Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja ryhmä. Becker-Stigler malli korruptiosta. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6.

Transkriptio

1 Yksilö ja yhteisö Yksilö ja yhteisö Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6. luento 90-luvun lopulla sveitsiläinen avustusjärjestö toteutti korruption vastaisen ohjelman Pakistanissa. Perustui agentti-päämies malleihin virkamiesten palkkojen nostaminen vähentää kannustimia lahjusten hyväksymiselle ja täten lahjusten tarjoamiselle. Palkkojen lisääntyessä korruptio lisääntyi Yleinen tulos: palkkojen nostamisen ja korruption vähenemisen korrelaatio on nolla tai lievästi negatiivinen. Mikä meni pieleen? 1 2 Becker-Stigler malli korruptiosta Virkamiehet rationaalisia maksimoijia Lahjusten otossa kiinnijäämisellä tietty todennäköisyys P. Kiinnijäämisen seuraus on virasta erottaminen. Erottamisen kustannusten lisääminen vähentää kynnystodennäköisyyttä P, jolla lahjusten vastaanottaminen on kannattavaa. Yksilö ja ryhmä Korruptiotason oletetaan olevan aggregaatti yksilöiden päätöksistä Vrt. kaasun lämpötila = kaasun molekyylien liike Käyttäytymisen riippuvuus paikallisesta vuorovaikutuksesta Vrt. Thomas Schelling: istumajärjestys ja segregaatio 3 4

2 Yksilö ja yhteisö Virkamies ja lahjus ovat relationaalisia ominaisuuksia korruptiotaso ei ole yksilötason päätösten summa. Oletetaan, että virkamiesstatuksen asettaa kilpailevista etnisistä ryhmistä koostuva keskushallinto. Markkinavetoinen vs. provinssiaalinen korruptio (Scott, 1972). Yksittäisten virkamiesten päätöksenteolla vain rajallinen merkitys. Metodologinen individualismi Max Weber, Talous ja yhteiskunnan ensimmäinen luku: Yhteiskunnalliset ilmiöt tulee selittää yksilöiden toiminnalla, jotka puolestaan tulee selittää viittamaalla yksilöiden intentionaalisiin tiloihin. Makroteoriat tarvitsevat mikroperusteet (taloustiede ja uusfunktionalismi) Emile Durkheim: sosiaaliset tosiasiat tunnistetaan vaikutuksistaan yksilöihin. Sosiaaliset tosiasiat ovat olemassa riippumatta yksilöistä. 5 6 Metodologinen individualismi Mitä on pelissä? Yhteiskuntatieteellisten teorioiden uskottavuus Yhteiskuntatieteiden selittävyys (vs. banaali tilastollinen empirismi) Maailmankuvalliset näkemykset: yksilöiden autonomia Poliittiset näkemykset: yksilönvapaudet tärkeitä Yhteiskuntatieteiden autonomia 7 Täsmällisempiä muotoiluja (Kincaid): 1) Yhteiskuntatieteellisten teorioiden tulee olla redusoituvia yksilöihin 2) Sosiaalisten ilmiöiden selitysten tulee perustua pelkästään yksilöihin, yksilöiden dispositioihin ja yksilöiden välisiin suhteisiin 3) Sosiaalisten ilmiöiden täydellisten/perusteellisten selitysten tulee perustua pelkästään yksilöihin, yksilöiden dispositioihin ja yksilöiden välisiin suhteisiin 4) Teoria yksilöistä riittää antamaan täydellisen selityksen kaikista sosiaalisista ilmiöistä 5) Teoria yksilöistä riittää antamaan osittaisen selityksen kaikista sosiaalisista ilmiöistä 6) Viittaus yksilöihin on välttämätöntä sosiaalisten ilmiöiden selittämisessä 7) Viittaus yksilöihin on välttämätöntä sosiaalisten ilmiöiden täydellisessä selittämisessä 8

