YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti Lapin yliopisto
|
|
- Olivia Ahonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti Lapin yliopisto
2 TUTKIMUSMENETELMIEN VALINTA
3 TEOREETTINEN TUTKIMUS Kohteena tieteenalan käsitteisiin, näkökulmiin ja teorioihin liittyvät ongelmat Analyyttinen tutkimus Synteettinen tutkimus Käsiteanalyyttinen tutkimus Teoreettinen mallintaminen Olemassa olevan teorian muokkaaminen Uuden teorian kehittäminen
4 EMPIIRINEN TUTKIMUS Hankitaan uutta tietoa maailman ilmiöistä Eksploratiiviset l. kartoittavat tutkimukset, esim. tapaustutkimus, kenttätutkimus Kuvailevat tutkimukset, esim. tilastollinen tutkimus Selittävät tutkimukset, esim. kokeellinen tutkimus, historialliset menetelmät Ennustavat tutkimukset, esim. talousennusteet Evaluaatiotutkimukset, esim. aiempien päätösten arviointi Kehittämistutkimukset, esim. toimintatutkimus Konstruktiiviset tutkimukset, esim. esim. uuden lääkkeen kehittäminen Jakautuu määrälliseen, laadulliseen ja niitä yhdistävään tutkimukseen
5 LUONNON- JA IHMISTIETEET Onko luonnon- ja ihmistieteillä pohjimmiltaan sama lähestymistapa ja tutkimuskohteet? kyllä metodologinen monismi positivismi: korostaa määrällisiä menetelmiä ei metodologinen dualismi ymmärtävä ihmistiede: korostaa laadullisia menetelmiä ihmistieteiden omina menetelminä
6 TUTKIMUSMENETELMIEN PERUSJAKO Kvantitatiiviset l. määrälliset menetelmät: Käsittelevät numeroita Juuret ja ihanteet luonnontieteissä Esim. tilastolliset tutkimukset Kvalitatiiviset l. laadulliset menetelmät: Käsittelevät merkityksiä Juuret positivismin kritiikissä Esim. kenttätutkimus, toimintatutkimus
7 TUTKIMUSMENETELMIEN PERUSJAKO Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset menetelmät nähdään nykyään usein toisiaan täydentävinä: Niitä on käytännössä vaikea erottaa toisistaan. Kvalitatiivinen tutkimus voi toimia kvantitatiivisen esikokeena tai toisinpäin ja ne voivat tutkimuksessa toimia rinnakkain. Numerot ja merkitykset ovat vastavuoroisesti riippuvaisia toisistaan.
8 MÄÄRÄLLISET MENETELMÄT Kvantitatiiviset aineistonhankintamenetelmät Havaintoaineiston määrällinen mittaaminen Koejärjestelyt Kysely- ja haastattelututkimus Sisällönanalyysi Tilastot Kvantitatiivinen aineistonanalyysi Tilastollinen analyysi
9 MÄÄRÄLLISTEN TUTKIMUS- MENETELMIEN VAHVUUKSIA Mahdollistavat: tutkimuksen ilmiöiden variaatioiden yleisyydestä sattuman ja säännönmukaisuuden vaihtelun erottamisen asioiden suuruusluokkien ja niiden välisten riippuvuussuhteiden tutkimisen ilmiöiden vertailun eri tilanteissa ja yhteisöissä sekä ajallisesti tutkimuskohteen rakenneosien välisten riippuvuuksien havaitsemisen Menetelmät ovat selvästi eksplikoitavissa.
