Sipoon kunnan osavuosikatsaus tammikuu-huhtikuu 2014

Transkriptio

1 Sipoon kunnan osavuosikatsaus tammikuu-huhtikuu 2014

2 SISÄLLYS sivu 1. OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-HUHTIKUU Yleinen kehitys Yhteenveto 2. KUNNAN TALOUDEN KEHITYS... 2 Tuloslaskelmaosa... 3 Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Rahoitusosa... 5 Lainakanta 3. HENKILÖSTÖ INVESTOINNIT TOIMIALOJEN TALOUSARVIOIDEN TOTEUMA Yhteenveto toimialoittain Talouden toteumat toimialoittain ja tulosyksiköittäin

3 1. OSAVUOSIKATSAUS TAMMI HUHTIKUU 2014 Osavuosikatsaus perustuu kirjanpidon huhtikuun lopun tilanteeseen ja siihen sisältyy kuluvan vuoden ensimmäinen tilinpäätösennuste. Osavuosikatsausta ja ennustetta ei ole tehty kuntakonsernitasolla. Kunnan vuosikate on ajan kulumisen suhteen lievästi talousarviota parempi huhtikuun lopussa. Koko vuoden vuosikatteen ennustetaan olevan noin 2,4 milj. euroa talousarviota heikompi. Toimintatuotot ovat ennusteessa n 0,1 milj. euroa paremmat, toimintakulut noin 0,6 milj. euroa korkeammat ja verotulot noin 1 milj. euroa pienemmät kuin talousarvio. Maanmyyntituottojen arvioidaan olevan 3,4 milj. euroa; tähän osuuteen liittyy kuitenkin selkeä riski. Tilikauden tulokseen vaikuttaa heikentävästi myös ylimääräiset poistot Nikkilän Sydämen rakennus A5:sta, suuruudeltaan noin 0,8 milj. euroa. Käyttötalouden menot ovat toistaiseksi pysyneet talousarviossa mutta näköpiirissä on 0,8 milj. euron ylitys talousarvioon nähden SOTE:ssa. Erikoissairaanhoidon kustannuksiksi on arvioitu 19,64milj. euroa talousarvion ollessa 19,24 milj. euroa. Pieniä käyttötalouden menosäästöjä on tulossa Sivistyksen osalta. ttu vuosikate riittäisi kattamaan poistot ainoastaan 39-prosenttisesti. Investoinneista on huhtikuun loppuun mennessä toteutunut 1,9 milj. euroa, eli noin 14 % talousarviosta. Koko vuoden investointiennuste on 11,9 milj. euroa eli 1,8 milj. euroa talousarviota pienempi. Tämä johtuu Nikkilän sydämen koulukeskuksen investoinneista, joista osa siirtyy vuodelta 2014 vuodelle Vuoden 2014 talousarviossa lähtökohtana oli tilikauden tuloksena -3 milj. euroa, nyt arvioidaan tilikauden tuloksen olevan noin 5,5 milj. euroa alijäämäinen. eseen sisältyy tässä vaiheessa vielä epävarmuustekijöitä mm investointeihin ja maanmyyntituloihin liittyen. Talousarviota huonommasta alijäämäennusteesta johtuen tullaan operaatio Kattilankanteen liittyviä sopeuttamistoimenpiteitä kiirehtimään. Sipoossa Pekka Laitasalo talous- ja hallintojohtaja 1

4 YLEINEN KEHITYS Väestö Tilastokeskuksen antamien lukujen mukaan Sipoon väkiluku oli joulukuun 2013 lopussa ja huhtikuun lopussa , lisäystä 84 asukasta. Vastaava luku oli 316 vuonna 2012 ja 45 vuonna Kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa kunnan väkilukua on lisännyt kuntien välinen muutto 48 henkilöllä ja nettomaahanmuutto 12 henkilöllä. Syntyneitä on ollut 24 enemmän kuin kuolleita.. Työttömyys Sipoon työttömyysaste oli huhtikuun 2013 lopussa 5,4 %, eli 0,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuosi sitten. Koko maan työttömyysaste oli samaan aikaan 11,7 %. Sipoon työttömyysaste on siis koko maahan verrattuna yli puolta pienempi. Työttömien määrä on lisääntynyt Sipoossa alkuvuoden aikana 42 henkilöllä. Nuorisotyöttömien määrä on pysynyt samana alkuvuonna, kun taas pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli huhtikuussa 59 henkilöä, mikä on 1 vähemmän alkuvuonna ja 20 enemmän kuin vuosi sitten. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleita oli huhtikuussa 152 henkilöä, mikä on 5 enemmän kuin alkuvuodesta ja 42 enemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Huhtikuun lopussa Sipoossa oli avoimena 35 työpaikkaa, mikä on 10 vähemmän kuin alkuvuodesta ja 70 työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. 2. KUNNAN TALOUDEN KEHITYS VASTUUHENKILÖ (toimintakatteen jälkeiset erät): Talous- ja hallintojohtaja TULOSLASKELMAOSA Toimialoilta saatujen tietojen perusteella arvioidaan, että budjetoidut 18,4 milj. euron toimintatuotot ylittynevät noin 0,1 milj.eurolla ja noin 115,3 milj. euron toimintakulut ylittynevät noin 0,6 milj.eurolla. Toimintamenojen kehitykseen loppuvuotena sisältyy kuitenkin erityisesti erikoissairaanhoitoon, mutta myös subjektiivisiin oikeuksiin liittyviä epävarmuustekijöitä. 2

5 Verotulot Tuloslaskelma, ulkoinen mn euro TP 2012 TP TA 2014 (TA14/ Enn14) -% 1-1- Toimintatuotot 18,54 20,15 5,64 5,25 18,39 18,50 0,11-6,9 Toimintakulut -108,22-114,09-36,57-37,09-115,30-115,85 0,55 1,4 Toimintakate -89,68-93,94-30,93-31,84-96,91-97,35 0,44 2,9 Verotulot 78,72 84,86 27,97 28,75 87,19 86,20-0,99 2,8 Valtionosuudet 18,39 16,67 5,58 5,14 15,70 15,60-0,10-0,10 Rahoitustuotot ja -kulut: -0,84-0,70-0,08-0,13-0,83-0,90-0,07 58,5 Vuosikate 6,59 6,89 2,54 1,92 5,15 3,55-1,60-24,3 Suunnitelman mukaiset poistot -6,45-9,19-2,32-2,69-8,20-9,00-0,80 15,9 Satunnaiset tuotot 33,00 Satunnaiset kulut -0,10 Tilikauden tulos 33,04-2,30 0,21-0,77-3,05-5,45-2,40-458,1 Tammi-huhtikuun toimintakate on 0,9 milj. euroa huonompi kuin vuoden 2013 huhtikuussa. Taustalla on tontinmyyntitulojen vähentyminen edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Toimintakulut ovat kasvaneet 1,4 % edellisvuoden huhtikuusta, mikä suurelta osin johtuu palvelujen ostojen lisääntymisestä. Toimintakulujen kasvu on talousarviossa ennakoidun mukaista. Kyseisen ajankohdan verotilitysten ja valtionosuuden kehitykset vaikuttavat negatiivisesti tammihuhtikuun vuosikatteeseen. Talousarvion mukainen kunnallisveron tuotto on 76,5 milj. euroa. Tammi-huhtikuun kunnallisverotilitysten pohjalta on ennakoitavissa, että kuluvan vuoden kunnallisveron tuotto alittunee noin 0,4 milj. euroa eli noin 0,5 %. Milj. Kunnallisvero Kommunalskatt 9,5 8,5 7,5 6,5 5,5 4,5 3,5 2,5 1,5 0,5-0,5-1,5-2, TA 2014 Talousarviossa arvioidaan yhteisöveroa kertyvän 3,3 milj. euroa. Tämän ennakoidaan alittuvan noin 0,3 milj. euroa. 3

