Asuinkiinteistöjen energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Transkriptio

1 Asuinkiinteistöjen energiankulutus ja säästömahdollisuudet Hotelli Presidentti Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Kiinteistöliitto Uusimaa Rakentamismääräysten kehittyminen Rakennusosien U-arvot C C C C C C Ulkoseinä 0,40 0,29 0,28 0,25 0,24 0,14 Yläpohja 0,35 0,23 0,22 0,16 0,15 0,10 Alapohja 0,40 0,40 0,36 0,25 0,24 0,14 Ikkuna 2,10 2,10 2,10 1,40 1,40 1,00 Ovet 0,70 0,70 0,70 1,40 1,40 1,00 Muut laskennan lähtöarvot n 50 -luku LTO:n vuosihyötysuhde ,3 0,3 0,5 1

2 Lämmitysenergian kulutus normikerrostaloissa Lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutusluokat Normitalot kwh/htm 2 a Normitalot kwh/htm 2 a Normitalot kwh/htm 2 a Normitalot ? 100 kwh/htm 2 a Normitalot 2010? 2012? 65 kwh/htm 2 a Matalaenergiatalot kwh/htm 2 a Minimienergiatalot kwh/htm 2 a Passiivitalot 15 kwh/htm 2 a 2

3 Normikerrostalon 2003 lämmitysenergian kulutus 11 % 20 % 48 % Ilmastointi Alapohja Yläpohja Ulkoseinät Ikkunat Ilmavuoto 16 % 4 % 1 % 5 3

4 Energian kulutuksen arvioinnissa esiintyviä ongelmia alkuperäisen ulkoseinärakenteen laskennallisen ja todellisen lämmönläpäisykertoimen välisen eron arviointi alkuperäisen ulkoseinärakenteen rakenteellisten ja työvirheistä aiheutuvien kylmäsiltojen vaikutusten arviointi ja mahdollisesti huomioimatta jättäminen lisälämmöneristyksestä aiheutuvat muutokset alkuperäisen ulkoseinärakenteen kosteuspitoisuuteen ja lämpötilaan sekä vaikutukset lämmönläpäisykertoimeen ja niiden arviointi ja mahdollisesti huomioimatta jättäminen ulkoseinärakenteen tiivistymisen vaikutusten arviointi Investointikustannukset betonijulkisivut JUKO 09/2008 Hankintakustannukset Betonipinta (ei sis. rakennuttamiskustannuksia) yks /yks saumauksen purku ja uusiminen (ei ongelmajätettä) jm saumauksen purku ja uusiminen (PCB-pitoinen) jm maalaus kahteen kertaan: helppo-normaali-vaativa m lisäeristys 50 mm + kuitusementti- tai polymeeribetonilevy m lisäeristys 50 mm + ohutrappaus m lisäeristys 50 mm + kolmikerrosrappaus m lisäeristys 50 mm + metalliverhous m lisäeristys 50 mm + tiiliverhous m eristyspaksuus mm % ulkoseinäelementin purku, normaali m ulkoseinäelementin purku, vaativa ( sis.asbestia) m lämmöneristys 200 mm + tukiranka+ kuorielementti m

5 Investointikustannukset tiiliverhous JUKO 09/2008 Hankintakustannukset Tiiliverhous (ei sis. rakennuttamiskustannuksia) yks /yks yksittäisen tiilen vaihto kpl tiiliverhouksen pullistuman korjaus m tiiliverhouksen saumauksen uusiminen jm tiiliverhouksen purkaminen m tiiliulkoseinän purku ja uusiminen m tiiliverhouksen rappaaminen pintalaastilla m Investointikustannukset rappaus JUKO 09/2008 Hankintakustannukset Rappaus (ei sis. rakennuttamiskustannuksia) yks /yks hyväkuntoisen rappauksen maalaus (helppo, normaali, vaativa) m rappauksen kunnostus (10 %) ja maalaus m rappauksen kunnostus (30 %) ja maalaus m rappauksen purku ja uusiminen (värilaasti) m lisäeristysvaihtoehdot, ks. betoniseinän korjaus 5

