitettu n. 50 % kaikista sijoituksista. Perhehoitoperheiden avunsaannista virka-ajan ulkopuolella on informoitu ja heille on annettu suoria puhelinnumeroita esim. kunnan terveydenhuollon asiantuntijoille. Pesäpuu ry:n kanssa on neuvoteltu PRIDE-kouluttajakoulutuksen järjestämisestä myös ruotsin kielellä. Esikoululaisten koulutarkastusten kehittäminen Koulutarkastukset siirretään vaiheittain neuvolasta kouluterveydenhoitoon. Tehtyjen terveystarkastusten määrä Esikoululaisten koulutarkastusten siirtäminen neuvolasta kouluterveydenhuoltoon on alkanut. Valmistelutyöhön kuului suunnitelma siirron toteuttamisesta ja käytännön järjestelyistä sekä aikataulutus ja yhteistyö sivistystoimen kanssa. Terveydenhoitajien kanssa tehtiin toteutussuunnitelma keväällä Tarkastukset tehdään ryhmävastaanottona esikoulussa, parityönä. Tarvittaessa tai perheen niin toivoessa annetaan yksilövastaanottoaika. 27