Luento: Mitä ovat kehitykselliset oppimisvaikeudet?

Transkriptio

1 Luento: Mitä ovat kehitykselliset oppimisvaikeudet? Johanna Nukari, neuropsykologian erikoispsykologi, PsL

2 Esityksen sisältö Mistä puhutaan, kun puhutaan oppimisvaikeuksista? Miten oppimisvaikeudet määritellään lääketieteen tautiluokituksessa? Mitä muuta kehityksellisillä oppimisvaikeuksilla voidaan tarkoittaa? Infograafi oppimisvaikeuksista Sivu 2

3 Oppimisvaikeudet vai oppimisen vaikeudet? Oppiminen voi vaikeutua hyvin monista eri syistä esim. motivaatio, psyykkiset sairaudet, neurologiset sairaudet, kehitysvammaisuus jne. Yksi taustasyy ovat kehitykselliset oppimisvaikeudet Kognitiivisissa toiminnoissa ilmeneviä vaikeuksia, jotka ovat taustaltaan neurobiologisia; niiden pohja on varhaisessa aivojen kehityksessä tai synnytyksen aikaisissa ongelmissa Usein perinnöllisiä Ei muita sairauksia tai vammoja ongelmien syinä Ei syynä peruskoulutuksen puute Esiintyvyys noin % Sivu 3

4 Kehityksellisten vaikeuksien luokittelua Lukivaikeus (dysleksia, Lukemiskyvyn häiriö) Matematiikan vaikeus (dyskalkulia, Laskemiskyvyn häiriö) Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, Kehityksellinen kielihäiriö; Puheen tuottamisen häiriö, Puheen ymmärtämisen häiriö) Hahmottamisen vaikeudet / hahmotushäiriöt Motorisen oppimisen vaikeudet (Motoriikan kehityshäiriö) Tarkkaavuuden vaikeudet (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ADHD) Nukari Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 4

5 ICD-10 tautiluokitus ja oppimisvaikeudet Suomessa on käytössä ICD-10 tautiluokitus (Stakes, 1999) F80-F89: Psyykkisen kehityksen häiriöt F80 Puheen ja kielen kehityshäiriöt F80.1 Puheen tuottamisen häiriö F80.2 Puheen ymmärtämisen häiriö F81 Oppimiskyvyn häiriöt F81.0 Lukemiskyvyn häiriö F81.1 Kirjoittamiskyvyn häiriö F81.2 Laskemiskyvyn häiriö F81.3 Monimuotoinen oppimiskyvyn häiriö F81.8 Muu oppimiskyvyn häiriö F81.9 Määrittämätön oppimiskyvyn häiriö F82.0 Motoriikan kehityshäiriö F83.0 Monimuotoiset kehityshäiriöt Sivu 5

6 Käytös- ja tunnehäiriöt F90-F98: Tavallisesti lapsuus- tai nuoruusiässä alkavat käytös- ja tunnehäiriöt F90 Hyperkineettiset häiriöt F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö F90.1 Hyperkineettinen käytöshäiriö F90.8 Muu hyperkineettinen häiriö F90.9 Määrittämätön hyperkineettinen häiriö Sivu 6

7 ICD-10 Psyykkisen kehityksen häiriöt Psyykkisen kehityksen häiriöille on yhteistä aina lapsuuteen sijoittuva alku keskushermoston biologiseen kypsymiseen liittyvät kehityksen estymät tai viivästymät ja tasainen kulku ilman oireiden lievenemis- ja pahenemisvaiheita Häiriytyneitä toimintoja puhe, avaruudellista hahmottamista edellyttävät taidot, lihasten motorinen yhteistoiminta Häiriö lievenee lapsen kasvaessa, pieniä puutteita voi säilyä aikuisikäänkin Tyypillisesti sukuanamneesissa samanlaiset tai samansukuiset häiriöt ovat yleisiä Useimpien häiriöiden etiologia on tuntematon eivätkä häiriöiden rajat ja jaot alaryhmiin ole selviä Useat näistä häiriöistä ovat monta kertaa yleisempiä pojilla kuin tytöillä (THL, 2012.) Sivu 7

