Energiataloudellisten valintojen taloudellisuustarkastelut
|
|
- Ella Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Energiataloudellisten valintojen taloudellisuustarkastelut Antti Kurvinen, DI Tutkija, Tampereen teknillinen yliopisto Juhani Heljo, DI Laboratorioinsinööri, tutkija, Tampereen teknillinen yliopisto Jaakko Vihola, DI Tutkija, Tampereen teknillinen yliopisto Rakentajain kalenteri 2012 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Taloudellisuustarkastelujen luonne on muuttunut oleellisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aikaisemmin laskettiin energiatehokkuudelle pääasiassa taloudellisia optimeja. Tyypillisesti optimoitiin seinän lämmöneristyspaksuutta. Edelleenkin optimikuvia näkee esimerkiksi passiivitalotarkastelujen yhteydessä. Nykyään poliittiset päättäjät ja rakennuttajat asettavat energiatehokkuustavoitteet rakennusten energiankulutukselle. Tavoitteena voi olla esimerkiksi A-energialuokan talo, matalaenergiatalo, passiivitalo, lähes nollaenergiatalo tai jopa plusenergiatalo. Taloudellisten laskelmien tehtävänä on määrittää, miten asetettuihin tavoitteisiin päästään taloudellisimmin. Jotta päätökset järkevistä energiansäästötoimenpiteistä saataisiin aikaan, on tärkeää näyttää energiansäästötoimenpiteiden vaikutukset helposti ymmärrettävässä ja havainnollisessa muodossa. Tässä artikkelissa esitettävällä uudella kannattavuusmallilla voidaan esittää rakentamisen energiansäästötoimenpiteiden kannattavuudet, energiansäästöt sekä lisäkustannukset yksinkertaisesti ja selkeästi. Näin mallin avulla voidaan tukea ja perustella kannattavien energiansäästötoimenpiteiden valintaa päätöksentekoprosessin aikana. Se tuo uuden hyödyllisen näkökulman perinteisen optimoinnin rinnalle tai tilalle. Kannattavuusmallin avulla tehdään rakennuksen järjestelmien energiatehokkuusvalinnat Energiansäästötoimenpiteiden tarkastelu tehdään järjestelmittäin. Se tarkoittaa, että tarkastelu tehdään erikseen ainakin eri lämmitysjärjestelmävaihtoehdoille, koska eri lämmitysjärjestelmissä tuotetun lämmön hinnat ovat erilaiset, ja siten myös kannattavuudet ovat eri tasoilla. Tuottovaatimus Tuottovaatimuksella tarkoitetaan investointiin sijoitetulle pääomalle vaadittavaa tuottoa. Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuutta arvioitaessa on yksinkertaisinta käyttää tuottovaatimuksena reaalista laskentakorkoa eli korkoa, josta on pois- tettu inflaation vaikutus. Investoinnilta vaaditaan pääsääntöisesti sitä korkeampaa tuottoa, mitä suurempi riski siihen liittyy. Ohjeellisena alarajana tuottovaatimukselle voidaan pitää sitä korkotasoa, jolla sijoitettava pääoma saataisiin lainattua pääomamarkkinoilta. Rakennusten energiansäästötoimenpiteiden kannattavuutta arvioitaessa on perusteltua valita reaalinen laskentakorkokanta väliltä 2 5 %. Päätöksentekoa ei tule luonnollisesti perustaa pelkästään tuottovaatimukseen, vaan lisäksi on syytä huomioida joukko muitakin päätöksentekoa ohjaavia asioita, kuten arvo- ja viihtyvyystekijät. Samalla on kuitenkin syytä muistaa, että laskentakorko on erittäin oleellinen investointeja ohjaava kriteeri, kun halutaan kohdistaa taloudelliset resurssit mahdollisimman tehokkaasti. Sisäinen korko ja diskonttaus Investoinnin sisäisen koron laskeminen on hyvä tapa arvioida energiansäästötoimenpiteiden kannattavuutta suhteessa asetettuun tuottovaatimukseen. Käsitteen ymmärtämiseksi on tärkeää tietää, mitä diskonttaus tarkoittaa: diskonttauksella tehdään tulevat rahavirrat keskenään vertailukelpoisiksi. Kun tulevilla energiansäästöillä saavutettavat kustannussäästöt diskontataan nykyhetkeen ja lasketaan yhteen, saadaan energian kustannussäästöjen nykyarvo, joka on vertailukelpoinen nykyhetkellä tehtävän investoinnin kustannuksen kanssa. Sisäinen korko on se korkokanta, jolla diskontattujen tulevien kassavirtojen summa on yhtä suuri kuin investointikustannus. Toisin sanoen energiansäästötoimenpiteiden yhteydessä sisäinen korko ilmoittaa sen korkokannan, jolla diskontattuna toimenpiteellä käyttöiän aikana saavutettavat energian kustannussäästöt ovat yhteensä yhtä suuret kuin toimenpiteen investointikustannus. Toimenpide on sitä kannattavampi, mitä suurempi sen sisäinen korko on. Sisäistä korkoa voidaan verrata suoraan reaaliseen laskentakorkoon eli asetettuun tuottovaatimukseen. Mikäli sisäinen korko on suurempi kuin asetettu tuottovaatimus, voidaan toimenpidettä pitää tuottovaatimuksen puitteissa kannattavana. 158
