Tieteellinen selittäminen. Lait (1) Kausaalinen selittäminen

Transkriptio

1 Tieteellinen selittäminen Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 5. Luento Tieteellinen selittäminen Selitys on vastaus selityskysymykseen selitys vastaa kysymykseen: miksi p? perustelu vastaa kysymykseen: miksi pitäisi uskoa että p? selittävä tekijä: explanas selitettävä: explanandum (monikko explananda) Selittäminen ja ennustaminen: samoja lakeja käytetään molemmissa, mutta: on asioita, joita emme voi ennustaa, mutta voimme selittää jälkikäteen ennusteen mahdollistama tieto ei välttämättä selitä selittäminen voi olla myös tilastollista 2 Kausaalinen selittäminen Kausaliteetti vs. kausaalinen selittäminen kausaliteetti on maailmassa oleva riippuvuussuhde kausaalinen selittäminen on asian tai selittämistä kausaalisella suhteella kaikkia tilanteeseen liittyviä lainalaisuuksia ei tarvitse tuntea, kausaalisuhteen luotettava poiminta riittää Kaikki selittäminen ei ole kausaalista konstitutiiviset selitykset: asian selittäminen sen koostumuksella ja osien vuorovaikutuksella matemaattiset ja formaalit selitykset? filosofiset selitykset? merkityksiin liittyvät selitykset? Lait (1) Lait kuvaavat asioiden, ominaisuuksien ja tapahtumien välisiä säännönmukaisia yhteyksiä kaksi puhetapaa laeista: säännönmukaisuuksia maailmassa vs. kuvauksia säännönmukaisuuksista esim. kausaaliset suhteet selitys- ja ennustusvoimaisia Lainomaiset vs. satunnaiset yleistykset: lainomaisuus edellyttää kontrafaktuaalista voimaa (jos A ei olisi tapahtunut, myöskään B ei olisi tapahtunut) lait voivat olla probabilistisia ts. liittyvät todennäköisyyksiin (jos A, niin todennäköisyydellä r tapahtu B) 3 4 1

2 Lait (2) Ehdottomat vs. ehdolliset lait ehdottomat lait (strict laws) pätevät kaikissa olosuhteissa; aidot luonnonlait ehdolliset lait (ceteris paribus -lait) pätevät vain tietyissä olosuhteissa; useimmat lainalaisuudet ovatko viime kädessä vain fysiikan lait aitoja luonnonlakeja? Lakien ontologia: kuvaavatko lait todellisuutta? realismi: lait ilmaisevat ihmisestä riippumattomia luonnonvälttämättömyyksiä instrumentalismi: käytännöllinen tapa järjestää havaittavaa säännönmukaisuutta Selittämisen pragmatiikkaa (1) Selityskysymyksen mielekkyys kysymykseen on oltava mielekäs tapa vastata kysymyksen ennakko-oletusten oltava hyväksyttäviä ( Oletko jo lakannut hakkaamasta vaimoasi? ) Selityskysymyksen rajaaminen sama kysymys voidaan ymmärtää usealla mielekkäällä tavalla: esim. Sokrates kuoli, koska hän sai sydänkohtauksen hän joi myrkkyä hän kieltäytyi pakenemasta hänet tuomittiin kuolemaan nuorison turmelemisesta ateenalaiset pelkäsivät hänen aiheuttavan anarkiaa 5 6 Selittämisen pragmatiikkaa (2) täytyykö selityksen antaa tapahtuman koko kuvaus? mitkä tekijät selityksessä tulisi mainita? kuinka yksityiskohtaisesti ja millä tasolla selittävät seikat tulisi kuvata? erilaiset selitykset eivät aina tosiasiassa kilpailevia Ehtoja onnistuneelle selitykselle: vastaa selityskysymykseen kertoo jotain uutta ei sisällä turhaa informaatiota selityksen esittämät seikat todella selittävät sen, mitä halutaan selittää teoriat selittämisestä Peittävän n lain malli (1) Deduktiivis-nomologinen teoria Carl Hempel ( ) Perusajatus: selittäessä asiat asetetaan maailman lainomaiseen järjestykseen selitettävät seikat upotetaan peittäviin lakeihin Selitykset ovat argumentteja, jotka vastaavat miksi? -kysymyksiin argumentin perusteissa on yksi tai useampi laki ( nomologisuus) sekä joukko selittäviä asiaintiloja selitettävä seikka voidaan päätellä perusteista ( deduktiivisuus) 7 8 2

