KARSTULAN KUNTA TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KARSTULAN KUNTA TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 2 Suunnitelmien yleiset perusteet ja kehitysnäkymät 2 Kuntastrategia ja palveluorganisaatio 3 Talousarvion laadintaperusteet 4 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kunnan edustajille tytäryhteisöissä 8 2. KÄYTTÖTALOUSOSA 12 Kunnanvaltuusto 12 Kunnanhallituksen päävastuualue 13 Sosiaali- ja terveystoimen päävastuualue 29 Sivistystoimen päävastuualue 32 Teknisen toimen päävastuualue 47 Päävastuualueiden talousarviot yhteensä TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA YHTEENVETOLASKELMA TALOUSARVIOSTA VUODELLE LIITTEET: Liite 1: Henkilöstösuunnitelma Liite 2: Tilastoja Liite 3: Investointiohjelma 1

3 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT SUUNNITELMIEN YLEISET PERUSTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinta on tapahtunut aikana, jolloin kuntakenttä on melkoisen myllerryksen keskellä. Viimeisten vuosien aikana on ollut menossa useita merkittäviä kuntien toimintaan ja talouteen keskeisesti vaikuttavia uudistuksia. Kuntien rahoitukseen keskeisesti vaikuttava valtionosuusuudistus tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Uudistuksen vaikutukset vaihtelevat merkittävästi kunnittain. Karstulan kunta on valtakunnallisesti kymmenen eniten menettävän kunnan joukossa, kun uudistus pienentää kunnan valtionosuuksia arviolta hieman alle 1,6 miljoonaa euroa. Uudistuksen vaikutukset tulevat voimaan viiden vuoden siirtymäkauden aikana. Toinen keskeinen kuntien toimintaan ja talouteen vaikuttava uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, joka tulee eduskunnan käsittelyyn joulukuun alussa Uudistus muuttaa merkittävästi kunnan mahdollisuuksia vaikuttaa sote-palveluiden järjestämiseen, tuotantoon ja talouteen. Uudistuksen mukaan palveluiden järjestämisvastuu kootaan viidelle sote-alueelle ja tuotantovastuu maakunnallisiin kuntayhtymiin. Tätä kirjoitettaessa ei vielä ole tarkkaa tietoa uudistuksen vaikutuksista kuntien rahoitusosuuksiin. Lisäksi eduskunnan käsittelyssä on kuntalain kokonaisuudistus, jonka on tarkoitus tulla voimaan pääosin vuoden 2015 aikana. Uusi kuntalaki vahvistaa kuntakonsernin kokonaisuuden huomioon ottamista sekä toiminnan ja talouden suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Karstulan kunnan toimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti. Toiminnan menoja on pystytty pienentämään eläköitymisiä hyödyntäen niin, ettei korvaavaa työvoimaa ole aina tarvinnut palkata. Talouden haasteet ja tulevien vuosien merkittävä eläköityminen edellyttävät panostusta toiminnan kehittämiseen vielä entistäkin enemmän. Tätä ajatellen erityinen toiminnan kehittämisohjelma on käynnistetty yhteistyössä koko kunnan henkilöstön kanssa. Valtion vetäytyminen omasta osuudestaan kansalaisten palveluiden rahoituksessa valtionosuuksia leikkaamalla on siirtänyt rahoitusvastuuta entistä enemmän kunnille. Tämä on johtanut merkittävällä tavalla kunnallis- ja kiinteistöverojen korottamiseen koko maassa. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen iskee erityisen kovasti Karstulaan. Vuoden 2015 talousarvion yhteydessä Karstulassakin korotetaan kunnallisveroprosenttia jo toisena vuonna peräkkäin. Karstulan veroprosentit säilyvät kuitenkin edelleen erittäin kilpailukykyisinä verrattuna Keski-Suomen kuntiin ja erityisesti saman kokoluokan verrokkikuntiin koko maassa. Edellä kuvatuista epävarmuustekijöistä ja tulevaisuuden rahoitushaasteista huolimatta vuoteen 2015 lähdetään olosuhteisiin nähden kohtuullisista asetelmista. Kunnassa on yleisestä talouden tilanteesta huolimatta vireää ja kehittyvää yritystoimintaa. Myös rakentaminen on jatkunut. Muun muassa jäähallia viimeistellään, keskustaan rakennetaan uutta kauppaa ja myös uusi rivitalohanke on liikkeellä. Keskustan ilme uudistuu, kun vanha K-kauppa puretaan ja keskusta avartuu uudella tavalla. Pitkään kaivattu torikin on saamassa oman paikkansa. Karstulan kunta haluaa omalta osaltaan aktiivisesti vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin. Vuoden 2014 aikana on käynnistetty Hyvinvoiva Karstunen -toimintaohjelmaa ja talousarviossa esitetään määrärahaa hyvinvointituvan tilojen hankkimiseen. Samoissa tiloissa jatkaisi edelleen yhteispalvelupiste ja Kelan palvelut. Hyvinvointiohjelman tavoitteena on ensisijaisesti edistää kuntalaisten hyvinvointia ja sitä kautta myös ennaltaehkäisevästi vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää pienentävästi. Edellä kuvatulla tavalla epävarmojen, mutta myös tulevaisuuteen luottavasti katsovien näkymien keskellä Karstulan kunnan talousarviota vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma vuosille on valmisteltu siitä lähtökohdasta, että kunnan palvelut tullaan edelleenkin säilyttämään laadukkaina ja korkeatasoisina. Pidämme huolta siitä, että Karstula on tulevaisuudessakin kokoaan suurempi maineensa veroinen! 2

4 KUNTASTRATEGIA JA PALVELUORGANISAATIO Keskeisin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja on Karstulastrategia Sen pohjalta kullekin hallintokunnalle, palvelukeskukselle ja palveluyksikölle on hyväksytty oma strategiansa. KARSTULASTRATEGIA 2015 Kunnanvaltuusto PERUSTEHTÄVÄ (Minkä vuoksi Karstulan kunta on olemassa? Mikä on Karstulan kunnan olemassaolon oikeutus?) PÄÄMÄÄRÄ (Miten Karstulan kunnan perustehtävä suoritetaan? Miten turvataan karstusten hyväksyntä Karstulan kunnan olemassaololle ja tarjotaan muun kuntavaihtoehdon omaavalle / sitä harkitsevalle kilpailukykyinen vaihtoehto?) VALITUT STRATEGIAT (Miten Karstulan kunnan päämäärään päästään? Millaisin periaattein kunta toimii?) TOIMINTALINJAT (Miten kuntapalvelujen keskeiset kehittämistoimet suunnataan vuosina ) TARJOAMME TYÖN TEKEMISEEN JA YRITTÄMISEEN KANNUSTAVAN SEKÄ ASUMISEEN JA VAPAA-AIKAAN VIIHTYISÄN MAASEUTUMAISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN! TUOTAMME KUNTAPALVELUT KUNNAN OMANA PALVELUNA TÄYDENNETTYNÄ KUNTIEN YHTEISILLÄ, YRITYSTEN JA KOLMANNEN SEKTORIN PALVELUILLA. TOIMIMME TULEVAISUUSLÄHTÖISESTI, YRITTÄJÄMÄISESTI, TALOUDELLISESTI JA AKTIIVISEN VUOROVAIKUTTEISESTI VIESTIEN. OLEMME KUNTASEKTORIN EDELLÄKÄVIJÄ (VISIONÄÄRI). VAHVISTAMME ELINKEINOELÄMÄN, KOLMANNEN SEKTORIN JA KUNNAN YHTEISTYÖTÄ. TOTEUTAMME KARSTUSTEN YHTEISTÄ TAHTOA STRATEGIAMME MUKAISESTI. HUOLEHDIMME TYÖN TEKEMISEN JA YRITTÄJYYDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN AJANMUKAISUUDESTA MONIPUOLISTAMME ASUMISEN JA VAPAA-AJAN MAHDOLLISUUKSIA EDISTÄMME KUNTALAISTEN OMAEHTOISTEN HYVINVOINTIPALVELUJEN TARJONTAA KEHITÄMME PAIKALLISIA PERUS- JA 2.ASTEEN KOULUTUSPALVELUITA HUOLEHDIMME PAIKALLISISTA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISTA PALKKAAMME STRATEGIAN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMIIN KUNTAPALVELUIHIN TARVITTAESSA UUTTA HENKILÖSTÖÄ Karstulan kunnan palveluorganisaatio luottamustoimielinten osalta esitetään seuraavassa kaaviossa. Palkatun henkilöstön organisaatio esitetään talousarvion liitteenä olevassa henkilöstösuunnitelmassa. Työnjaosta ja päätösvallasta annetut määräykset sisältyvät kunnanvaltuuston hyväksymiin johtosääntöihin. 3

5 KUNNANVALTUUSTO KUNNAN TOIMINTA JA TALOUS = KUNTASTRATEGIA, JÄRJESTETTÄVÄT KUNTAPALVELUT, ORGANISOITUMISEN JA KONSERNIOHJAUKSEN PERIAATTEET, TALOUDEN PERIAATTEET, KESKUSVAALILAUTAKUNTA, VAALILAUTAKUNTA JA -TOIMIKUNTA KUNTALAKI JA VAALILAKI TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNTALAKI 9 LUKU KUNNANHALLITUS JÄRJESTETTÄVIEN KUNTAPALVELUJEN ORGANISOINTI SEKÄ KONSERNIJOHTO JA OHJAUS/TOIMINTA JA TALOUS, Konserniohjaus ja -talous, kunnan edunvalvonta, elinkeino- ja työllisyysasiat, maaseutupalvelut, asuntopalvelut, kaavoitus- ja maapolitiikka, kiinteistöt, ruokahuolto, hankinnat, Kunnanhallituksen jaostoille ja lautakunnille johtosäännöillä siirretyt sekä toimikunnille annetut tehtävät ja konsernipalvelut KSL KVA OY KS OY Henkilöstöjaosto Työnantajapalvelut Sosiaali- ja terveysjaosto Sosiaali- ja terveyspalveluiden konserniohjaus Viestintäjaosto Sisäinen ja ulkoinen tiedotus, tietoverkot Maaseutujaosto Lomitus- ja maaseutupalvelujen ohjaus KLV OY PLE OY SHP KY, SOTE KY, APS PK-SVP SIVISTYSLAUTAKUNTA JOHTOSÄÄNNÖLLÄ LTK:LLE SIIRRETYT TEHTÄVÄT Päivähoito, esi- ja perusopetus, lukio ja muu 2. aste, kansalaisopisto, kirjasto, kulttuuri, nuoriso, liikunta, TEKNINEN LAUTAKUNTA JOHTOSÄÄNNÖLLÄ LTK:LLE SIIRRETYT TEHTÄVÄT Viranomais-, tila-, kunnallistekniikka, palo- ja pelastus-, jätehuolto- ja yksityistiepalvelut SAMMAKKOKANGAS OY POKE PK-S MUSIIKKIOPISTO ALUEELLINEN PALO- JA PELASTUSLAITOS JÄTELAUTA- KUNTA KUNTAPALVELUJEN KÄYTTÄJÄT Palvelufoorumit TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET Talousarvion sitovia eriä ovat kuntalain 65 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tavoitteet ja mittarit Talousarvion tavoiteasettelussa pyritään kuvaamaan niiden sitovuutta valtuusto- ja lautakuntatasolla. Tavoitteiden ja mittareiden kehittämistä jatketaan edelleen sekä luottamustoimielinten että päätöksiä valmistelevien viranhaltijoiden osalta. Käyttötalousosassa esitetään vertailutietoina talouden tunnuslukuja vuodelta Vertailuun soveltuvia kustannustietoja on peruspalveluiden osalta koottu Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastoista. Mittareilla euroa/asukas ja euroa/asiakas lasketut tunnusluvut kertovat, paljonko kunta käyttää rahaa jonkin peruspalvelun tuottamiseen. Huomattavan suuret asukaskohtaiset kustannukset voivat viitata joko suureen palvelutarpeeseen tai palvelutuotannon ylikapasiteettiin. Huomattavan matalat asukaskohtaiset kustannukset voivat puolestaan viestittää palvelutuotannon alikapasiteetista, jolloin palveluita ei tuoteta tarpeita vastaavasti tai toimitaan alimitoitetulla tavalla. Mittarilla euroa/suorite puolestaan kuvataan palvelun järjestämisen taloudellisuutta ja siitä voi tehdä päätelmiä palvelutuotannon tehokkuudesta. Kustannustehokkuus ei kuitenkaan kuvaa palvelujen laatua ja sisältöä. Vertailutietojen tarkastelussa on syytä huomioida, että vaihtelut ovat varsin suuria ja tilastointiin voi liittyä kustannusten oikean kohdentamisen ongelma. Palkat ja henkilöstömenot Palkat on budjetoitu talousarvioon varaamalla laskennallisesti olevalle henkilöstölle lokakuussa 2013 tehdyn työmarkkinaratkaisun mukainen lisäys henkilöstömenoihin. Kunta-alan uusi sopimuskausi alkoi ja sopimuk- 4

6 set ovat voimassa saakka. Ensimmäisellä sopimusjaksolla kunta-alan sopimuksissa toteutetaan vielä toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 % sopimuskorotus lukien ja tämän korotuksen toteuttamisessa otetaan huomioon vuosilomalain muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Toisen sopimusjakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta työmarkkinajärjestöt neuvottelevat kesäkuussa Kunnan henkilöstömenojen arvioidaan olevan vuonna 2015 kaikkiaan euroa. Kuntayhtymät ja muu yhteistyö Kunnan käyttötalouden menoihin sisältyvät seuraavat merkittävät maksuosuudet kuntayhtymille ja muille yhteistyökumppaneille: SoTe kuntayhtymä - Perusturvaliikelaitos Saarikan oma toiminta - Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keski-Suomen liitto Jyväskylän kaupunki, palo- ja pelastustoimi Viitasaaren kaupunki, - ympäristöterveydenhuolto - eläinlääkintähuolto Pihtiputaan kunta, maaseutuhallinto Suomen Kuntaliitto ry Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry, Leader-ohjelma euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa Avustusmäärärahat Talousarvioon on sisällytetty avustusmäärärahat seuraaviin jo aikaisemmin käytössä olleisiin tukijärjestelmiin: Uudisasukkaan asumistuki. Tukijärjestelmässä myönnetään tuki yksityiselle ensiasunnon hankkivalle henkilölle tai perheelle, joka rakentaa tai ostaa itselleen ensimmäisen omistusasunnon Karstulassa ja joka asuu pysyvästi tässä hankkimassaan asunnossa kunkin vuoden alussa 1.1. Tuen määrä on 250 euroa tuen kohteena olevassa kiinteisössä ao. vuonna 1.1. asunutta ja pysyväksi asukkaaksi henkikirjoitettua henkilöä kohti. Tukiaika on kolme vuotta (kolme vuotuiserää). Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2015 talousarviossa on arviolta euroa. Maksuton päivähoito tai kotihoidon kuntalisä. Tukijärjestelmässä mennessä syntyville karstusille lapsille järjestetään 12 kuukauden ajan maksuton päivähoitopaikka tai vaihtoehtoisesti maksetaan kotona tai yksityisessä hoidossa hoidettaville alle 3-vuotiaille kotihoidon tuen kuntalisää 100 euroa kuukaudessa. Em. 12 kuukauden jakso voi muodostua yksinomaan päivähoidosta, kotihoidosta, yksityisestä hoidosta tai näiden eri hoitomuotojen yhdistelmästä. Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2015 talousarviossa on arviolta euroa. Vanhusten siivouspalvelujen oston tukeminen. Tukijärjestelmässä tuetaan yli 80-vuotiaiden kuntalaisten siivouspalvelujen ostamista siivouspalveluyrityksiltä. Kunta maksaa yli 80-vuotiaiden kuntalaisten siivouspalvelujen käytöstä yritykselle 10 euroa kuukaudessa taloutta kohti eli enintään 120 euroa vuodessa taloutta kohti. Käytännössä siivouspalveluyritykset laskuttavat yli 80-vuotiaiden kuntalaisten ostamasta siivouspalvelusta kuntaa em. tuen osuuden ja ylimenevän osuuden asiakkaalta. Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2015 talousarviossa on arviolta euroa. Sotaveteraanien ateria- ja siivouspalvelut. Tukijärjestelmässä kunta järjestää kunnan alueella kotona asuville sotaveteraaneille ateriapalvelut viitenä päivänä viikossa ja siivouspalvelut noin kaksi tuntia kerran kuukaudessa. Ateriapalvelut on perusteltua järjestää myös sotaveteraanin kanssa samassa taloudessa asuvalle puolisolle. Sotaveteraanilla tarkoitetaan Kelan rintamalisää saavaa henkilöä. Kela maksaa rintamalisää Suomessa asuvalle miehelle tai naiselle, jolla on rintamasotilastunnus tai naisille myönnetty rintamapalvelutunnus tai rintamatunnus tai veteraanitunnus. Lisä maksetaan myös miinanraivaajille, joille Sota-arkisto on antanut todistuksen osallistumisesta miinanraivaustehtäviin vuosina Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2015 talousarviossa on arviolta euroa. 5