2 Energian hinnan kehityksen huomioiminen On perusteltua olettaa, että energian hinta nousee tulevaisuudessa keskimääräistä inflaatiota enemmän. Koska energian hinnalla on erittäin suuri merkitys energiansäästötoimenpiteiden kannattavuutta arvioitaessa, on energian inflaatiota suuremman hintakehityksen huomioiminen kannattavuustarkasteluissa tarpeellista. Se voidaan huomioida käyttämällä tuottovaatimuksena korjattua laskentakorkoa (r korjattu ). Energiatehokkuuden parantamiseen liittyvissä kannattavuuslaskelmissa voidaan korjaus tehdä yksinkertaisesti. Silloin kun käsitellään pieniä korkoja, on yksinkertaistuksen aiheuttama virhe niin pieni, että sillä ei ole käytännössä merkitystä. r korjattu r q, missä r korjattu = korjattu reaalinen laskentakorko r = reaalikorko q = keskimääräisen inflaation ylittävä osuus energian hinnan vuotuinen nousu eli energian hinnan reaalinousu Käyttöiän merkitys Eri energiansäästötoimenpiteiden käyttöiät poikkeavat toisistaan. Ikkunoiden käyttöiäksi voidaan arvioida esimerkiksi vuotta, ja seinärakenteen käyttöikä voi olla 50 vuotta. Koska tarkoituksena on pystyä esittämään energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus mahdollisimman selkeästi, toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset ja kannattavuudet on pystyttävä esittämään yhdessä havainnollisessa kuvassa. Ongelmana on kuitenkin se, että kannattavuuden tarkasteluun käytettävä sisäinen korko riippuu toimenpiteen käyttöiästä, ja näin ollen eri käyttöikäisten energiansäästötoimenpiteiden sisäisen koron esittäminen samassa tasokoordinaatistossa on periaatteessa mahdotonta. Sisäisen koron esittämiseen samassa kuvassa liittyvä ongelma voidaan kuitenkin ratkaista ottamalla käyttöön yksinkertaistus, jossa tarkasteltaville energiansäästötoimenpiteille määritetään keskimääräinen käyttöikä. Keskimääräinen käyttöikä määritetään yksittäisten energiansäästötoimenpiteiden käyttöikien painotettuna keskiarvona siten, että painotus tehdään toimenpiteiden investointikustannusten perusteella. Suuremman lisäinvestoinnin vaativan energiansäästötoimenpiteen käyttöikä saa siis suuremman painoarvon keskimääräisessä käyttöiässä. Enno Abel (2010, s. 8 9) on osoittanut, että keskimääräisen käyttöiän käyttäminen ei aiheuta tarkasteluihin merkittävää virhettä, kun yksittäisten toimenpiteiden käyttöiät ovat vähintään 20 vuotta. Kustannukset ja niiden kohdistaminen Laskelmissa on tärkeää, että samassa laskelmassa ei käytetä sekä reaalisia että nimellisiä kustannuksia sekaisin. Nimellisillä tarkoitetaan tässä korkoja ja hintoja, joissa on inflaatio mukana. Normaalisti energiansäästötoimenpiteisiin liittyvät laskelmat tehdään reaaliarvoilla (reaalikorko ja reaalikustannukset). Se tarkoittaa, että peruslaskelmissa voidaan käyttää tulevaisuuden toimenpiteiden kustannuksina nykyisiä kustannuksia. Jonkin verran voi esimerkiksi tuottavuuden kasvu pudottaa reaalikustannuksia, mutta sitä ei peruslaskelmissa oteta normaalisti huomioon. Poikkeuksen tekee energian hinta, joka tulee suurella todennäköisyydellä kasvamaan myös reaalisesti. Reaalikasvu on ollut noin 2 % vuodessa, mitä voi pitää yhtenä kehitysennusteena tulevaisuudessakin. Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuutta tarkasteltaessa on tärkeää kohdistaa energiansäästön kustannukset oikein, jotta kannattavuudesta muodostuu oikea kuva. Uudistuotannossa kustannusten kohdistaminen energiansäästöön on selkeämpää kuin korjaustoiminnassa. Uudistuotannossakin täytyy kuitenkin muistaa, että kustannusmuutoksia tulee muuallakin kuin tarkasteltavassa rakennusosassa. Esimerkiksi seinän lisäeristäminen paksuntaa seinää, mikä lisää kattopinta-alaa ja ulkoverhouspinta-alaa sekä tuo muutoksia ikkunanpieliratkaisuihin. Korjaustoiminnassa perusparannustarve syntyy lähtökohtaisesti muista syistä kuin energiansäästöstä. Tällöin rakennusteknisistä ja -fysikaalisista syistä syntyvää minimikorjausvaihtoehtoa voidaan pitää perusratkaisuna, joka olisi joka tapauksessa pakko toteuttaa. Varsinaisten energiansäästötoimenpiteiden kannattavuuden tarkastelu tulisi korjaustoiminnassa tehdä siten, että tarkastellaan korjauksen perusratkaisun energiataloudellista parantamista. Tällöin selvitetään, minkälaisen lisäkustannuksen energiatehokkuuden parantaminen aiheuttaa perusratkaisuun nähden ja minkälainen lisäenergiansäästö kyseisellä toimenpiteellä saavutetaan. Säästötoimenpiteen kannattavuutta kuvaava sisäinen korko lasketaan vastaavasti toimenpiteen toteuttamisen vaatiman lisäkustannuksen ja sillä saavutettavan lisäenergiansäästön perusteella. Siten voidaan osoittaa korjaushankkeiden yhteydessä tehtävien energiataloudellisten lisävalintojen kannattavuus. Energiansäästötoimenpiteiden portaittainen käsittely Pyrittäessä mahdollisimman taloudelliseen lopputulokseen pitää energiatehokkuuden parantamisessa edetä toimenpidekohtaisesti portaittain. Esi- 159