3 Philip Pettit: Vertikaalinen (ontologinen) kysymys: vaarantavatko sosiaaliset rakenteet yksilöiden aseman intentionaalisina toimijoina? Individualismi vs. kollektivismi Horisontaalinen kysymys: Ovatko intentionaaliset toimijat (konstitutiivisesti) riippuvaisia muista intentionaalisista toimijoista? Atomismi vs. holismi Ovatko nämä käsitteellisiä vai empiirisiä kysymyksiä? 1) Yhteiskunta yksinkertaisesti koostuu vain yksilöistä. Tarvitaan argumentti, joka liittää väitteen selittämiseen. Ontologia määräytyy osin selityskäytäntöjemme mukaan (William Wimsatt: olioinnin perustana monella tapaa määritettävyys). Vaihtoehtoiset ontologiat. Yhteiskuntatieteellisesti relevantit ominaisuudet eivät useinkaan ole yksilön sisäisiä ominaisuuksia ) Selittäminen yksinkertaisesti tarkoittaa mikroperusteiden löytämistä. Jos haluamme ymmärtää maksan patologiaa, etsimme vastausta solubiologiasta. Jos haluamme ymmärtää kemiallisia sidoksia, kvanttimekaniikka antaa vastauksen. - Jon Elster Miksi pysähtyä yksilötasolle? Kaikki selittäminen ei ole konstitutiivista (ts. kokonaisuuden ominaisuuden selittämistä osien ominaisuuksilla ja osien organisaatiolla) 3) Vain yksilötasolla voidaan muotoilla lainomaisia yleistyksiä Eikö yhteisötasolla ole lainomaisia yleistyksiä? Onko yksilötasolla lainomaisia yleistyksiä? Mihin oikeastaan tarvitsemme lainomaisia yleistyksiä? 11 12

4 4) Mekanismien löytäminen on evidenssiä väitteille makrotason kausaalisuhteista (Elster): Jos kahden korreloivan tekijän välille ei ole löydettävissä mekanismia, niin niiden välillä ei ole kausaalisuhdetta. Estävän mekanismin löytäminen voi selittää, miksi jokin oletettu kausaalisuhde ei näy havainnoissa. Koostuvatko mekanismit määritelmällisesti yksilöistä? 5) Holistiset selitykset ovat epätäydellisiä tai yksilöihin vetoavat selitykset jollain tavoin parempia. Yksilöitä koskevat seikat saattavat olla selityksellisesti epärelevantteja. Tarvitaan teoria selityshyveistä. Enemmän yksityiskohtia? (fine grain) Pienemmät konstituentit ovat parempia? (small grain) Vähemmän aukkoja kaussaaliketjuissa? (close grain) The central place of intentionality in social life makes both unification and universalism feasible norms in social science. John Ferejohn & Deborah Satz Rational actions of individuals have a unique attractiveness as the basis of social theory. If an institution or a social process can be accounted for in terms of rational actions of individuals, then and only then can we say that it has been explained. James Coleman Weber, Hayek 15 Fundamentalistin argumentti Yhteiskunnalliset ilmiöt ovat pohjimmiltaan seurausta ihmisten toiminnasta. Toiminta on rationaalisesti tulkittua käyttäytymistä. Oletus oman edun tavoittelusta on intentionaalisen tulkinnan muotoilu ja tekee käyttäytymisestä siten itsestään ymmärrettävää, ts. se ei enää kaipaa selittämistä. Ergo, rationaalisen valinnan teoria voi tästä syystä toimia kaikkia yhteiskuntatieteitä yhdistävänä peruskalliona. 16

5 Onko RVT kansanpsykologian formalisointi? Kyllä ja ei. (Jotkin mallit selittävät rakenteellisesti) Olisiko se silloin automaattisesti ymmärrettävää? Kyllä ja ei. (Tulkinta ei välttämättä selitä) Jos RVT todella olisi intentionaalisen tulkinnan formalisointi, se ei voisi toimia yleisenä perustana mekanistisille selityksille, koska se ei aina poimi relevantteja mikrotason kausaalisia tekijöitä. Fundamentalistin argumentti perustuu oletuksille selittämisen luonteesta: Selitys ei voi tuottaa todellista ymmärrystä selitettävästä, jos selittävät tekijät eivät itse vuorostaan ole selitettyjä. Yksittäinen selitys on sitä parempi, mitä suurempaan ilmiöjoukkoon selityksessä käytetty teoria näyttää soveltuvan. Molemmat oletukset ovat virheellisiä Ali-yksilölliset selitykset Ali-yksilölliset mekanismit voivat olla käyttäytymisdispositioiden paras selitys. Dan Sperber: Useat mielenkiintoiset kulttuuriset ilmiöt selittyvät ali-yksilöllisillä kognitiivilla vinoumilla, jotka vaikuttavat julkisten representaatioiden uusintamiseen: Representaatioiden epidemologia Miksi reduktionismi? Kokonaisuuden ominaisuus on selitetty konstitutiivisesti, jos pystytään osoittamaan, miten se riippuu osien ominaisuuksista ja osien keskinäisestä organisaatiosta. Järkevä määritelmä reduktiolle: kokonaisuuden ominaisuus on selitetty konstitutiivisesti (Wimsatt) Yksinkertaistavien hypoteesien tekeminen on hyvä tutkimusstrategia opimme usein parhaiten virheistämme