MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

Transkriptio

1 MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan luokitella ja vertailla eri tavoin... Mitkä asiat yhdistävät ja erottavat eri uskontoja? Millä eri tavoilla uskontoja voidaan luokitella? Millaisia uskontoja on olemassa?

2 ERI NÄKÖKULMIA USKONNOLLISIIN OPPEIHIN JA USKOMUKSIIN Uskontoa, uskonnollisia oppeja ja uskoa voidaan tarkastella eri tavoin. USKO - YKSILÖ Mihin uskon? Mikä on (uskonnollinen) totuus? USKONTO - YHTEISÖ Mihin ihmiset uskovat? Mitä muut ajattelevat kyseisistä asioista? Miten ihmiset toimivat yhdessä? USKONNOLLISET TEKSTIT - esim. Raamattu Mikä on pyhien kirjoitusten alkuperäinen sanoma? Miten pyhiä kirjoituksia pitäisi tulkita ja opettaa nyt? TIEDE - TUTKIJA Mitä joku uskonto (esim. kirkko) opettaa? Mitkä ovat uskonnon keskeiset opit? Miten oppeja perustellaan? Mitä tapoja yhteisössä noudatetaan? Mikä on (tieteellisesti todistettavaa) totta?

3 USKONTOJEN LUOKITTELU Uskontotieteessä on uskonnot perinteisesti ryhmitelty seuraavilla tavoilla: KIRJAUSKONNOT eli uskonnot, joiden oppi ja/tai myytit perustuvat pyhään kirjallisuuteen. VARHAISKANTAISET USKONNOT, joiden perinne siirtyy suullisesti sukupolvelta toiselle. Nämä uskonnot ovat usein alkuperäiskansojen uskontoja. PERUSTETUT USKONNOT, joiden historiaan liittyy historiallinen henkilö tai henkilöitä, joiden vaikutuksesta kyseinen uskonnollinen liike on syntynyt. ETNISIKSI USKONNOIKSI kutsutaan tietyn kansan tai heimon keskuudessa vähitellen muodostuneita uskontoja. TEISTISET USKONNOT uskovat persoonalliseen jumalaan tai jumaliin. Monoteismi on uskoa yhteen jumalaan. Polyteismi on uskoa moniin jumaliin. Panteismi uskoa jumaluuteen, joka on kaikkialla. Ateismi on uskoa siihen että jumalaa ei ole. MONISTISET USKONNOT käsittävät jumaluuden persoonattomaksi maailmanselitykseksi tai olemassaolon perustaksi. LÄHETYSUSKONNOT pyrkivät levittämään sanomaansa kaikkien kansojen keskuudessa ja leviämään uusille alueille. KANSALLISET USKONNOT ovat osa jonkun kansan, heimon tai suvun kulttuuria. Niiden tavoitteena on säilyä perinteenä ja elämänmuotona sukupolvelta toiselle.

4 USKONNONVAPAUS HISTORIAA YLEISESTI luvun humanismi korosti yksilön arvoa ja vapautta. Tämä ajattelutapa vaikutti erityisesti Hollannissa, jota on pitkään pidetty vapaamielisenä ja suvaitsevaisena valtiona luvuilla useissa Euroopan maissa oli voimassa uskontopakko eli hallitsijan uskonto oli koko valtion uskonto. Toisin uskovat joutuivat joskus vainojen kohteeksi ja lähtivät joissakin tapauksissa pakolaisina (mm. Amerikkaan). Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus (1776) ja Ranskan Suuren Vallankumouksen ihmisoikeuksien julistus (1789) pitivät uskonnonvapautta ihmisen perusoikeutena luvulla liberalismi piti ihanteena vapautta auktoriteettien vallasta kaikilla elämänalueilla. Karl Marxin vaikutuksesta sosialismi edusti uskonnonvastaista aatetta. YK:n ihmisoikeuksien julistus (1948) on nykyisen uskonnonvapauden perusta....ja ERITYISESTI (RUOTSI-)SUOMESSA 1604 tuli Ruotsi-Suomessa voimaan uskontopakko, joka vahvistettiin vuoden 1686 kirkkolaissa Konventikkeliplakaatti kielsi hartauskokoukset, joissa maallikot selittäisivät Raamattua. Tällä haluttiin rajoittaa yltiöpietismiä, joka oli yksi aikakauden herätysliikkeistä annettiin uskonnonvapaus ulkomaalaisille protestanteille (reformoiduille ja anglikaaneille), jotka asuivat Ruotsi-Suomessa Antti Chydeniuksen aloitteesta uskonnonvapaus myönnettiin kaikille ulkomaalaisille annettiin Eriuskolaislaki, joka antoi vapauden uskonnonharjoitukseen ja valtion virkoihin kaikille protestanttisiin kirkkokuntiin ja lahkoihin kuuluville tuli voimaan Uskonnonvapauslaki, jonka mukaan kaikilla kansalaisilla oli oikeus (a) harjoittaa uskontoaan, (b) kuulua tai (c) olla kuulumatta uskonnolliseen yhteisöön.