3 Peittävän n lain malli (2) Esim.: suola liukenee veteen (laki) ja tämä aine on suolaa (selittävä asiaintila), siis tämä aine liukenee veteen (selitettävä seikka) Singulaariset selitykset ovat epätäydellisiä esim. Titanic upposi, koska se osui jäävuoreen mainitsee vain selittävän asiantilan (törmäys) täydellinen selitys vaatii kaikkien niiden tilannetta ohjaavien lainalaisuuksien mainitsemisen, joista selitettävä seikka voidaan päätellä Peittävän n lain mallin ongelmia (1) Selityksistä tulee symmetrisiä esim. kepin pituuden ja sen varjon pituuden suhde: kumpikin voidaan päätellä toisesta, jos tiedetään auringon valon tulokulma Selitykset voivat perustua irrelevantteihin säännönmukaisuuksiin esim. Matti ottaa e-pillerin, e-pillereiden ottaminen estää raskauksia, siis Matti ei tule raskaaksi Miten karsia merkityksettömät seikat selityksestä? esim. suola on noiduttu liukenemaan veteen 9 10 Peittävän n lain mallin ongelmia (2) Vaikeudet tilastollisessa selittämisessä, jos selitettävällä on alhainen todennäköisyys esim. tupakointi aiheuttaa syöpää Täydelliset selitykset olisivat epäkäytännöllisiä ja ovat yleensä tarpeettomia asian selittäminen vs. selitettävän asian täydellinen ymmärtäminen Kaksi mahdollista ratkaisusuuntaa: tarkentaa, millaiset lait ovat selittäviä pitää selittävinä tekijöinä maailmassa olevia suhteita ja lakeja niiden kuvauksina 11 Unifikaatiomalli Michael Friedman 70-luvulta, Philip Kitcher Selitysten tehtävä on yhdistää (unifioida) asioita osaksi yhtenäistä maailmanjärjestystä selitettävä seikka johdetaan edelleen laeista pyrkimys minimoida lakien määrä ja laeista tehtävien päättelyaskelten määrä: teoreettinen ekonomisuus selittäviä tekijöitä ovat ne lait, joihin lopulta päädytään Mallina fysiikan kehitys kohti yleisempiä teorioita Taustalla myös ajatus tieteen yhtenäisyydestä Samalla teoria tieteen edistyksestä 12 3