3 merkiksi yläpohjan lisäeristämisessä ei lasketa vain yhtä lisäeristämisvaihtoehtoa, vaan lisäeristetään portaittain. Ensin lasketaan esimerkiksi 100 mm lisäeristämisen kannattavuus, sen jälkeen tämän lisäeristyskerroksen päälle lisätyn 100 mm lisäeristyskerroksen kannattavuus jne. Tämä tehdään sen takia, että lähtötaso vaikuttaa voimakkaasti saavutettavan säästön määrään. Toimenpiteiden kannattavuuden esittäminen uuden kannattavuusmallin avulla Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuusmallin tärkeimpänä tehtävänä on esittää toimenpiteiden vaikutukset ja kannattavuusjärjestys mahdollisimman helpossa ja havainnollisessa muodossa. Kun otetaan käyttöön edellisessä kappaleessa esitetyt yksinkertaistukset, voidaan energiansäästötoimenpiteiden kannattavuutta havainnollistaa kannattavuuskuvaajalla, josta voidaan lukea energiansäästöt, lisäkustannukset sekä kunkin toimenpiteen sisäinen korko ja verrata sitä asetettuun tuottovaatimukseen. Kuvasta nähdään myös, mitä säästötoimenpiteitä pitää tehdä, jotta taloudellisimmin päästään asetettuun energiansäästötavoitteeseen. Kannattavuusmallin kuvaamisessa esimerkkinä on asuinkerrostalon perusparannus, jonka yhteydessä tehdään seuraavat toimenpiteet: Ikkunat: Asennetaan uudet ikkunat, joiden U- arvo on 1,0 W/m 2 K (parannus perusratkaisuun U = 1,2 W/m 2 K U = 1,0 W/m 2 K). Yläpohja: Parannetaan yläpohjan eristystä. Lähtötilanteessa yläpohjassa on riittävästi tyhjää tilaa, jotta yläpohjaan voidaan puhaltaa mm puhallusvillaa. Ulkoseinät: Tehdään ulkoseinien ulkopuolinen lisäeristäminen (+ 100 mm mineraalivillaa). Ilmanvaihto: Vaihdetaan vanha koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmään 60 %:n lämmöntalteenotolla. Tarkasteltavien energiansäästötoimenpiteiden arvioitu käyttöikä, toteuttamisesta aiheutuvat lisäkustannukset sekä toimenpiteellä saavutettavan energiansäästön vuosittain tuoma kustannussäästö on esitetty taulukossa 1. Vuosittain saavutettava kustannussäästö on laskettu näistä laskennallisista energiansäästöistä lämmitysenergian hinnalla 10 c/kwh. Taulukon 1 tietojen perusteella laskettu toimenpiteiden lisäinvestointikustannuksella painotettu keskimääräinen pitoaika on tarkasteltaville toimenpiteille 32 vuotta. Keskimääräinen pitoaika täytyy laskea, jotta kuviin voidaan piirtää kannattavuusviivat (Enno Abel 2010, s. 8 9). Painotetun keskimääräisen pitoajan käytöstä aiheutuva virhe on pieni, kuten näkyy esimerkkilaskelmasta (taulukko 2). Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus esitetään kuvan 1 mukaisessa koordinaatistossa, jossa tarkasteltavan energiansäästötoimenpiteen kannattavuuskuvaajan päätepisteen sijoittuminen vaaka-akseliin nähden kuvaa sitä investoinnin lisäkustannusta, jonka kyseisen toimenpiteen toteut- Taulukko 1. Tarkasteltavien energiansäästötoimenpiteiden arvioitu käyttöikä, energiansäästötoimenpiteen tekemiseen tarvittava lisäkustannus sekä kunkin toimenpiteen energiansäästöllä vuosittain saavutettava kustannussäästö, kun lämmitysenergialle on käytetty hintaa 10 c/kwh. Energiansäästötoimenpide Käyttöikä [a] Lisäkustannus [ ] Energian kustannussäästö [ /a] Uudet ikkunat (U = 1,2 U = 1,0) Yläpohja (lisäeristys 200 mm) Ilmanvaihto (kunnostus tulo/poisto LTO 60 %) Ulkoseinä (lisäeristys 100 mm) Taulukko 2. Energiansäästötoimenpiteet järjestettynä kannattavuusjärjestykseen sisäisen koron perusteella laskettuna sekä todellisella käyttöiällä että painotetulla keskimääräisellä käyttöiällä. Energiansäästötoimenpide Sisäinen korko todellisella käyttöiällä Yläpohja (lisäeristys 200 mm) 24 % 24 % Uudet ikkunat (U = 1,2 U = 1,0) 9 % 9 % Ulkoseinä (lisäeristys 100 mm) 3 % 2 % Ilmanvaihto (kunnostus tulo/poisto LTO 60 %) -2 % -2 % Sisäinen korko keskimääräisellä käyttöiällä 160
4 Kuva 1. Koordinaatisto, jossa voidaan esittää havainnollisesti energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus. Vaaka-akseli kuvaa energiansäästötoimenpiteen toteuttamisesta aiheutuvaa lisäkustannusta [ /brm 2 ] ja pystyakseli toimenpiteellä saavutettavaa vuotuista energian kustannussäästöä [ /brm 2, a] tai vaihtoehtoisesti energiansäästöä. Toimenpiteen kannattavuutta voidaan arvioida vertaamalla sitä kuvassa näkyviin sisäisen koron viivoihin. Pystyakselilla voidaan esittää myös energian säästö. taminen vaatii esimerkiksi bruttoneliötä kohden. Päätepisteen sijoittuminen pystyakseliin nähden puolestaan kuvaa toimenpiteellä saavutettavalla energiansäästöllä saatavaa vuotuista kustannussäästöä tai energiansäästöä bruttoneliötä kohden. Näin ollen kuvaaja