6 Yhteisövero Samfundsskatt TA Kokonaisuutena kunnan verotulot jäänevät talousarviosta noin 1,0 milj. euroa eli noin 1,1 %. Tämä vähennys on huomioitu tilinpäätösennusteessa. Verolaji (milj. euroa) TP 2012 TP TA 2014 (TA14/Enn14) -% 1-1- Kunnallisvero 69,20 75,31 27,17 27,61 76,54 76,10-0,44 1,6 Yhteisövero 3,50 3,10 0,67 1,06 3,30 3,00-0,30 57,5 Kiinteistövero 6,03 6,45 0,13 0,08 7,35 7,10-0,25-37,5 Yhteensä 78,73 84,86 27,97 28,75 87,19 86,20-0,99 2,8 Valtionosuudet Talousarvion mukaiset valtionosuudet ovat noin 15,7 milj. euroa, mikä alittunee 0,1 milj. euroa. Tämä vähennys on huomioitu tämän vuoden tilinpäätösennusteessa. milj. euroa TP 2012 TP TA 2014 (TA14/Enn14) -% 1-1- Vuosikate Valtionosuus 18,39 16,697 5,58 5,14 15,7 15,6-0,1-7, kk -mån Kum.Vuosikate 12 Kum.Vuosikate 11 Ta 2014 Kum.Vuosikate 13 Kum.Vuosikate 14 4

7 Tammi-huhtikuun vuosikate on 0,6 miljoonaa euroa huonompi kuin vuotta aiemmin. Yllä olevasta voidaan todeta, että 5,2 milj. euron budjetoitua vuosikatetta ei saavutettane, vaan vuosikate alittunee noin 1,6 milj. euroa. ttu vuosikate riittäisi kattamaan poistot ainoastaan 39-prosenttisesti. Kuten edellä on jo todettu, ennusteeseen sisältyy kuitenkin erityisesti tontinmyyntitulojen osalta epävarmuustekijöitä ja tilanne on tarkemmin ennakoitavissa kahdeksan kuukauden jälkeen laadittavassa osavuosikatsauksessa. RAHOITUSOSA VASTUUHENKILÖ (rahoitus ja rahavarat): Talous- ja hallintojohtaja Rahoituslaskelma euroa TP 2012 TP 2013 TA 2014 Toiminnan rahavirta , Investointien rahavirta , Investointimenot , Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset ,4 1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys , Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset , Rahavarojen muutos , Kuten yllä olevasta taulukosta voidaan todeta, pysyvien vastaavien luovutustulot, eli käytännössä tontinmyyntitulot, vaikuttavat myös rahoituslaskelman toteutumiseen. Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet Tavoitetaso/seurantatapa Lainamäärä Lainamäärää kasvatetaan vain uusinvestointien rahoittamiseksi. Huhtikuun lopussa pitkien ja lyhyiden luottojen yhteissumma oli n 1 m korkeampi kuin joulukuun 2013 lopussa. en mukaan lainamäärä ei kuitenkaan tule olemaan suurempi kuin vuotta aiemmin. Tavoitteessa pysyttäneen. Laina asukasta kohden on alle euroa per Investoinnit sopeutetaan tavoitteeseen. Pitkien ja lyhyiden lainakanta/asukas oli huhtikuun lopussa Vuoden lopussa ennusteen mukaan lainakanta tulee olemaan alle 2800 /asukas 5

8 6 Tavoitteessa pysyttäneen.

9 Lainakanta Pitkäaikaisen lainakannan kehitys ,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Lainakanta 31.12, milj. euroa Lainakanta, euroa/asukas Pitkäaikainen lainakanta oli huhtikuun lopussa 49,7 milj. euroa, eli euroa/asukas. Valtuusto on talousarviossa myöntänyt kuluvalle vuodelle yhteensä 10 milj. euron lainanottovaltuudet ja välisenä aikana ei ole nostettu uusia pitkäaikaisia lainoja. Ottolainojen lyhennyksiä maksettiin 3,1 milj. euroa. Tammi-huhtikuun aikana on käytetty lyhytaikaista rahoitusta, suuruudeltaan 4 m.. 3. HENKILÖSTÖ Henkilöstömäärä ( kaikki työsuhteessa olleet ) Koko kunnan henkilöstömäärä huhtikuussa oli yhteensä henkilöä, mikä huhtikuuhun 2013 verrattuna on 49 henkilöä enemmän. Kokonaishenkilöstömäärästä 324 henkilöä, eli 25,2 %, oli määrä-aikaisia, huhtikuussa 2013 määräaikaisia oli 23,2 %. 7

10 Henkilöstömäärä jakautuu seuraavasti: Osasto/Keskus Palv.suhteen luonne Tammikuu 2014 Helmikuu 2014 Maaliskuu 2014 Huhtikuu 2014 Huhtikuu 2013 Yleishallinto ja kunnan johto vakituinen Yhteensä Talous- ja hallintokeskus määräaikai vakituinen Yhteensä Kehitys- ja kaavoituskeskus määräaikai vakituinen Yhteensä Sosiaali- ja terveysosasto määräaikai oppilas, h oppisopimu työllistäm vakituinen Yhteensä Sivistysosasto määräaikai oppisopimus työllistäm vakituinen Yhteensä Tekniikka- ja ympäristöosasto määräaikai vakituinen Yhteensä YHTEENSÄ Henkilötyövuodet (htv) Henkilötyövuodet kuvaavat koko henkilöstön, eli työtä tekevien, palkkalistoilla olevien henkilöiden, työpanosta. Työpanos lasketaan muuttamalla osa-aikaiset kokoaikaiseksi, eli vakituisen henkilön henkilötyövuosipanos on joulukuussa 1 ja 50 % osa-aikaisuutta tekevän 0,5. Vuoden 2014 henkilöstötyövuosilukuun ei enää lasketa mukaan henkilöstön palkattomia vapaita. Lopullinen henkilötyövuosiluku saadaan kumulatiivisesta 12 kuukauden henkilöstötyövuosiluvuista. Tammi- huhtikuun koko kunnan henkilötyövuosiluku oli 371,97 htv, Mikäli henkilötyövuosiluku laskettaisin neljän kuukauden pohjalta koko vuodeksi, se tekisi 1 115,92 henkilötyövuotta (1 121 vuonna 2013). 8