8 F81 Oppimiskyvyn häiriöt (ICD-10) Normaali taitojen omaksuminen on häiriytynyt kehityksen varhaisvaiheista alkaen Ei johdu pelkästään oppimistilaisuuksien puutteesta eikä älyllisestä kehitysvammaisuudesta Syynä ei myöskään hankinnaiset aivovammat, puutteet näöntai kuulon tarkkuudessa tai tunnehäiriöt, vaikka näitä muita häiriöitä voi esiintyä samanaikaisesti Liittyy usein myös esim. tarkkaavaisuuden puute, käytöshäiriö, muu kehityshäiriö (esim. motoriikan kehityshäiriö tai puheen ja kielen kehityshäiriö) Usein häiriö jatkuu läpi nuoruuden aikuisikään asti (THL, 2012.) Sivu 8

9 Lukemiskyvyn häiriö Lukemiskyvyn häiriö (F81.0, ICD-10) Lukutaidon kehittymisessä merkittäviä puutteita (eivät selity yksinomaan älykkyysiällä, näön epätarkkuudella tai riittämättömällä kouluopetuksella) Luetun ymmärtäminen, luettujen sanojen tunnistaminen, suullinen lukutaito ja lukemista edellyttävien tehtävien suorittaminen voivat kaikki olla puutteellisia Liittyy usein kirjoittamishäiriöitä, jotka usein säilyvät nuoruusikään asti, vaikka lukutaito jonkin verran paranisikin Kouluiässä mukana on usein tunne- ja käytöshäiriöitä Huono osallistuminen koulunkäyntiin ja vaikeudet sosiaalisessa sopeutumisessa ovat yleisiä seurauksia, varsinkin peruskoulun yläluokilla ja peruskoulun jälkeisissä opinnoissa (THL, 2012) Sivu 9

10 Kirjoittamiskyvyn häiriö Kirjoittamiskyvyn häiriö (F81.1, ICD-10) Kirjoittamistaidon kehittymisessä on merkittäviä puutteita, jotka eivät liity lukemiskyvyn häiriöön eivätkä selity pelkästään alhaisella älykkyysiällä, näön epätarkkuudella tai riittämättömällä kouluopetuksella Sekä suullinen tavaamistaito että kyky kirjoittaa sanoja oikein ovat puutteelliset (Mikäli vaikeus liittyy täysin käsin kirjoittamiseen, tätä diagnoosia ei käytetä) (THL, 2012.) Sivu 10

11 Lukivaikeuteen usein liittyviä tiedonkäsittelyn ongelmia Vaikeutta hahmottaa ja käsitellä kielen äänteitä, tavuja ja tavun osia mielessä Vaikeutta myös mm. näissä: Nopea nimeäminen, kielellinen lyhytkestoinen muisti, työmuisti, foneeminen sanasujuvuus (Felton, Naylor, & Wood, 1990, Hatcher, Snowling, & Griffiths, 2002; Leinonen ym., 2001, Laasonen, Lehtinen, Leppämäki, Tani & Hokkanen, 2010, Laasonen ym.,2012, Smith-Spark, Fisk, Fawcett & Nicolson 2010) Prosessointinopeus (Peter, Matsushita, & Raskinda, 2011; Park & Lombardino, 2011) Tarkkaavuuden ongelmat (Hari & Renvall, 2001; Laasonen ym. 2012) Toiminnanohjauksen ongelmat (Smith-Spark ym. 2016) Ks. esim. Peterson R & Pennington B. Developmental dyslexia. The Lancet, 2012, 379, Sivu 11

12 Lukivaikeus aikuisuudessa; koetut ongelmat kirjallisuuden mukaan Lukunopeus, kirjoittaminen, muistaminen ja ajanhallinta (Hatcher, Snowling, & Griffiths, 2002) Keskittymisen herpaantumista, hajamielisyyttä, sanahakua, suunnittelun vaikeuksia (Smith-Spark, Fawcett, Nicolson, & Fisk, 2004) Prospektiivisen ja retrospektiivisen muistamisen hankaluutta (Smith-Spark, Ziecik, & Sterling, 2016) Työmuistin, suunnittelun, tehtävien monitoroinnin ja organisoinnin vaikeutta (Smith-Spark ym. 2016) Sivu 12