nousee sitä jyrkemmin, mitä kannattavampi energiansäästötoimenpide on. Kuvassa 1 näkyvät vinoviivat kuvaavat sisäistä korkoa. Kun energiansäästötoimenpiteiden kannattavuuskuvaajien kaltevuutta verrataan kuvassa näkyviin sisäisen koron viivoihin, voidaan suoraan kuvasta lukea toimenpiteen kannattavuus sisäisellä korolla mitattuna. Kuvassa 1 esitetyssä koordinaatistossa voidaan tarkastella energiansäästötoimenpiteiden kannattavuutta kahdella eri tavalla. Näistä ensimmäinen on esitetty kuvassa 2, jossa kunkin energiansäästötoimenpiteen kannattavuutta on tarkasteltu yksittäin. Tällöin kunkin toimenpiteen kannattavuuskuvaajan lähtöpiste on origossa ja päätepisteestä voidaan vaaka-akselilta lukea toimenpiteen vaatima lisäinvestointi bruttoneliötä kohden [ /brm 2 ] sekä pystyakselilta puolestaan toimenpiteellä vuotuisessa energiankulutuksessa saavutettava kustannussäästö [ /brm 2 ]. Toimenpiteen kannattavuus voidaan arvioida sisäisen koron perusteella, kun verrataan päätepisteen sijaintia tai kannattavuuskuvaajan kaltevuutta sisäisen koron viivoihin. Kuvassa 2 olevat vinoviivat ovat eri energiansäästötoimenpiteitä. Mitä korkeammalle kuvaaja nousee, sitä suurempi energiansäästö sillä saavutetaan, ja toisaalta mitä oikeammalle kuvaaja menee vaaka-akselilla, sitä enemmän sen toteuttaminen maksaa. Jos kuvan esimerkkitapauksessa tuottovaatimus olisi 4 % ja energian hinnan oletettaisiin nousevan vuosittain 1 % nopeammin kuin keskimääräinen inflaatio (reaalinousu), saataisiin korjatuksi laskentakorkokannaksi rkorjattu = 4 % 1 % = 3 %. Kun kuvan energiansäästötoimenpiteiden kannattavuuskuvaajia verrataan sisäisen koron viivoihin, nähdään että ainoastaan vihreän ja punaisen kuvaajan toimenpiteet täyttävät korjatun tuottovaatimuksen. Toinen tapa energiansäästötoimenpiteiden kannattavuuden esittämiseen samalla kuvapohjalla on esitetty kuvassa 3. Siinä tarkastellaan samanaikaisesti toteutettavien energiansäästötoimenpiteiden yhteisvaikutusta toimenpidepakettina. Tällöin yksittäisten energiansäästötoimenpiteiden kannattavuuskuvaajat ketjutetaan peräkkäin yhdeksi kuvaajaksi, joka kuvaa koko toimenpidepaketin kannattavuutta. Kuvaajien ketjuttaminen tehdään siten, että toimenpiteet järjestetään kannattavuusjärjestykseen ja kannattavimman toimenpiteen kuvaaja lähtee origosta. Seuraavaksi kannattavimman toimenpiteen kuvaajan alkupiste on puolestaan 161
5 Kuva 2. Yksittäisten energiansäästötoimenpiteiden kannattavuuden havainnollistaminen. Rakentajain kalenteri 2012 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Kuva 3. Samanaikaisesti toteutettavan energiansäästötoimenpidepaketin kokonaiskannattavuuden havainnollistaminen. kannattavimman kuvaajan päätepiste ja kolmanneksi kannattavimman toimenpiteen kuvaajan alkupiste toiseksi kannattavimman toimenpiteen kuvaajan päätepiste jne. Näin jatketaan, kunnes kaikki tarkasteluun mukaan haluttavat toimenpiteet on ketjutettu mukaan kuvaajaan. Ketjutetun kuvaajan avulla voidaan tarkastella useamman toimenpiteen yhteisvaikutusta. Kunkin toimenpiteen päätepisteen kohdalla voidaan sisäisen koron viivoihin vertaamalla lukea, mikä on siihen asti kannattavuusjärjestyksessä toteutettujen energiansäästötoimenpiteiden kokonaiskannattavuus. Kun tarkastellaan toimenpidepaketin kokonaiskannattavuutta, on mahdollista, että yksittäin tarkasteltuna tuottovaatimuksen perusteella hylättäviä toimenpiteitä voidaan toteuttaa tuottovaatimuksen puitteissa. Se selittyy sillä, että jotkin alkupään tarkasteltavista toimenpiteistä saattavat olla huomattavasti tuottovaatimusta kannattavampia, kun taas joidenkin loppupään toimenpiteiden kannattavuus saattaa jäädä vain hieman tuottovaatimuksen alapuolelle. Tällöin kannattavammil- 162
6 Kuva 4. Optimointilaskelma samoilla lähtötiedoilla kuin kuvissa 2 ja 3. Kuvat 2 ja 3 näyttävät toimenpiteiden kannattavuuden. Optimointikuvassa täytyy laskentakorko (tuottovaatimus) valita. Optimointikuvasta näkee myös elinkaarikustannusten muutokset. Ylimmän Kustannukset yhteensä -käyrän alin kohta näyttää energiankulutuksen optimitason, joka kuvassa on noin 140 kwh/brm 2. Rakentajain kalenteri 2012 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry la toimenpiteillä ikään kuin rahoitetaan loppupään kannattamattomampia toimenpiteitä, jolloin kokonaisuudesta saadaan tuottovaatimuksen täyttävä, vaikka kuvaajassa viimeiset toimenpiteet alittaisivatkin tuottovaatimuksen. Sellaisessa tilanteessa pitää tarkistaa, tehdäänkö loppupään kannattamattomat toimenpiteet vai ei. Ne voidaan tehdä, jos niiden avulla päästään haluttuun lopputulokseen, kuten esimerkiksi A-energialuokkaan, tai mahdollistetaan