10 MÄÄRÄLLISTEN MENETELMIEN HAASTEITA Missä määrin tutkittavan ilmiön peruspiirteet ovat systemaattisesti mitattavissa? tulosten tulkinta ja ymmärtäminen asioiden tarkasteleminen irrallaan asiayhteyksistä
11 LAADULLISET MENETELMÄT Kvalitatiiviset aineistonhankintamenetelmät Teemahaastattelu Vapaamuotoinen haastattelu Osallistuva havainnointi Erilaiset dokumentit Kulttuurituotteet Kvalitatiiviset aineistonanalyysimenetelmät, esim. Sisällönanalyysi Diskurssianalyysi Etnografia Grounded Theory
12 LAADULLISTEN TUTKIMUS- MENETELMIEN VAHVUUKSIA Mahdollistavat: tutkittavien oman näkökulman huomioimisen ja esiintuonnin asioiden tutkiminen niiden omassa asiayhteydessään hypoteesien keksimisen syysuhteeseen liittyvien mekanismien selvittämisen tutkijan vapaus ja joustavuus tutkimuksenteossa
13 LAADULLISTEN TUTKIMUS- MENETELMIEN HAASTEITA Arviointikriteerien hämäryys Tieteellisyys Subjektiivisuuden ja osallistumisen ongelmat Menetelmien vakiintumattomuus
14 MIXED METHODS Määrällisten ja laadullisten menetelmien yhdistelyä Vahvuuksia: vahvistaminen (triangulaatio), täydentäminen, rakentaminen toisen tulosten perustalle, kontekstualisointi, dialogin rikastaminen Haasteita: menetelmien yhteensopivuus, tulosten tulkinta, taustaoletusten yhteensopivuus
15 ARTIKKELITEHTÄVÄ 5: TUTKIMUSMENETELMIEN JA KÄSITTEIDEN VALINTA Mitä menetelmiä tutkimuksessa on käytetty? Arvioi lyhyesti valittujen menetelmien vahvuuksia ja heikkouksia tutkimusongelman ratkaisemisessa.
16 SELITTÄMINEN JA YMMÄRTÄMINEN TIETEESSÄ
17 SELITTÄMINEN JA YMMÄRTÄMINEN Tieteellisessä tutkimuksessa: etsitään ja kuvataan tosiasioita muodostetaan hypoteeseja ja teorioita, joilla ennustetaan ja tapahtumia ja koetuloksia selitetään ja ymmärretään tunnettuja tosiasioita eli vastataan kysymyksiin miksi? Usein ajatellaan, että luonnontieteiden pyrkimyksenä on selittää ja ihmistieteiden ymmärtää niiden tutkimuskenttään kuuluvia ilmiöitä.
18 SELITTÄMINEN JA YMMÄRTÄMINEN: KAKSI PERINNETTÄ Galilein perinne kausaaliset tai mekanistiset selitykset - ilmiö selitetään viittaamalla sen syihin sekä edeltäviin tapahtumiin nomoteettisuus eli viittaaminen yleisiin lainalaisuuksiin Aristoteleen perinne teleologiset tai finalistiset selitykset - ominaista: viitataan selitettävän tapahtuman päämäärään (kreik. telos), viitataan myöhempiin tapahtumiin ideografisuus eli yksilöllisyyden kuvaileminen
19 SELITTÄMISEN ERI TYYPPEJÄ Nomoteettinen Tilastollinen Kausaalinen Funktionaalinen Intentionaalinen
20 HYPOTEETTIS-DEDUKTIIVINEN SELITYSMALLI Luonnontieteen ideaaliksi ajatellaan usein hypoteettis-deduktiivinen menetelmä, joka nojaa nomoteettiseen selittämiseen. Siinä arvioidaan, sopivatko hypoteesista johdetut havaintoja koskevat lauseet yhteen empiiristen havaintojen kanssa.
21 Hypoteettis-deduktiivinen menetelmä (Hannu Uusitalo, Tiede, tutkimus ja tutkielma - johdatus tutkielman maailmaan, WSOY, 1995.)
22 NOMOTEETTINEN SELITTÄMINEN yksittäistapaukset selitetään yleisen lain erityistapauksina Peittävän lain malli: esim. Miksi planeetat eivät vilku? Jos S, niin V. Yleinen sään- Lähellä maata olevat nönmukaisuus tähdet eivät vilku. s on S. Yksittäistapaus Planeetat ovat lähellä maata. s on V. Selitettävä asia Siis: Planeetat eivät liiku.