13 Laskemiskyvyn häiriö Laskemiskyvyn häiriö (F81.2, ICD-10) Laskutaidon kehittymisessä on heikkoutta, joka ei selity yleisellä kehitysvammaisuudella tai puutteellisella kouluopetuksella Häiriö koskee enemmän peruslaskutaitoja, kuten yhteen-, vähennys- sekä kerto- ja jakolaskutaitoa kuin algebraan, trigonometriaan, geometriaan ja laskentaan liittyviä käsitteellisempiä matemaattisia taitoja Laskemiskyvyn häiriöt ovat monimuotoisia: epäonnistuminen laskutoimituksen idean ymmärtämisessä puuttuva kyky ymmärtää matemaattisia käsitteitä tai merkkejä epäonnistuminen numeeristen symbolien tunnistamisessa vaikeus suorittaa matemaattisia perustehtäviä, e) vaikeus tunnistaa mitkä numerot kuuluvat käsillä olevaan matemaattiseen tehtävään, vaikeus asettaa numeroja kunnolla riviin tai sijoittaa desimaalipilkkuja tai symboleja laskutoimitusten aikana laskujen huono sijoittelu käytössä olevaan tilaan ja kyvyttömyys oppia kertotaulua (THL, 2012) Sivu 13

14 Matematiikan oppimisvaikeus Lukumäärien, lukujonon ja suuruusluokkien hahmottamisen ja ymmärtämisen vaikeudet matematiikan oppimisvaikeuden ytimessä Rinnalla tai sijaan voi ilmetä muiden oppimisvaikeuksien aiheuttamaa hankaluutta matemaattisissa taidoissa, päällekkäistyminen yleistä Kolmasosalla lapsista, joilla oli dyskalkulia, se oli ainoa oppimisvaikeus (von Aster ym. 2007) Emotionaaliset tekijät; matematiikka-ahdistus Esiintyvyyden on arvioitu olevan 5-8% (Geary 2004; Gross-Tsur ym. 1996) Ks. esim. katsaus: Rubinsten & Henik 2009 tai Räsänen P. Laskemiskyvyn häiriö eli dyskalkulia. Duodecim 2012, 128, Sivu 14

15 Muut taustavaikeudet matematiikassa Lukivaikeuden yhteydessä Ulkoa oppiminen vaikeaa; kertotaulu, laskusääntöjen muistaminen Peruslaskutoimitusten tulokset eivät automatisoidu Kymmenylitykset ja päässälaskut hankalia Sanalliset tehtävät hankalia Kielihäiriöihin liittyen: Sanalliset tehtävät hankalia ymmärtää Matemaattisten käsitteiden ja symbolien ymmärtäminen vaikeaa Näönvaraisiin hahmotusvaikeuksiin liittyen: Avaruudellinen hahmotus, lukukäsitteen ja suuruusluokkien mieltäminen Matemaattisten symbolien, tilan, määrän ja muodon hahmottaminen Tarkkaamattomuuteen/toiminnanohjaukseen liittyvät virheet: Lukujen kopioiminen, lainausten muistaminen, laskumerkkien huomiointi Monivaiheiset prosessit; vaikeus valita / vaihtaa tarvittaessa laskutapaa Vaikeus arvioida omaa suoriutumistaan Sivu 15

16 Puheen ja kielen kehityshäiriöt F80 Puheen ja kielen kehityshäiriöt Normaali kielen omaksuminen on häiriytynyt kehityksen varhaisvaiheista asti Eivät suoraan johdu neurologisista poikkeavuuksista, puhemekanismin häiriöistä, aistivammoista, älyllisestä kehitysvammaisuudesta eivätkä ympäristötekijöistä Puheen ja kielen kehityshäiriöistä seuraa usein muita häiriöitä, kuten luku- ja kirjoitushäiriöitä, ihmissuhdehäiriöitä sekä tunne- ja käytöshäiriöitä THL, 2012 Sivu 16