4 Unifikaatiomallin ongelmia Epäintuitiivisuus: selittäviä seikkoja tavat jäsentää maailmaa, eivät asiat maailmassa? selittävä tekijä ei ole lainalaisuus, vaan mahdollisimman yksinkertainen lainalaisuus Yleisyys ja yksinkertaisuus teorian hyveitä, mutta ovatko ne myös selittämisen hyveitä? epäkäytännöllisyys Instrumentalismi kausaalisten väitteiden suhteen Voittaja korjaa potin : tarkkaan ottaen vasta lopulliset teoriat selittävät 13 Kausaaliset selittämisteoriat (1) Teorioita kausaliteetista selittäviä tekijöitä ovat maailmassa olevat riippuvuussuhteet, joten teoria riippuvuussuhteista on teoria selittämisestä oletus, että kaikki selittäminen on viimekädessä kausaalista yksipuolinen näkemys selittämisestä? Teoria 1: tilastollisen relevanssin malli Wesley Salomon ( ) 1970-luvulla perusidea: A selittää B:n, jos se tekee siitä tilastollisesti todennäköisemmän perusongelma: olettaa kausaalisen relevanssin selviävän tilastollisista yhteyksistä 14 Kausaaliset selittämisteoriat (2) Teoria 2: kausaalisen prosessin malli Wesley Salmon 1980-luvulta lähtien, Philip Dowe huomio yleisistä yksittäisiin kausaalisuhteisiin perusidea: a selittää b:n, jos a:sta b:hen on yhtenäinen kausaalinen prosessi (käytännössä jokin fysikaalinen prosessi) perusongelma: tekee kaikista selityksistä fysikaalisia Kausaaliset mekanismit selittämisessä: empiirinen tieto yksittäisistä kausaalisuhteista mekanismin löytäminen kertoo, miten selittävä ja selitettävä tapahtuma liittyvät toisiinsa 15 Kontrastiivinen selittämisen teoria 1 James Woodward esim. Making Things Happen 2003 Ei teoria selitysten filosofisesta luonteesta Pyrkimys selventää selittämiseen liittyvää metodologiaa käytännössä Lähtökohta: selitysten tehtävä on jäljittää maailmassa vallitsevia aitoja riippuvuussuhteita perusesimerkkinä kausaaliset suhteet, mutta pätee myös toisenlaisiin riippuvuussuhteisiin ei oleta mitään tiettyä teoriaa kausaliteetista 16 4

5 Kontrastiivinen selittämisen teoria 2 Perusidea: selityskysymys asettaa vastakkain kaksi yhteen sopimatonta asiaintilaa, joista toinen on toteutunut - miksi A eikä B? (kontrasti) - selitys etsii eron, joka oli ratkaiseva - selitys voi toimia, vaikka kaikkia seikkoja A:n ja B:n vuorovaikutuksesta ei tunnettaisikaan Kausaalinen selittäminen liittyy ajatukseen kausaliteetin ja manipulaation yhteydestä kausaalinen selitys poimii seikan, jota manipuloimalla selitettävä olisi toisenlainen voidaan tietää, vaikkei tiedettäisi suhteen mekanismia 17 Kontrastiivinen selittämisen teoria 3 Kontrastin valinta riippuu tilanteesta ja selitysintresseistä: mitä tilanteesta halutaan tietää? mielekkään kontrastin valinta edellyttää riittävää samankaltaisuutta tai pitkälti yhtenevää kausaalista historiaa: etsitään pienin erottava tekijä usein tarve selittää liittyy poikkeuksiin, jolloin kontrasti on ideaalinen, teoreettisen mallin mukainen tai muuten odotettu tilanne perustutkimus on kiinnostunut myös tavallisista tapauksista 18 Kontrastiivinen selittämisen teoria 4 Selittävä tekijä: se, mikä aiheuttaa eron vertailtavien tapausten välillä kaikki erot eivät ole selittäviä: tarvitaan teoria riippuvuudesta (tieteellinen, tapauskohtainen kysymys) kausaalisessa selittämisessä ajatus vaikuttavasta mekanismista: voivat olla "mustia laatikoita" selityksessä, mutta tieto niistä lisää ymmärrystä ja todistaa kausaalisuhteen olemassaolon kontrastin eksplikointi auttaa pitämään vertailtavat tapaukset riittävän samankaltaisina, jotta mahdollisia eroja on riittävän rajattu joukko Kontrastiivinen selittämisen teoria 5 Teorian ongelma (ja vahvuus?): vaatimattomuus tekee selittämisestä näkökulma- ja tilannesidonnaista selitykset eivät koske kokonaisia ilmiöitä, vaan niiden osia: yksittäiset selitykset eivät kerro olemuksia tai sano tyhjentävästi, mistä ilmiössä on kyse ainoa kriteeri selittävyydelle on aito riippuvuussuhde, joka tekee eron selitettävän seikan ja sen kontrastin välille riippuvuussuhteiden löytyminen on empiirinen kysymys