23 NOMOTEETTINEN SELITTÄMINEN Peittävän lain mallin kritiikkiä ihmistieteissä: Ei ole löytynyt yleisiä (universaaleja, poikkeuksettomia) lakeja samankaltaisissa oloissa ja tilanteissa olevat ihmiset käyttäytyvätkin eri tavoin yleisiä säännönmukaisuuksia ei ole yhteiskunnallisessa todellisuudessa Ilmiöt ovat aina kontekstisidonnaisia ja ainutlaatuisia Yleisiä lakeja ei ole myöskään luonnontieteissä Poikkeuksettomat lait pätevät vain kuvitelluissa ideaalitapauksissa. Esim. Newtonin mekaaniikan lait. Vaihtoehtona ajatus, että tutkimuksen tuloksena saadut lait ovat parhaimmillaan Useimmissa tapauksissa päteviä, idealisaatioita, ceteris paribus tai tilastollisia lakeja.
24 TILASTOLLINEN SELITTÄMINEN tilastolliset selitykset ovat probabilistisia eli vetoavat todennäköisyyksiin Peittävän lain mallia on yleistetty kattamaan myös probabilistisia ja tilastollisia lakeja universaalilakien lisäksi. Kun lait ovat tilastollisia, johtopäätös seuraa ainoastaan todennäköisesti, ei loogisella välttämättömyydellä.
25 KAUSAALINEN SELITTÄMINEN Syyksi kutsutaan asiaa, jonka esiintyminen tuottaa muutoksen jossain toisessa asiassa, eli jonkun seurauksen. Syysuhteeita eli kausaalisuhteita koskevaa tietoa voidaan käyttää määritettäessä keinoja annetun tavoitteen toteuttamiseksi.
26 KAUSALINEN SELITTÄMINEN S on V:n syy, jos Säännönmukaisuusteoriat: V säännönmukaisesti seuraa S:ä. Probabilistiset teoriat S nostaa V:n todennäköisyyttä. Kontrafaktuaaliteoriat: V:tä ei olisi tapahtunut ilman s:ä Prosessiteoriat: on olemassa jatkuva kausaalinen prosessi S:tä V:hen.
27 KAUSAALINEN SELITTÄMINEN Kausaalisuhteen ehdot: 1. Yhteisvaihtelu: syyn ja seurauksen tulee vaihdella yhdessä 2. Ajallinen järjestys: syy on ajallisesti ennen seurausta 3. Kolmannet tekijät: X:n ja Y:n yhteisvaihtelu ei saa aiheutua mistään kolmannesta tekijästä. 4. Mekanismi tai prosessi: Mikä on se mekanismi tai prosessi, jossa X vaikuttaa Y:hyn? (Hannu Uusitalo: Tiede, tutkimus ja tutkielma. WSOY, 1991)
28 KAUSAALINEN SELITTÄMINEN Empiristiseen tieteenfilosofiaan on usein yhdistynyt käsitys, että kausaalisuhteisiin liittyy aina säännönmukaisuus. Se esiintyy edelleen esimerkiksi tilastollisten menetelmien oppikirjojen toteamuksessa, että korrelaatio on välttämätön ehto kausaalisuhteelle. Yhteiskunnallisessa todellisuudessa ei kuitenkaan välttämättä ole löydettävissä tällaisia lainalaisuuksia.
29 KAUSAALINEN SELITTÄMINEN Jos halutaan kuitenkin säilyttää kausaalisuus ihmistieteissä voidaan vedota kontrafaktuaaliseen selittämiseen. Periaatetta kutsutaan nimellä tosiasiain vastainen ehto (kontrafaktuaalinen kohditionaali). Jos a ja b ovat kaksi erillistä tapahtumaa, niin tapahtuma a on tapahtuman b syy, jos ja vain jos b ei olisi tapahtunut jos a ei olisi tapahtunut. Esim.: Kun tulipalon syyksi sanotaan salaman iskua, tämä tarkoit-taa, että tulipaloa ei olisi syttynyt, mikäli salama ei olisi iskenyt. Salamanisku tai sen puute tekee eron tulipalon ja ei-tulipalon välillä. Tämä kausaliteettikäsitys sallii ainutkertaiset kausaalisuhteet.