7 Oppisopimustuki. Tukijärjestelmän mukainen kunnallinen oppisopimustuki myönnetään kunnan lisätukena valtion tukemaan oppisopimukseen, joka on tehty sellaisen karstulalaisen ensisijaisesti alle 25-vuotiaan henkilön kanssa, joka on ammatillista peruskoulutusta vailla tai ammatillisen peruskoulutuksen omaava mutta työpaikan saanti edellyttää työpaikkakoulutusta. Tuki myönnetään Karstulassa toimivalle pk-yritykselle. Tuen määrä on euroa kuukaudessa, keskimäärin tuki on 168 euroa kuukaudessa. Tukiaika on enintään puolet (50 %) oppisopimusajasta. Tuki maksetaan jälkikäteen samoin perustein kuin valtion maksama oppisopimuksen koulutuskorvaus. Lisäksi edellytetään, että oppisopimustuen saava yritys ei saa tuen saamiseksi lomauttaa tai irtisanoa nykyistä työvoimaa. Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2015 talousarviossa on arviolta euroa. Nuorten kesätyöllistäminen yrityksissä tai yhteisöissä. Tukijärjestelmässä kunta myöntää avustusta Karstulassa sijaitseville yrityksille ja yhteisöille karstusten vuotiaiden nuorten työllistämiseen kuukauden mittaiseen työsuhteeseen kesäkaudella Avustus on suuruudeltaan 270 euroa kesätyöntekijää kohti. Avustukset myönnetään yritysten ja yhteisöiden hakemusten perusteella ja maksetaan jälkikäteen edellyttäen selvitystä työnantajalle kuuluvien velvoitteiden hoitamisesta. Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2015 talousarviossa on arviolta euroa. Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmät. Kunta myöntää avustusta haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien asetuksen mukaiseksi kunnostamisen vauhdittamiseen. Avustusta on päätetty myöntää hajaasutusalueiden jätevesiä koskevan asetuksen siirtymäajan päättymiseen saakka. Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2015 talousarviossa on arviolta euroa. Yksityistieavustukset. Kunta myöntää avustusta yksityisteiden perusparannus- ja kunnostushankkeisiin sekä yksityisteiden kunnossapitoon teknisen lautakunnan päättämien periaatteiden mukaan. Avustuksiin varattu määräraha vuoden 2015 talousarviossa on euroa. Avustukset kansalais-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoiminnalle. Kunta myöntää toiminta- ja kohdeavustuksia, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoiminnalle. Harkinnanvaraisista avustuksista päättää sivistyslautakunta kunnanhallituksen hyväksymän avustussäännön periaatteiden mukaan. Avustuksiin varattu määräraha vuoden 2015 talousarviossa on euroa. Verotulot Kunnan tuloveroprosentiksi vuodelle 2015 on määrätty 20,0 %. Kiinteistöveroprosenteiksi vuodelle 2015 on määrätty - yleinen kiinteistövero 0,85 % - vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero 0,45 % - muiden asuinrakennusten kiinteistövero 1,00 % - voimalaitosten kiinteistövero 1,00 % - yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero 0,00 %. Talousarvioon on budjetoitu seuraava arvio verotuotoista: Tuloveron (kunnallisveron) tuotto Kiinteistöveron tuotto Yhteisöveron tuotto Verolajien tuotot yhteensä Verotuotot, /asukas ( asukaslukuennuste 4 298) euroa euroa euroa euroa 2 880,18 euroa Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (1704/2009) sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuu- 6

8 teen sisältyvät yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus, harkinnanvarainen valtionosuuden korotus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio. Peruspalvelujen alustava valtionosuusprosentti vuodelle 2015 on 25,42 % ja kunnan omarahoitusosuus on 3 522,89 euroa/asukas. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen (1705/2009) euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.). Talousarvioon on budjetoitu seuraava arvio valtionosuuksista: Valtionosuudet yhteensä Valtionosuudet, /asukas ( asukaslukuennuste 4 298) euroa 3 490,00 euroa Maksut ja muut toimintatuotot Maksut ja muut toimintatuotot ovat monilta osin lainsäädännön määrittämiä. Niiltä osin kuin päätösvalta on kunnalla, maksut ja muut toimintatuotot pyritään pitämään kohtuullisina. Lainanottoperiaatteet ja maksuvalmiuden ylläpitäminen Lainanotto on viime vuosina tapahtunut kuntatodistuksilla, koska lyhytaikaisten (1 3 kk) kuntatodistusten korkotaso on ollut todella matala ja vaihdellut viimeisten parin vuoden aikana noin 0,1-0,2 prosentissa. Näillä näkymin tällaista lainanottoperiaatetta on tarkoitus jatkaa. Mikäli korkotasossa kuitenkin tapahtuu tai näyttää tapahtuvan oleellisia muutoksia, on siihen syytä reagoida tilanteen edellyttämällä tavalla. Kunnanhallitus voi markkinatilanteen muuttuessa muuttaa lyhytaikaisia lainoja pitkäaikaisiksi lainoiksi ilman kunnanvaltuuston erillistä päätöstä enintään puolet kunnan kokonaislainamäärästä. Kunnanhallitus voi lisäksi ryhtyä toimiin korkosuojausten ottamiseksi kunnan lainoihin valtuuston hyväksymän erillisen valtuutuksen mukaisesti. Kunnalla on ns. Valo-rahoja sijoitettuna tätä talousarviota laadittaessa noin 4 miljoonaa euroa, joista 1 miljoona on määräaikaistalletuksena ja 3 miljoonaa vähäriskisessä korkorahastossa. Sijoitusten tuotto on ollut pitkään selkeästi lainoista maksettua korkoa suurempi. Viimeisen parin vuoden ajan sijoitusten tuotto on ollut alhaista, mutta myös korkotaso on ollut erittäin alhainen. Kunnan sijoitusten ja lainamäärän suhdetta on jatkuvasti syytä tarkastella sijoitusten tuoton ja lainojen korkotason muutosten kannalta. Samalla tulee kiinnittää huomiota kunnan lainamäärään ja sen kasvuun. Sijoituksia hoidetaan valtuuston hyväksymien sijoitustoiminnan periaatteiden mukaisesti. Taloussuunnitelma Talouden pitemmän aikavälin suunnittelu ja taloussuunnitelman laatiminen vuosille on erittäin haasteellista. Kuntien talouden ja rahoituksen osalta merkittäviä muutoksia on tuonut valtionosuusuudistus, jonka johdosta Karstulan kunnan valtionosuudet tulevat pienenemään merkittävästi. Toinen erittäin merkittävä tekijä kuntien tulevaisuuden rahoituksen ja talouden kannalta on sote-uudistus ja siihen liittyvän rahoitusjärjestelmän muutos. Edellä mainittujen lisäksi valtakunnallinen ja kansainvälinen taloustilanne luo merkittäviä haasteita kuntien omille verotuotoille, mutta myös paineita valtiolle tervehdyttää edelleen valtiontaloutta kuntien rahoitusta leikkaamalla. Karstulan kunnan osalta haasteen tuo valtionosuuskriteerien muutos siten, että ikärakennetekijän osalta ikääntyneen väestön painoarvoa pienennettiin. Kunnan verotulojen kehitys on hyvin riippuvaista yleisen taloustilanteen kehityksestä, mutta merkittävää vaikutusta on myös paikallisilla investoinneilla ja elinkeinoelämän vireydellä. Kunta voi omilla toimillaan vaikuttaa suunnitelmavuosien talouteen hyvin rajallisesti. Merkittävimmin voimme vaikuttaa ylläpitämällä kuntalaisten hyvinvointia ja ennaltaehkäisemällä kustannusten kasvua muun muassa Hyvinvoiva Karstunen -ohjelman toimenpitein. Edellä mainituista syistä taloussuunnitelma vuosille on varsin ohjeellinen ja tarkentuu oleellisesti varsinaisen talousarviovuoden aikana. 7

9 Talousarvion sitovuus ja tilivelvollisuus Kunnanvaltuusto vahvistaa taloussuunnitelman ensimmäisen vuoden 2015 talousarviona sitovana noudatettavaksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena noudatettavaksi. Kunnanhallitus saattaa vahvistetun talousarvion täytäntöönpano-ohjeineen lautakuntien noudatettavaksi. Erillisiä käyttösuunnitelmia ei tehdä. Talousarvio on valtuustoon nähden sitova seuraavilla talousarviokokonaisuuksilla: - kunnanhallitus - sosiaali- ja terveystoimi - sivistystoimi - tekninen toimi - tuloslaskelma - investoinnit - rahoituslaskelma. Kunnanvaltuusto päättää määrärahat ja tuloarviot sekä tavoitteet tehtäväalueittain. Investointimäärärahat myönnetään hankkeittain. Talousarvio on kunnanvaltuustoon nähden sitova nettomääräisenä käyttötalouden ulkoisten erien osalta päävastuualueittain ja investointien osalta hankkeittain. Rahoituslaskelman eristä pitkäaikaisten lainojen ja lyhytaikaisten lainojen yhteismäärän muutos ja antolainojen lisäys on valtuustoon nähden sitova. Käyttötalouden osalta talousarvio on kunnanhallitukseen ja lautakuntiin nähden sitova kustannuspaikoittain. Sitovuustasona menoihin ja tuloihin nähden ovat nettomenot. Henkilöstömenoja tai niiden säästöjä ei saa käyttää muiden menolajien katteeksi. Määrärahojen riittävyydestä, tuloarvioiden ja tavoitteiden toteutumisesta vastaavat - tilivelvolliset luottamushenkilöt: kunnanhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet - tilivelvolliset viranhaltijat: kunnanjohtaja ja palvelukeskusten johtajat. TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN KONSERNIJOHDOLLE JA KUNNAN EDUSTAJILLE TYTÄRYHTEISÖISSÄ Kuntalaki korostaa valtuuston vahvaa asemaa ja kokonaisvastuuta toiminnasta ja taloudesta. Kuntalain 13 :n mukaan valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Lisäksi valtuusto päättää myös kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Valmisteilla oleva uusi kuntalaki korostaa koko kuntakonsernin roolia ja ohjausta. Karstulan kuntakonsernin taloushallinnon ja -ohjauksen toimivuuden varmistamiseksi, vuoden 2015 aikana selvitetään konsernin taloushallinnon palveluiden kokoaminen yhteen yksikköön. Kunnanvaltuuston hyväksymällä konserniohjeella on annettu toimintaohjeet ja periaatteet Karstulan kuntakonserniin kuuluville tytäryhteisöille. Edellä olevassa luottamushenkilöorganisaatiokaaviossa on virallisesti kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen lisäksi esitetty muutkin sellaiset yhteisöt, joiden toiminta on kunnan kannalta merkittävää ja joiden konserniohjaus on näin ollen tärkeää. Konserniohjauksen sisältö on määritelty konserniohjeissa ja vastuutus kunnanvaltuuston hyväksymillä johtosäännöillä. Kunnanhallitus esittää talousarviossa 2015 ja taloussuunnitelmassa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi seuraavat kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet ja konserniohjauksen periaatteet: Kunnanvaltuuston hyväksymä kulloinkin voimassaoleva kuntastrategia on kunnan toiminnan ja talouden keskeinen lähtökohta. Kunnan talouden tasapainottamista jatketaan edelleen tavoitteena olla riiittävän vahva peruskunta järjestämään tarvittavat kuntapalvelut kuntalaisille. Tavoitteiden toteutumista seurataan tilinpäätöksen mukaisen vuosikatteen avulla, laatimalla keskeisistä päätöksistä strategiavaikuttavuuden arviointi sekä tarkastelemalla, miten aiemmat, keskeisten päätösten strategiavaikuttavuuden arvioinnit ovat toteutuneet. 8

10 Kunnanvaltuusto hyväksyy talousarviossa vuosittain konserniohjauksen periaatteet kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden ja yhteisöjen osalta. Konserniohjauksen periaatteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksen ja erillisten infotilaisuuksien tietojen pohjalta. KARSTULAN KUNTAKONSERNI TYTÄRYHTEISÖT KUNTAYHTYMÄT OSAKKUUSYHTEISÖT Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy 100 % Karstulan Lämpöverkko Oy 100 % Karstulan Vuokra-asunnot Oy 100 % As Oy Vuokrakelsa 100 % As Oy Vuokrakarstu 68 % Puulaakson Energia Oy 59 % SoTe kuntayhtymä 30,59 % Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 2,21 % Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä 4,2 % Keski-Suomen liitto 1,4 % Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy Yhtiön toimialana on Karstulan kunnan elinkeinoelämän edistäminen ja sen rakenteen monipuolistaminen. Tässä tarkoituksessa yhtiö voi toimia yhteistyössä myös Karstulan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Kunta omistaa 100 % yhtiön osakkeista. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Elinkeino- ja yritysasioita yleensä käsitteleviä infoja pidetään ajankohtaisten hankkeiden yhteydessä kunnanhallitukselle yhtiökokousasioiden lisäksi 2 3 / vuosi sekä kunnanvaltuustoinfo vähintään 1 / vuosi. Puulaakson Sijoituksen neuvottelukunta toimii ohjeensa mukaisesti yhteistyöelimenä. Yhtiö kehittää yrittämisen toimintaympäristöä kilpailukykyisemmäksi sekä edistää asiakkaidensa kannattavan liiketoiminnan kehittymistä, rahoituksen järjestymistä ja osaamista. Työpaikkaomavaraisuus Yritysten määrä Työpaikkaomavaraisuus 100 %. Yritysten määrä entisellä tasolla. Yhtiö toimii arvojensa mukaisesti: luottamuksellisuus, nopeus, yritysja asiakaslähtöisyys, joustavuus ja ennakkoluulottomuus. Yhtiön toiminta on tehokasta ja taloudellista. Asiakastyytyväisyyskyselyt Tilikauden tulos Asiakastyytyväisyys keskimäärin hyvä. Nollatulos. 9

11 Karstulan Vuokra-asunnot Oy Yhtiön toimialana on rakennuttaa, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja vuokratonteilla olevia rakennuksia, ostaa ja vuokrata alueita, rakennuksia ja huoneistoja, antaa vuokralle kiinteistöjä ja huoneistoja sekä harjoittaa kiinteistöjen ja vuokratonteilla olevien rakennusten isännöinti- ja huoltotoimintaa. Kunta omistaa 100 % yhtiön osakkeista. Kunnanhallitus nimeää yhtiön hallituksen jäsenet. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Yhtiön keskeisistä asioista annetaan infoa kunnanhallitukselle yhtiökokousasioiden käsittelyn yhteydessä. Yhtiö tarjoaa monipuolista ja viihtyisää vuokra-asumisympäristöä karstulalaisille ja kuntaan muuttaville. Asuntojen kuntoonpano Asuntohakemusten käsittelyaika Asuntojen kunnostuksesta on alle 10 vuotta 30 % asunnoista, vuotta 60 % asunnoista. Päätöksen saa 1 viikon kuluessa asuntohakemuksen jättämisestä. Vuokra-asunnot ovat käyttötarkoi- Vuokrausaste Vuokrausaste 85 % tuksensa mukaisessa käytössä. Yhtiön toiminta on taloudellisesti kannattavaa vuokratuloihin perustuen. Tilinpäätös Tilikauden tulos positiivinen. Vieraan pääoman määrä taseessa vähenevä. Vuokrasaamiset < 5 % liikevaihdosta. Karstulan Lämpöverkko Oy Yhtiön toimialana on kaukolämmön siirto- ja jakeluverkon sekä siihen liittyvien lämpölaitosten omistaminen ja käyttäminen, kaukolämmön myyminen ja välittäminen. Kunta omistaa 100 % yhtiön osakkeista. Kunnanhallitus nimeää yhtiön hallituksen jäsenet. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan tai yhtiön hallituksen puheenjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Mahdollisten periaateratkaisujen yhteydessä pidetään infoja kunnanhallitukselle sekä kunnanvaltuustolle. Mahdollisimman moni yhtiön kannalta taloudellisesti liitettävissä oleva kiinteistö tulee kaukolämmön piiriin. Vuotuiset ja yhteenlasketut liittyjätiedot Alueellisesti kilpailukykyisellä asiakashinnalla pienehkön osingon jakaminen omistajille. Hintavertailut Tilinpäätöstiedot Puulaakson Energia Oy Yhtiön toimialana on prosessihöyryn, prosessilämmön, kaukolämmön ja sähkön tuottaminen, osakassopimuksen mukaisesti puupohjaisen polttoaineen avulla omakustannushintaan osakkaille. Kunta omistaa yhtiöstä noin 59 %. Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat yhtiön hallituksen jäseniksi. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan tai yhtiön hallituksen puheenjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Mahdollisten periaateratkaisujen yhteydessä pidetään infoja kunnanhallitukselle sekä kunnanvaltuustolle. 10