11 Osasto/Keskus Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Yleishallinto ja kunnan johto 0,08 0,16 0,25 0,33 Talous- ja hallintokeskus 3,74 7,18 11,17 14,96 Kehitys- ja kaavoituskeskus 1,57 3,03 4,65 6,21 Sosiaali- ja terveysosasto 27,81 51,16 78,72 105,46 Sivistysosasto 54,83 101,06 155,52 207,71 Tekniikka- ja ympäristöosasto 9,96 18,05 27,74 37,3 YHTEENSÄ 97,99 180,64 278,05 371,97 Poissaolot Koko kunnassa sairauspoissaoloja oli huhtikuussa yhteensä kalenteripäivää (793 työpäivää). Alkuvuodesta lähtien poissaolojen määrä on hieman pienempi kuin vuonna 2013 samaan aikaan. Sairauspoissaolot 2014: Kuukausi Sairauspoissaolot 2014 (kalenteripäivät) Sairauspoissaolot 2013 (kalenteripäivät) tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu YHTEENSÄ Taulukkoon on päivitetty helmi-maaliskuun 2014 poissaololuvut Sairauspoissaolojen palkkakustannukset olivat tammi- huhtikuun 2014 osalta yhteensä kun ne huhtikuussa 2013 oli yhteensä Tähän summaan on laskettu vain sairaana olleen työntekijän palkkakulut. Mikäli sairauspoissaolopäivät/henkilö laskettaisiin kolmen kuukauden perusteella koko vuodeksi, se tekisi 13,7 pv/henkilö (13,1 pv/hlö vuonna 2013) Palkkakustannukset Palkkakustannuksissa tarkastellaan erikseen vakituisen henkilöstön (tili 4002) ja opettajien (tili 4008) palkkoja sekä sijaisten palkkoja (tili 4004) ja opettajien sijaisten palkkoja (tili 4013). Vakituisen henkilöstön sekä opettajien palkat ovat toteutuneet selkeästi alle budjetoidun. Sijaiskustannusten osalta budjetoitu summa on ylittynyt selvästi. 9

12 TILI TOT tammihuhtikuu 2014 TA 2014 TOT-% TOT tammihuhtikuu 2013 TOT-% 4002 Vakinaisten palkat Sijaisten palkat Opettajien palkat Opettajien sijaiset Muita palkkoja Palkkoja yhteensä

13 4. INVESTOINNIT VASTUUHENKILÖT: Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet sekä koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet tehtävän mukainen vastuualueen/tulosyksikön päällikkö kehitysjohtaja tilapalvelupäällikkö tehtävän mukainen vastuualueen/tulosyksikön päällikkö tehtävän mukainen vastuualueen/tulosyksikön päällikkö Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet Investointiohjelman mukaisten kohteiden suunnittelu- ja rakennuttamistehtävien hoitaminen Tavoitetaso/seurantatapa Investointiohjelman toteutumisen seuranta osavuosikatsausten yhteydessä Investointiohjelmaa on seurattu tavoitteen mukaisesti. Investoinnit, netto TA 2014 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Tot-% Poikkeama Laajennusinvestoinnit, uudet kaava-alueet , Laajennusinvestoinnit, nykyisten kaavojen muutosalueet , Laajennusinvestoinnit, rakennukset , Uudelleeeninvestoinnit, rakennukset , Perusparannukset , Kiinteistöjen osto , Kiinteistöjen myynti , Irtain omaisuus , Osakkeet ja osuudet , Yhteensä ,

14 LAAJENNUSINVESTOINNIT, INFRA TA 2014 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Tot-% Poikkeama Laajennusinvestoinnit, uudet kaava-alueet Tuotot ###### Kulut , Netto , Laajennusinvestoinnit, nykyisten kaavojen muutosalueet Tuotot Kulut , Netto , Laajennusinvestoinnit, rakennukset Tuotot ###### Kulut , Netto , LAAJENNUSINVESTOINNIT, UUDET KAAVA-ALUEET Infrastruktuuri-investointien kustannustehokkuutta parannetaan sekä suunnittelua että kilpailutusta kehittämällä. Lisäksi etsitään ratkaisua kunnan rakennustöiden yhteydessä syntyvien puhtaiden ylijäämämaiden sijoittamiselle Sipoon kunnan alueelle. Nykytilanne ja ennuste Katulinjauksiin on pyritty ja pyritään jatkossa vaikuttamaan entistä enemmän kaavoitusvaiheessa. Sillä on suora yhteys katujen rakennuttamiskustannuksiin. Söderkullaan on saatu sijoituslupa puhtaille ylijäämämaille. Tämä näkyy tulevissa infrastruktuurihankkeissa ylijäämämaiden kuljetuskustannusten alenemisena. Liikenneväylät ja puistot Sipoon kasvu edellyttää uusien asemakaava-alueiden toteuttamista. Tämä edellyttää sekä lisäpanostusta infrastruktuurin suunnitteluun ja rakentamiseen että tiiviimpää yhteistyötä mm. kaavoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Liikenneväylien osalta suurimmat investointikohteet ovat uusilla kaava-alueilla, mm. Taasjärven, Kartanonrinteen ja Sipoon Jokilaakson alueilla. Puistojen osalta suurin hanke on Taasjärven alueen puistojen toteuttaminen. Nykytilanne ja ennuste Taasjärvi III -alueen kadut valmistuvat murskepintaisina kesällä. Taasjärvi II:n alueella sijaitseva hulevesipuisto valmistuu syksyn aikana. Kartanonrinteen kadut valmistuvat murskepintaisina toukokuun aikana. Sipoon Jokilaaksosta on tehty yleissuunnitelma katujen ja vesihuollon osalta kaavoitusta varten. Vesihuoltolaitos, kaava-alueet Vesihuoltolaitoksen uusien kaava-alueiden laajennusinvestoinnit keskittyvät vesihuollon toteuttamiseen mm. Taasjärven, Kartanonrinteen ja Sipoon Jokilaakson alueilla. Sipoon vesihuoltolaitos vastaa tämän lisäksi Viikinmäen puhdistamon 9. linjan rakentamiskustannuksista sopimuksen mukaisella 1,5 %:n osuudella. 12

15 Nykytilanne ja ennuste Kartanorinteen alueen osalta työt ovat valmistuneet jo vuoden 2013 puolella, ja jäljellä on takuuaikaisia korjaus- ja viimeistelytöitä. Taasjärvi III:n osalta työt ovat käynnissä ja valmistuvat kesän aikana. Urakan arvioidaan toteutuvan budjetoidun mukaisesti. Sipoon Jokilaakson vesihuollon järjestelmästä on laadittu yleissuunnitelma ja työt on ajoitettu syksylle Viikinmäen uusinvestoinnit etenevät aikataulussa ja budjetissa. Sipoon vesihuoltolaitoksen vuoden 2014 uusinvestointien osuus Viikinmäen jätevedenpuhdistamon uusinvestoinneista on noin euroa. Vesihuoltolaitos, haja-asutusalueet Vesihuoltolaitokselle muodostuu laajennusinvestointeja myös taajamien ulkopuolisten kohteiden toteuttamisesta. Näitä laajennusinvestointeja toteutetaan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2014 haja-asutuksen investoinnit kohdistuvat Etelä-Paippisten ja Immersbyn alueille. Nykytilanne ja ennuste Harvaan asuttujen alueiden investoinnit määräytyvät Sipoon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan. Vuoden 2014 kesäkuuhun mennessä on saatu valmiiksi esitys uudeksi vesihuollon kehittämissuunnitelmaksi, jossa on määritetty kymmeneksi vuodeksi eteenpäin harvaan asuttujen alueiden vesihuollon investointikohteet. Kehittämissuunnitelman mukaisesti harvaan asuttujen alueiden vesihuoltohankkeita toteutetaan tänä vuonna Antbackan, Herralan sekä Gesterbyn alueilla. Tämän lisäksi on valmistunut myös useampivuotinen vesihuoltohanke Kalkkirannassa. Hankkeen päätepisteenä toimii Kitön vesiosuuskunnalle osoitettu liittymispiste kunnan vesihuoltoverkostoon. Harvaan asuttujen alueiden investointien osalta tullaan pysymään budjetissa. LAAJENNUSINVESTOINNIT, NYKYISTEN KAAVA-ALUEIDEN MUUTOSALUEET Liikenneväylät ja puistot Liikenneväylien osalta laajennusinvestoinnit kohdistuvat pääosin Söderkullan alueen muutoskaavaalueille. Nykytilanne ja ennuste Hiekkamäentien jatkeen rakentaminen voidaan aloittaa syksyllä, mikäli kunnan keskuskeittiön rakentaminen varmistuu. Mt 170:n ja Amiraalintien kiertoliittymän työt aloitetaan syksyllä kaavan tullessa lainvoimaiseksi. Vesihuoltolaitos Suunnittelukauden aikana laajennusinvestointeja tehdään pääosin Söderkullan alueelle ja myös jonkin verran Nikkilän muutoskaava-alueille. 13