30 MEKANISMIN OSOITTAMINEN Mikä on se mekanismi tai prosessi, jossa x vaikuttaa y:hyn? Mekanismin tunteminen lisää selityksen uskottavuutta ja todistaa kausaalisuhteen aitoudesta. Mekanismin kuvauksessa kvalitatiiviset ja tapaustutkimukset ovat usein vahvoilla. Mekanismit, voimat ja kyvyt astuvat kuvaan kun haluamme selittää, miksi salama sytytti tulipalon tai miksi keskustelu kahvitunnilla jumiutuu, jos pomo on paikalla.
31 YMMÄRTÄMINEN Ihmistieteissä tavoitteeksi asetetaan pikemminkin ilmiöiden merkityksen ymmärtäminen kuin niiden selittäminen. Ihmistieteet edellyttävät myös tutkimuskohteensa sisäisen elämän tutkimista. Tämä ei tarkoita kuitenkaan pelkkää empaattista eläytymistä. Inhimillisen toiminnan ymmärtäminen on sen asettamista laajempaan kulttuuriseen kontekstiin. esim. keskusteleminen henkilön kanssa siten, että henkilön koko elämänmuoto sekä siihen liittyvät arvojärjestelmät ja maailmankatsomukset rekonstruoidaan Keskeisenä kysymyksenä on: Miten tutkija voi ymmärtää tutkittavien ihmisten sosiaalisen todellisuuden perustana olevia merkityksiä?
32 YMMÄRTÄMINEN Taustalla hermeneutiikan perinne, jonka keskeisiä ajatuksia ovat: Kaikki inhimillinen ajattelu on kielellistä ja edellyttää siksi tulkintaa. Toisten ajatusten ymmärtäminen on aina tekstin tulkintaa. Hermeneuttinen kehä: Tekstin osa voidaan ymmärtää vain kokonaisuuden avulla ja kokonaisuus osien kautta. Suopeuden periaate: tulkinnassa on aina lähdettävä oletuksesta, että tekstin tuottaja on järkevä. Ihminen on historiallinen olento, ja ymmärtäminen tapahtuu aina historiallisessa kontekstissa. Ymmärrtämistä ohjaa aina esiymmärrys. Täydellinen ymmärtäminen ei ole koskaan mahdollista.
33 FINALISTINEN SELITTÄMINEN Finalistinen selittäminen: asia selitetään tietoisen, päämäärähakuisen toimijan uskomusten ja aikomusten avulla. Mitä varten joku asia tapahtui? Mitä ja kenen tarkoitusta asian A tapahtuminen palveli? Ihminen eroaa tutkimuskohteena luonnollisista ilmiöistä siten, että hän on tiedostava olento. Ihmisellä on pitkäkestoisia motivaatioita ja suunnitelmia, hän on päämäärähakuinen olento. Ihminen poikkeaa tieteen muista tutkimuskohteista myös siinä, että hän antaa omalle toiminnalleen selityksiä. Päämäärähakuisia tutkimuskohteita on mielekästä lähestyä finalistisen selittämisen avulla. Finalistinen selittäminen jakaantuu edelleen kahteen tyyppiin, intentionaaliseen ja funktionaaliseen selittämiseen.