12 Yhtiö tuottaa osakassopimuksen Omakustannushinnan kehitys mukaisesti omakustannusperiaatteella kaukolämpöenergiaa Karstulan Lämpöverkko Oy:lle Yhtiö toimii taloudellisesti kannattavasti ja pystyy vastaamaan käyttösekä investointikustannuksistaan. Hintavertailu Tilinpäätöstiedot Muut Karstulan kunnan kannalta keskeiset yhteisöt Karstulan kunnan konserniohjaukseen ja -talouteen sekä edunvalvontaan liittyen keskeisiä, viralliseen kuntakonserniin kuulumattomia yhteisöjä ovat mm. Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ky, SoTe ky, Karstulan Asumispalvelusäätiö, Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelu Oy, POKE, Pohjoisen Keski-Suomen musiikkiopisto, Sammakkokangas Oy ja jätelautakunta, sekä Keski-Suomen palo- ja pelastuslaitos. Näiden yhteisöjen osalta konserniohjauksesta vastaava luottamushenkilötoimielin on määritelty johtosäännöillä. Keskeinen periaate toiminnan ja talouden ohjauksessa on Karstulastrategia 2015 sekä yleinen toiminnallis-taloudellisuus. Konserniohjauksessa tulee huomioida riittävä ja säännöllinen yhteistyö asianomaisten yhteisöjen hallinnossa mukana erityisesti Karstulasta olevien henkilöiden kanssa. 11

13 2. KÄYTTÖTALOUSOSA KUNNANVALTUUSTO Toimielimet: KUNNANVALTUUSTO, KESKUSVAALILAUTAKUNTA, TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimielinten tehtävät: Kunnanvaltuusto on kunnan ylin päättävä elin, joka vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta.valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, konserniohjauksen periaatteista sekä hallinnon järjestämisen, talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista. Valtuusto hyväksyy kunnan talousarvion ja tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta. Lisäksi valtuusto huolehtii, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Keskusvaalilautakunta on lakisääteinen lautakunta, jonka kunnanvaltuusto asettaa toimikaudekseen. Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on huolehtia kunnallisvaalien ja valtiollisten vaalien järjestämisestä kunnassa vaalilainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tarkastuslautakunta on lakisääteinen lautakunta, jonka kunnanvaltuusto asettaa toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastusta varten. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan tehtävät on määritelty kunnan tarkastussäännössä (kvalt / 37). Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kunnanvaltuuston kustannuspaikalle varataan määräraha kunnanvaltuuston toimintaan. Vaalien kustannuspaikalle varataan määräraha eduskuntavaalien toimittamiseen huhtikuussa Tilintarkastuksen kustannuspaikalle varataan määräraha tarkastuslautakunnan toimintaan sekä ulkoisen tarkastuksen eli tilintarkastuksen ostopalveluun auktorisoidulta JHTT-tilintarkastusyhteisöltä. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Vastuuhenkilöt: kunnanjohtaja Eino Nissinen, hallintojohtaja Salla Manni Kunnanvaltuusto (EN) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,0 Tulos , Vaalit (SM) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,2 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,1 Toimintakate ,1 Tulos , Tilintarkastus (EN) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,0 Tulos , Kokousjärjestelmä (EN) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintakate ,9 Tulos ,9 12

14 KUNNANHALLITUKSEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: KUNNANHALLITUS Kunnanhallituksen tehtävänä on vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus vastaa valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti kunnan järjestämisvastuulla olevien kuntapalvelujen organisoinnista, konsernijohdosta ja -ohjauksesta, kunnan edunvalvonnasta, kunnanhallitukselle määrätyistä tehtäväalueista sekä yhteensovittaa lautakuntien sekä niiden alaisina toimivien palvelukeskusten toiminnan kunnanvaltuuston taloudellisesti kestävällä tavalla määrittämien voimavarojen mukaisesti. Palvelukeskukset: KUNTAKONSERNIN PALVELUKESKUS huolehtii, että kunnan ja kuntakonsernin hallinnossa, taloudenhoidossa sekä muussa toiminnassa noudatetaan kunnanvaltuuston hyväksymää kuntastrategiaa. Lisäksi palvelukeskus huolehtii kuntakonsernin keskitettyjen palvelujen järjestämisestä. HALLINTO- JA TALOUSPALVELUKESKUS tukee kunnan muiden palvelukeskusten palvelutuotantoa tuottamalla näiden tarvitsemia asiantuntija- ja tukipalveluja. Lisäksi palvelukeskus huolehtii joidenkin kunnan yleishallinnon viranomaistehtävien järjestämisestä. Palveluja tuotetaan sopimusperusteisesti myös kuntakonsernille ja kuntaorganisaation ulkopuolelle. LOMITUSPALVELUKESKUS toimii sopimusperusteisena Melan paikallisyksikkönä järjestäen maatalousyrittäjien lomituspalvelut pohjoisen Keski-Suomen kahdeksan kunnan alueella. Tilivelvolliset viranhaltijat: kunnanjohtaja Eino Nissinen, hallintojohtaja Salla Manni, lomituspalvelujohtaja Kyllikki Vuorinen KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2015 KUNNANHALLITUKSEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatuotot ,4 % Myyntituotot ,9 % Maksutuotot ,4 % Tuet ja avustukset ,0 % Muut toimintatuotot ,4 % Toimintakulut ,6 % Henkilöstökulut ,4 % Palvelujen ostot ,7 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,6 % Avustukset ,7 % Muut toimintakulut ,5 % TOIMINTAKATE ,2 % Poistot ja arvonalentumiset ,0 % TILIKAUDEN TULOS ,1 % Kunnanhallituksen päävastuualueen talousluvuissa on mukana edellä kuvattu kunnanvaltuuston toiminta (kunnanvaltuuston, vaalien ja tilintarkastuksen kustannuspaikat). 13

15 Päävastuualueen toimintatuotot Päävastuualueen toimintakulut Myyntituotot Tuet ja avustukset Maksutuotot Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset KUNNANHALLITUS Toimielimet: KUNNANHALLITUS, KUNNANHALLITUKSEN JAOSTOT (HENKILÖSTÖJAOSTO, SOSIAALI- JA TERVEYSJAOSTO, VIESTINTÄJAOSTO, MAASEUTUJAOSTO), VANHUSNEUVOSTO, TOIMIKUNNAT Toimielinten tehtävät: Kunnanhallitus toteuttaa valtuuston hyväksymää strategiaa toiminnassaan ja päätöksenteossaan sekä arvioi strategian toteutumista kaikissa kunnan toiminnoissa ja toiminnan tasoilla. Kunnanhallitukselle kuuluvien lakisääteisten tehtävien lisäksi erityisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että kunnan strategiaprosessi on toimiva ja että kunnanvaltuustolla on riittävät mahdollisuudet strategian käsittelyyn sekä välineet raportoinnin ja seurannan varmistamiseen. Kunnanhallitus ohjaa, johtaa, valvoo ja sitouttaa järjestelmällisesti kunnan omaa organisaatiota sekä omistajaohjauksen ja muun yhteydenpidon kautta keskeisiä yhteistyöverkostoja. Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto huolehtii, että kuntapalveluja tuottava palkatun henkilöstön palveluorganisaatio toimii kuntastrategian mukaisella tavalla tulevaisuuslähtöisesti, yrittäjämäisesti ja taloudellisesti, ja että kunnan työnantaja-asemasta ja kunta-alan sopimuksista aiheutuvista velvoitteista huolehditaan asianmukaisesti. Kunnanhallituksen sosiaali- ja terveysjaosto huolehtii kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä kuntastrategian mukaisesti ja toimintaympäristön muutokset huomioiden. Jaosto vaikuttaa konserniohjauksella siihen, että kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään laadukkaasti ja taloudellisesti, edistävät kuntalaisten hyvinvointia ja huomioivat palvelukysynnän muutokset. Kunnanhallituksen viestintäjaosto huolehtii, että kuntaviestintä vahvistaa kuntastrategiassa määriteltyä mielikuvaa Karstulasta. Kunnanhallituksen maaseutujaosto huolehtii, että lomituspalvelukeskuksen henkilöstö toimii lomituslain ja Melan asetusten ja ohjeiden mukaisesti, ja toimii hallintohenkilöstön tukena päätöksissä. Jaosto valvoo maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta koskevan kuntien välisen sopimuksen toteutumista. Vanhusneuvosto on perustettu kunnanhallituksen päätöksellä / 71 kunnan ja sen alueella asuvien ja toimivien ikäihmisten ja heidän järjestöjensä yhteistyöelimeksi. Toimikunnat ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien määrätyn tehtävän hoitamiseksi asettamia toimielimiä. Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kustannuspaikoille varataan määrärahat toimielinten toimintaan. Kunnanhallituksen kustannuspaikalle kirjataan myös kunnanjohtajan ja osin hallintojohtajan palkkauskulut. Toimikuntien kustannuspaikalle kirjataan myös kustannuksia osallistumisista nimettynä kunnan edustajana seudullisiin ym. yhteisiin toimikuntiin. 14

16 KUNNANHALLITUS Strategian mukainen aktiivinen ja ennakoiva kotikunnan kehittäminen. Kunnan elinvoimaisuuden ja suhteellisen kilpailukyvyn säilyttäminen Päätösten strategianmukaisuus Kunnassa olevien työpaikkojen ja yritysten määrän sekä muiden keskeisten elinvoimatekijöiden kehitys Strategiavaikuttavuuden arviointi kaikista keskeisistä päätöksistä. Elinvoimatekijät eivät heikkene. KUNNANHALLITUKSEN HENKILÖSTÖJAOSTO Kunnalla on toimiva palveluorganisaatio ja hyvä työnantajamaine, jota rakennetaan henkilöstöjaoston strategian mukaisesti. Henkilöstöjaoston strategian osaalueiden toteutuminen. Palvelutuotannon muutostarpeiden sekä henkilöstö- ja osaamisrakenteiden muutosten ennakoiminen. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Kunnan palkkausjärjestelmä on taloudellisesti kestävä ja kannustava. Toteutetut toimenpiteet Työn vaativuuden ja työsuorituksen arviointiin perustuvan palkkausjärjestelmän kehittäminen edelleen. KUNNANHALLITUKSEN SOSIAALI- JA TERVEYSJAOSTO Sosiaali- ja terveyspalvelujen omistajaohjauksen toimivuus Annettujen kannanottojen ja ohjeiden vaikutus lopullisiin päätöksiin. Kunta saa omat näkemyksensä esitettyä selkeästi sosiaali- ja terveystoimen sidosryhmille. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso tehokkaasti ja taloudellisesti. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Hyvinvoiva karstunen -kokonaisuus Hyvinvoiva karstunen -ohjelman toteuttaminen Eteneminen suunnitelman mukaan KUNNANHALLITUKSEN VIESTINTÄJAOSTO Kuntaviestintä vahvistaa myönteistä kuntakuvaa. Positiivinen ja laajalle levinnyt kuntakuva KUNNANHALLITUKSEN MAASEUTUJAOSTO Melan toimeksiantosopimuksen ja maaseutuhallinnon yhteistoimintasopimuksen toteutuminen Sopimusten asianmukainen toteutuminen. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Jaosto toimii yhteisten asioiden kanavana maatalousyrittäjien, hallinnon, Melan, ELY-keskuksen ja Mavin kanssa. Kunta saa omat näkemyksensä esitettyä selkeästi yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. 15

17 VANHUSNEUVOSTO Vanhusneuvosto tuo ikäihmisten näkökulmaa päätöksiin ja palveluihin. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Vanhusneuvoston oman toimintasuunnitelman mukaiset tavoitteet TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Vastuuhenkilöt: kunnanjohtaja Eino Nissinen, hallintojohtaja Salla Manni, lomituspalvelujohtaja Kyllikki Vuorinen, hyvinvointivastaava Mirka Oinonen Kunnanhallitus (EN) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 335 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,7 Toimintakate ,7 Tulos , Henkilöstöjaosto (SM) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintakate ,8 Tulos , Sote-jaosto (EN) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos Viestintäjaosto (EN) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,0 Tulos , Maaseutujaosto (KV) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintakate ,9 Tulos , Vanhusneuvosto (MO) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,7 Toimintakate ,7 Tulos , Toimikunnat (EN) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,7 Toimintakate ,7 Tulos ,7 16

18 Tehtäväalue: ELINKEINOT JA KEHITTÄMINEN Tehtäväalueen tarkoitus: Kuntastrategian mukaisesti tarjota työn tekemiseen ja yrittämiseen kannustava sekä asumiseen ja vapaa-aikaan viihtyisä maaseutumainen toimintaympäristö. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Elinkeinotoimi vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin kunnassa. Kustannuspaikalle varataan määräraha elinkeinopalvelujen ostoon Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:ltä ja rahoitusosuuksiin EU-projekteihin osallistumiselle sekä kunnanhallituksen erikseen päättämiin avustuksiin. Viisarin LEADER-ohjelman rahoitusosuuden määräraha varataan omalle kustannuspaikalleen. Työllistämisen kustannuspaikalle on varattu määräraha työllisyyttä edistävien käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen, kunnan velvoitetyöllistämiseen ja nuorten kesätyöllistämiseen kunnan omissa työkohteissa ja kesätyöavustuksella. Lisäksi kustannuspaikalle on varattu euroa työllistämisen hanketoimintaan. Vuonna 2015 kuntien vastuu työttömyyden rahoituksesta kasvaa, kun kuntien rahoitusosuus yli 300 päivää maksetuista työmarkkinatuista nousee huomattavasti. Yhteispalvelu on tapa tarjota julkishallinnon ja muita palveluja keskitetysti yhdestä paikasta kunnan ja valtion palveluntuottajien yhteistyöllä. Yhteispalvelu sisältää asiakirjojen vastaanottamista ja luovuttamista, asioiden vireillepanoon ja käsittelyyn liittyvää neuvontaa sekä valtion viranomaisten etäpalvelua. Yhteispalvelutoimintaa jatketaan määräaikaisena, kunnes valtion yhteisen asiakaspalvelun valtakunnalliset ratkaisut on päätetty. Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua koskevan lain on määrä tulla voimaan vuonna Kustannuspaikalle varataan määräraha yhteispalvelupisteen kustannuksiin. Kuntamarkkinointia toteutetaan monipuolisesti sähköisen median, kunnan kotisivujen ja yleisen suhdetoiminnan avulla, näille varataan määrärahat omille kustannuspaikoilleen. Tukimuodot: Avustus uudisasukkaan asumistukeen ja maksuttomaan päivähoitoon/kotihoidon kuntalisään sekä oppisopimuskoulutuksen tukemiseen varataan omille kustannuspaikoilleen. Hyvinvoiva karstunen -kokonaisuudelle on varattu määräraha, jota käytetään ohjelman toteuttamiseen. Määrärahassa on osin huomioitu kunnalle luovutettu perintö, jonka käyttötarkoitus on Valtiokonttorin luovutuspäätöksen mukaisesti Hyvinvoiva karstunen -ohjelman käytännön toimenpiteet. Yrittäjyyden, työllisyyden ja elinkeinotoiminnan aktiivinen edistäminen Kunnassa olevien työpaikkojen ja yritysten määrän sekä muiden keskeisten elinvoimatekijöiden ke- Elinvoimatekijät eivät heikkene. Tulomuutto ja uudisrakentaminen kehittyvät kunnassa myönteisesti. Työllisyys kehittyy kunnassa myönteisesti. hitys. Väestön ja rakentamisen kehitys. Tukijärjestelmien toimivuus: tehtyjen päätösten määrä, rakennuslupien määrä, rakennushankkeiden kokonaisarvo. Pitkäaikaistyöttömyyden kehitys. Nuorten työllistymisen kehitys. Muuttovoittoinen väestönkehitys Työllisyysaste kehittyy myönteisesti. Pitkäaikaistyöttömyyden kustannusten väheneminen. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Kuntaan syntyy uutta yritystoimintaa. Uusien yritysten määrä Aloittavien yritysten määrä on suurempi kuin lopettavien. Keskusta-alueen vetovoimaisuuden Tapahtumatorin toteuttaminen kehittäminen Yleisimmät alue- ja paikallishallinnon palvelut ovat kuntalaisten saatavilla yhteispalvelupisteessä. Saatavilla olevien palvelujen mahdollisimman laaja käyttö. Yhteispalvelun toiminnan tunnetuksi tekeminen ja toimintamallin vakiinnuttaminen. 17

19 TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Elinkeinotoimi TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,6 Toimintakate ,6 Tulos , Viisari Leader TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos Työllistäminen TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,4 Toimintakate ,5 Tulos , Yhteispalvelu TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,4 Toimintakate ,6 Tulos , Hyvinvoiva karstunen TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,0 Tulos , Asumistuki / kuntalisä TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,4 Toimintakate ,4 Tulos , Oppisopimustuki TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos Suhdetoiminta, edustus TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,2 Toimintakate ,2 Tulos ,2 18