17 Puheen tuottamisen häiriö F80.1 Puheen tuottamisen häiriö Lapsi voi käyttää normaalisti muutamia yksittäisiä sanoja, mutta sitten seuraa sanaston kehityksen pysähtyminen tai kielen käytön kehityksen hidastuminen Usein puheen tuottamisen häiriöön liittyy viivästymiä tai poikkeavuuksia sanojen ja äänteiden tuottamisessa Myöhemmin mm. rajoittunutta sanaston kehitystä, liiallista muutaman yleisen sanan käyttöä, vaikeutta löytää sopivia sanoja, sanojen korvaamista, ilmaisun liiallista lyhyyttä ja kypsymättömiä lauserakenteita Lisäksi lauseopillisia virheitä, esim. sanojen loppujen tai etuliitteiden poisjättämistä ja kielioppivirheitä Nonverbaalinen viestintä lähes normaalia ja kyky kommunikoida ilman sanoja melko hyvä Vaikeudet kaverisuhteissa, tunnehäiriöt, käytöshäiriöt ja/tai yliaktiivisuus ja tarkkaamattomuus ovat yleisiä erityisesti kouluikäisillä THL, 2012 Sivu 17

18 Puheen ymmärtämisen häiriö F80.2 Puheen ymmärtämisen häiriössä kyky ymmärtää kieltä on älykkyysikää huonompi Lähes aina myös puheen tuottamisessa on merkittävää häiriötä, ja poikkeavuudet sanojen ja äänteiden tuottamisessa ovat yleisiä Puheen ymmärtämisen häiriön merkkejä mm. 1-vuotiaalla reagoimattomuus tuttuihin nimiin, 1,5-vuotiaalla kyvyttömyys tunnistaa vähintään muutamia yleisiä esineitä, ja 2-vuotiaalla kyvyttömyys seurata yksinkertaisia ohjeita Myöhemmin kyvyttömyyttä ymmärtää kieliopillisia rakenteita ja kielen tarkempia vivahteita (esim. äänensävyä) Puheen ja kielen kehityksen häiriöistä juuri tähän liittyy useimmin tunne- ja käytöshäiriöitä sekä sosiaalisia häiriöitä Hyperaktiivisuus, tarkkaamattomuus, puutteelliset sosiaaliset taidot ja kavereista eristäytyminen sekä ahdistus, sensitiivisyys ja liiallinen ujous ovat myös yleisiä oireita THL, 2012 Sivu 18

19 Kehityksellinen kielihäiriö (DLD, Developmental Language Disorder) Suomessa aiemmin kutsuttu dysfasiaksi ja kielelliseksi erityisvaikeudeksi Vuonna 2019 otettu käytötön WHO:n uutta ICD-11-luokitusta mukaileva termi kehityksellinen kielihäiriö, edelleen noudatetaan ICD-10:n diagnostista kriteeristöä Tautiluokituksessa määritellään puheen tuottamisen (F80.1) ja puheen ymmärtämisen (F80.2) osalta erikseen Ks. Bishop ym ja Bishop ym CATALISE Käypä hoito Kehityksellinen kielihäiriö, 2019 (lapset ja nuoret) Nukari Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 19

20 Kehityksellinen kielihäiriö Kielelliset taidot kehittyvät lapsuudessa tavallista hitaammin Suurella osalla myöhemmin lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia Aikuisuudessa voi edelleen ilmetä vaikeuksia mm. : Sanavaraston hallinnassa Luetun ja kuullun ymmärtämisessä Kielellisessä muistissa ja työmuistissa Sanojen löytämisessä / tavutuksessa / lauserakenteissa / Abstraktin kielen ja käsitteiden ymmärtämisessä pitkien, käsitteellisten ja monimutkaisten kuultujen ja luettujen lauseiden ymmärtäminen usein puutteellista Esiintyvyyden on arvioitu noin 7% (Käypä hoito, 2019) Ks. esim. Aro ym. 2007: Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. Sivu 20

21 Hahmotusvaikeus / hahmotushäiriö Ei omaa diagnostista luokitusta ICD-10 tautiluokituksessa (Stakes, 1999) Saatetaan käyttää esim. F81.9 Määrittämätön oppimiskyvyn häiriö Tähän ryhmään kuuluvat määrittämättömät häiriöt, joissa on merkittävää kykenemättömyyttä oppimisessa eikä häiriö selity älyllisellä kehitysvammaisuudella, näön tai kuulon puutteilla eikä riittämättömällä kouluopetuksella. THS, 2012 Hahmottamishäiriöissä vaikeaa käsitellä mielessään aistitietoa, vaikka aistit toimivat normaalisti Tavallisimmin vaikeudet liittyvät nähdyn tiedon käsittelyyn, kuten kohteen tunnistamiseen tai erottamiseen tai löytämiseen tai kolmiulotteiseen ympäristöön liittyvän tiedon, kuten tilasuhteiden, liikkeen tai suunnan ymmärtämiseen Eivät ole yksi yhtenäinen kokonaisuus, käsittävät monia erilaisia vaikeuksia Nukari Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 21