16 Nykytilanne ja ennuste Hiekkamäentien jatkeen rakentaminen voidaan aloittaa syksyllä, mikäli kunnan keskuskeittiön rakentaminen varmistuu. Liikunta- ja virkistysalueet Suunnitteilla olevan Hitån uimarannan rakennustyöt aloitetaan. Nykytilanne ja ennuste Uimarannan rakennustyöt aloitetaan syksyllä. LAAJENNUSINVESTOINNIT, RAKENNUKSET Päivähoidon leikki-/asukaspuistojen rakennukset Taasjärven alueella avointa leikkipuistotoimintaa tukeva palvelurakennus toteutetaan vuoden 2014 aikana. Nykytilanne ja ennuste Taasjärven palvelurakennuksen suunnitelmat ovat valmistuneet, ja rakentaminen alkaa syksyllä. Projekti on aikataulussa ja budjetissa. Tulevien hankkeiden suunnitteluvaraus Investointisuunnitelmassa ei ole esitetty mitään hanketta käynnistettäväksi. Kuitenkin uusien hankkeiden käynnistäminen tulee ajankohtaiseksi heti, kun on tehty päätökset niiden toteuttamisesta. Talousarvion investointisuunnitelmaan on tämän takia tehty varaus mahdollisesti päätettävien uusien hankkeiden suunnittelun käynnistämiseksi. Nykytilanne ja ennuste 10 vuoden investointisuunnitelman valmistelu on käynnissä, ja suunnitelma valmistuu kesällä Sen tuloksena syksyllä 2014 päästään käsiksi tulevien hankkeiden hankesuunnitteluun. UUDELLEENINVESTOINNIT TA 2014 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Tot-% Poikkeama Uudelleeeninvestoinnit, rakennukset Tuotot ###### Kulut , Netto , Nikkilän sydän Suurin osa nykyisen Sipoon koulukeskuksen rakennuksista puretaan ja tilalle rakennetaan uusi yhteinen yläkoulu Sipoonjoen koululle ja Kungsvägens skolalle. Koulu mitoitetaan 738 oppilaalle ja se valmistuu syyslukukauden 2016 alkuun mennessä. Investoinnin tavoitteena on kustannustehokkuus sekä nykyaikaisten, muunneltavissa olevien tilojen aikaansaaminen. Suunnittelun tavoitteena on 12 brutto-m 2 /oppilas. 14

17 Vuoden 2014 aikana vanha Sipoonjoen koulu puretaan, uuden koulun perustustyöt tehdään ja myös koulun varsinaiset rakennustyöt pääsevät alkamaan. Nikkilän sydän -hankkeeseen kuuluu liikuntasali, jonka toteuttamiseen kunta on sitoutunut. Liikuntasalin toteuttamisvuosi ja koko sekä kunnan investointimääräraha tältä osin tarkentuu hankesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Nikkilän sydämen investoinnin ensimmäinen vaihe joudutaan toteuttamaan ilman liikuntasalia, jotta Nikkilän sydämen ensimmäinen vaihe olisi sille tehdyn investointivarauksen (rakennustekniset työt ilman ensikertaisia kalusteita 16,3 milj. euroa) mukainen. Hankesuunnitelmapäätöksen yhteydessä tehdään tarkempi tarkastelu liikuntasalin toteuttamisesta ja liikuntasalin poisjättämisen vaikutuksista ja lopullinen päätös liikuntasalin toteutusajankohdasta. Ulkona sijaitsevat lähiliikuntapaikat ( euroa) kuuluvat kuitenkin suunniteltujen investointien piiriin, ja ne toteutetaan koulun viimeistelyvaiheessa vuonna Nikkilän sydämen kokonaisinvestoinnin suuruus, jos liikuntasali rakennetaan heti, on arviolta 20,85 milj. euroa. Nikkilän sydämen investointi ilman liikuntasalia on arviolta 18,65 milj. euroa. Ilman liikuntasalia toteutettavan koulun kustannukset koostuvat seuraavista kustannuseristä: koulun rakennustekniset työt 16,30 milj. euroa ensikertaiset kalusteet 1,6 milj. euroa purkutyöt 0,50 milj. euroa lähiliikuntapaikka 0,25 milj. euroa Nikkilän sydän -hankkeeseen kuuluva lähiliikuntapaikkainvestointi on esitetty laajennusinvestoinneissa erillisenä hankkeena, eikä se näy tässä investointikokonaisuudessa. Tällöin Nikkilän sydämen kustannukset uudelleeninvestointien osalta ovat arviolta 18,40 milj. euroa, josta ensikertaisen kalustamisen osuus on arviolta 1,6 milj. euroa ja rakennusteknisten töiden osuus 16,8 milj. euroa. Vuoden 2014 osuus on 4,9 milj. euroa. Nikkilän sydämen kustannukset jakautuvat hankkeen toteutusvuosille siten, että vuoden 2014 kustannukset ovat lisääntyneet merkittävästi ja vastaavasti myöhempien vuosien kustannukset ovat pienentyneet. Hankkeen suunnittelu on vielä kesken ja kustannusjakoa tarkennetaan suunnitelmien edetessä. Valtuusto ottaa kantaa Nikkilän sydämen toteuttamiseen ja rakennusaikatauluun hankesuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Nykytilanne ja ennuste Nikkilän sydämen hankesuunnitelma hyväksyttiin helmikuussa Nikkilän sydän -hanke on suunnittelu- ja toteutusrytmiltään tiukka, ja talousarvon laadinnan yhteydessä suunnitelma oli vasta luonnosvaiheessa. Suunnitelmien ja toteutusjaksotuksen tarkennuttua vuoden 2014 kustannusennuste on 3,0 miljoonaa euroa ja vuoden 2014 talousarvion ennustetaan Nikkilän sydämen osalta alittuvan noin 1,9 miljoonaa euroa. Hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti koulun rakentamistekniset työt ovat suuruudeltaan 16,95 miljoonaa, mikä poikkeaa talousarvion laadinnan aikaisesta 16,3 miljoonasta eurosta noin 4 %. Suunnittelutyö on käynnissä ja valmistuu kesäkuun lopussa. Varsinaiset rakentamistyöt päästään aloittamaan suunnitelman mukaisesti viimeistään marraskuun alussa. Nikkilän sosiaali- ja terveysasema Nikkilän sosiaali- ja terveysasema, jossa nykyisen terveysaseman tilalle rakennetaan kokonaan uusi sosiaali- ja terveysasema. Työ saadaan päätökseen, ja se valmistuu asiakkaiden käyttöön kesäksi Jäljellä olevia töitä ovat sisääntulokannen valmistus, pihatyöt sekä urakoiden loppulaskut. Kokonaisinvestoinnin suuruus on 15,5 milj. euroa, josta vuoden 2014 osuus on 1,97 milj. euroa. 15