20 Tehtäväalue: MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN Tehtäväalueen tarkoitus: Kuntastrategian mukaisesti tarjota työn tekemiseen ja yrittämiseen kannustava sekä asumiseen ja vapaa-aikaan viihtyisä maaseutumainen toimintaympäristö. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kaavoituksen osalta ajantasaiset tiedot kaavoitustilanteesta esitetään kunnan kotisivuilla ja kunnanvaltuuston käsittelyyn vuosittain tulevassa kaavoituskatsauksessa. Kaavoituksen tavoitteena on turvata riittävät maa-alueet kunnan kehittymisen kannalta keskeisiin tarpeisiin. Muita kaavoitukseen liittyviä tavoitteita esitetään jäljempänä teknisen toimen päävastuualueen tehtäväalueella Aluearkkitehtitoiminta. Käynnissä olevia kaavoitusprosesseja ovat itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava, keskustan asemakaavan ajantasaistaminen ja tuulivoimayleiskaavat. Asuntotoimen tehtävänä on kunnan vuokra-asuntojen vuokraus- ja kunnossapitotoiminnasta huolehtiminen sekä asumiseen liittyvien valtionavustusten viranomaistehtävät. Vuoden 2015 alkupuolella on tarkoitus toteuttaa kuntakonsernin vuokrataloyhtiöiden isännöintipalvelujen järjestämistä koskeva muutos. Maa- ja metsätilojen osalta tehtävänä on huolehtia kunnan omistamista maa- ja metsätiloista. Metsätilojen osalta vuotuiset päätehakkuut ja hoitotoimenpiteet tehdään metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukeva kaavoitus. Tonttitarjonta Kysynnän mukainen tonttitarjonta, omakoti- ja rivitalotonttien saatavuus 100 %. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tuulivoimaosayleiskaavat valmistu- Kunnanvaltuuston hyväksymis- Hyväksymisprosessi toteutuu suunni- vat vuonna Maan- ja metsänomistuksesta kertyy myyntituloa. päätös vuoden 2015 aikana. Myyntitulojen määrä TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Vastuuhenkilöt:kunnanjohtaja Eino Nissinen, tekninen johtaja Marko Savola tellussa aikataulussa. Talousarvioon suunniteltujen tulojen toteutuminen Kaavoitus (EN) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintakate ,9 Tulos , Asuntotoimi (EN) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,1 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,9 Tulos , Maa- ja metsätilat (MS) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintakate ,1 Tulos ,1 19

21 Tehtäväalue: IT-PALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Kunnan palvelutuotantoa tukevien IT-palvelujen keskitetty hoitaminen Tehtäväalueen vastuuhenkilö: IT-suunnittelija Kaija Tupamäki Perustelut ja informatiiviset tiedot: IT-palvelujen keskeisenä tehtävänä on laitteiden ja ohjelmistojen asennus- ja ylläpitotehtävät, järjestelmien ja tietoverkkojen suunnittelu ja toteuttaminen, laitteistojen hankinta sekä käyttäjien opastaminen. Osana kokonaisuutta huolehditaan myös puhelin- ja viestintäratkaisuista. IT-palvelut tukee osaltaan toimintaprosessien sähköistämistä ja ohjelmistojen täyttä hyväksikäyttöä, mitä kuntapalvelujen tuottavuuden lisääminen edellyttää. Kustannustehokkuutta tuovat myös videoneuvotteluyhteyksien hyödyntäminen palavereissa ja asiakaspalvelussa sekä verkon vikatilanteiden väheneminen hyvien kuituyhteyksien rakentamisen vuoksi. Vuoden 2015 aikana aloitettavia ja jatkettavia isompia projekteja ovat puhelinsopimusten uusiminen, seudullisten palvelinuudistuksien edellyttämien käyttöjärjestelmäpäivitysten jatkaminen, seudullinen taloushallinnon järjestelmien päivitys sekä sähköisen asianhallinnan ja arkistoinnin käyttöönotto. Lisäksi pyritään muutoinkin tehostamaan tietohallintoa ja tietoturvaa sekä jatkuvasti vahvistamaan henkilöstön valmiuksia ohjelmistojen käyttöön. Tavoitteena on myös yhdessä Pohjoisen Keski-Suomen Seutuverkko Oy:n kanssa huolehtia kunnan omistaman taajamaverkon hyödyntäminen laajakaistayhteyksien toteuttamisessa. IT-palvelut tukevat osaltaan kunnan palvelutuotannon sujuvuutta ja tehokkuutta. Työprosessien sujuvuus Vikatilanteet Keskeisten järjestelmäkokonaisuuksien jatkuvan toimivuuden varmistaminen. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET IT-palvelujen jatkuva kehittäminen harkitusti ja itse päätettävässä kiireellisyysjärjestyksessä. IT-palvelujen kehittämisellä tuetaan toimintaprosessien kehittämistä. Sähköinen asianhallintajärjestelmä otetaan käyttöön. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Käyttöönottoprosessi on viety läpi vuoden 2015 aikana IT-palvelut TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,7 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,4 Tulos

22 Tehtäväalue: KIINTEISTÖT Tehtäväalueen tarkoitus: Kaikki kunnan omistamat kiinteistöt ovat talousarviossa kunnanhallituksen päävastuualueella. Muut hallintokunnat ovat tilojen sisäisiä vuokralaisia. Perusturvaliikelaitos Saarikka vuokraa kunnalta toimintojensa tarvitsemat tilat. Talousarviossa kiinteistöt on jaotelty niiden keskeisen käyttötarkoituksen perusteella neljään ryhmään: teollisuus-, sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä muut kiinteistöt. Tehtäväalueen vastuuhenkilöt: kunnanjohtaja Eino Nissinen, tekninen johtaja Marko Savola, siivouspalvelujen osalta ruokapalvelupäällikkö Kaija Hakala Kunnassa on tarjolla elinvoimaisen Tilojen vuokrausaste Vuokrausaste 100 %. elinkeinoelämän tarpeisiin soveltuvia teollisuustiloja. Kunnallisessa palvelutuotannossa käytettävät tilat ovat tarkoitukseensa soveltuvassa kunnossa. Käyttöaste Tehdyt korjaukset Käyttöaste 100 %. Tilojen jatkuva huolto ja korjaus käyttötarkoituksen mukaan. Kiinteistöjen ylläpito ja kunnostus hoidetaan hyvin ja taloudellisesti. Tilinpäätös Kustannuksia vastaavat yhtenäiset vuokraperusteet. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tilojen kunnossapitoa ja tarvittavia investointeja suunnitellaan pitkäjänteisesti. Tehdyt selvitykset ja korjaussuunnitelmat Jatkuva seuranta ja yhteistyö käyttäjien kanssa korjaustarpeita varten. Palvelutuotannossa tarpeettomat kiin- Vuokranantajan ja vuokralaisen vastuu- ja tehtäväjako on selkeä. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN TEOLLISUUSKIINTEISTÖT, vastuuhenkilö kunnanjohtaja Eino Nissinen teistöt pyritään myymään. Ajantasaiset ja selkeät vuokrasopimukset TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,1 Toimintakate ,9 Tulos ,5 SIVISTYSTOIMEN KIINTEISTÖT, vastuuhenkilö tekninen johtaja Marko Savola TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,4 Toimintakate ,5 Tulos ,2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KIINTEISTÖT, vastuuhenkilö tekninen johtaja Marko Savola TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,7 Toimintakate ,4 Tulos ,4 21

23 MUUT KIINTEISTÖT, vastuuhenkilö tekninen johtaja Marko Savola TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate ,3 Tulos ,1 MUITA KUSTANNUSPAIKKOJA Kunnallisverotuksen kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus verohallitukselle kunnallisverotuksen suorittamisesta. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen Kunnallisverotus TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,6 Toimintakate ,6 Tulos ,6 Muut yleishallinnon kustannukset kustannuspaikalle kirjataan Kuntaliiton, Kuntien eläkevakuutuksen ja Keski- Suomen liiton kuntaosuudet. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen Muut yleishallinnon kust. TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,2 Toimintakate ,2 Tulos ,2 Maaseututoimen kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus yhteistoiminta-alueelle siirtyneestä maaseutuhallinnosta isäntäkunta Pihtiputaalle. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen Maataloustoimi TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintakate ,9 Tulos ,9 Asioimisliikenteen kustannuspaikalle kirjataan kunnan ostopalvelusopimuksin hankkima osin kutsuohjattu asiointiliikenne, joka palvelee erityisesti vanhempien ja toimintaesteisten henkilöiden tarpeita. Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni Asioimisliikenne TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos

24 Tehtäväalue: HENKILÖSTÖHALLINTO Tehtäväalueen tarkoitus: Toimeenpanna kunnanhallituksen henkilöstöjaoston linjauksia ja tavoitteita sekä huolehtia kunnan työnantaja-asemasta johtuvista yhteistoiminta- ym. velvoitteista. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni Perustelut ja informatiiviset tiedot: Henkilöstöhallinnon kustannuspaikalle varataan määräraha yhteisen henkilöstöhallinnon toimintaan ja yhteisten henkilöstökoulutusten järjestämiseen. Talousarviossa on varauduttu Pegasos vuosilomasuunnitteluosion käyttöönottoon vuoden 2015 aikana. Henkilöstön terveydenhuollon kustannuspaikalle kirjataan kustannukset työterveyshuoltosopimuksen mukaisesta lakisääteisestä työterveyshuollosta (ennalta ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta) sekä yleislääkäritasoinen sairaanhoito työterveyspalvelujen piiriin kuuluvalle henkilöstölle. Henkilöstön TYKY-toiminnan kustannuspaikalle varataan määräraha henkilöstöedusta omaehtoiseen työhyvinvoinnin tukemiseen. Vuonna 2015 etuna annetaan 50 euron arvosta Smartumin liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Työsuojelun kustannuspaikalle kirjataan lakisääteisen työsuojelun toimintaorganisaation toiminnan kustannukset ja yhteiset työsuojeluun liittyvät kustannukset. Työmarkkina-kustannuspaikalle kirjataan yhteistoimintajärjestelmän mukaiset luottamusmiestoiminnan kustannukset. Kunnalla on toimiva palveluorganisaatio ja hyvä työnantajamaine, jota rakennetaan henkilöstöjaoston Henkilöstöjaoston strategian osaalueiden toteutuminen. Palvelutuotannon muutostarpeiden sekä henkilöstö- ja osaamisrakenteiden muutosten ennakoiminen. strategian mukaisesti. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Esimiestyön tukeminen ja esimiestaitojen Toteutetut toimenpiteet vahvistaminen. Työhyvinvoinnin, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja työturvallisuustyön kehittäminen. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Toteutetut toimenpiteet Esimiestyötä ja henkilöstösuunnittelua tukevien työkalujen ja toimintatapojen jatkuva kehittäminen: Kuntarekry, WebAGS, RiskiArvi käyttöönotot ja käytön tuki. Työsuojelun toimintaohjelman ja työkyvyn varhaisen tuen toimintamallin toteuttaminen. Työhyvinvointikorttikoulutusten laajentaminen henkilöstölle. Riskien arvioinnin ajantasaistaminen Henkilöstöhallinto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintakate ,6 Tulos , Henkilöstön terveydenhuolto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos Henkilöstön TYKY TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos

25 Työsuojelu TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,0 Tulos , Työmarkkina TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,2 Toimintakate ,2 Tulos ,2 Tehtäväalue: TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Tarjota keskitetysti talous- ja hallintopalveluja varmistaen talous- ja hallintotehtävien lakisääteisten velvoitteiden täyttyminen kuntaorganisaatiossa. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni Perustelut ja informatiiviset tiedot: Talous- ja hallintopalvelut huolehtii kunnan kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluista, palvelukeskusten taloushallinnon toimintojen koordinoinnista ja sisäisestä valvonnasta sekä kunnan keskushallinnossa tarvittavista asiantuntija- ja toimistotehtävistä. Lisäksi huolehditaan joidenkin kunnan yleishallinnon viranomaistehtävien järjestämisestä. Vuoden 2015 aikana selvitetään konsernin taloushallinnon kokoaminen yhteen yksikköön. Tehtäväkokonaisuudet hoidetaan taloudellisesti, oikea-aikaisesti ja Hallinnon kustannukset Valmistelu- ja käsittelyajat ammattitaitoisesti. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Sähköisten taloushallinnon järjestelmien Toteutetut toimenpiteet käytön kehittäminen. Sähköisen asianhallinnan ja arkistoinnin kehittäminen. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Toteutetut toimenpiteet Työprosessien jatkuva kehittäminen. Talousohjeistuksen ja sisäisen valvonnan ohjeistuksen mukainen toiminta. Sähköinen asianhallinta on otettu käyttöön vuoden 2015 aikana Talous- ja hallintopalvelut TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,6 Toimintakate ,5 Tulos ,5 24

26 Tehtäväalue: HENKILÖSTÖYKSIKKÖ Tehtäväalueen tarkoitus: Tarjota palkanlaskentapalveluja ja henkilöstöhallinnon asiantuntijapalveluja ikunnalle ja sopimusperusteisesti palkanlaskentansa ulkoistaneille SoTe kuntayhtymälle ja lähikunnille. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: vastaava palkkasihteeri Liisa Taipale Perustelut ja informatiiviset tiedot: Henkilöstöyksikön tehtävänä on osaltaan huolehtia kunnan ja yhteistyöorganisaatioiden työnantaja-asemasta ja kunta-alan sopimuksista aiheutuvien velvoitteiden asianmukaisesta hoitamisesta. Palvelutuotanto perustuu palvelusopimuksiin ja suoriteperusteiseen hinnoitteluun. Yhteistyösopimukset jatkuvat jälkeen toistaiseksi voimassaolevina vuoden irtisanomisajalla. Vuonna 2013 tuotettiin suoritetta, laskutettu suoritehinta oli 15,75. Vuonna 2014 laskutettava suoritehinta on 16,02. Vuoden 2015 suoritemääräksi arvioidaan ja suoritehinnaksi 15,75. Näkyvissä olevia toiminnallisia muutoksia: Suunniteltu sote-vastuualueiden perustaminen ja Melan lomituspalvelujen mahdolliset muutokset voivat osaltaan vaikuttaa palkkahallinnon palvelutuotantoon. Muutenkin varaudutaan suoritemäärien vähenemiseen. Palvelut järjestetään yhteistyösopimusten mukaisesti. Asiakastyytyväisyys Palvelut toteutuvat sopimusten mukaisina. Palkkahallinnon palvelut toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Suoritemäärät ja niiden kehitys Suoritehinnat ja niiden kehitys Hinnoittelun kustannusvastaavuus, suoritehinta laskeva. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Hyödynnetään tietojärjestelmien mahdollisuuksia palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon työprosessien jatkuvaan kehittämiseen. Toteutetut toimenpiteet Käytössä olevien tietojärjestelmien ominaisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Henkilöstöyksikkö TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,4 Toimintakate ,4 Tulos ,4 25

27 Tehtäväalue: RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Tukea kunnan muiden palvelukeskusten palvelutuotantoa tuottamalla näiden tarvitsemia ateria- ja siivouspalveluita. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: ruokapalvelupäällikkö Kaija Hakala Perustelut ja informatiiviset tiedot: Ruoka- ja siivouspalvelujen suurimmat sisäiset asiakkaat ovat perusopetus, lukio ja päivähoito.yksikkö myy ateriapalveluja sopimusperusteisesti myös kuntaorganisaation ulkopuolelle Perusturvaliikelaitos Saarikalle sekä järjestää kokous- ja henkilöstöruokailussa tarvittavat ateriapalvelut. Ruokapalvelut toteutetaan kahden valmistuskeittiön mallilla, mikä takaa jatkuvan toimintavalmiuden. Tolppilan valmistuskeittiö huolehtii opetustoimen ja päivähoidon ateriapalveluista seitsemään jakelupisteeseen sekä kokousvarauksista ja -ruokailuista. Terveysaseman valmistuskeittiö huolehtii terveysaseman osastojen, Uusjokelan ja Valkaman ateriapalveluista ja kanttiinista, ryhmäperhepäiväkodin ateriapalveluista sekä kotipalvelun asiakkaille kuljetettavista ateriapalveluista. Keittiö valmistaa myös pääosan sotaveteraanien ateriapalveluista. Siivouspalvelujen tehtävänä on huolehtia koulujen, koulukeskuksen kiinteistöjen ja kirjaston, päiväkodin ja ryhmäperhepäiväkodin, nuorisotalon sekä yhteispalvelupisteen puhtaanapidosta tehtyjen siivoustyön mitoitusten mukaisena. Siivouspalvelut toteutetaan pääsääntöisesti omana palvelutuotantona hyödyntäen lisäksi sopivissa kohteissa ostopalvelua alan yrityksiltä. Vuonna 2013 terveysaseman keittiö tuotti ,88 suoritetta (lounas), suoritehinta 4,10. Vuoden 2015 suoritemääräksi arvioidaan ja suoritehinnaksi 4,20. Vuonna 2013 kouluruokailussa tuotettiin ,20 suoritetta (koululounas), suoritehinta 3,32. Vuoden 2015 suoritemääräksi arvioidaan ja suoritehinnaksi 3,40. Siivouspalvelut huolehtii noin m² puhtaanapidosta, 90 % omana työnä ja 10 % ostopalveluna. Näkyvissä olevia toiminnallisia muutoksia: Terveysaseman lyhytaikaisosasto on muuttunut kuntoutusyksiköksi, jossa asiakaspaikkoja on korkeintaan 24 ja ruokailu toteutetaan hajautettuna. Vastingin koulun toiminta lakkaa kevään 2015 jälkeen. Vuoden 2016 alusta määräykset ateriapalvelujen sisällön (mm. ravintosisällöt) informoinnista asiakkaille tiukentuvat. Ruoka- ja siivouspalvelut toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Suoritemäärät ja niiden kehitys Suoritehinnat ja niiden kehitys Siivoustyön hinta ja sen kehitys Suoritemäärä työntekijää ja työtuntia kohti maan keskitasossa. Suoritehinta alle maan keskitason KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Ruoka- ja siivouspalvelujen laatutaso on suositusten mukainen. Ruoka- ja siivouspalvelut toteutetaan palvelusopimusten ja tilausten mukaisina. Eri-ikäisten ravitsemussuositukset Ruokapalvelujen tuotannolle asetettujen vaatimusten täyttyminen Mitoituksen mukainen siivous Asiakastyytyväisyys Ikäryhmän suosituksia vastaavat ateriapalvelut. Ruokatuotanto-ohjelmiston päivittäminen. Siivousmitoituksen jatkuva ajantasaistaminen muutosten mukaan. Kaikkien asiakkaiden kanssa on tehty ajantasainen palvelusopimus, tilaukset päivitetään muutosten mukaan. 26