passiivitalostatus. Ensimmäisessä vaiheessa toimenpiteiden vaikutukset lasketaan erikseen ottamatta huomioon muiden tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Jos tarvitaan toimenpidepaketin tarkempi yhteisvaikutus, pitää energiansäästölaskelma tehdä uudestaan valintajärjestyksessä. Tällöin loppupään toimenpiteillä usein energiansäästöt pienevät ja kannattavuudet huononevat, mikä johtuu lämmityskauden lyhentymisestä. Kun kokonaiskannattavuus asettuu lähelle tuottovaatimuksen rajaa, on yksittäin tarkasteltuna kannattamattomien toimenpiteiden toteuttamista osana energiansäästöpakettia syytä harkita tapauskohtaisesti. Tällöin on huomioitava mm. energiansäästöjen ja kustannusten laskentaan liittyviä epävarmuustekijöitä. Taloudellisten näkökohtien lisäksi myös viihtyvyys- ja arvotekijöillä voi olla ratkaiseva merkitys valintoja tehtäessä. Viihtyvyys- ja arvotekijät voidaan ottaa huomioon maksuhalukkuusmenettelyllä. Tällöin kannattamattoman positiivisia arvotekijöitä sisältävän toimenpiteen investointikustannusta vähennetään laskelmassa niin paljon, että se tulee kannattavaksi. Jos arvotekijöistä ollaan valmiita maksamaan tämä investointikustannuksen vähennys, voidaan toimenpide toteuttaa. Toimenpiteiden kannattavuuden esittäminen perinteisen optimoinnin avulla Säästötoimenpiteiden valinta voidaan tehdä myös optimoimalla (kuva 4). Optimoinnissa vaaka-akselilla esitetään energiankulutus ja pystyakselilla kustannusten nykyarvo. Ylin kokonaiskustannuskäyrä saadaan, kun rakennuskustannusmuutokseen lisätään energiakustannusmuutoksen (energiansäästön) nykyarvo. Kokonaiskustannuskäyrään muodostuu optimikohta (alin kohta), joka kertoo energiankulutuksen optimitason. Optimointilaskelmia on tehty runsaasti mm. optimoitaessa lämmöneristepaksuuksia. Tällöin origossa lämmöneristepaksuus on nolla ja eristepaksuus kasvaa oikealle. Kuva 4 vastaa esitystapaa, jota on käytetty nykyään runsaasti esitettäessä passiivitaloratkaisujen kannattavuutta. Kyseisissä kuvissa energiankulutus kasvaa vaaka-akselilla oikealle, ja siitä johtuen säästötoimenpiteiden vaikutus energiakustannusten nykyarvossa kasvaa vasemmalle päin. Optimointikuvan muotoon vaikuttaa voimakkaasti valittu laskentakorko, ja siksi optimointilaskelmaan täytyy tehdä herkkyystarkastelua eri laskentakoroilla. Sellaista ongelmaa ei ole alussa esitetyllä kannattavuusmallilla. Optimikäyrän muoto on usein laakea, eikä tarkkaa optimikohtaa siten synny. 163
7 Yhteenveto Tässä artikkelissa esitetty uusi tapa tarkastella energiansäästötoimenpiteiden kannattavuutta on osoittautunut toimivaksi, ja sen ottamista laajempaankin käyttöön voidaan suositella. Sitä on kehitetty myös Ruotsissa, ja se on siellä käytössä laajassa TOTAL -projektissa toimitilojen energiaremonttien yhteydessä ( Pääperiaatteeltaan molemmat kannattavuuden esittämistavat ( uusi ja optimointi) ovat yksinkertaisia, ja kuvat voidaan liittää esimerkiksi Excelillä tehtyihin kannattavuuslaskelmiin. Tarvitsemme energiansäästötoimenpiteiden vaikutusten esittämiseen tällaisia suhteellisen yksinkertaisia ja havainnollisia tapoja, koska vaikutukset pitää tarkastella rakennuskohtaisesti. Suuntaa antavia kannattavuuksia voidaan antaa yleisesti, mutta ne eivät päde kaikissa tapauksissa. Tavoite- ja kattohintaurakka Aaro Liuksiala, Ville Laine Kirjassa esitellään tavoite- ja kattohintaurakan ominaispiirteet ja keskeistä oikeuskäytäntöä sekä opastetaan urakkasopimusten laatimisessa. Se on monipuolinen käsikirja tilaajille, urakoitsijoille, rakennuttajakonsulteille ja suunnittelijoille. Mukana on mm. uusi tavoitehintaurakan sopimusmalli ja projektinjohtourakkasopimuksia käsittelevät RT-sopimusasiakirjat. Rakennustieto Oy, 2011 ISBN s., 62 Tilaukset verkkokaupasta Puh Lähteet Aalto, R. & Heljo, J Rakennusten energiataloudelliset valinnat. Helsinki, Rakentajain Kustannus Oy. 289 s. + liitt. 10 s. Abel, Enno Ekonomisk bedömning. BELOK Totalprojekt Energieffektivisering av befintliga lokalbyggnader. [PDF]. Viitattu: Saatavissa: 17 s. Kurvinen, A Korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen systematiikka. Saatavissa: Diplomityo_Kurvinen.pdf. Diplomityö. Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. 109 s. + liitt. 32 s. Vihola, J Uudistuotannon matalaenergiakerrostalojen valintojen systematiikka. Saatavissa: Diplomityö. Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. 85 s. + liitt. 21 s. Renoveringshandboken för hus byggda Stockholm, VVS Företagen. 172 s. 164
EVAKO LÄHIÖKORTTELIKORJAAMISEN TALOUDELLISEN PÄÄTÖKSENTEON KRITEERISTÖ