18 Nykytilanne ja ennuste Nikkilän sosiaali- ja terveysaseman työt etenevät aikataulussa sekä kustannusarviossa ja valmistuvat kesäksi Etelä-Sipoon keskuskeittiö Etelä-Sipoon keskuskeittiö, jonne tullaan jatkossa keskittämään koko Etelä-Sipoon alueen ruoanvalmistus. Päivittäin siellä tullaan valmistamaan ruoka-annosta kouluille sekä päiväkodeille. Kokonaisinvestoinnin suuruus on 4,7 milj. euroa, josta 4,52 milj. euroa on varattu vuodeksi Nykytilanne ja ennuste Etelä-Sipoon keskuskeittiö ei ole vuoden 2014 talousarviossa mukana. PERUSKORJAUSINVESTOINNIT TA 2014 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Tot-% Poikkeama Perusparannukset Tuotot Kulut , Netto , Rakennukset Nuorisotila Pleissin ensimmäisen ja toisen kerroksen välille toteutetaan vuonna 2013 suunniteltu sisäpuolinen portaikko. Lisäksi ensimmäiseen kerrokseen toteutetaan koneellinen ilmanvaihto. Nikkilän sosiaali- ja terveysaseman potilashissi uusitaan ja keittiö otetaan käyttöön. Sosiaali- ja terveysasema on kesällä 2014 valmis luovutettavaksi asiakkaalle. Rakennuksen 29, Juhlatalon, vesikatto uusitaan sekä tehdään tarvittavat toiminnalliset sisäpuoliset muutokset ja kosteusvauriokorjaukset siten, että rakennus saadaan käyttöön. Määräraha vuodeksi 2014 on euroa. Nykytilanne ja ennuste Nuorisotila Pleissin työt ovat käynnissä ja valmistuvat syyskuussa 2014 aikataulun ja kustannusarvion mukaan. Nikkilän sosiaali- ja terveysaseman työt etenevät ja valmistuvat aikataulussa sekä budjetissa. Juhlatalon rakennussuunnitelmat ovat valmiit ja LVIS-suunnitelmat ovat työn alla. Rakentaminen alkaa kesäkuussa Kustannusarvio Juhlatalolle on euroa talousarviossa olevan euron sijasta. Syy kasvaneeseen kustannukseen on ensimmäisen kerroksen ja kellarin välipohjassa todettu mikrobivaurio. Tämä aiheuttaa rakenteisiin lisätyötä, jota ei kustannusarviota tehtäessä ollut tiedossa Liikenneväylät ja puistot Peruskorjausinvestointeina tarkastelujaksolla toteutetaan huonokuntoisimpien katujen perusparannuksia Nikkilän ja Söderkullan alueilla sekä päällystetään sorapintaisia katuja lähinnä Nikkilän alueella. 16

19 Katu- ja ulkovalaistuksen osalta lisäpanostusta edellyttää elohopeavalonlähteiden korvaaminen säädösten mukaisin valonlähtein elohopeavalonlähteiden valmistuksen ja maahantuonnin loppuessa EUdirektiivin mukaisesti vuonna Hankkeen kustannusarvio on euroa ja se jakautuu vuosille Puistojen osalta toteutetaan vuosittain yhden leikkipaikan perusparannustyöt ja ne alkavat Maaniityn leikkipuistosta, Söderkullassa. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan pysäkkijärjestelyin sekä rakentamalla liityntäpysäköintialueita mm. HSL:n ja kunnan välisten sopimusten pohjalta. Nykytilanne ja ennuste Papinpellon alueella katujen kunnostaminen aloitetaan syksyllä vesi- ja viemärilinjojen saneerauksien yhteydessä. Lisäksi huonokuntoisimpia katuja Nikkilässä ja Söderkullassa asfaltoidaan. Syksyn aikana uusitaan vanhimmat katuvalojen valaisimet Nikkilän ja Söderkullan alueella. Maaniityn leikkipuisto kunnostetaan kesällä ennen koulujen alkua. Nikkilän ja Söderkullan pääpysäkeille asennetaan infotaulut. Liityntäpysäköintialueiden rakentamisia ei toteudu tänä vuonna. Vesihuoltolaitos Viikinmäen puhdistamon perusparannuksen sekä Metsäpirtin kompostointikentän laajennuksen kustannuksista vesihuoltolaitos vastaa sopimuksen mukaisella 1,5 %:n osuudella. Vesihuoltolaitoksen peruskorjausinvestoinnit sisältävät Nikkilän keskustan vanhojen valurautaisten vesijohtojen ja betonisten viemärilinjojen saneeraukset sekä Lönnbackan pumppaamon saneerauksen. Nykytilanne ja ennuste Viikinmäen peruskorjausinvestoinnit etenevät aikataulussa ja budjetissa. Sipoon vesihuoltolaitoksen vuoden 2014 peruskorjausinvestointien osuus Viikinmäen jätevedenpuhdistamon peruskorjausinvestoinneista on noin euroa. Peruskorjausinvestoinnit on aloitettu tänä vuonna laatimalla verkoston kuntotutkimukset, joiden pohjalta määritellään tulevat saneerattavat verkosto-osuudet. Verkostosaneerauksissa tehdään yhteistyötä katu- ja viheryksikön kanssa synergiaetujen saavuttamiseksi. Saneerattavien johtojen lisäksi peruskorjauksia tehdään esimerkiksi Nikkilän ja Söderkullan kartanon pumppaamoissa. Peruskorjausinvestointien osalta pysytään budjetissa. KIINTEÄ OMAISUUS TA 2014 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Tot-% Poikkeama Kiinteistöjen osto ja myynti Tuotot , Kulut , Netto , Lähinnä Nikkilän, Talman ja Etelä-Sipoon maa-alueiden ostosta neuvotellaan suunnitelmakaudella. Tontteja myydään Taasjärven, Söderkullan, Nikkilän kartanon, Vaahteramäen ja Bastukärrin alueilta. 17