28 TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Terveysaseman keittiö TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,2 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,6 Toimintakate ,6 Tulos , Kouluruokailu TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,4 Toimintakate ,5 Tulos , Siivoustoimi TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,1 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintakate ,0 Tulos ,0 27

29 Tehtäväalue: LOMITUSPALVELUKESKUS Tehtäväalueen tarkoitus: Lomituspalvelukeskus toimii sopimusperusteisena Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) paikallisyksikkönä järjestäen maatalousyrittäjien lomituspalvelut Karstulan, Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Pihtiputaan, Saarijärven ja Viitasaaren alueella. Tehtäväalueen tilivelvollinen viranhaltija: lomituspalvelujohtaja Kyllikki Vuorinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Lomituspalvelujen paikallisyksikön tehtävänä on huolehtia maatalousyrittäjien vuosiloma-, sijaisapu- ja maksullisen lomituksen toiminnasta järjestämällä maatalouslomittaja tilalle em. tarpeen mukaan. Näkyvissä on lomaoikeutettujen maatalousyrittäjien määrän väheneminen, josta seuraa sekä tuotettavien lomituspäivien että lomituspalvelujen hallintoon käytettävissä olevan hallintorahan määrän väheneminen. Syksyllä 2014 lomaoikeutettuja yrittäjiä on 506 ja tiloja 343. Tiloista 5 % on itsejärjestetyssä lomituksessa, 95 % käyttää kunnallista lomituspalvelua. Edellisvuodesta yrittäjien määrä on vähentynyt 7 % ja tilojen määrä 6 %. Näkyvissä olevia toiminnallisia muutoksia: Melan lomituspalvelujen mahdolliset muutokset, esim. sijaisapulomitusten kesto. Lomituspalvelut järjestetään Melan toimeksiantosopimuksen mukaisesti. Lomituspäivien määrä suhteessa kysyntään Tilakohtaiset palvelusuunnitelmat Yrittäjien vuosilomien ja sijaisapulomitusten toteutuminen. Kaikilla tiloilla on ajantasainen palve- Lomituspalvelut tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Lomituspäivän hinta Hallintorahan riittävyys lusuunnitelma. Melan määrittämä päivähinta. Hallintoraha kattaa hallintokustannukset. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Hallinnon hyvä saavutettavuus, asiakaspalvelu ja tiedottaminen yrittäjille. Asiakaspalaute Asiakaskyselyssä tyytyväisyys hallintoon keskiarvo >3,5. Tehokas lomittajien työnsuunnittelu. Riittävä, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Lomittajien työmatkakustannusten osuus lomituspäivän hinnasta Tuetun maksullisen lomituksen määrä Työtapaturmien ja sairauspoissaolojen määrä Työmatkakustannusten pysyminen kohtuullisella tasolla. Kuukausipalkkaisten lomittajien täysi työaika markkinoimalla tuettua maksullista lomitusta. Työtapaturmien ja sairauspoissaolojen määrä vähenevä. Ammattitaitoa tukevan koulutuksen järjestäminen Lomitushallinto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintakate ,9 Tulos , Lomituspalvelut TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,6 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,6 Toimintakate Tulos TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2013 Lomituspäivän nettohinta, /pv Karstula keskimäärin halvin neljännes kallein neljännes 171,21 tieto puuttuu tieto puuttuu tieto puuttuu 28

30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: KUNNANHALLITUS, SOSIAALI- JA TERVEYSJAOSTO Palvelukeskukset: KUNTAKONSERNIN PALVELUKESKUS Tilivelvollinen viranhaltija: kunnanjohtaja Eino Nissinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamisen jälkeen ns. laajan perusturvan sosiaali- ja terveystoimen palvelut toteutetaan ostopalveluina SoTe kuntayhtymältä (perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä (erikoissairaanhoito). Ympäristöterveydenhuolto ja elänlääkintähuolto ovat siirtyneet yhteistoiminta-alueen hoidettaviksi, ko. kustannuspaikoille kirjataan isäntäkunta Viitasaarelle maksettava osuus. Päävastuualueen talousarvio sisältää lisäksi kunnan vastuulle edelleen kuuluvia sosiaali- ja terveystoimen eläkemenoperusteisia maksuja, joihin on varattu määräraha sosiaali- ja terveystoimen eri kustannuspaikoille. Muun toiminnan kustannuspaikalle kirjataan tilastoinnissa sosiaalihuoltoon kuuluva osuus oppilashuoltotyöstä (koulukuraattoripalvelun järjestämisen kustannukset ja tulot naapurikunnilta). Vanhusten kotipalvelun kustannuspaikalle on varattu avustusmääräraha vanhusten siivouspalvelujen oston tukemiseen sekä sotaveteraanien ateriaja siivouspalvelujen järjestämiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset Sosiaali- ja terveyspalvelujen omistajaohjauksen toimivuus. Annettujen kannanottojen ja ohjeiden vaikutus lopullisiin päätöksiin. Kunta saa omat näkemyksensä esitettyä selkeästi sosiaali- ja terveystoimen sidosryhmille. Maaseutukuntien keskitaso KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatuotot ,7 % Myyntituotot ,9 % Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut ,2 % Henkilöstökulut ,9 % Palvelujen ostot ,3 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,0 % Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE ,8 % Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS ,8 % 29

31 Päävastuualueen toimintakulut Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Palvelujen ostot TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2013 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Vanhusten laitospalvelut, / asukas Vanhainkotihoito, / hoitopv Kotipalvelut, / asukas Perusterveydenhuollon avohoito, / asukas Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, / asukas Hammashoito, / asukas Erikoissairaanhoito, / asukas Lastensuojelun laitos- ja perhehoito, / asukas TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Perusterveydenhuolto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintakate ,3 Tulos , Erikoissairaanhoito TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,0 Tulos , Ympäristöterveydenhuolto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintakate ,3 Tulos ,3 30

32 Eläinlääkintähuolto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintakate ,8 Tulos , Muu toiminta TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,4 Toimintakate ,0 Tulos , Vanhusten kotipalvelu TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,6 Toimintakate ,6 Tulos , Eläkemenoperusteiset TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,4 Toimintakate ,4 Tulos ,4 31

33 SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistyslautakunnan tehtävänä on - vastata lautakunnan alaisuuteen kuuluvan oman ja ostetun palvelutuotannon laadusta ja saatavuudesta - valvoa ja huolehtia eri tahoilta tulleiden voimassa olevien määräysten ja velvoitteiden toteutumista palvelutuotannossa - valvoa kunnan omien päätösten ja linjausten toteutumista. Palvelukeskukset: SIVISTYSPALVELUKESKUS Sivistyspalvelukeskuksen perustehtävänä on järjestää kasvatus- ja koulutuspalvelut sekä kulttuuripalvelut valtakunnallisten vaatimusten ja kunnan omien linjausten mukaisesti. Tavoitteena on palvelujen määrän ja laadun säilyttäminen eri toteuttamistavat ja kustannustehokkuus huomioiden. Tilivelvollinen viranhaltija: sivistysjohtaja Anitta Rasi KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2015 SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatuotot ,6 % Myyntituotot ,7 % Maksutuotot ,3 % Tuet ja avustukset ,3 % Muut toimintatuotot ,5 % Toimintakulut ,6 % Henkilöstökulut ,0 % Palvelujen ostot ,3 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,4 % Avustukset ,7 % Muut toimintakulut ,8 % TOIMINTAKATE ,6 % Poistot ja arvonalentumiset ,5 % TILIKAUDEN TULOS ,4 % Päävastuualueen toimintatuotot Päävastuualueen toimintakulut Myyntituotot Tuet ja avustukset Maksutuotot Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset 32

34 Tehtäväalue: SIVISTYSHALLINTO Tehtäväalueen tarkoitus: Huolehtia palvelukeskuksen resursseista ja vastata palvelujen järjestämisestä kunnan strategioiden, johtosääntöjen ja valtakunnallisten määräysten mukaan. Hallinnon tehtävänä on myös sivistyspalvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Sivistyshallinnon kustannuspaikalle kirjataan myös sivistyslautakunnan myöntämien avustusten määräraha. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi Kehitysnäkymät: Sivistyspalvelukeskus vastaa koulutus- ja kulttuuripalvelujen, päivähoitopalvelujen, liikuntapalvelujen ja nuorisopalvelujen toteutumisesta. Tavoitteena on pystyä säilyttämään palvelut. Talouden ja toiminnan sopeuttaminen on iso haaste ja samalla on valtakunnallisesti tekeillä isoja opetussuunnitelma-, ylläpitäjä- ja rahoitusuudistuksia, joihin tarvitaan resursseja. Valtakunnallisten päätösten venyminen ja tietämättömyys aiheuttavat epävarmuutta eikä asioita voi juuri muuta kuin aktiivisesti seurata. Ikärakenne ja esim. oppilasmäärien väheneminen on tarpeen huomioida tulevaisuutta ennakoiden, esim. henkilöstö- ja tilaratkaisuissa. Kaikkiin palveluihin liittyvä laadun arviointi on tärkeä kehittämiskohde. Hallinnon ja päätöksenteon sujuvuus. Käsittelyyn kulunut aika Täytäntöönpanon ajantasaisuus Käsittelyssä ei ole kuntalaisten asioita, jotka ovat tulleet vireille yli 3 kk aikaisemmin. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Palvelujen laatua arvioidaan suunnitelmallisesti. Käynnistetään palveluiden laadunarviointityö. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Päätösten strategiavaikuttavuuden arviointi Kustannusvertailut palveluittain Sivistyshallinto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,0 Tulos ,0 33

35 Tehtäväalue: PÄIVÄHOITO Tehtäväalueen tarkoitus: Tarjota paikkakunnan lapsiperheille päivähoitolaissa määritellyt palvelut sekä kehittää niitä ottamalla huomioon kunnan väestörakenteen, syntyvyyden, työllisyyden sekä lasten / lapsiperheiden yksilölliset tarpeet. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: päivähoidon johtaja Jukka Lehtonen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Päivähoito koostuu hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta, jotka tukevat lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Kaikilla vanhemmilla on oikeus saada alle kouluikäisille lapsilleen kunnan järjestämä päivähoitopaikka. Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin sitä tarvitaan. Ilta-, viikonloppu- ja yöhoitoa tarjotaan ainoastaan silloin kun lapsen molemmat huoltajat ovat yhtä aikaa ansiotyössä tai yötyön jälkeisessä lepovuorossa. Päivähoito tekee tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Tippamäen päiväkoti: Paikkoja 40. Esioppilaiden päivähoito. Osittain perhepäivähoidon varahoito. Ryhmäperhepäiväkoti Rypäle: Paikkoja 20. Vuorohoito. Osittain perhepäivähoidon varahoito. Perhepäivähoito: Perhepäivähoitajia 12, paikkoja 60. Talousarvioon sisältyvän tukijärjestelmän mukaisesti mennessä syntyville karstusille lapsille järjestetään 12 kuukauden ajan maksuton päivähoitopaikka tai vaihtoehtoisesti maksetaan kotona tai yksityisessä hoidossa hoidettaville alle 3-vuotiaille kotihoidon tuen kuntalisää 100 euroa kuukaudessa. Lokakuussa 2014 hoitolapsia oli 125, joista osapäivähoidossa 58. Hoitolapsien määrä laskee hieman edellisvuosien tasosta. Ilta- ja viikonloppuhoidon tarve näyttää pysyvän samansuuruisena verrattuna edellisiin vuosiin. Päivähoito järjestetään asiakaskeskeisesti Odotusaika hakemuksen jättämi- Lakisääteinen <14 vrk ja joustavasti. sestä hoitopaikan saamiseen. Päivähoito tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso Kiinteät paikat täysin käytössä SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Lasten kehitykseen liittyvät erityistarpeet huomioidaan ja lapsiperheille tarjotaan yksilöllistä apua vanhemmuuden tukemiseen. Henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat Kaikilla ajantasainen vasu. Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelu saatavilla kaikissa hoitomuodoissa. Moniammatillinen yhteistyö on suun- Pyritään vähentämään subjektiivisen päivähoito-oikeuden käyttöä (kotilapset). Hallinnon tehostaminen siirtymällä työajan kirjauksissa sähköisiin tiedonsiirtoihin. TALOUS: TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ nitelmallista. Pienimuotoisen kerhotoiminnan järjestäminen yhteistyössä seurakunnan kanssa. Flexim työajanseurannan käytön kehittäminen edelleen päiväkodeissa. Mobiili työajanseurannan käyttöönoton suunnittelu perhepäivähoidossa. TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,6 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,6 Toimintakate ,3 Tulos ,7 34

36 TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2013 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Päivähoito, / 0-6 vuotias Päiväkotihoito, / hoitopv Perhepäivähoito, / hoitopv TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Päiväkoti TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,5 Toimintakate ,1 Tulos , Perhepäivähoito TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintakate ,0 Tulos , Ryhmäperhepäiväkoti TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,5 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,6 Toimintakate ,9 Tulos , Lasten kotihoidon tuki TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,0 Tulos ,0 35

37 Tehtäväalue: ESI- JA PERUSOPETUS Tehtäväalueen tarkoitus: Järjestää perusopetuslain mukainen esiopetus, oppivelvollisuusikäisten perusopetus ja siihen liittyvä kasvatus. Tehtäväalueen vastuuhenkilöt: Rehtori Jouko Vierimaa, koulunjohtajat Hanna Jukkala ja Suvi Västi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Esi- ja perusopetus on suunnitelmallista ja perustuu seudullisiin ja koulukohtaisiin opetus- ja vuosisuunnitelmiin. Esiopetuksella parannetaan lasten valmiuksia aloittaa peruskoulu ja tarjotaan mahdollisuus joustavaan koulun aloittamiseen. Laadukas lakisääteinen perusopetus antaa hyvät jatko-opintomahdollisuudet. Yhtenäinen perusopetus mahdollistaa opettajien osaamisen hyödyntämisen joustavasti eri vuosiluokilla. Erityisopetuksella vahvistetaan oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti opetuksen yhteydessä, lisätään annettavan tuen suunnitelmallisuutta sekä tehostetaan käytössä olevia tukitoimia. Oppilashuolto toimii uuden opetussuunnitelman ja oppilashuoltolain mukaisesti. Aamu- ja iltapäivätoiminta on oppituntien ulkopuolista vapaa-ajan toimintaa, joka on suunnattu perusopetuksen 1. ja 2. luokan sekä erityisopetuksen oppilaille. Toiminta järjestetään kirkonkylällä ostopalveluna ja kyläkouluilla koulunkäynninohjaajien ja päivähoidon yhteistyönä. Tolppilan koulu: Vuosiluokat eo 6. Lukuvuonna koulussa on 274 oppilasta, joista 38 esiopetuksessa. Esiopetusryhmiä on 2, toinen niistä toimii Tippamäen päiväkodin yhteydessä. Koulu on 2-sarjainen, yleisopetusluokkia on 12. Lisäksi koulussa on pienluokka, jossa on 5 oppilasta. Koulukuljetusoikeus on (esiopetus mukaan lukien) 111 oppilaalla. Laaksolan koulu: Vuosiluokat 7 9. Lukuvuonna koulussa on 144 oppilasta. Koulussa on 10 opetusryhmää, joista 1 on pienluokka. Koulukuljetusoikeus on 72 oppilaalla. Rantakylän koulu: Vuosiluokat eo 6. Lukuvuonna koulussa toimii kaksi opetusryhmää. Oppilaita oli syyskuussa 2014 yhteensä 31, joista esioppilaita 5. Koululle myönnetty tuntikehys kieltenopetus ja erityisopetus mukaan lukien on 58 tuntia, lisäksi esiopetusta 15 tuntia. Koulukuljetus järjestetään 17 oppilaalle. Vastingin koulu: Vuosiluokat eo 6. Lukuvuonna koulussa toimii kaksi opetusryhmää. Oppilaita oli syyskuussa 2014 yhteensä 22, joista esioppilaita 0 ja ensiluokkalaisia 0. Koululle myönnetty tuntikehys kieltenopetus ja erityisopetus mukaan lukien on 63 tuntia. Koulukuljetus järjestetään 13 oppilaalle. Valtuuston päätöksen mukaisesti Vastingin koulun toiminta lakkaa kevään 2015 jälkeen. Lapsille ja nuorille luodaan edellytykset hyvään oppimiseen ja turvataan jatko-opiskelun mahdollisuudet. Päättötodistuksen saaneiden ja jatko-opiskelupaikan saaneiden määrä Perusopetuksen päättävistä päättötodistuksen saa 100 % ja jatko-opiskelupaikan 100 %. Esi- ja perusopetus tuotetaan tehokkaasti Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso ja taloudellisesti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Laadukas opetus Valtakunnalliset kokeet ja oppi- Vähintään valtakunnallinen keskitaso Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä kouluympäristö Erityisopetuksen tuen riittävyys ja tehokkuus mistulosten arvioinnit Tukipalvelujen toimivuus (ruokailu, koulukuljetus, siivous, kiinteistönhoito) Oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon toimivuus Laaja-alaisen erityisopetuksen käyttömäärät Palvelusopimusten toteutuminen. Päivittäisten toimintojen sujuminen luotettavasti. Kiinteistöt: tarvittavien remonttien toteutus nopeasti ja ammattitaitoisesti. Valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä tulokset yli maan keskitason. Erilaisten tukimuotojen tarkoituksenmukainen käyttö. Laaja-alaista erityisopetusta tarjotaan kaikilla luokka-asteilla viikoittain. 36