Vuotuinen energiankulutuksen kustannussäästö [ /brm 2, a] Lähiöohjelma 2008 2011 YM69/611/2008 EVAKO LÄHIÖKORTTELIKORJAAMISEN TALOUDELLISEN PÄÄTÖKSENTEON KRITEERISTÖ HYVÄT KÄYTÄNNÖT JA TOIMINTAMALLIT ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN
LisätiedotKerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu
Rakennusperinnön hoidon ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 5. Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu Antti Kurvinen Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan
LisätiedotCOMBI. Tulosseminaari Taloudellisuustarkastelujen toteutusperiaatteet. Juhani Heljo
COMBI Tulosseminaari 28.1.2016 Taloudellisuustarkastelujen toteutusperiaatteet Juhani Heljo Rakennustuotanto ja -talous Rakennusten energiataloudellisten valintojen pääperiaatteet Lämmitysjärjestelmä (lämmön
LisätiedotEdullisempiin energiansäästöihin korjaushankkeissa seminaari Helsinki
Edullisempiin energiansäästöihin korjaushankkeissa seminaari Helsinki 14.2.2017 Kuinka tunnistaa edullisin korjauslaajuus? Kustannusoptimaalisuuden arvioinnin menetelmät Juhani Heljo Tampereen teknillinen
LisätiedotTäydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous
Tammelan täydennysrakentamisen pilottiprojektin aloitusseminaari 18.4.2011 Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous 18.4.2011 Antti Kurvinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Rakennustuotanto
LisätiedotKOP COMBI kustannusoptimaalisuustyökalut Laatija: Juhani Heljo TTY
22.1.2019 KOP COMBI KUSTANNUSOPTIMAALISUUSTYÖKALUT Kustannusoptimaalisuuden laskentaperiaatteet ja laskentatyökalut Laatija: Juhani Heljo, Tampereen teknillinen yliopisto 22.1.2019 2 Sisällys Kustannusoptimaalisuuden
LisätiedotINVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU. Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous)
INVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous) 25.5.2007 Mitä tietoja laskentaan tarvitaan Investoinnista aiheutuneet investointikustannukset Investoinnin pitoaika Investoinnin
LisätiedotLämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut
Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)
LisätiedotTutkittua tietoa sähkölämmityksestä
1 Tutkittua tietoa sähkölämmityksestä Sähkölämpöseminaari 2010 Vakiotehoinen kuivanapitolämmitys lisää vapaa-ajan rakennusten energiatehokkuutta Kuinka pitkälle energiansäästössä kannattaa mennä 20.10.2010
LisätiedotJA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )
Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän
LisätiedotSelvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)
Sisäisen korkokannan menetelmä Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäinen korkokanta määritellään
LisätiedotToteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti
Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus
LisätiedotAsuinkiinteistöjen energiankulutus ja säästömahdollisuudet
Asuinkiinteistöjen energiankulutus ja säästömahdollisuudet Hotelli Presidentti 24.11.2008 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Kiinteistöliitto Uusimaa Rakentamismääräysten kehittyminen Rakennusosien U-arvot
LisätiedotCOMBI Kustannusoptimaaliset suunnitteluratkaisut uusissa ja vanhoissa palvelurakennuksissa
COMBI Kustannusoptimaaliset suunnitteluratkaisut uusissa ja vanhoissa palvelurakennuksissa Paula Sankelo, Juha Jokisalo Aalto-yliopisto Konetekniikan laitos 25.1.2018 Tavoite Määrittää kustannusoptimaalisia
LisätiedotMecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT
Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,
Lisätiedot10.8 Investoinnin sisäinen korkokanta
154 108 Investoinnin sisäinen korkokanta Investoinnin sisäinen korkokanta on se laskentakorko, jolla investoinnin nettonykyarvo on nolla Investointi on tuottava (kannattava), jos sen sisäinen korkokanta
LisätiedotEnergiatehokas koti - seminaari 25.3.2010
Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta
LisätiedotKorjausrakentamiselle määräykset
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa
LisätiedotTodellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa
Todellinen vuosikorko Huomioitavaa Edellinen keskimaksuhetkeen perustuva todellinen vuosikorko antaa vain arvion vuosikorosta. Tarkempi arvio todellisesta korosta saadaan ottamalla huomioon mm. koronkorko.
LisätiedotTarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena
Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa
LisätiedotToimenpiteen taloudellinen kannattavuus Laskentatyökalu ohje työkalun käyttöön
Toimenpiteen taloudellinen kannattavuus Laskentatyökalu ohje työkalun käyttöön Motiva Oy Copyright Motiva Oy, Helsinki, toukokuu 2018 2 1 Esipuhe Toimenpiteen taloudellinen kannattavuus laskentatyökalun