20 Nykytilanne ja ennuste Maata on hankittu Nikkilän ja Söderkullan alueilta. Tontteja on myyty Nikkilän Kartanorinteestä ja Söderkullasta. IRTAIN OMAISUUS TA 2014 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Tot-% Poikkeama Irtain omaisuus Tuotot Kulut , Netto , Esi- ja perusopetuksen uudet oppimisympäristöt (TVT) Kansalaisopiston uudet oppimisympäristöt Perheliikunnan edistämiseen liittyvät uudet oppimisympäristöt. Nykytilanne ja ennuste Kansalaisopiston uusiin oppimisympäristöihin on käytetty n euroa. Konekaluston hankinta ( euroa) toteutuu suunnitellusti. OSAKKEET JA OSUUDET TA 2014 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Tot-% Poikkeama Osakkeet ja osuudet Tuotot Kulut , Netto , Määräraha sisältää varaukset Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän, Kårkulla samkommun ja Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland -nimisten kuntayhtymien investointien kuntaosuuksia varten. Nykytilanne ja ennuste Kunta on maksanut Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän investointien kuntaosuuksia. 18

21 5. TOIMIALOJEN TALOUSARVIOIDEN TOTEUMA Yhteenveto toimialoittain % Keskusvaalilautakunta Toimintatulot #JAKO/0! Toimintamenot , Netto #JAKO/0! Tarkastuslautakunta Toimintatulot Toimintamenot , ,6-4,6 Netto , ,6-4,6 Kunnanhallitus Toimintatulot , ,8 Toimintamenot , ,5 Netto , ,4 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Toimintatulot ,8 Toimintamenot ,5 Netto ,0 Sivistysvaliokunta Toimintatulot , ,9 Toimintamenot , ,5 Netto , ,3 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta Toimintatulot , ,6 Toimintamenot , ,7 Netto , ,6 Yhteensä Toimintatulot , ,9 Toimintamenot , ,6 Netto , ,9 TOIMIALA: KESKUSVAALILAUTAKUNTA VASTUUALUE: VAALIT VASTUUHENKILÖ: Kunnansihteeri % Toimintatulot 51, #JAKO/0! Toimintamenot -72,6-1, , ,9 Toimintakate ,9 19

22 TOIMIALA: TARKASTUSLAUTAKUNTA VASTUUALUE: TILINTARKASTUS VASTUUHENKILÖ: Lautakunnan puheenjohtaja TP2012 TP2013 TA % Toimintatulot #JAKO/0! Toimintamenot , ,6 Toimintakate , ,6 TOIMIALA: KUNNANHALLITUS VASTUUALUE: YLEISHALLINTO JA KUNNAN JOHTO VASTUUHENKILÖ: Kunnanjohtaja 30. -% Toimintatulot , ,8 Toimintamenot , ,5 Toimintakate , ,4 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv ,1 30,4 20,5 65,8-1 2,7 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Talouden kattilankansiperiaate Talousarviokuri Talousarvion pitävyys nettotasolla Kattilankansiperiaatteet mukaan henkilöstökulut ja toimintakulut voivat nousta edellisvuodesta vain inflaation verran. Tammihuhtikuun 2014 henkilöstökulut olivat 3 % korkeammat ja toimintakulut 2,5 % korkeammat kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin ( eli lievästi inflaatiota korkeammat) Vuosikatteella mitattuna toimintakate 1-4/2014 on tulosarvion mukainen 20

23 Talouden kattilankansiperiaate Sopeutusohjelma Sopeutusohjelma laadittu jokaisella osastolla ja tulokset näkyvät vuoden 2015 talousarviossa Ohjelman laatiminen aloitettu, tehdään loppuun TA 2015 yhteydessä. Jatkuva parantaminen Keskijohdon tukeminen Suunnitelma ja toteutus keskijohdon tukemiseksi valmis Keskijohdon koulutusohjelma käynnistetty talvella 2014 ja järjestetty useampi koulutustilaisuus. Ohjelmaa jatketaan syksyllä KUNNANHALLITUS Kumulatiivinen TULOSLASKELMA HUHTIKUU 2014 Toimintatuotot TA muutos Tot - TA Tot-% 30. Tot-ed. vuosi Tot / ed. vuosi TP2013 Myyntituotot % Maksutuotot % - 26 Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % % Toimintatuotot yhteensä % % Toimintakulut Henkilöstökulut % % Palkat ja palkkiot % % Henkilösivukulut % % Eläkekulut % % Muut henkilösivukulut % % Palvelujen ostot % % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % % Avustukset % Muut toimintakulut % % Toimintakulut yhteensä % % Toimintakate % % TULOSYKSIKKÖ: KUNNAN JOHTO 30. -% Toimintatulot , ,9 Toimintamenot , ,1 Toimintakate , ,6 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv ,3 33,0 0,3 1,0 21

24 22

25 TULOSYKSIKKÖ: TALOUS- JA HALLINTOKESKUS VASTUUHENKILÖ: Talous- ja hallintojohtaja 30. -% Toimintatulot , ,6 Toimintamenot , ,7 Toimintakate , ,3 IT-toiminta Toimintatulot , ,7 Toimintamenot , ,3 Toimintakate ,5 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 42,9 41, ,8 32,8 13,6 45,0 Sitovat tavoitteet vuodelle 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Johdon mittariston käyttöönottaminen Selkeät, mittaristoon liittyvät talousarviotavoitteet asetetaan. Vuoden 2015 talousarviossa koko kuntaa koskevien, mittaristoihin liitettävien tavoitteiden asettaminen Ei vielä käytössä, toteutetaan TA 2015 yhteydessä. It-palvelujen hallinnan parantaminen Sisäiset it-sopimukset otetaan käyttöön ja sisäistä laskutusta kehitetään. Sisäiset sopimukset käytössä Sisäiset it-sopimukset on osittain otettu käyttöön. Asiakaspalauteprosessin kehittäminen Luodaan ja otetaan käyttöön prosessi, jolla asiakaspalautteet käsitellään. Järjestelmä käytössä Palauteprosessi on luotu ja palautejärjestelmä on otettu käyttöön. 23

26 TULOSYKSIKKÖ: KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS VASTUUHENKILÖ: Kehitysjohtaja 30. -% Toimintatulot , ,6 Toimintamenot , ,8 Toimintakate , ,4 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 19, ,9 25,5 6,6 19,8 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Kunnan kasvun kannalta tärkeiden alueiden yleiskaavoittaminen Sibbesborgin osayleiskaavoitus Nikkilän kehittäminen Sibbesborgin osayleiskaavaluonnos nähtäville Jokilaakson asemakaavan ja Nikkilän keskustan kaavamuutosten hyväksyminen Nikkilän kehityskuvan päivitys Sibbesborgin osayleiskaavaluonnos asetetaan nähtäville syksyllä Sipoon Jokilaakson asemakaava on ollut nähtävillä. Domino-korttelin ja OP-korttelin asemakaavat on hyväksytty keväällä Nikkilän Kulttuurikäytävä-projektiin osallistuminen Yhteistoiminnan kehittäminen kulttuuritoimen kanssa Tulosten hyödyntäminen Nikkilän kehityskuvan päivittämisessä Nikkilän taideohjelman laatiminen yhteistyössä Kulttuuripalvelutyksikön kanssa on käynnistymässä. Harava-kyselyn tulosten analysointi on meneillään. Maapoliittisten pelisääntöjen selkeyttäminen Maapoliittisen ohjelman päivittäminen Ohjelma hyväksytty Asiaa valmistellaan syksyn aikana tehtävää päätöksentekoa varten. 24