38 Aamu- ja iltapäivätoiminnan hyvä tarjonta. Käyttäjämäärät Yhteistyön tiivistäminen päivähoidon, nuorisotoimen, koulujen kerhotoiminnan ja järjestöjen ohjatun toiminnan kanssa. Toimintaan osallistuvien lasten määrän seuranta ja kysely huoltajille. TALOUS: TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,2 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,5 Toimintakate ,4 Tulos ,3 TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2013 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Esiopetus, / oppilas Esiopetus, / opetustunti Perusopetus, / oppilas Perusopetus, / opetustunti TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Vastuuhenkilöt: rehtori Jouko Vierimaa, koulunjohtajat Hanna Jukkala ja Suvi Västi Esiopetus TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,7 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintakate ,2 Tulos , Tolppila ja Laaksola (JV) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,6 Toimintakate ,1 Tulos , Rantakylän koulu (HJ) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,2 Toimintakate ,4 Tulos , Vastingin koulu (SV) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,4 Toimintakate ,4 Tulos , Erityisopetus TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintakate ,8 Tulos ,8 37

39 Aamu- ja iltapäivätoiminta TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintakate ,7 Tulos ,7 MUITA KUSTANNUSPAIKKOJA Perusopetuksen sekalaisia tuloja ja kustannuksia kirjataan erillisille kustannuspaikoillejakamattomien erien kustannuspaikalle kirjataan perusopetuksen jakamattomia kustannuksia ja tuloja: eläkemenoperusteisia maksuja, tietoliikenne- ja mikrotukipalveluita, muissa kunnissa koulua käyvien koulunkäyntikulujen korvaukset ja muita koulujen yhteisiä menoja, tulopuolella on vastaavasti saadut kotikuntakorvaukset. Projektien tulot ja menot kirjataan erillisille kustannuspaikoille saadun rahoituksen seurattavuuden vuoksi. Vuoden 2015 aikana erillisellä OKM:n hankerahoituksella toteutettavia suurempia hankkeita ovat opetusryhmäkokojen pienentäminen sekä koulutuksellisen tasaarvon edistäminen. Muista, euromäärältään pienistä kustannuspaikoista oppilaan ohjauksen kustannuspaikkaa käytetään opiskelijoiden ja harjoittelijoiden ohjaamiseen liittyvien mahdollisten tulojen ja kustannusten kirjaamiseen, koulutapaturmien kustannuspaikalle puolestaan kirjataan tapahtuneiden koulutapaturmien kustannukset ja saadut vakuutuskorvaukset. Muiden kustannuspaikkojen vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi Kerhotoiminta TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos Ryhmäkokojen pienentäm. TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate -792 Tulos Koulutuksell. tasa-arvo TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate -531 Tulos Jakamattomat erät TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,2 Tulos ,2 38

40 Tehtäväalue: LUKIOKOULUTUS Tehtäväalueen tarkoitus: Lukion oppimäärän suorittamiseen ja ylioppilastutkintoon tähtäävän toisen asteen koulutuksen järjestäminen seutukunnan nuorille. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: rehtori Anitta Rasi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Lukiokoulutus on yleissivistävää koulutusta. Lukion käyneet hakeutuvat yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin sekä ammatilliseen koulutukseen. Osa opiskelijoista voi suorittaa lukioaikana yliopistokursseja tai ammatillisia opintoja. Lukiossa voi opiskella myös aikuislukion opetussuunnitelman mukaan ja tehdä joillekin aloille kaksoistutkintoja. Lukiokoulutus lisää paikkakunnan elinvoimaisuutta ja tarjoaa ainoana toisen asteen oppilaitoksena alueen nuorille mahdollisuuden käydä koulua muuttamatta toiselle paikkakunnalle. Suurin osa opettajista on yhteisiö perusopetuksen kanssa. Lukiotoiminta jakaa kustannuksia paitsi opetuksen myös tilojen, ruokahuollon, siivouksen, toimisto- ja atk-palvelujen osalta perusopetuksen kanssa. Lukuvuonna lukiossa toimii 6 perusopetusryhmää. Oppilaita oli syyskuussa 2014 yhteensä 101. Koululle myönnetty tuntikehys opetukseen on 160,5 tuntia. Valmistellaan oppilaitosyhteistyössä ajankohtaiseksi tuleva lukiokoulutuksen järjestämislupahakemus. Uuden opetussuunnitelman valmistelu alkaa. Paikkakunnalla on monipuolista toisen asteen koulutustarjontaa nuorille ja aikuisille. Lukion toiminta Ammatillinen koulutus mahdollista Koulutuksen järjestäjien yhteistyö tiivistä (ammatilliset oppilaitokset, kansanopisto, kansalaisopisto). Lukiokoulutus toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset Opiskelijamäärä Maaseutukuntien keskitaso Opiskelijamäärä yli 100 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Laadukas opetus Opetusryhmien koko Yo-tulokset Päättötodistuksen saaneet Keskeyttäneet Ryhmien keskikoko vähintään 16. Yo-tulosten keskiarvo vähintään vuositason päättää 100 %. Keskeyttäneitä alle 5 %. Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä kouluympäristö Opetusteknologian hyödyntäminen lähiopetuksessa, itsenäisessä opiskelussa ja etäopinnoissa Koulutuksen työelämäyhteydet TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Tukipalvelujen toimivuus (ruokailu, siivous, kiinteistönhoito) Opiskelijahuollon ja -terveydenhuollon suunnitelmallisuus ja toimivuus Laitteiden käyttö Itsenäisesti suoritetut opinnot ja etäopinnot Suoritetut työpaikkavierailut Ammatteihin tutustumiset Palvelusopimusten toteutuminen. Valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä tulokset yli maan keskitason. Tietokoneet ja tabletit käyttöön jokaisella kurssilla, opettajille koulutusta laitteiden pedagogiseen käyttöön. Yliopistoon ja ammattikorkeakouluun tutustuminen 3. vuoden opiskelijoille. Opinto-ohjauksen kurssi oman urasuunnittelun pohjana Lukio TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,1 Toimintakate ,5 Tulos ,2 TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2013 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Lukiokoulutus, / oppilas Lukiokoulutus, / opetustunti

41 Tehtäväalue: KANSALAISOPISTO Tehtäväalueen tarkoitus: Kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitoksena matalan kynnyksen harrastusja oppimispaikka sosiaaliselle kasvulle, itsensä kehittämiselle sekä henkisen ja fyysisen vireyden ylläpitämiselle. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: rehtori Hannu Patamaa Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kansalaisopisto on OKM:n järjestämislupaan perustuva, yleissivistävää koulutusta ja taiteen perusopetusta antava oppilaitos. Vapaan sivistystyön oppilaitoksena sen tehtävänä on tukea kuntalaisten omaehtoista opiskelua, itsensä ja kansalaisvalmiuksien kehittämistä. Kansalaisopisto toteuttaa toiminnassaan Hyvinvoiva karstunen -ohjelmaa. Opetus on suunnattu pääasiassa aikuisille, mutta varsinkin taiteen perusopetuksen ryhmissä on lapsia ja nuoria. Opiston toimialueena on Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi. Taiteen perusopetusta järjestetään teatteri-ilmaisussa, kuvataiteessa ja käsityötaiteessa. Vuonna 2015 järjestetään valtionosuustunteja 5000 ja maksupalvelukoulutusta (tilaus-) 20 oppituntia. Kansalaisopisto sai vuonna 2013 valtionosuutta 4270 tunnille. Paikkakunnalla on monipuolista vapaan sivistystyön opiskelu- ja harrastustarjontaa kaikenikäisille. Valtionosuustuntien määrä Osallistujien määrä Valtionosuustunteja Netto-opiskelijamäärä Paikallisten koulutuksen järjestäjien Toiminta toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset / opetustunti Opintomaksukertymä yhteistyö on tiivistä. Maaseutukuntien keskitaso, 11 / opetustunti. Opintomaksukertymä 10 / oppitunti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Toiminta tukee ja edistää kuntalaisten omaehtoista hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä. Opintotarjonnan määrä Osallistujien määrä Piirejä ja kursseja 190. Yleisöluentoja 10. Netto-opiskelijamäärä Luodaan aikuisille mahdollisuuksia täydentää perustaitojaan ja kehittää ammatillista osaamistaan Järjestetään senioreille henkistä ja fyysistä hyvinvointia tukevaa toimintaa. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Maksupalvelukoulutuksen määrä vuotiaiden opiskelijoiden määrä Senioreille suunnatun toiminnan ja osallistujien määrä Maksupalvelukoulutustunteja 25. Kursseja 5, osallistujia vuotiaita opiskelijoita 650. Seniorikursseja 20. Netto-opiskelijamäärä Kansalaisopisto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,5 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,5 Toimintakate ,8 Tulos , Taiteen perusopetus TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintakate ,0 Tulos ,0 40

42 Maksupalvelukoulutus TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,1 Toimintakate ,1 Tulos ,1 TALOUDEN TUNNUSLUVUT Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, Verrokit, VUODELTA 2013 alin ylin Kansalaisopisto, / opetustunti Tehtäväalue: KULTTUURIPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Laadukkaiden, kaikkiin ikäluokkiin kohdistuvien kulttuuripalvelujen ja omaehtoisten kulttuuriharrastusten edellytysten järjestäminen paikkakunnalla asuvalle ja vierailevalle väestölle. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: rehtori Hannu Patamaa Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kulttuuripalvelut vaikuttavat osaltaan kuntalaisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen tuottamalla erilaisia toimialaan liittyviä palveluja (esim. kulttuuritilaisuudet, taidetapahtumat) ja erityisesti luomalla edellytyksiä järjestöjen, yhteisöjen ja yritysten kulttuuritoiminnalle sekä tukemalla yksityisiä taiteenharrastajia. Erillisellä OKM:n hankerahoituksella toteutetaan yhteistyössä lähikuntien kanssa Aluetaiteilija hyvinvoinnin edistäjänä -hanke ajalla Tavoite: Mittari: Tavoitetaso/toimenpiteet 2014: Paikkakunnalla on monipuolista ja vetovoimaista kulttuuritarjontaa kaikenikäisille. Tapahtumien kävijämäärä Tapahtumien järjestäjämäärä Kulttuuritapahtumien yhteenlaskettu kävijämäärä Järjestäjiä 5. Kulttuuripalvelut toteutetaan tehokkaasti Kustannukset /asukas Maaseutukuntien keskitaso ja taloudellisesti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoite: Mittari: Tavoitetaso/toimenpiteet 2014: Luodaan edellytyksiä kuntalaisten Myönnetyt avustukset 2500 euroa omaehtoiselle kulttuuritoiminnalle. Kulttuuritoimijayhteisöjen aktivointi Toimivien yhdistysten määrä 6 kulttuuritoimintaa järjestävää yhteisöä TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Kulttuuritoimi TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintakate ,0 Tulos , Aluetaiteilija TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate 0 Tulos 0 TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2013 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Yleinen kulttuuritoimi, / asukas

43 Tehtäväalue: KIRJASTOPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Järjestää kirjastolain mukaiset kirjasto- ja tietopalvelut kunnassa. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: vs. kirjastotoimenjohtaja Anne Alkula, kirjastotoimenjohtaja Sofia Kotilainen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Yleisten kirjastojen tehtävänä on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kirjasto toimii oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin monipalvelukeskuksena kaikenikäisille. Keski-kirjastot jatkavat maakunnallista kirjastoyhteistyötä Keski-Suomen alueella. Vuoden 2015 aikana lisätään yhteisten e-aineistojen käyttöä. Jyväskylän kaupunginkirjasto hankkii e-aineistoja Keski-Suomen kirjastojen puolesta, ja kirjastot maksavat asukaslukuun suhteutettua osuutta e-aineistoista ja kirjastojen yhteisjärjestelmän sovellussuunnittelun kustannuksista. Vuonna 2013 kirjastokäyntejä oli , verkkokäyntejä ja lainauksia Luvut eivät ole suoraan verrattavissa vuoden 2012 tietoihin, koska Keski-Suomen kirjastot olivat yhteisjärjestelmään siirtymisen vuoksi suljettuina syyskuun Vuoden 2014 alkupuoliskolla lainaus on lisääntynyt 3 % edellisvuoteen verrattuna. Kuntalaiset käyttävät kirjastopalveluja Lainaus- ja kävijämäärät Yli maan keskitason aktiivisesti. Kirjastopalvelut toteutetaan tehokkaasti Kustannukset Maseutukuntien keskitaso ja taloudellisesti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Laatusuositusten mukainen kokoelmatyö ja aineistojen saatavuus. Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen, aineiston ajankohtaisuus. Kannustetaan asiakkaita omatoimiseen kirjastonkäyttöön. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Uutuushankintojen määrä Lehtikokoelman vuosikerrat Musiikki-, elokuva- ja nuottiaineistot Varausten toimitusajat Aineiston poisto ja alle 5 vuoden ikäisen aineiston osuus Automaattilainausten määrä Verkkoasioinnin määrä Uutuushankinnat vähintään 400 kirjaa / 1000 as. Lapsille ja nuorille suunnatut hankinnat vähintään 1 kirja / alle 15-vuotias. Lehtikokoelman vuosikertoja vähintään 15 / 1000 as. Toimitusaika alle 30 pv Poistotaso 8 % Automaattilainauksia 15 % Järjestetään opastusta. Kehitetään Axiel Arena verkkoasiointia edelleen Kirjasto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintakate ,2 Tulos ,3 TALOUDEN TUNNUSLUVUT Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, Verrokit, VUODELTA 2013 alin ylin Kirjasto, / asukas

44 Tehtäväalue: NUORISOPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Tukea lasten ja nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää aktiivista kansalaisuutta ja parantaa lasten ja nuorten kasvu- ja elinolosuhteita paikkakunnalla. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: vapaa-aikasihteeri Risto Manni Perustelut ja informatiiviset tiedot: Nuorisopalveluiden toiminta perustuu ennaltaehkäisevällä tavalla nuorten terveiden elämäntapojen, päihteettömyyden, sosiaalisen vahventumisen sekä turvallisen ja aktiivisen kasvuympäristön tukemiseen ja kehittämiseen. Menetelminä ohjattu nuorisotoiminta nuorisotalolla talvikaudella kolmena iltana viikossa, nuorten osallistuuden tukeminen ohjaamalla nuorisovaltuuston toimintaa sekä järjestämällä leirejä, retkiä ja tapahtumia seutukuntayhteistyönä ja paikallisesti eri toimijoiden kanssa. Etsivän nuorisotyön ensisijaisena tehtävänä on auttaa vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Toimintaa toteutetaan OKM:n hankerahoituksella. Lapsille ja nuorille on tarjolla mielekkäitä ja turvallisia vapaa-ajanvieton mahdollisuuksia. Ohjatun nuorisotoiminnan ja toimintaan osallistuneiden määrä Toiminnan säilyttäminen entisellä tasolla. Eri toimijoiden välinen yhteistyö. Nuorisopalvelut toteutetaan tehokkaasti Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso ja taloudellisesti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Luodaan edellytyksiä nuorten omaehtoiselle osallistumiselle ja toiminnalle. Myönnetyt avustukset Nuorisovaltuuston ja -järjestöjen ohjaus ja tukeminen. Lasten ja nuorten harrastustoimin- Nuorten elämänhallinnan tukeminen. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä ja sijoittuminen palveluihin nasta tiedottaminen. Etsivän nuorisotyön toimintamuodon vakiinnuttaminen Nuorisotoiminta TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 212 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintakate ,8 Tulos , Nuorisovaltuusto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 90 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintakate ,3 Tulos , Etsivä nuorisotyö TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,7 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintakate ,7 Tulos ,7 TALOUDEN TUNNUSLUVUT Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, Verrokit, VUODELTA 2013 alin ylin Nuorisotoimi, / asukas