22 Hahmotushäiriöiden tuore suomalainen määritelmä Räsänen ym. 2019: Hahmotushäiriöillä tarkoitetaan sellaisia ajattelutoimintojen vaikeuksia, joissa aistihavainnosta ei pystytä muodostamaan kohteen tunnistamisen, käsittelyn tai asioiden välisten sijainti-, etäisyys-, tai liikesuhteiden ymmärtämisen kannalta mielekästä, toimintaa tukevaa mielikuvaa. Ks. Tarkemmin Räsänen ym. (2019) Hahmotusvaikeudet. Teoksessa Ahonen ym. Oppimisen vaikeudet Ks. Tietoa ja harjoituksia: Nukari Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 22

23 Hahmotushäiriö voi painottua luonteeltaan erilaisiin ongelmiin Näönvaraisen havainnon muodostus ja -tulkinta Näönvarainen erottelu Avaruudellisten suuntien ja suhteiden arviointi (visuospatiaalinen) Osista kokonaisuudeksi hahmottaminen (visuokonstruktiivinen) Silmä-käsi yhteistyö (visuomotorinen koordinaatio) Nukari Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 23

24 Hahmotusvaikeuksien ilmeneminen käytännössä Tilojen ja kappaleiden hahmottaminen (rakentelu, kokoaminen) Suunnistaminen, paikkojen löytäminen, reittien oppiminen (bussinkuljettaja, taksinkuljettaja ym.) Käsien taidot (piirtäminen, puutyöt, käsityöt) Kuvallinen muistaminen Kaavakkeiden täyttäminen ja symbolien ymmärtäminen Etäisyyksien ja nopeuksien hahmottaminen (liikenne, pallopelit) Matematiikan vaikeudet Mittasuhteet (ravintola-ala) Aikajatkumoiden hahmottamisen haasteet (historia oppiaineena) Kokonaisuuksien jäsentämisen hankaluus Vaikeudet sosiaalisessa kanssakäymisessä Nukari Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 24

25 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö F90-F98: Tavallisesti lapsuus- tai nuoruusiässä alkavat käytös- ja tunnehäiriöt F90 Hyperkineettiset häiriöt, joille ominaista: varhainen alku (tavallisesti ennen viiden vuoden ikää) kestävyyden puute älyllistä osallistumista vaativissa toiminnoissa taipumus siirtyä toiminnasta toiseen saamatta mitään valmiiksi järjestymätön, hajanainen ja liiallinen toiminnallisuus kestävät tavallisesti läpi kouluvuosien ja jopa aikuisikään asti, mutta usein tapahtuu asteittaista paranemista aktiivisuudessa ja tarkkaavuudessa käyttäytymisen näkökulmasta arvioituna tarkkaavuuden ongelmat ovat keskeinen piirre hyperkineettisissä häiriöissä (THL, 2012.) F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (Attention Deficit Hyperactivity Disorder, ADHD) Sivu 25

26 Tarkkaavuushäiriö Aikuisuudessa levottomuus voi vähentyä Voi olla myös tarkkaavuusvaikeuksia ilman ylivilkkautta Kognitiivisia vaikeuksia Toiminnanohjaus (inhibointi, suunnitelmallisuus) Tarkkaavuus (ylläpitäminen, jakaminen) Vaativamman prosessoinnin hitaus Muisti Kognitiivisten oireiden lisäksi keskeisiä myös tunne-elämän vaikeudet ja liitännäisoireet Oppimisvaikeudet Psykiatriset häiriöt (ahdistus, masennus, päihteet) Aikuisilla esiintyvyys noin 2,5-3,5% (oireet ilmennyttävä jo lapsuudessa) Ks. Käypä hoito ADHD, 2019 Virta & Salakari (2012). ADHD-aikuisen selviytymisopas; Uudistettu painos 2018 Sivu 26