34 INTENTIONAALINEN SELITTÄMINEN Intentionaalinen selitys esittää aiheen, perustelun, motiivin tai tiedostetun syyn jonkun intentionaalisen eli päämäärähakuisen olennon toiminnalle. Intentionaalisen selittämisen tarkoituksena on ymmärtää, miksi joku tekee jotain jollain tavalla. esim. historiallinen selittäminen perustuu historian toimijoiden intentioiden eli tarkoitusten selvittämiseen. Kun saadaan selville, mitä kyseinen toimija halusi saada aikaan, kuinka hän ymmärsi tilanteensa, ja miten hänen mielestään hänen tavoitteensa olisi saavutettavissa, voidaan näistä tiedoista muodostaa praktinen syllogismi, jonka looginen johtopäätös on juuri selitettävä teko. Kalle haluaa selviytyä tentistä. Kalle tietää, että ellei hän lue, hän ei selviydy tentistä. Siis: Kalle ryhtyy lukemaan tenttiin. ongelmia: pääsy käsiksi toimijan intentioihin ja käsityksiin, useiden toimijoiden pyrkimykset ja muutkin odottamattomat tapahtumat sotkevat suunnitelmat ja tuottavat toiminnalle tuloksia, joita kukaan ei tarkoittanut
35 FUNKTIONAALINEN SELITTÄMINEN Funktionaalisessa selityksessä olion ja ominaisuuden esiintyminen selitetään viittaamalla sen tehtävään tai tarkoitukseen jossakin systeemissä (biologiset tieteet, yhteiskuntatieteet, uskontotieteet) Esim. sydän voidaan selittää sen avulla, mitä se tekee ruumiissa - sydämen funktio ihmiskehon kokonaisuudelle on sydämen "selitys". Esim. uskonnollisia uskomuksia voidaan tarkastella uskovan psyykkisen toiminnallisuuden funktioina. Joku voi esimerkiksi masentua ja lamaantua tyystin ajatellessaan, että elämä päättyy lopullisesti fyysisen ruumiin lopahtaessa. Tällöin uskonnollisen uskomuksen (elämä jatkuu kuoleman jälkeen) funktio hänen toiminnallisuutensa kannalta olisi myös uskomuksen selitys.
36 NARRATIIVINEN SELITTÄMINEN Selittäminen perustuu tutkijan esittämiin yhteyksiin asioiden välillä. Tarkoituksena ei ole selittää yksittäisiä tapahtumia tai tilanteita, vaan muutosta. Tämä muutos selitetään kerronnallisesti, kuten romaaneissa. Esimerkiksi tekoja yhdistää niiden tekijöiden käsitys asioista ja niiden yhteyksistä. Narratiivinen malli korostaa tutkijan mielikuvitusta. Hän konstruoi kausaalisia episodeja, jotka uskottavasti selittäisivät tutkittavan muutoksen eri vaiheita.
37 ARTIKKELITEHTÄVÄ 6: SELITTÄMINEN JA YMMÄRTÄMINEN TIETEESSÄ Onko tutkimuksen päämääränä pikemminkin tutkimuskohteen selittäminen vai ymmärtäminen? Millaisia selityksiä tutkimuksessa esitetään?
YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti Lapin yiopisto , kello 12-16
YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yiopisto 1.3.2010, kello 12-16 TUTKIMUSMENETELMIEN VALINTA LUONNON- JA IHMISTIETEET Onko luonnon- ja ihmistieteillä
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotKvantitatiivisen aineiston analyysi
Kvantitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät SL 2014 Kvantitatiivinen vs. kvalitatiivinen? tutkimuksen lähtökohtana ovat joko tiedostetut tai tiedostamattomat taustaoletukset (tieteenfilosofiset
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotIhmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin
Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotTieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen
LisätiedotIntentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia
Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.