Lisätiedot10 Liiketaloudellisia algoritmeja
218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden
LisätiedotELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU
ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki
LisätiedotEnergiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä
Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen
LisätiedotEnergiansäästö pientalojen korjauksissa
Energiansäästö pientalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 2.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali pientaloissa Asetus energiatehokkuuden parantamisesta Energia-asioiden
LisätiedotAA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1
Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS
LisätiedotENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy
ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Energiatavoitteet ja energiatehokkuusvaatimukset
LisätiedotTeknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008
Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]
LisätiedotTotal Concept. menetelmä huomattaviin energiasäästöihin olemassa olevissa ei-asuttavissa rakennuksissa
Total Concept menetelmä huomattaviin energiasäästöihin olemassa olevissa ei-asuttavissa rakennuksissa Edullisempiin energiansäästöihin korjaushankkeissa -workshop Bionova/Tytti Bruce-Hyrkäs 14 helmikuuta
LisätiedotMX6 Energia - Energiatehokkuus
- Energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden kehitys, suunnittelu ja analysointi MX6 Energia on energiatehokkuuden suunnitteluohjelma, joka tuottaa virallisen energiatodistuksen sekä muita analysointiraportteja.
LisätiedotSisäinen korkokanta ja investoinnin kannattavuuden mittareita, L10
Sisäinen ja investoinnin, L10 1 Määritelmä: i sis on se laskentakorko, jolla nettonykyarvo on nolla. Jos projekti on normaali siinä mielessä, että alun negatiivisia nettoeriä seuraa lopun positiiviset
LisätiedotMiksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;
Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-
LisätiedotUlkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä
Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja
LisätiedotKORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia
LisätiedotEnergiatodistusten laatijoiden Keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus
Energiatodistusten laatijoiden Keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 23.11.2017 Technopolis, Kalevantie 2, Tampere Ulla Laapotti, energia-asiantuntija Pientalon havannointikäynti ja toimenpide-ehdotukset
LisätiedotRIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa
RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa Rakennusten energiatehokkuus Tutkimuksen ja käytännön näkökohtia matalaenergiarakentamisen käyttöönotosta Ralf Lindberg,
Lisätiedot14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy
14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta
LisätiedotNykyarvo ja investoinnit, L7
Nykyarvo ja investoinnit, L7 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k n k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... 0 1 2 3 4 5 6... n j netto
LisätiedotEnergiatehokas korjausrakentaminen
Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen
LisätiedotYhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015
Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3
LisätiedotYhteenveto laskennasta. Lähiretu Loppukokous
1 Yhteenveto laskennasta Lähiretu Loppukokous 20.6.2017 Säästö 2 Kuvaaja I. Säästö yhteisen maalämpöjärjestelmän elinkaarikustannuksissa verrattuna erillisiin järjestelmiin eri tarkastelujaksoilla. 80%
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä
Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotTalouslaskennan perusperiaatteet Laatija: Juhani Heljo TTY
22.1.2019 TALOUSLASKENNAN PERUSPERIAATTEET Talouslaskennan lähtöarvojen tai niiden valinnan periaatteet Juhani Heljo, Tampereen teknillinen yliopisto 22.1.2019 2 Sisällys Talouslaskennan lähtöarvojen tai
LisätiedotJulkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne
Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä:
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN Lohja Asuntojen lukumäärä: Energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen
LisätiedotTaloyhtiön energiansäästö
Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä
LisätiedotTehtävä 1: Maakunta-arkisto
Tehtävä 1: Maakunta-arkisto Maakunta-arkisto aikoo ostaa uuden laitteen avustamaan ja nopeuttamaan henkilöstönsä työskentelyä. Laitteen hinta on 36 000 ja sen arvioitu taloudellinen pitoaika on 5 vuotta.
LisätiedotLisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista
Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista Energiatodistusten laatijoiden ajankohtaispäivä 16.5.2019 Tuomo Ojanen, VTT Esityksen sisältö Rakennuksen tehtävä Hyvin lämmöneristetty ulkovaippa
LisätiedotParantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?
Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotEnergiaremontti-ilta
Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko
LisätiedotEnergiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset
Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry
LisätiedotParantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?
Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotRAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013
Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä
LisätiedotKOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994
KOHDE VUONNA 1970 VALMISTUNUT 3-KERROKSINEN, KELLARILLINEN, 2-PORTAINEN, PÄÄOSIN KAHI-TIILI VERHOILTU, HISSITÖN KUNNAN KIINTEISTÖYHTIÖN OMISTAMA VUOKRATALO PELLON KYLÄKESKUKSESSA REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN
LisätiedotFInZEB-kustannuslaskenta
FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /
LisätiedotRakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.
3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja
LisätiedotOhjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä
Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä Panu Pasanen, Bionova Oy 10. helmikuuta 2015 Elinkaari- ja ympäristötehokkuuden asiantuntija Bionova Oy mittaa ja kehittää
Lisätiedot15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla
15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,
Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta
LisätiedotLämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston
LisätiedotRaahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin.
Arvoisa kaupunginvaltuutettu, kun tarkastellaan kassamaksuja, investointikustannuksia sekä nykyarvomenettelyä on edullisin ratkaisu katettuputki sekä vuokraus. Merikadun hidasteet tai tienkatkaisu häviävät
LisätiedotNykyarvo ja investoinnit, L9
Nykyarvo ja investoinnit, L9 netto netto netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... k n 0 1 2 3 4 5
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
LisätiedotKANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma
KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut
LisätiedotAurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua
Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää
LisätiedotMiten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin?
Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Korjausrakentamisen uudet määräykset -seminaari 14.11.2013, Oulu DI Petri Pylsy Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Sovelletaan vain luvanvaraisten
LisätiedotRatkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy
Kotitehtävät 7. Aihepiirinä Investointi Ratkaisuehdotuksia 1. Investoinnin hankintameno on 9000 euroa ja siitä saadaan seuraavina vuosina vuosittain 1200 euron tulot. Määritä a) koroton takaisinmaksuaika
LisätiedotEnergiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla
Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot
LisätiedotTehtävä 1: Maakunta-arkisto
Tehtävä 1: Maakunta-arkisto Maakunta-arkisto aikoo ostaa uuden laitteen avustamaan ja nopeuttamaan henkilöstönsä työskentelyä. Laitteen hinta on 36 000 ja sen arvioitu taloudellinen pitoaika on 5 vuotta.
LisätiedotOppimistehtävä 1: Asuinkerrostalon energiakorjaus
ENE-C3001 Energiasysteemit Oppimistehtävä 1: Asuinkerrostalon energiakorjaus Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Asuinrakennuksen energiankulutus... 1 3 Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus... 4 4
Lisätiedot60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja
Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Kauniskuja 1 ja Vantaa
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Kauniskuja ja 5 0230 Vantaa 997 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 79 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotEnergiansäästötoimenpiteet vanhoissa rakennuksissa
Energiansäästötoimenpiteet vanhoissa rakennuksissa 28.9.2014 Marianne Hemgård Curatio Turunmaan korjausrakentamisyhdistys ry 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta
LisätiedotPassiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen
Passiivirakenteet ja elinkaaritalous Jussi Jokinen RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS Eristeteollisuus 2014 1 Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat Rakennusvaippa Suunnitteluratkaisut (muoto, sijainti, suuntaus)
LisätiedotInvestoinnin takaisinmaksuaika
Investoinnin takaisinmaksuaika Takaisinmaksuaika on aika, jona investointi maksaa hintansa takaisin eli nettotuottoja kertyy perushankintamenon verran Investointi voidaan tehdä, jos takaisinmaksuaika
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 600 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
LisätiedotHYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA
HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotSoveltamisala:
Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-
LisätiedotKristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti
Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.
LisätiedotERILLINEN ENERGIATODISTUS
ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Pajumaankuja 5 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 084-402-0003-024-S-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn
Lisätiedot