RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari Säätytalossa

Transkriptio

1 RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari Säätytalossa Rakennusten energiatehokkuus Tutkimuksen ja käytännön näkökohtia matalaenergiarakentamisen käyttöönotosta Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Energiatehokkuus Raportissa on paljon informaatiota Matalaenergiarakentaminen on niin tuore asia, että informaatio lisääntyy osittain hallitsemattomasti. Joukossa on paljon faktaa, mutta myös paljon epätarkkaa ja monilta osin mielipiteisiin perustuvia käsityksiä. Energiakysymyksissä tulee edetä, mutta tarkkaa harkintaa noudattaen. Energiatehokkuus

2 Suomen energian lähteet vuonna 2007 (ennakkotieto) Lähde TWh % Puuperäiset Turve 29 7 Vesi ja tuuli 12 3 Hiili Öljy Maakaasu Ydinvoima Sähkön tuonti 4 1 Muut 8 2 yhteensä Energialähteet olivat noin 82 MWh/as Sähkön käyttö v oli noin 90 TWh, josta kotitalouksien k i osuus oli noin 10 TWh (2 MWh/as). Asuintilojen lämmitys oli karkeasti 3 MWh/as. Energiatehokkuus Ympäristömuutoksen professori Atte Korholan (Helsingin yliopisto) mukaan ilmastoratkaisuissa tulisi ottaa huomioon seuraavat kolme kriteeriä: 1. Aidosti ilmakehän tilannetta parantavia 2. Kustannustehokkaita t ja kansantaloudellisesti lli ti järkeviä 3. Ympäristön kokonaisedun kannalta mielekkäitä, ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä Energiatehokkuus

3 Energiatehokkuudessa ratkaisee kokonaisuus 1. Millainen on rakennus? Monet muutkin tekijät kuin lämmöneristys ovat erittäin tärkeitä 2. Millaiset tekniset järjestelmät ovat rakennuksessa? Ilmanvaihto ja LTO Lämmitysjärjestelmä lienee myös välttämätön suomalaisessa ilmastossa myös tulevaisuudessa 3. Miten käyttäjä voi säästää energiaa? Todellisen säästön aikaansaamiseksi käyttäjän merkitys on hyvin suuri. Energiatehokkuus Koetalojen kokonaisenergian (pois lukien polttopuut) ominaiskulutus laskettuna rakennuksen lämmintä tilavuutta ja lattiapinta-alaa kohti. 30 kwh/m 2 Energian kulutukseen vaikuttava suurin tekijä on käyttötottumukset. Energiatehokkuus

4 Energiatehokkuus Esimerkki pientalo 100 m2 Alapohja 100 m2 Yläpohja 100 m2 Ikkunat 15 m2 Ovet 5 m2 Seinät 100 m2 U-arvomääräysten kiristyminen (40 %) Ukesk 0,47 0,40 0,38 0,29 0,28 0,18 % Energiatehokkuus

5 Muutosten kustannusvaikutukset on oltava paremmin hallinnassa Nykysäännöt täyttävän rakennuksen kustannukset on arvioitavissa. Sama rakennus uudet määräykset täyttävänä voidaan myös arvioida. Tuloksesta voidaan päätellä jo paljon. Seuraava taso on arvioida, mitä nykyrakennuksesta voidaan jättää pois tulevaisuudessa ja mitä tämä vaikuttaa kustannuksiin. Lopuksi kokonaisuutta tulee tarkastella elinkaaren aikana. Näissä tarkasteluissa tulee tehdä herkkyystarkasteluja erilaisilla energian hinnan korotusprosenteilla (yli normaalin kustannusnousun). Energiatehokkuus Energiatehokkuus

6 Rakennusfysiikka on tärkeä näkökulma Todellinen asiantuntijaohjaus tavoittaa vain pienen osan rakentamisesta. Valtaosa rakentajista ja suunnittelijoista saa tietonsa jotenkin muuten. Merkittävä tason muutos lämmöneristysmääräyksissä generoi uusia innovaatioita energiatehokkuuden alueelle. Yleensä innovaattorit tulevat alan ulkopuolelta. Rintamamiestalokonseptissa oli fysiikan kannalta isoja virheitä. Rakennukset kuitenkin toimivat kohtuullisesti eri syistä. Paremmin eristetyt rakennukset eivät siedä vastaavia kömmähdyksiä. Hyvä tiiviys i ei takaa rakenteen hyvää toimintaa. i t Monissa yksityiskohdissa i k on tavoiteltava täydellistä tiiviyttä. Laskennan ongelma on reunaehtojen määrittely. Tulos näyttää suunnan, ei todellista rakenteen käyttäytymistä. Energiatehokkuus RIL ohjeet tulee tehdä keskeisiltä osiltaan keskimääräisen rakentajan ja suunnittelijan tarpeisiin. Liikennesäännötkin laaditaan heikoimpia kuljettajia silmällä pitäen. Rakentamisessa tulee väistämättä olemaan eri tasoisia virheitä ja epätarkkuutta. Ratkaisujen tulee mahdollisuuksien mukaan toimia myös osin virheellisesti toteutettuina. Pääosa rakentamisesta on muita kuin omakotitaloja. Pääosa matalaenergiarakennusten t kokemuksista k k on kuitenkin ki pienimuotoisesta rakentamisesta. Suuri osa rakentamista on myös muuta kuin asuinrakentamista. Hyvissä ohjeissa yhdistyvät tukijoitten, suunnittelijoitten sekä rakentajien näkemykset ja kokemukset toimiviksi kokonaisuuksiksi. Yksi loppuun asti mietitty rakenneratkaisu voi olla arvokkaampi kuin sata detaljia. Laatu ratkaisee, ei määrä. Energiatehokkuus

7 Korjaus Vanhojen rakennusten lisäeristämisissä on tehty virheitä jo 1970 luvulta. Lisäeristäminen onnistuu, mutta kaikki eri ratkaisut edellyttävät hyvää asiantuntemusta, jotta haitalliset seuraukset vältetään. Lämmitysjärjestelmäkysymykset ovat vahoissa rakennuksissa tärkeät. Energiatehokkuus