LisätiedotKausaliteetin käsitek. Kausaliteetti. Kausaliteetti ja determinismi
Kausaliteetti Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 4. Luento 25.2. Kausaliteetin käsitek Syy-vaikutus-suhde kahden asian välillä syy aiheuttaa, tuottaa tms. vaikutuksen vaikutus ja seuraus : käytetään
LisätiedotLuento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa
Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen
LisätiedotPerimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)
Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle
LisätiedotKausaliteetti. Kausaliteetin käsitek. Singulaarinen ja geneerinen kausaliteetti. Kausaliteetti ja determinismi
Kausaliteetin käsitek Kausaliteetti Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 4. Luento 29.1.2009 Syy vaikutus-suhde kahden asian välillä syy aiheuttaa, tuottaa tms. vaikutuksen seuraus ja vaikutus
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotTeoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)
Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle
LisätiedotTieteellinen selittäminen
Tieteellinen selittäminen Tieteellinen selittäminen Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 5. Luento 30.1.2009 Selitys on vastaus selityskysymykseen: selitys vastaa kysymykseen: miksi p? perustelu
LisätiedotInhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus
Intentionaalisuus Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 8. Luento 13.2.2009 Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotKvalitatiivisen aineiston analyysi
Kvalitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät Syksy 2014 Kvalitatiivinen (ihmistieteiden ideaalin) mukainen tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa ja aineisto
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotAnalyysimenetelmien kuvaus
Analyysimenetelmien kuvaus HAASTATTELUAINEISTON KVALITATIIVINEN JA KVANTITATIIVINEN ANALYYSI. Hypermedian jatko-opintoseminaari 15.4.2005 Maija Lakio-Haapio Yleisiä piirteitä kvantitatiivisessa ja kvalitatiivisessa
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotTieteel linen selittäminen ja kausaliteetti
Tieteellinen selittäminen Tieteellinen selittäminen ja kausaliteetti Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) 4. Luento 11.2.2010 Selitys on vastaus selityskysymykseen: selitys vastaa kysymykseen:
LisätiedotPsykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua
Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.
LisätiedotPro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen
Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotKVANTITATIIVINEN TUTKIMUS
KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 MITÄ KASVATUSTIETEISSÄ HALUTAAN TIETÄÄ, JOS TUTKITAAN KVANTITATIIVISESTI? halutaan ennakoida tulevaa teknisesti ohjata tulevaa strategisesti ja välineellisesti
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotPoissulkemisargumentti. Rakenne ja funktio. Poissulkemisargumentti. Poissulkemisargumentti. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7.
Poissulkemisargumentti Makro1 Makro2 Rakenne ja funktio konstituoi konstituoi Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7. luento Mikro1 aiheuttaa Mikro2 Mikrotaso kausaalisesti täydellinen makrotason selityksellinen
LisätiedotOman oppimisen koontia. Tiina Pusa
Oman oppimisen koontia Tiina Pusa 15.11.2015 Oppimispäiväkirja (tehtävä 3) Opiskelija tuo kurssilla muodostunutta omaa henkilökohtaista oppimistaan esille oppimispäiväkirjan avulla. Oppimispäiväkirja on
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotKuluttajien tutkiminen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Emma Mäenpää
Kuluttajien tutkiminen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Emma Mäenpää Case New Coke Vuonna 1985 Coca-Cola Company päätti tuoda markkinoille uuden kolajuoman New Cola Makeampi versio perinteisestä Coca Colasta
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotMixed Methods tutkimus arvioijan silmin. Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä
Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä 29.5.2009 Mixed methods metodikehityksen tarinoissa mixed methods (tutkimuskäytäntö) > Mixed Methods (menetelmäkoulukunta)
LisätiedotK6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät. Janne Matikainen
K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät Janne Matikainen Tavoite Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot viestinnän tutkimuksissa käytettävistä kvalitatiivisista tutkimusmenetelmistä ja niiden
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
LisätiedotTutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat
Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Päättelyn logiikat Tieteenfilosofian keskeinen käsite on päättely. On kolme erilaista päättelyn lajia: deduktiivinen päättely induktiivinen päättely abduktiivinen
LisätiedotInhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys. merkityksellisyys. Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan
Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 3. Luento 19.3. 1 Tekeminen vs. tapahtuminen
LisätiedotTaidekasvatuksen tutkimusmenetelmät
Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen
LisätiedotTilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Mitä tilastotiede on?
Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Mitä tilastotiede on? Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Mitä tilastotiede on? Reaalimaailmaa koskevan tiedon
LisätiedotTieteellinen selittäminen. Lait (1) Kausaalinen selittäminen
Tieteellinen selittäminen Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 5. Luento 28.1. 1 Tieteellinen selittäminen Selitys on vastaus selityskysymykseen selitys vastaa kysymykseen: miksi p? perustelu vastaa
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotAkateemisen ajattelun alkeiskurssi
CHEM-A1600: Aalto-kurssi, 3 op Akateemisen ajattelun alkeiskurssi sami.franssila@aalto.fi 11.9-4.12.2015: 12 kertaa Mitä ajattelu on? Ajattelua on se hukka-aika, joka kuluu jonkun näkemisestä siihen kun
LisätiedotTutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö
Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotAnalyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa
Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa
LisätiedotIlpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.
11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset.
LisätiedotTilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia
Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotTilastollisen tutkimuksen vaiheet
Tilastollisen tutkimuksen vaiheet Jari Päkkilä Johdatus tilastotieteeseen Matemaattisten tieteiden laitos TILASTOLLISEN TUTKIMUKSEN TARKOITUS Muodostaa mahdollisimman hyvä mielikuva havaintoaineistosta,
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari
Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,
LisätiedotKöyhyys, tunteet ja toimijuus. Eeva-Maria Grekula
Köyhyys, tunteet ja toimijuus Eeva-Maria Grekula Aiheuttaako köyhyys suomalaisille eläkeläis- naisille häpeää ja toimijuuden menetystä? Robert Walker ym. 2014. The Shame of Poverty Köyhyyteen liittyy aina
LisätiedotPopulaatio tutkimusobjektien muodostama joukko, johon tilastollinen tutkimus kohdistuu, koko N
11.9.2018/1 MTTTP1, luento 11.9.2018 KERTAUSTA Populaatio tutkimusobjektien muodostama joukko, johon tilastollinen tutkimus kohdistuu, koko N Populaation yksikkö tilastoyksikkö, havaintoyksikkö Otos populaation
LisätiedotLaadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia
Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 1 Laadullista tutkimusta koskevan jakson sisältöä: Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia Aineiston hankinnan tapoja
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA Kaksi pääperinnettä. Kaksi pääperinnettä 2
Tieteenfilosofia 6 Tieteellinen selittäminen 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! KIRJALLISUUTTA 1 Haaparanta, Leila ja Ilkka Niiniluoto, Johdatus
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotSisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8
Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotVaikuttavuusarvioinnin tutkimusmenetelmät
Vaikuttavuusarvioinnin tutkimusmenetelmät Kari Hämäläinen (VATT) Mittaaminen vaikuttavuusinvestoimisen kova ydin, Sitra, 26.1.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat toimenpiteen X seuraukset Y:ssä? Kolme
LisätiedotEdistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.
Edistyksen päivät, Helsinki Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi 5.10.2017 Taustaa: Rauhankone-konsepti
LisätiedotMitä kausaalivaikutuksista voidaan päätellä havainnoivissa tutkimuksissa?