27 Elinkeino-ohjelman laatiminen Ohjelman valmistuminen. Ohjelma hyväksytty valtuustossa Ohjelmaluonnos on tehty. Tehokas tiedottaminen elokuussa 2014 tapahtuvista suurista joukkoliikennemuutoksista, jotta siirtyminen uuteen joukkoliikennejärjestelmään olisi matkustajan kannalta mahdollisimman sujuvaa Viestintäsuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen yhteistyössä HSL:n ja Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa Eri tiedotuskanavien monipuolisen hyödyntämisen seurauksena bussien uudet reitit, lipputuotteet ja aikataulut ovat yleisesti tiedossa Viestintäsuunnitelma on laadittu. Sipoolaistalouksiin jaetaan esite bussien kesäaikatauluista toukokuussa, infoesite syysliikenteestä kesäkuussa ja HSL:n laatima aikatauluesite elokuussa. Joukkoliikennemuutoksista tiedotetaan myös kunnan nettisivuilla. HSL:n ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa pidetään säännöllisesti kokouksia mm. tiedottamisesta. Matkailun yhteismarkkinoinnin kehittäminen Markkinointiorganisaation luominen yhteistyössä alan yrittäjien kanssa Lisääntyneet matkailumäärät sekä Sipoon tunnettuus Kunta on käynnistänyt sipoolaisyrityksen kanssa kansainväliseen markkinointiin liittyvän yhteistyön. TOIMIALA: SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA VASTUUALUE: SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO VASTUUHENKILÖ: Sosiaali- ja terveysjohtaja 30. -% Toimintatulot , ,8 Toimintamenot , ,5 Toimintakate , ,0 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv ,5 31,8 104,3 337, ,1 25

28 SIPOON KUNTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO TULOSLASKELMA HUHTIKUU 2014 Kumulatiivinen TA muutos Tot - TA Tot-% 30. Toimintatuotot Tot-ed. vuosi Tot / ed. vuosi TP2013 Myyntituotot % % Maksutuotot % % Tuet ja avustukset % % Muut toimintatuotot % % Toimintatuotot yhteensä % % Toimintakulut Henkilöstökulut % % Palkat ja palkkiot % % Henkilösivukulut % % Eläkekulut % % Muut henkilösivukulut % % Palvelujen ostot % % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % % Avustukset % % Muut toimintakulut % % Toimintakulut yhteensä % % Toimintakate % % TULOSYKSIKKÖ: HALLINTO JA TALOUS VASTUUHENKILÖ: Sosiaali- ja terveysjohtaja 30. -% Toimintatulot ,0 Toimintamenot , ,4 Toimintakate , ,6 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 9,4 10,1 9 3,1 34,9 3,2 9,0 Sosiaali- terveysosaston toimintakatteeseen ennustetaan neljän kuukauden seurannan perusteella kohdistuvan noin euron ylitysuhka. Toimintatuottojen ennustetaan ylittyvän noin euroa ja Operaatio kattilankannen johdosta arvioidaan toimintamenojen pienenevän noin euroa. Toimintamenoissa suurin ylitysuhka kohdistuu erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun sijaishuollon palveluiden ostoon. Erikoissairaanhoidossa ennustetaan tässä vaiheessa euron ylitystä. Erikoissairaanhoitoon kunnassa budjetoitiin tietoisesti 0,8 milj. euroa HUS:n esittämää palvelusuunnitelmaa vähemmän. Jäsenkunnan lopullinen maksuosuus määräytyy kuten tähänkin asti kuntalaisille annettujen hoitojen aiheuttamista kustannuksista etukäteen vahvistetun hinnaston mukaisesti ja lopulliset kustannukset selviävät tammikuussa Lastensuojelussa on useista eri syistä jouduttu ajalla 11/13-4/14 sijoittamaan 15 uutta lasta /nuorta sijaishuoltoon, ennustettu ylitys sijaishuollon tarpeen lisääntymisestä on noin euroa. Toimeentulotuessa asiakkuudet lähtivät kasvamaan vuoden 2013 loppupuolella ja ovat jatkaneet kasvuaan kuluvan vuoden puolella, määrärahan ennustetaan ylittyvä noin euroa. Ruokapalveluissa Operaatio kattilankannesta johtuen toimintakatteen ennustetaan paranevan euroa. 26

29 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Asiakaslähtöisyyden vahvistaminen Kuntalaiset ja asiakkaat otetaan enenevässä määrin mukaan kehittämään ja arvioimaan palveluja. Toimivat asiakas- ja omaisraadit (kpl) sekä kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen (kertoja/v) Osastolla on toiminut alkuvuodesta 10 asiakas- ja omaisraatia ja kokemusasiantuntijoita on hyödynnetty 5 kertaa. Käytäntö jatkuu ja laajenee. Palveluiden kustannustehokkuuden varmistaminen Osallistutaan keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusten vertailuun Kustannusten pysyminen viime vuosien maltillisella tasolla Vuoden 2013 tiedot on kerätty ja toimitettu Kuntaliittoon, raportti valmistuu kesäkuussa. TULOSYKSIKKÖ: LASTEN JA NUORTEN KASVUN JA KEHITYKSEN TUKEMINEN SEKÄ LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN VASTUUHENKILÖ: Palvelujohtaja Bodil Grön 30. -% Toimintatulot , ,7 Toimintamenot , ,7 Toimintakate , ,5 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 31,9 34, ,8 34,6 10,8 34,0 27

30 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Asiakasohjauksen tarkentaminen perhepalvelukeskuksessa Perhepalvelukeskuksen prosessit kuvataan. Prosessikuvaukset ja asiakkuuden kriteerit selkiytyvät ja asiakasohjaus toimii paremmin ja oikeudenmukaisemmin. Psykologipalvelujen osalta on asiakasohjausta tarkennettu yhteistyössä sivistysosaston kanssa. Prosessikuvauksia on tehty sekä psykologipalveluista että lastensuojelun asiakkaiden pääsystä päihdepalveluiden piiriin. Perheneuvonnan prosessikuvaukset tehdään kun rajapinnoista ja yhteistyöstä on sovittua terveydenhuollon (depressiohoito- ja päihdepalvelujen) kanssa. Tavoitteena on, että psykososiaalisten palvelujen prosessit ja asiakasohjaus saadaan selkiytettyä ja asiakkaat tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin oikea aikaisesti. Asiakaslähtöisyyden lisääminen Perhepalvelukeskuksen työskentelyssä siirrytään asteittain pidennettyyn aukioloon. Perhepalvelukeskus on yhtenä päivänä viikosta avoinna klo 18:aan saakka. Perhepalvelukeskuksen muutettua uuteen sosiaali- ja terveysasemaan palveluja on tarjottu virka-ajan ulkopuolella perhetyössä, lastensuojelussa ja neuvolatoiminnassa. Myöhäisempi aukioloaika on torstaisin, ja tarpeen mukaan muulloinkin. Kouluterveydenhoidon kehittäminen Kouluterveydenhoitajien kesäpäivystys otetaan vaiheittain käyttöön. Päivystys toteutuu. Kouluterveydenhoidon kesäpäivystys toteutetaan lukien koulujen alkamiseen asti. Palveluista on tiedotettu oppilaille, oppilaiden vanhemmille, koulujen henkilökunnalle sekä sosiaalija terveydenhuollon työntekijöille. Palvelun markkinoinnin edistämiseksi on tehty juliste, joka on esillä mm. kouluissa ja sosiaali- ja terveysasemalla. 28