6 Investointikustannukset ikkunat JUKO 09/2008 Ikkunat yks /yks ikkunan ulkopuolinen maalaus m ikkunan tiivistäminen, 2-lasinen ikkuna m ikkunan tiivistäminen, 3-lasinen ikkuna m ikkunoiden tilkinnän uusim + sisäp kunnostus m ikkunoiden vesipeltien uusiminen jm ikkunan etupuitteen uusiminen m etuikkunan asennus ikkunan uusiminen, MSE+ sel m ikkunan uusiminen, MSE + välikaasu + sel m Ylläpitokustannukset nykytila vs. korjattu Lisäeristämisellä saavutettava säästö ΔQ missä Q joht joht = ΔU A S = lisäeristyksen aikaansaama energiansäästö, W ΔU = vanhan ja uuden U- arvon erotus, 2 m K 2 A = lisäeristettävä pinta - ala, m Kd S = lämmitystarveluku, a kwh a Lämmitystarveluvun korjaus (esim. S 21 = S C x lämmityskauden kesto (d)) 6

7 U-arvon paraneminen eristettäessä mineraalivillalla 0,7 U-arvon paraneminen ΔU [W/m 2 K] 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 Lisäeristys 50 mm Lisäeristys 100 mm Lisäeristys 200 mm 0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 Rakenteen alkuperäinen U-arvo [W/m 2 K] Central European passive house in Jyväskylä region THERMAL INSULATION REQUIRED: mm in exterior walls mm in roofs about 400 mm in floors windows with U-values (total) less than 0.5 W/m 2 the window area should be minimized CONCLUSION: THE CENTRAL EUROPEAN PASSIVE HOUSE DEFINITION IS NOT ECONOMICALLY VIABLE IN FINLAND AS IT IS source: Ståhl, Fredrik. University of Lund,Sweden. 7

8 Lisälämmöneristyksellä saavutettavaan kustannussäästöön vaikuttavat toteutunut lämmitysenergiansäästö lämmitysenergian hinta kustannussäästö kasvaa energianhinnan kasvaessa tarkastelujakson pituus kustannussäästö kasvaa tarkastelujakson pidetessä vallitseva korkokanta kustannussäästö kasvaa korkokannan aletessa Päätelmät lisäeristäminen ei ole energiataloudellisesti kannattavaa koska investointi ei maksa itseään takaisin suunniteltuna pitoaikana (30- ja 50-vuotta) lisäeristäminen voi olla kannattavaa energiansäästön (ilmastonmuutos) näkökulmasta (materiaalien valmistukseen käytettävä energia otettava huomioon!) jos energianhinta nousee kolminkertaiseksi, lisäeristämisestä (200 mm) rappauksella tai levyrakenteilla tulee kannattavampaa kuin paikkausja pinnoitekorjaus korjausajankohdan määrittelee usein esteettiset seikat lisälämmöneristämisen yhteydessä kannattaa tehdä myös vaipan tiivistäminen korjausvaihtoehtojen kannattavuuden vertailu edellyttää, että vaihtoehdot saatetaan yhteismitallisiksi 8

9 Päätelmät korjausvaihtoehtojen perusteeksi tarvitaan lähes poikkeuksetta kuntotutkimuksia huonokuntoisen ulkokuoren pulttaus kohottaa investointikustannuksia merkittävästi käytännössä ulkokuoren pulttaus tehdään aina mikrobivaurioitunut eriste edellyttää ulkokuoren poistamista arvotekijät otetaan tarpeen mukaan huomioon muut tulevaisuudennäkymät on tarpeen mukaan otettava huomioon normiohjaus (korjausrakentaminen?, energiatehokkuusdirektiivi?), energianhinta jne. rahoituslaskelmissa otettava huomioon myös valtion avustukset 9