Mitä kausaalivaikutuksista voidaan päätellä havainnoivissa tutkimuksissa? Mervi Eerola Turun yliopisto Sosiaalilääketieteen päivät 3.-4.11.2014 HS 27.9.2014: Juhana Vartiainen ja Kari Hämäläinen (VATT):
LisätiedotTieteellinen selittäminen
6 Tieteellinen selittäminen 2012 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Haaparanta, Leila ja Ilkka Niiniluoto, Johdatus tieteelliseen ajatteluun, Helsingin
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotSuomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena
Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen
LisätiedotVarhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen. FT Jenni Vartiainen
Varhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen FT Jenni Vartiainen Lämmittely Keskustelu vieruskavereiden kanssa; 5 minuuttia aikaa Keskustelkaa, mitä tuntemuksia luonnontieteiden opettaminen lapsille sinussa
LisätiedotLuento 6: Tekojen selittäminen
Luento 6: Tekojen selittäminen Ihmisten tekojen selittäminen on tärkeää sosiaalisessa kanssakäymisessä. Sitä tarvitaan sekä toisten ihmisten ymmärtämisessä että oman käyttäytymisen ohjaamisessa. Mitä tekojen
LisätiedotArviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla
Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,
LisätiedotHistoriaa. Lähtökohtia. Kausaaliset mekanismit ja kausaalinen päättely yhteiskuntatieteissä. Humen säännönmukaisuusteoria
Historiaa Kausaaliset mekanismit ja kausaalinen päättely yhteiskuntatieteissä Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 9. luento 1 Tilastollisten aineistojen systemaattinen kerääminen 1800- luvun alkupuolella
LisätiedotMTTTP1 Tilastotieteen johdantokurssi Luento JOHDANTO
8.9.2016/1 MTTTP1 Tilastotieteen johdantokurssi Luento 8.9.2016 1 JOHDANTO Tilastotiede menetelmätiede, joka käsittelee - tietojen hankinnan suunnittelua otantamenetelmät, koejärjestelyt, kyselylomakkeet
LisätiedotYksilö ja yhteisö. Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja ryhmä. Becker-Stigler malli korruptiosta. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6.
Yksilö ja yhteisö Yksilö ja yhteisö Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6. luento 90-luvun lopulla sveitsiläinen avustusjärjestö toteutti korruption vastaisen ohjelman Pakistanissa. Perustui agentti-päämies
LisätiedotNarratiivinen haastattelu käytännössä. -ja mitä sen jälkeen?
Narratiivinen haastattelu käytännössä -ja mitä sen jälkeen? Aineiston keruu - ryhmäkeskustelu Ryhmän koko n. 5 henkilöä Tavoitteena mahdollisimman luonnolliset ryhmät esim. työporukat tai harrastusryhmät
LisätiedotTieteellinen selittäminen
6 Tieteellinen selittäminen 2011 Ilpo Halonen, ilpo.halonen@helsinki.fi Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Haaparanta, Leila ja Ilkka Niiniluoto, Johdatus tieteelliseen
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia
LisätiedotPsykologitiimi Päämäärä Oy
Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
LisätiedotSisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotTekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA
JBI: Arviointikriteerit kvasikokeelliselle tutkimukselle 29.11.2018 Tätä tarkistuslistaa käytetään kvasikokeellisen tutkimuksen metodologisen laadun arviointiin ja tutkimuksen tuloksiin vaikuttavan harhan
LisätiedotATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty?
ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? Sanna Karhunen, FM, tohtorikoulutettava viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Emma Kostiainen, FT, lehtori opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotTeemaseminaari on. Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua
TEEMASEMINAARI Teemaseminaari on Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua Askel itsenäiseen tekemiseen jatkotutkinnot ja -tutkimukset maisteriseminaari
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 6. luento 4.10.2016 Tutkimuksen lähestymistapa osa 3 Kertausta... Miksi tutkimusta tehdään? Tuotetaan uutta tietoa Luodaan uusia käsitteitä
LisätiedotJohdanto-osa ("mitä aiot sanoa")
Opinnäytetöiden lajit Opinnäytetyö ja menetelmät Antti Pönni TOIMINNALLINEN OPINNÄYTE (MONIMUOTOTYÖ) Koostuu teososasta (esim. elokuva) ja siihen liittyvästä kirjallisesta osasta Kirjallisen osan laajuus
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotMONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen
MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi
Lisätiedot2. luentokrt KOTITEHTÄVÄ: VASTAA UUDELLEEN KAHTEEN KYSYMYKSEESI TÄMÄN PÄIVÄN TIEDON PERUSTEELLA
KOTITEHTÄVÄ: VASTAA UUDELLEEN KAHTEEN KYSYMYKSEESI TÄMÄN PÄIVÄN TIEDON PERUSTEELLA 13.4.2015 1 2. luentokrt Taksonomiataulu osa 2 eli miten suunnitella opetusta ja oppilasarviointia tehtävien vaativuustasot
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
Lisätiedot