27 Tarkkaavuushäiriö käytännössä Vaikeus keskittyä lukemaan / seurata luentoa tai keskustelua Levottomuutta / kärsimättömyyttä /vaikeutta olla paikallaan Vaikeus suunnitella omaa toimintaa ja järjestää asioita Ajanhallinnan ja arjenhallinnan ongelmia Vaikea viimeistellä töitä / tehdä tylsää työtä tarkkaavaisesti Impulsiivisuutta, taipumusta toimia nopeasti ja harkitsemattomasti, innostuu asioista, mutta ne jäävät kesken Häiriintyy herkästi ärsykkeistä, huomio siirtyy herkästi epäolennaiseen Unihäiriöt tai siirtynyt vuorokausirytmi, vaikea herätä aamuisin Huono itsetunto, taipumus masennukseen/ahdistuneisuuteen Sivu 27

28 Infograafi oppimisvaikeuksista Sivu 28

29 Lähteet Felton, R., Naylor, C. & Wood, F. (1990). Neuropsychological profile of adult dyslexics. Brain and Language, Geary D (2004). Mathematics and learning disabilities. Journal of Learning disabilities, 37(1), Gross-Tsur V, Manor O & Shalev R (1996). Developmental dyscalculia: prevalence and demographic features. Developmental Medicine and Child Neurology, 38, Hatcher, J., Snowling, M. J. & Griffiths, Y. (2002). Cognitive assessment of dyslexic students in higher education. British Journal of Educational Psychology, 72, Hari, R., & Renvall, H. (2001). Impaired processing of rapid stimulus sequences in dyslexia. Trends in Cognitive Sciences, 5, Hari, R., Renvall, H., & Tanskanen, T. (2001). Left minineglect in dyslexic adults. Brain, 124, Laasonen, M., Salomaa, J. Cousineau, D., Leppämäki, S, Tani, P., Hokkanen, L. & Dye, M. (2012). Project DyAdd: Visual attention in adult dyslexia and ADHD. Brain and Cognition, Laasonen, M., Service, E. & Virsu, V. (2002). Crossmodal temporal order and processing acuity in developmentally dyslexic young adults. Brain and Language, 80(3), Laasonen, M., Virsu V, Oinonen S, Sandbacka M, Salakari A & Service E (2012). Phonological and sensory short-term memory are correlates and both affected in developmental dyslexia. Reading and Writing, doi: /s Leinonen, S., Müller, K., Leppänen, P., Aro, M., Ahonen, T. & Lyytinen, H. (2001). Heterogeneity in adult dyslexic readers: Relating processing skills to the speed and accuracy of oral text reading. Reading and Writing: An Interdisciplinary Journal, 14, Sivu 29

30 Lähteet Nukari J (2010) Aikuisten oppimisvaikeuksien psykologinen arviointi. Kuntoutussäätiön työselosteita 39/2010. Peterson, R. & Pennington, B. (2012). Developmental dyslexia. Lancet, 379, Rack, J. (1997). Issues in the assessment of developmental dyslexia in adults: theoretical and applied perspectives. Journal of Research in Reading, 20(1), Räsänen, P. ( Laskemiskyvyn häiriö eli dyskalkulia. Duodecim, 128, Rubinsten & Henik Developmental Dyscalculia: heterogeneity might not mean different mechanisms. Trends in Cognitive Sciences, 13(2), Smith-Spark, J., Fawcett, A., Nicolson, R. & Fisk, J. (2004). Dyslexic students have more everyday cognitive lapses. Memory, 12(1), Smith-Spark, J., Fisk, J., Fawcett, A. & Nicolson R. (2010). Investigating the central executive in adult dyslexics: Evidence from phonological and visuospatial working memory performance. European Journal of Cognitive Psychology, 15(4), Smith-Spark, J., Henry, L., Messer, D., Edvardsdottir & Ziecik, A. (2016). Executive functions in adults with developmental dyslexia. Res Dev Disabil, 53-54: Smith-Spark, J., Ziecik, A. & Sterling, C. (2016). Self-Reports of Increased Prospective and Retrospective Memory Problems in Adults with Developmental Dyslexia. Dyslexia, 22, Stakes (1999). Tautiluokitus ICD-10, 2. painos. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2012). Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. 2. uudistettu painos. Suomalainen teos: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sivu 30