31 Perhehoidon kehittäminen Perhehoidon kehittämistyöryhmä perustetaan. Perhehoitoperheiden avunsaanti turvataan myös virka-ajan ulkopuolella. Työryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Perhehoitajille kootaan opas Sipoon kunnan tarjoamasta tuesta ja avusta. Perhehoidon kehittämistyö on käynnistynyt. Tammikuussa sijoitettiin kiireellisesti lapsia suoraan perhehoitoon ja lasten lastensuojelun tarpeen arvioinnin tekemistä yhteistyössä lastensuojelun ja perhetyön kanssa on kokeiltu. Alustavia yhteydenottoja perhehoitajiin ja järjestöihin on tehty perhehoidon kehittämistyöryhmän perustamiseksi syksystä. Esikoululaisten koulutarkastusten kehittäminen Koulutarkastukset siirretään vaiheittain neuvolasta kouluterveydenhoitoon. Tehtyjen terveystarkastusten määrä Esikoululaisten koulutarkastusten siirtäminen neuvolasta kouluterveydenhoitoon on suunnitteilla ja valmistelutyö on alkanut. TULOSYKSIKKÖ: TYÖIKÄISEN VÄESTÖN TOIMINTAEDELLYTYSTEN VAHVISTAMINEN SEKÄ HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN VASTUUHENKILÖ: Johtava lääkäri 30. -% Toimintatulot , ,3 Toimintamenot , ,6 Toimintakate , ,3 Erikoissairaanhoito Toimintatulot #JAKO/0! Toimintamenot , ,7 Toimintakate , ,7 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 100,7 112, ,6 31,4 35,1 120,0 29

32 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Moniammatillisen työotteen vahvistaminen ja työnjaon kehittäminen avosairaanhoidon vastaanotoilla ja suun terveydenhuollossa Työparityöskentelyä vahvistetaan ja eri ammattiryhmien osaamista hyödynnetään paremmin. Hoitoprosesseja kehitetään. Hoitohenkilökunnan käyntien lisääntyminen suhteessa lääkäreiden/hammaslääkäreiden käynteihin. Saatavuuden pysyminen hyvällä tasolla. Nikkilän uuden sosiaali- ja terveysaseman myötä moniammatillisuus nähdään aikaisempaa laajempana, jolloin kaikkien ammattikuntien yhteistyön merkitys hoitaja- lääkäri työparityöskentelyn rinnalla korostuu. Eri ammattiryhmien osaamisen hyödyntämistä tehostetaan hoitoprosesseja kehittämällä osana jokaisen työtä. Avosairaanhoidossa hoitajakäyntien osuus kaikista käynneistä on kasvanut hiukan niukoista hoitajaresursseista huolimatta ja ennustetaan vielä kasvavan. Suun terveydenhuollossa hoitajakäyntien osuus ei ole vielä noussut, mutta nousua on odotettavissa. Aikojen saatavuus on pysynyt hyvällä tasolla verrattuna naapurikuntiin, vaikka ajanvarausjonot ovat hieman kasvaneet. Asiakkaan aseman vahvistaminen ja asiakkaiden ottaminen mukaan toiminnan suunnitteluun Kutsutaan asiakkaita mukaan kehittämään sekä terveyspalveluiden että sosiaalityön toimintaa. Tämä toteutetaan osin perustamalla asiakasraateja, mutta myös kutsumalla yksittäisiä asiakkaita kokemusasiantuntijoiksi toimintoja kehittäviin työryhmiin. Asiakasraateja on perustettu vähintään kahden eri toimintakokonaisuuden arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Kokemusasiantuntijoita on osallistunut vähintään viiteen kehittämistilaisuuteen tai työryhmään. Asiakasraadit on päätetty perustaa aikuissosiaalityöhön, avosairaanhoitoon ja kuntoutukseen ja raatien jäsenten etsiminen on käynnistymässä. Raadit saadaan vuoden loppuun mennessä perustettua, kunhan vapaaehtoisia jäseniä löytyy riittävästi. Kokemusasiantuntijoita on päätetty kutsua kehittämistyöryhmiin, joissa kehitetään asiakkaille tarjottavia palveluja ja joissa ei käsitellä yksilöityjä potilastietoja. Ikäihmisten palveluiden ja työikäisten palveluiden yhteisessä Muistisairaan ihmisen edunvalvonta yhteistyönä - hankkeessa on käytetty kokemusasiantuntijoita sekä haastatteluissa että projektiryhmän jäseninä. Vuoden loppuun mennessä kokemusasiantuntijoita on käytetty vähintään viidessä työryhmässä tai kehittämistilaisuudessa. 30

33 TULOSYKSIKKÖ: IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN JA ELÄMÄNLAADUN EDISTÄMINEN VASTUUHENKILÖ: Ikääntyneiden palvelujohtaja 30. -% Toimintatulot , ,7 Toimintamenot , ,4 Toimintakate , ,0 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 129,6 131, ,9 30,4 42,4 141,0 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Yhteisen asiakas- ja omaisraadin perustaminen jokaiseen yksikköön Kootaan raadit ja ne kokoontuvat vähintään neljä kertaa vuodessa. Asukas- ja omaisraadit ovat kokoontuneet neljä kertaa vuodessa. Raadit on koottu ja ne ovat kokoontuneet yksiköstä riippuen 1-2 kertaa. Kotihoito on järjestänyt omaistapaamisia kevään aikana kahdesti sekä Etelä- että Pohjois-Sipoossa. Hoitohenkilökunnan kokonaisvaltaisen yhdessäolon ja osallistumisen lisääminen asukkaiden arjessa ja elämässä Järjestetään päivittäin yhteiset iltapäiväkahvit asukkaiden kanssa. Asukkaat ovat mukana arjen toiminnassa yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Asukkaiden ja henkilökunnan yhteisistä iltapäiväkahveista on tullut osa toimintakulttuuria. Toimintatavan muutos varmistetaan tekemällä asukkaille ja omaisille kysely yksiköittäin neljä kertaa vuodessa. Päivittäiset, yhteiset kahvihetket ovat vakiintumassa kesän ja syksyn aikana kaikissa yksiköissä. Asukas on mukana oman hoito- ja toimintasuunnitelmansa laadinnassa ja siinä huomioidaan asukkaan kyky ja halua osallistua yksikön arjen toimintoihin. Järjestöjen, päiväkeskuksen, Elsie-kahvilan ja Risteyksen välisen yhteistyön vahvistaminen Kartoitetaan mahdolliset uudet toimijat ja luodaan yhdessä heidän kanssaan uusia toimintamalleja (mm. kylätalkkari). Ikäihmisten päivätoimintaan on syntynyt uusia toimintatapoja ja -ryhmiä: ryhmien määrä ja kävijämäärät ryhmissä, kylätalkkaritoiminta on käynnistynyt jossain muodossa. Kylätalkkaritoiminnan käynnistyminen etenee yhteistyössä Risteyksen kanssa. Elsie kahvilan toimintaa on lupautunut ideoimaan ja hoitamaan syksystä lähtien Sipoon Palveluasumisen tuki ry. 31