Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa

Transkriptio

1 Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten ongelmien päällekkäistymisen huomioiminen arvioinneissa 2. Käyttäytymisen tason ongelmien arviointimenetelmät 1

2 1. Kehitykselliset psykopatologiat Pennington, 2006 Kehitykselliset häiriöt Pennington etiologia multifaktoriaalinen (geenit, ympäristö & interaktio) 2. geneettiset ja ympäristön suojaavat ja riskitekijät muuttavat normaalin kehityksen edellyttämiä kognitiivisia toimintoja ja tuottavat käyttäytymisen tason oireita jotka määrittelevät häiriön 3. mikään etiologinen tekijä ei yksin riitä aiheuttamaan häiriötä 4. kehityksellisten häiriöiden komorbiditeetin selityksenä osittain yhteiset etiologiset ja myöhemmät riskitekijät 5. häiriön luonne on jatkuva ja kvantitatiivinen, ei erillinen ja laadullinen, raja häiriön ja ei-häiriön välillä epätarkka 2

3 Kehityspolut esim. ADHD- ODD Sonuga-Barke ym., 2005 Kehityksellisten ongelmien yhtäaikaisuus Nuoruusiässä ADHD-dg (Hurtig ym., 2007) Masennus 13,3% Käytöshäiriö 16,2% Uhmakkuushäiriö 27,6% Kouluiässä AS/HFA dg (Mattila ym., 2010) ADHD 38% Uhmakkuushäiriö 16% Ahdistuneisuushäiriö 42% Oppimisvaikeudet ADHD 45 % (DuPaul ym., 2013) Uhmakkuushäiriö (pojat) 29 % (Willcut & Pennington, 2000) Käytöshäiriö (pojat) 21 % Depressio (tytöt)22 % Ahdistuneisuus 23% 3

4 Impulsiivisuus, levottomuus Sosiaaliset vaikeudet, konfliktit kaverisuhteissa Käyttäytymisen tason päällekkäistyminen kielihäiriö? ADHD? ASD? käytöshäiriö uhmakkuus? masennus? ahdistuneisuus? Aggressiivinen käyttäytyminen Kehityksellisten häiriöiden näkökulman toteutuminen arvioinnissa Tietoisuus kehityksellisten vaikeuksien päällekkäistymisestä Sekä että johtopäätökset Samat oireet/ käyttäytymisen piirteet voivat liittyä eri oireyhtymiin Yhden oireyhtymän kriteerien täyttyminen ei poissulje muiden oireyhtymien esiintymistä Tarvittaessa tutkimusotteen laajentaminen ohjaaminen jatkotutkimuksiin, ohjeistus? yhteistyö arvioinnin alkumetreiltä (vrt. neuropsykiatriset tiimit) 4

5 2. Käyttäytymisen tason arviointi Neuropsykiatristen ongelmien arviointi lisännyt tarvetta behavioraalisten arviointimenetelmien kehittämiseen (esim. Klenberg ym., 2010) Esim. tarkkaavuusvaikeuksien arviointi psykologisten testien sensitiivisyys ADHD-ydinoireiden erottamisessa heikko (Seidman, 2006) Korrelaatiot toiminnanohjauksen testien ja käyttäytymisen tason toimintojen välillä pieniä ja epäjohdonmukaisia (Anderson ym., 2002; Bennet ym., 2005 ; Lawrence ym., 2004) Kyselylomakkeet arviointimenetelminä Edut Kattavat ko. piirteen tai oireilun laaja-alaisesti Systemaattinen kartoitus, tiedonkeruun vaihtelun vähentäminen Määrällistää havainnot käyttäytymisen/ oireiden ilmenemisestä, yleisyydestä ja vaikeusasteesta Tuo esiin useita olennaisia näkökulmia: vanhemmat, opettajat, nuoren oma Vertailtavuus Eri arvioijien (tilannetekijöiden) suhteen Vertaisten suhteen Laajemman ikäryhmän tai populaation suhteen Ekologinen validiteetti voi olla suurempi kuin testeillä (esim. toiminnanohjaus) 5

6 Kyselylomakkeet arviointimenetelminä Haitat Virhetekijöiden vaikutus arviointiin Lapsen/ nuoren kognitiivinen kyky arviointiin (itsearvioinnit) Kyselylomakkeen raja-arvojen käyttö ainoana diagnostisena kriteerinä Puutteellinen psykometriikka Kyselymenetelmän psykometriset ominaisuudet Tulisi olla selkeästi raportoitu Reliabiliteetti sisäinen yhtenäisyys uusinta-arvio arvioitsijoiden välinen Validiteettikysymyksiä sisältö kriteeri rakenne Normitiedot ikäryhmä & sukupuoli soveltuvuus, kulttuurierot ajankohtaisuus, muutokset kulttuurin sisällä 6

7 Potential users of rating scales should not blindly assume that a wellknown scale will meet the measurement needs for a particular application. Myers & Winters (2002) Ten-Year Review of Rating Scales. I: Overview of Scale Functioning, Psychometric Properties, and Selection. JAACAP, 41 (2), II: internalisaatio-oireet III: itsetuhoisuus, kognitiivinen tyyli ja itsetunto IV: traumat V: ADHD Lähteet Anderson, V. A., Anderson, P., Northam, E., Jacobs, R. & Mikiewicz, O. (2002). Relationships between cognitive and behavioral measures of executive function in children with brain disease. Child Neuropsychology, 8, Bennett, P. C., Ong, B. & Ponsford, J. (2005). Assessment of executive dysfunction following traumatic brain injury: Comparison of BADS with other clinical neuropsychological measures. Journal of the International Neuropsychological Society, 11, DuPaul, G. J., Gormley, M. J., Laracy, S. D. (2013). Comorbidity of LD and ADHD: Implications of DSM-5 for Assessment and Treatment. Journal of Learning Disabilities, 46, Hurtig, T., Ebeling, H., Taanila, A., Miettunen, J., Smalley, S. L. et al. (2007). ADHD Symptoms and Subtypes: Relationship Between Childhood and Adolescent Symptoms. Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry, 46, Klenberg, L., Jämsä, S., Häyrinen, T., Lahti-Nuuttila, P. & Korkman, M. (2010) The Attention and executive function rating inventory (ATTEX): Psychometric properties and clinical utility in diagnosing ADHD. Scandinavian Journal of Psychology, 51, Lawrence, V., Houghton, S., Douglas, G., Durkin, K., Whiting, K. & Tannock, R. (2004). Executive function and ADHD: A comparison of children s performance during neuropsychological testing and real world activities. Journal of Attention Disorders, 7(3),

8 Lähteet Mattila, M. L., Hurtig, T., Haapsamo, H., Jussila, K., Kuusikko-Gauffin, S. et al. (2010) Comorbid psychiatric disorders associated with asperger syndrome/high-functioning autism: A community and clinic-based study. Journal of Autism and Developmental Disorders, 40, Myers & Winters (2002) Ten-Year Review of Rating Scales. I: Overview of scale functioning, psychometric properties, and selection. Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry, 41, Pennington, B. F. (2006) From single to multiple deficit models of developmental disorders. Cognition, 101, Seidman, L. J. (2006). Neuropsychological functioning in people with ADHD across the lifespan. Clinical Psychology Review, 26, Sonuga-Barke, E. J. S., Auerbach, J., Campbell, S. B., Daley, D. & Thompson, M. (2005) Varieties of preschool hyperactivity: multiple pathways from risk to disorder. Developmental Science, 8, Willcut, E. G. & Pennington, B. F. (2000) Psychiatric Comorbidity in Children and Adolescents with Reading Disability. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 41,