31 Oppimisen tuen keskus Oppimisvaikeus.fi verkkopalvelu aikuisten oppimisvaikeuksiin Tietoa, tukea ja käytännön neuvoja sekä oppimisvaikeuksista kärsiville että ammattilaisille Ammattilaisverkosto: uutiskirje, tietoa mm. maksuttomista koulutuksista ja palveluista: Oppimisvaikeuksien tukiryhmät 2 x lukukaudessa (OPPI, OPI IISISTI) Oppi-digi: yksilöllinen etävalmennus 2-5 krt Chat ja verkkoneuvonta: Oppimisvaikeus.fi, webinaarit kuntoutussaatio.fi/oppimisentuki/ Sivu 31

32 Oppimisvaikeuksien puheeksi otto - itsearviokyselyt Oppimisvaikeuksien ensivaiheen tunnistamisen ja puheeksi oton välineenä Voi myös täyttää haastatellen Lukivaikeuden tunnistuslista perustuu British Dyslexia Associationin tunnistuslistaan suomennettu ja muokattu Kuntoutussäätiön Opi oppimaan hankkeessa Löytyy myös ruotsinkielinen ja selkokielinen versio Sivu 32

33 Lukivaikeuden tunnistuslista (ent. oppimisvaikeuksien tunnistuslista) Ohessa on 22 kysymystä, jotka liittyvät lukivaikeuteen tai yleisemmin oppimisvaikeuksiin. Kysymyslista on suuntaa-antava ja sen tarkoituksena on helpottaa oppimisvaikeuden tunnistamista. Merkitse rasti jokaiseen kysymykseen, johon vastaat kyllä. 1. Onko lukemisesi hidasta? 2. Onko vieraiden sanojen lukeminen sinulle hankalaa? 3. Onko sinun vaikea muistaa lukemasi tekstin sisältöä? 4. Vältätkö lukemista? 5. Onko vieraiden kielten oppiminen ollut sinulle hankalaa? 6. Onko sinulla oikeinkirjoitusvirheitä? 7. Onko päässä laskeminen ilman apuvälineitä sinusta vaikeaa? 8. Onko sinun hankala seurata puhetta esimerkiksi isossa ryhmässä? 9. Onko sinun vaikea lausua pitkiä sanoja? 10. Onko sinusta vaikea ottaa vastaan puhelinviestejä ja välittää niitä eteenpäin? 11. Jos teet jotakin ja sinut keskeytetään, unohdatko mitä olit tekemässä? 12. Sekoitatko usein päivämäärät ja kellonajat niin, että tulet väärään aikaan tapaamisiin? 13. Onko sinusta vaikea muistaa sujuvasti kuukausien järjestys? 14. Onko sinusta vaikea luetella kuukausien nimet takaperin? 15. Menevätkö puhelinnumeron numerot helposti väärin kun valitset niitä? 16. Sattuuko sinulle usein huolimattomuusvirheitä? 17. Onko lomakkeiden täyttö sinusta hankalaa? 18. Onko sinun vaikea muistaa ihmisten nimiä, vaikka yrität painaa niitä mieleen? 19. Oliko kertotaulun oppiminen koulussa vaikeaa? 20. Sekoitatko usein oikean ja vasemman? 21. Onko asioiden kirjallinen ilmaisu sinulle hankalaa? 22. Onko kartan lukeminen tai uudessa paikassa perille löytäminen sinulle vaikeaa? Oppimisen tuen keskus ǀ Oppimisvaikeus.fi Sivu

34 Kysely Oppimisen ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) Seula toimii alkukartoituksena vaikeuksien tunnistamisessa Vapaasti ladattavissa netistä, löytyy myös tulkintaohjeet ammattilaiselle Aina hyvä käydä tulokset ammattilaisen kanssa läpi Kieliversiot myös ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, arabiaks ja dariksi E-KOMO Lisäksi pelkät oppimisvaikeuskysymykset sisältävä versio: Kysely oppimisen ongelmista Kaikki versiot löytyvät täältä: Sivu 34

35 Nukari Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 35

36 Kiitos!