45 Tehtäväalue: LIIKUNTAPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Liikuntapalvelujen keskeisenä tehtävänä on edistää kuntalaisten monipuolisia liikuntaharrastuksia ja aktiivisuutta sekä huolehtia liikunta- ja ulkoilupaikkojen käyttökunnosta. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Talousarviossa on varauduttu vakituisen liikunnanohjaajan palkkaamiseen viimeistään alkaen. Työpanoksesta noin puolet hyödynnetään kansalaisopiston liikuntaryhmien ohjaamiseen. Liikunta- ja ulkoilupaikkojen hoito järjestetään ostopalveluna tekniseltä palvelukeskukselta. Liikkuva koulu kehittämishanketta jatketaan. Paikkakunnalla on monipuolisia liikuntaharrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille. Järjestetyn liikuntatoiminnan ja toimintaan osallistuneiden määrä Monipuoliset ja turvalliset liikunta- ja ulkoilupaikat. Liikuntapalvelut toteutetaan tehokkaasti Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso ja taloudellisesti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Luodaan edellytyksiä kuntalaisten Tapahtumien määrä omaehtoiselle liikunnalle. Tuettujen järjestöjen määrä Lasten ja nuorten liikunnallsen elämäntavan edistäminen. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Lapsille ja nuorille suunnatun liikuntatoiminnan määrä Liikuntajärjestöjen ja kyläkuntien tukeminen. Yhteistyön lisääminen naapurikuntien kanssa. Liikunnanohjauspalvelujen turvaaminen. Liikkuva koulu -hankkeen toteuttaminen Liikuntatoiminta TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,5 Toimintakate ,3 Tulos , Liikuntapaikat (ostopalvelu tekniseltä palvelukeskukselta) TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,6 Toimintakate ,6 Tulos ,8 TALOUDEN TUNNUSLUVUT Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, Verrokit, VUODELTA 2013 alin ylin Liikunta ja ulkoilu, / asukas

46 Tehtäväalue: TYÖPAJA Tehtäväalueen tarkoitus: Työpajatoiminta edistää ja tukee syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ammatillisten valmiuksien kehittymistä ja nuorten työllistymistä sekä kuntouttaa ja valmentaa vanhempia pitkäaikaistyöttömiä elämänhallintaan ja työelämään. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: työpajan johtaja Markku Saastamoinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Työpaja tarjoaa mahdollisuuksia työkokeiluun, työvalmennukseen tai -harjoitteluun, kuntouttavaan työtoimintaan, oppisopimuskoulutukseen, määräaikaiseen tukityöllistymiseen ja yhdyskuntapalvelun suorittamiseen. Työpaja toteuttaa oppisopimuksella puualan ammattitutkintoon johtavaa koulutusta yhteistyössä POKE:n ja JAIKO:n kanssa. Pajatoiminta tukee asiakkaiden elämänhallintaa, luo polkuja tulevaisuuteen ja on osa paikkakunnan sosiaalista ja tuotannollista verkostoa. Pajan tuotanto koostuu pääsääntöisesti paikallisille yrityksille tehtävistä alihankintatöistä. Lokakuussa 2013 työpajalla oli 10 työllistettyä ja 1 oppisopimusopiskelija. Tavoite: Mittari: Tavoitetaso/toimenpiteet 2014: Työpajan valmennustoiminnalla edistetään ja ylläpidetään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työja toimintakykyä. Vuoden aikana työllistettyjen määrä ja sijoittuminen työpajajakson jälkeen Oppisopimustutkintojen määrä Mahdollisimman monelle löydetään paikka vapailta työmarkkinoilta tai koulutuksesta. Pitkäaikaistyöttömien työllistämismahdollisuudella vaikutetaan kunnan Kela-maksun suuruuteen. Työpaja toimii tehokkaasti ja taloudellisesti Tilinpäätöstiedot Hallinnoijan osuudeksi varatun määrärahan riittävyys. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoite: Mittari: Tavoitetaso/toimenpiteet 2014: Työpajan toiminnalla ehkäistään syrjäytymistä ja parannetaan elämänhallintaa. Pajalla olleiden sijoittuminen työpajajakson jälkeen Työpajajakso kohentaa yksilöiden elämäntilannetta. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Työpaja TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,1 Toimintakate ,9 Tulos ,9 45

47 Tehtäväalue: KÄSITYÖTALO Tehtäväalueen tarkoitus: Käsityötalo tarjoaa eri-ikäisille kuntalaisille monipuolisen käsityöperinteeseen ja -tekniikkoihin tutustumis- ja toteuttamismahdollisuuden. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Käsityötalo täydentää koulujen ja kansalaisopiston kädentaitojen kehittämismahdollisuuksia ja toimii käsityöalan harrastajille ja toimintakeskukselle tuotteiden myyntikanavana, käsityöalan tarvikemyyntipisteenä ja kunnan matkailuinfona. Käsityötalo tarjoaa osaltaan mahdollisuuksia käsityön ja taiteen perusopetuksen toteuttamiselle sekä alasta kiinnostuneiden työharjoittelulle, työelämävalmennukselle ja oppisopimuskoulutukselle. Aukioloaikoja muuttamalla selviydytään yhdellä työntekijällä. Tavoite: Mittari: Tavoitetaso/toimenpiteet 2014: Käsityötalon toiminta edistää kuntalaisten Kävijämäärät Toiminnan jatkuvuus. aktiivisuutta, yhteisölli- syyttä ja hyvinvointia. Käsityötalo toimii tehokkaasti ja taloudellisesti. Vuosikate Myyntitulot Toiminta on taloudellisesti kannattavaa. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoite: Mittari: Tavoitetaso/toimenpiteet 2014: Luodaan edellytyksiä kuntalaisten omaehtoiselle käsityöharrastukselle. Kävijämäärät Kausikortin lunastaneet Annetun ohjauksen määrä Kävijämäärät vähintään ennallaan Yksi ammattitaitoinen työntekijä TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Käsityötalo TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintakate ,1 Tulos ,1 MUITA KUSTANNUSPAIKKOJA Musiikkiopiston kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus Pohjoisen Keski-Suomen musiikkiopiston toiminnasta. Pohjoisen Keski-Suomen musiikkiopisto on kunnallinen valtionosuutta saava musiikkioppilaitos, jonka hallinnosta vastaa Saarijärven kaupunki. Karstula on yksi opiston ylläpitäjäkunnista. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi Musiikkiopisto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,0 Tulos ,0 46

48 TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia, että tekninen palvelukeskus järjestää kuntastrategian ja oman strategiansa mukaisesti viranomais-, tila-, kunnallistekniikka- ja yksityistiepalvelut. Palvelukeskukset: TEKNINEN PALVELUKESKUS Teknisen palvelukeskuksen perustehtävänä on toteuttaa ja tukea kunnan sisäistä ja ulkoista palvelutuotantoa ja vastata oman toimialansa hallinnon, yhdyskuntateknisten palvelujen, kiinteistötoimen, kunnan rakennusvalvonnan, ympäristönhoidon, yksityisteiden / tiehallinnon viranomaistehtävistä ja jätehuollon valvontatehtävistä sekä vesi- ja viemärilaitoksen toiminnasta. Tilivelvollinen viranhaltija: tekninen johtaja Marko Savola KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2015 TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatuotot ,4 % Myyntituotot ,0 % Maksutuotot ,9 % Tuet ja avustukset ,9 % Muut toimintatuotot ,0 % Toimintakulut ,3 % Henkilöstökulut ,4 % Palvelujen ostot ,3 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,0 % Avustukset ,3 % Muut toimintakulut ,2 % TOIMINTAKATE ,3 % Poistot ja arvonalentumiset ,0 % TILIKAUDEN TULOS ,0 % Päävastuualueen toimintatuotot Päävastuualueen toimintakulut Myyntituotot Tuet ja avustukset Maksutuotot Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset 47

49 Tehtäväalue: TEKNINEN HALLINTO Tehtäväalueen tarkoitus:vastata sujuvasta päätöksenteosta lautakunta- ja virkamiestasolla kunnan strategioiden, johtosääntöjen ja valtakunnallisten määräysten mukaan, huolehtia palvelukeskuksen toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä sekä seurata toiminnan toteutuksia ja tuloksia. Hallinnon tehtävänä on myös huolehtia yhteyksistä ja yhteistyöstä muiden hallinnonalojen ja yhteistyötahojen kanssa. Tekniseen hallintoon sisältyy keskeisten toimialojen toimisto- ja hallintotehtävät sekä kunnan rakennushankkeiden yleissuunnittelu ja valvonta, myös yritystoiminnalle annettava suunnitteluapu. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola Kehitysnäkymät: Veronumerorekisterin käyttöä ja seurantaa jatketaan ja kehitetään omien työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden henkilökunnan osalta kunnan rakennustyömailla työmaakohtaisesti. Tilaajavastuulain muutoksien aiheuttamat lisäselvitystarpeet vuodelle 2015 aiheuttavat seurantaa ja raportointia omien rakennustyömaiden, aliurakoitsijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden osalta kunnan kohteissa ja niihin tehtävissä hankinnoissa. Hallinnon ja päätöksenteon sujuvuus. Käsittelyyn kulunut aika Täytäntöönpanon ajantasaisuus Käsittelyssä ei ole kuntalaisten asioita, jotka ovat tulleet vireille yli 3 kk aikaisemmin. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Hallinnon asiakaspalvelu on sujuvaa. Käsittelyyn kulunut aika Kunnan hankkeet toteutuvat asianmukaisesti ja ajallaan. Palvelujen laatua arvioidaan suunnitelmallisesti. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Hankesuunnitelman aikataulu Saatu asiakaspalaute Lautakuntakäsittely < 6 viikkoa vireilletulosta, ympäristö- ja maa-ainesluvat < 3 kk vireilletulosta. Sisäiset tehtävät viikon kuluessa. Hankkeiden toteutuminen suunnitellussa aikataulussa. Nopea reagointi ilmi tulleisiin epäkohtiin Tekninen hallinto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,7 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,5 Toimintakate ,3 Tulos ,3 48

50 Tehtäväalue: ALUEARKKITEHTITOIMINTA Tehtäväalueen tarkoitus: Huolehtia ja ohjata kunnan kaavoitusta ja kaavaprosesseja, kehittää kunnan kaavoitustoimea sekä avustaa kunnan viranomaisia ja kuntalaisia kaavoitus- ja rakennusasioissa. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Viiden kunnan aluearkkitehtitoiminta perustuu toistaiseksi voimassa olevaan yhteistyösopimukseen. Palvelu ostetaan Saarijärven kaupungilta, Karstulan osuus aluearkkitehdin työtunneista on noin %. Aluearkkitehti huolehtii kunnan kaavoituksen tarpeiden ja tavoitteiden kartoituksesta sekä kunnan omien kaavaprosessien etenemisestä suunniteltujen aikataulujen mukaisesti, valvoo kaavoitustyön laatua ja osallistuu viranomaisyhteistyöhön kaavoitushankkeissa ja muissa maankäytön suunnitteluun ja ohjaukseen liittyvissä asioissa. Aluearkkitehti osallistuu kunnan kulttuuriympäristön ja taajamailmeen kehittämishankkeisiin. Vuoden 2014 aikana käynnissä olevia kaavoitusprosesseja ovat Itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava, Saarijärven reitin rantaosayleiskaavan muutos sekä Mustalamminmäen, Koiramäen ja Vihisuon tuulivoimayleiskaavat. Keskustan asemakaavan ajantasaistaminen on aloitusvaiheessa. Uusien asuntoalueiden asemakaavat ovat valmistuneet. Kunnan kaavoituksen nykytilanne ja tavoitteet alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisessa ovat selvillä. Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma Kaavoituskatsaus laaditaan vuosittain. Aluearkkitehtipalvelut laativat työohjelmaa kaavaprosesseista. Kaavoitusohjelmaa tarkistetaan valtuustokausittain. Kaavahankkeet etenevät asianmukaisesti ja aikataulussa. Kaavaprosessien hallinta Työohjelman mukainen (päivitetään 3 4 krt vuodessa) TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Kaavat ovat ajantasaisia ja laadukkaita. Kaavaprosessien hallinta Kirkonkylän ydinkeskustan asemakaavojen ajantasaistaminen saadaan Kunnan rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä vaalitaan taajamailmeen kehittämishankkeiden ja ympäristöhankkeiden avulla. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Käynnissä olevat ja valmistuneet hankkeet, suunnittelu- ja selvitystyöt vireille ja luonnosvaihe laadintaan. Kirkonkylän asemakaavan päivitystyöhön liittyvät selvitykset sekä kaavan tekninen toteutus saadaan vireille ja luonnosvaihe laadintaan. Torialueen suunnittelua jatketaan Aluearkkitehtitoiminta TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintakate Tulos

51 Tehtäväalue: RAKENNUSTARKASTUS Tehtäväalueen tarkoitus: Lakisääteisen rakennusvalvonnan tavoitteena on edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, taloudellisen ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän toiminta- ja asuinympäristön luomista. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Jaakko Rasi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Rakennusvalvontaviranomainen valvoo kaavojen noudattamista, huolehtii rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoo rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Rakennuslupien sekä rakentamiseen liitttyvien lupien, ilmoitusten ja lausuntojen valmistelut ja päätöksenteot. Rakentamisaikaiset tarkastus-, valvonta- ja seurantatehtävät. Rakentamisen ja kiinteistöjen tietopalvelut. Maa-aineslupien valmistelut ja oton valvonta. Kunnan rakennusmääräysten ja -ohjeiden sekä kaavoituksen ohjaus- ja valmistelutehtävät. Vuonna 2013 luvilla ja ilmoituksilla toteutettiin 147 rakennuskohdetta ja rakennusvalvonnan tehtäviin kuuluvia tarkastuksia suoritettiin 270 kappaletta. Tavoite: Mittari: Tavoitetaso/toimenpiteet 2014: Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukeva rakentaminenkastuksien Toteutunut rakentaminen. Lupapäätöksien ja tehtyjen tar- Lakien ja kunnan rakentamisohjeiden mukainen taso. lukumäärä. Rakennusvalvonta toteutetaan tehokkaasti Tarkastus- ja valvontamaksujen Maksukertymä 50 % menoista. ja taloudellisesti. kertymä TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoite: Mittari: Tavoitetaso/toimenpiteet 2014: Lupakäsittelyn sujuvuus. Käsittelyyn kuluva aika Lautakunnan ratkaistavat rakennusluvat < 6 viikkoa, maa-ainesluvat < 3 kk. Viranhaltijan ratkaistavat rakennusluvat ja toimenpideilmoitukset < 3 viikkoa. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Rakennustarkastus TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintakate ,4 Tulos ,4 50

52 Tehtäväalue: MITTAUSTOIMINTA Tehtäväalueen tarkoitus: Kunnan mittaustoimen keskitetty hoito. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: ympäristösihteeri/mittausteknikko Raimo Pekkanen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Mittaustoimen käytössä on takymetrikalusto ja neljän kunnan yhteinen GPS-mittauskalusto sekä kunnan oma mittausohjelmisto. GPS-laitteisto uusittiin Kunnan omistamien maa-alueiden ja kaavojen maastoon merkitseminen, omien soranotto- ym. suunnitelmiin liittyvien maastomittausten tekeminen, kaikkien uusien johtolinjojen kartoittaminen ja tallentaminen numeeriseen muotoon. Yhteistyön tekeminen naapurikuntien kanssa yhteisellä GPS-laitteistolla. Yksityisille tehtävät mittauspalvelut resurssien mukaan. Vuoden 2015 alusta siirrytään käyttämään N2000 korkeusjärjestelmää. Mittaustoiminta toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Omana työnä tehdyt / ulkopuolisilla teetetyt mittaustyöt. Kaikki kunnan mittaukset tehdään omana työnä. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Mittaustietojen ajantasaisuus ja kattavuus. Rakennetut / mitatut Kaikki mittaus- ja sijaintitiedot on tallennettu sähköiseen muotoon. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Mittaustoiminta TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,2 Toimintakate ,2 Tulos , Kuntien yhteinen GPS TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos

53 Tehtäväalue: YMPÄRISTÖNSUOJELU Tehtäväalueen tarkoitus: Vastata kunnan ympäristönsuojelun lakisääteisistä tehtävistä samalla kannustaen kuntalaisia toimimaan aktiivisesti ympäristönsuojelu huomioiden. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: ympäristösihteeri/mittausteknikko Raimo Pekkanen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Vuosittain käsitellään 3-6 ympäristölupaa, annetaan lausuntoja mm. turvetuotannon ympäristölupahakemuksiin ja valituksiin sekä muihin eri viranomaisissa vireillä oleviin lupahakemuksiin. Jätehuollon valvontatehtävät. Pääjärven kunnostus mm. vähäarvoisen kalan pyynti ja kaislikon niitto. Viemärilaitoksen ulkopuolisille alueille myönnettävä avustusmääräraha. Uusi ympäristönsuojelulaki astui voimaan , ympäristönsuojeluviranomaisen taksa uudistetaan vastaamaan uutta lakia vuoden 2015 aikana. Lain vaatima ympäristölupien valvontasuunnitelma tehdään vuoden 2015 aikana. Viihtyisä maaseutumainen asuinja toimintaympäristö. Toteutuneet ympäristönsuojelua tukevat hankkeet Haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien kunnostuksen vauhdittaminen. Vesiensuojelu ja vesistöjen vedenlaadun Toteutuneet vesiensuojelua tuke- Pääjärven kunnostuksen jatkaminen. parantaminen. vat hankkeet TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Lupa- ja lausuntokäsittelyjen sujuvuus. Käsittelyyn kuluva aika Lautakunnan ratkaistavat ympäristöluvat < 12 viikkoa, viranhaltijan ratkaistavat ympäristöluvat < 6 viikkoa, lausunnot < 4 viikkoa. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Ympäristönsuojelu TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,5 Toimintakate ,9 Tulos , Saarijärven reitti TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos

54 Tehtäväalue: YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Huolehtia kunnan hallinnoimien liikenneväylien ja yleisten alueiden kunnossapidosta, saneerauksesta ja uudisrakentamisesta kustannustehokkaasti turvallisuus ja ympäristö huomioiden. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Yhdyskuntatekniikan tehtävänä on liikenneväylien liikennöitävyyden varmistaminen, yleisten alueiden hoidon järjestäminen sekä kaatopaikkojen jälkihoidosta huolehtiminen. Tehtävä toteutetaan oman organisaation sekä julkisten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Kaavateitä, kunnan omistamia liikenneväyliä, puistoja ja ulkoilualueita rakennetaan ja ylläpidetään hyväksyttyjen tasovaatimusten pohjalta. Kaavateiden perusparannuksia ja päällystämisiä toteutetaan aluekokonaisuuksina. Tievalaistuslinjoja rakennetaan ja ylläpidetään kirkonkylän alueella ja sivukylillä. Valoja valmistaudutaan uusimaan uudella valaisintekniikalla toimiviksi. Ulkoliikuntapaikat, uimarannat ja uimapaikat, venevalkamat rakennetaan ja ylläpidetään hyväksyttyjen tasovaatimusten pohjalta. Liikuntapaikkojen hoito tuotetaan ostopalveluna sivistyslautakunnalle. Irtokoirien yms. eläinten tilapäinen hoito järjestetään ostopalveluna. Kunnan omistamia sora-alueita hyödynnetään kunnan omaan käyttöön. Vuoden 2015 aikana laaditaan kunnan soravarojen hyödyntämiselle uudet säännöt (myyntiperiaatteet ja hinnoittelu). Konekeskus palvelee muita toimintoja: konetyön myynti ja laitteiden vuokraus kunnan omiin kohteisiin sekä yksityisille ja yhteisöille resurssien sallimissa puitteissa teknisen lautakunnan hyväksymin taksoin, jotka päivitetään vuoden 2015 aikana. Jätehuollon osalta tehtävänä on Lampisuon suljetun kaatopaikka-alueen jälkitarkkailu ja pienjäteaseman vuokratilojen tarjoaminen Sammakkokangas Oy:lle. Vuoden 2013 lopussa kunnalla oli kunnossapidettäviä kaavateitä 28,0 km, joista päällystettyjä 14,0 km ja sorapintaisia 14,0 km. Kevyenliikenteenväylää oli 5,5 km. Kunnossapitokustannukset olivat 2,89 /jm. Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukevat liikenneväylät ja yleiset alueet. Liikenneväylien ja yleisten alueiden toimivuuden ja teknisen kunnon ylläpito on jatkuvaa. Yhdyskuntatekniset palvelut toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Investointiohjelman aikataulu. Hankkeiden tilinpäätös. Kunnossapitokustannukset. Investointiohjelman toteutuminen. Peruskorjausten suunnittelu aikataulullisesti vuoden edellä rakennustyön toteutusta. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Liikenneväylien ja yleisten alueiden kohteiden peruskorjausten ja uudisrakentamisen laatu sekä kunnossapito vastaa hyväksyttyjä laatuvaatimuksia (RYL). Yleisöpalaute ja määräajoin tehtyjen tarkastusten havainnot Havaittujen poikkeamien korjaaminen välittömästi. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Kaavatiet TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,7 Toimintakate ,7 Tulos , Muut liikenneväylät TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,7 Toimintakate ,7 Tulos ,6 53

55 Kirkonkylän tievalaistus TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,5 Toimintakate ,5 Tulos , Sivukylien tievalaistus TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintakate ,8 Tulos , Puistot ja torit TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,4 Toimintakate ,4 Tulos , Liikuntapaikat TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintakate Tulos Uimarannat TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintakate ,3 Tulos , Venevalkamat TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,6 Tulos , Sora-alueet TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,7 Toimintakate ,0 Tulos , Irtokoirat TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos Varastot TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,4 Toimintakate ,4 Tulos ,0 54

56 Konekeskus TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,1 Toimintakate ,3 Tulos ,4 Tehtäväalue: YKSITYISTIET JA LIIKENNETURVALLISUUS Tehtäväalueen tarkoitus: Kuntalaisten liikenneyhteyksien turvaaminen, tieolojen ja tieverkon kehittäminen sekä liikenneturvallisuustyö. Tehtäväalueen vastuuhenkilöt: ympäristösihteeri/mittausteknikko Raimo Pekkanen, yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Yksityistielain mukaisissa tehtävissä toimii lautakunnan tie- ja katselmusjaosto. Yksityisteiden perusparannus- ja kunnostushankkeita tuetaan noin 5 km/vuosi (1-2 yksityistietä vuosittain). Valtionavustusta saaviin hankkeisiin annetaan kunnan avustusta 30 %, muihin 75 %. Isoista hankkeista tehdään erillispäätökset. Yksityisteiden kunnossapidon avustaminen, hoito- ja kunnostustason seuranta ja tiekuntien toiminnan kehittäminen. Avustusperusteena tien vähimmäispituus 500 m ja vakituinen asunto tien varrella. Tehtävä toteutetaan osittain omana työnä ja osin ostopalveluna paikkakunnan palveluntuottajilta. Valtion tiepolitiikan seuranta (tiehankkeet, yleisten teiden hoitotaso ja muutosesitykset). Liikenneturvallisuustyö suunnitelman mukaisilla painopistealueilla ja turvallisuusriskien kartoittaminen. Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukevat liikenneyhteydet. Toteutuneet perusparannukset Toteutuneet kunnossapitoavustukset Yksityisteiden perusparannusten avustaminen päätettyjen periaatteiden mukaan. Kunnossapitoavustusten seuranta: 1/3 tukea saavista yksityisteistä tarkastetaan vuosittain. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Vaikuttaminen yleisten teiden hoito- ja kunnostustasoon. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Tiehankkeiden listaus. Kuntalaispalaute yleisten teiden hoitotasosta välitetään eteenpäin Yksityistiet TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintakate ,8 Tulos ,8 55

57 Tehtäväalue: KIINTEISTÖPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Hoitaa, kunnostaa ja ylläpitää kunnan omistamia kiinteistöjä, huolehtia kiinteistöjen arvon säilymisestä ja kiinteistöjen soveltumisesta käyttötarkoitukseensa. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kiinteistöteknikko Erkki Moström Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kiinteistöjen hoito toteutetaan osin omalla henkilöstöllä, osin ostopalveluna. Ostopalveluna toteutettavan rakentamisen ja kiinteistönhoidon valvonta. Kunnan omana työnä tehtävien korjaus- ja rakennustöiden suunnittelu ja työnjohto. Kiinteistöverotukseen liittyvät arviointitehtävät. Kiinteistöjen käyttökelpoisuuden säilyttäminen. Kunnan omistamien kiinteistöjen määrä 55 kpl, joissa on noin m³. Kunnan omistamien kiinteistöjen kiinteistönhoidon toteutusta ostopalveluna tai omana palvelutuotantona tarkastellaan vuonna Kunnallisessa palvelutuotannossa käytettävät tilat ovat tarkoitukseensa soveltuvassa kunnossa. Käyttöaste Tehdyt korjaukset Käyttöaste 100 %. Tilojen jatkuva huolto ja korjaus käyttötarkoituksen mukaan. Kiinteistöjen ylläpito ja kunnostus hoidetaan hyvin ja taloudellisesti. Tilinpäätös Kustannuksia vastaavat yhtenäiset vuokraperusteet. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tilojen kunnossapitoa ja tarvittavia investointeja suunnitellaan pitkäjänteisesti. Tehdyt selvitykset ja korjaussuunnitelmat Jatkuva seuranta ja yhteistyö käyttäjien kanssa korjaustarpeita varten. Vuokranantajan ja vuokralaisen vastuu- ja tehtäväjako on selkeä. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Ajantasaiset ja selkeät vuokrasopimukset Kiinteistöjen hallinto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintakate ,3 Tulos ,3 56

58 Tehtäväalue: VESI- JA VIEMÄRILAITOS Tehtäväalueen tarkoitus: Keskitetty talousveden hankinta ja jakelu sekä viemärilaitostoiminta määritellyillä toiminta- ja kehittämisalueilla, kunnan omistaman vesihuoltoverkoston ja sen laitteistojen hoitaminen, rakentaminen ja saneeraaminen. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Vesi- ja viemärilaitoksella on kunnan alueella kuusi vedenottamoa, vuonna 2013 vedentoimitus m³. Jätevedenpuhdistamo Taka-Wetkassa: tarkistettu ympäristölupa tuli voimaan ja uudet lupaehdot tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Puhdistamon laajennus on suunnitteilla ja sen on oltava valmis vuoden 2015 loppuun mennessä. Lietteen aumakompostointialue Peränevalla. Vesi- ja viemärilaitos tarjoaa suunnittelu- ja rakentamispalveluja kunnan muille palvelukeskuksille, yksityisille ja yhteisöille resurssien sallimissa puitteissa lautakunnan hyväksymin taksoin. Ajankohtaiset vesihuollon suunnitelmat: uusien vedenottamoiden suunnittelu ja hankinta, suunnitelluilla ottopaikoilla Pöngällä ja Heinäjoella tehtiin koepumppauksia tammi-huhtikuussa Vesi- ja viemärilaitostoiminta hoidetaan taloudellisesti kannattavalla Tilikauden tulos (toimintakate, poistot ja korot). Vesihuollon osalta tilikauden tulos 3 % liikevaihdosta. tavalla. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Verkostoille ja laitteistoille saavutetaan Vesi- ja viemäriverkostojen vuoto- optimaalinen elinkaari. vesien määrä Viemäriverkoston saneeraaminen uusimalla m betoniviemäreitä vuosittain. Vesilaitoksen vuotovedet alle 10 % myydyistä vesikuutioista. Jätevedenpuhdistamon mahdollisimman hyvä toiminta. Mitatut puhdistustulokset Puhdistustulokset vähintään lupaehtojen mukaiset. Hyvä talousveden laatu. Talousvesinäytteet Vedenottamoilla ph, rauta ja mangaani suositusten mukaiset. Talousveden häiriötön toimitus. Toimituskatkokset ja niiden kesto Toimituskatkokset < 6 tuntia. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Vesilaitos TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,1 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,7 Tulos , Viemärilaitos TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset ,7 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintakate ,7 Tulos , Aumakompostointi TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos

59 MUITA KUSTANNUSPAIKKOJA Palo- ja pelastustoimen kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus Keski-Suomen pelastuslaitoksen toiminnasta. Keski-Suomen pelastuslaitos on Jyväskylän kaupungin liikelaitoksena toimiva aluepelastuslaitos, jonka tehtävänä on tarjota myös Karstulan kunnan alueella pelastuslaissa ja yhteistoimintasopimuksessa mainitut palvelut. Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola Palo- ja pelastustoimi TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 45 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintakate ,9 Tulos ,9 Jätehuollon tehtävänä on Lampisuon suljetun kaatopaikka-alueen jälkitarkkailu, pienjäteaseman vuokratilojen tarjoaminen Sammakkokangas Oy:lle sekä varastotilan tarjoaminen omaan käyttöön ja pahvinkeräykselle. Vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen Jätehuolto TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,2 Tulos ,5 Väestönsuojelussa kunnan tehtävänä on avustaa pelastuslaitosta pelastustoiminnassa. Kustannuspaikalle kirjataan esim. valmiusharjoittelusta ja Virve-viranomaispuhelimesta aiheutuvat kustannukset. Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola Väestönsuojelu TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,1 Toimintakate ,1 Tulos ,1 Sammutusvesipumppaamon tehtävänä on turvata Hongan/Humpin teollisuusalueella tarvittavan sammutusveden riittävä saanti suurpalon sattuessa. Vastuuhenkilö: kiinteistöteknikko Erkki Moström Sammutusvesipumppaamo TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,6 Tulos ,8 58

60 PÄÄVASTUUALUEIDEN TALOUSARVIOT YHTEENSÄ KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2015 PÄÄVASTUUALUEET YHTEENSÄ TP2013 TA+LTA2014 TA2015 muutos, muutos, ulkoinen ja sisäinen % Toimintatuotot ,1 % Myyntituotot ,4 % Maksutuotot ,4 % Tuet ja avustukset ,4 % Muut toimintatuotot ,3 % Toimintakulut ,6 % Henkilöstökulut ,0 % Palvelujen ostot ,3 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,4 % Avustukset ,9 % Muut toimintakulut ,9 % TOIMINTAKATE ,6 % Verotulot ,6 % Valtionosuudet ,2 % Rahoitustuotot ja -kulut ,4 % Korkotuotot ,0 % Muut rahoitustuotot ,0 % Korkokulut ,1 % Muut rahoituskulut ,3 % VUOSIKATE ,1 % Poistot ja arvonalentumiset ,1 % TILIKAUDEN TULOS ,3 % Varausten ja rahastojen muutokset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,8 % Käyttötalouden ulkoiset kulut Käyttötalouden ulkoiset tuotot Valtionosuudet 41 % Toimintatuotot 25 % Myyntituotot Maksutuotot Verotulot 34 % Muut Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset Rahoitustuotot ja -kulut 59

61 3. TULOSLASKELMAOSA TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA ulkoinen TP TA TA TS TS TS Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Varausten ja rahastojen muutokset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Maksurahoitustavoite: Toimintatuotot / Toimintakulut, % 28 % 27 % 26 % 26 % 25 % 25 % Tulorahoituksen riittävyystavoite: Vuosikate / Poistot, % Vuosikate, /asukas 46 % % % % % % 422 Pitkän aikavälin tulorahoitustavoite: Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Asukasmäärä vuoden lopussa Tunnuslukujen laskennassa käytetään tulevien vuosien asukasmääränä Tilastokeskuksen julkaiseman väestöennusteen tietoja. 60

62 4. INVESTOINTIOSA Investointiohjelman keskeisin tavoite on Karstulastrategia 2015 mukaisesti tarjota työn tekemiseen ja yrittämiseen kannustava sekä asumiseen ja vapaa-aikaan viihtyisä maaseutumainen toimintaympäristö. Investointiohjelmassa esitetyt hankkeet on otettu ohjelmaan seuraavin perustein: - kesken olevat hankkeet viedään loppuun - toimivaan ja viihtyisään ympäristöön kiinnitetään huomiota - investoimalla säännöllisesti ei synnytetä korjausvelkaa - kunnan tarjoamien kuntalaispalvelujen taso nousee - vuodelle 2015 esitetyt kohteet ovat määrärahojen osalta sitovia, mutta suunnittelukauden vuosien osalta investointiohjelma tarkentuu seuraavissa talousarvioissa - vuonna 2015 toteutukseen tulevista mahdollisista elinkeinoinvestoinneista kunnanvaltuusto tekee päätökset erikseen. Kunnanhallituksen esitys investointiohjelmaksi perusteluineen on liitteenä 3. Investointiohjelman vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola. Investointiohjelmassa esitetään talousarvion 2015 rahoituslaskelmaan sisällytettyjä täytäntöönpantavissa olevia investointeja yhteensä 2,055 milj. euroa. 61

63 5. RAHOITUSOSA TP TA TA TS TS TS Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Investointien omarahoitustavoite: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta Investointien tulorahoitus, % 10 % 58 % 61 % 71 % 100 % 90 % Lainanhoitokykytavoite: Lainanhoitokate 1,5 2,3 Maksuvalmiustavoite: Kassan riittävyys, pv Rahoituslaskelma sisältää vuoden 2014 talousarviossa hyväksymättömän lisätalousarvion, jossa esitetään investointiosaan euron nettovähennystä ja tätä vastaavat muutokset rahoitusosaan. Samaten rahoitusosaan esitetään muutosta suunnitellun lyhytaikaisten lainojen lisäyksen osalta. Kunnanvaltuusto käsittelee lisätalousarvion kokouksessaan Kunnan lainakanta oli ,79 euroa (3 454,53 euroa/asukas). Arvio lainakannasta on euroa (3 393 euroa/asukas) ja arvio lainakannasta on euroa (3 452 euroa/ asukas). 62

64 6. YHTEENVETOLASKELMA TALOUSARVIOSTA 2015 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO JA SITOVUUS VALTUUSTOON NÄHDEN ulkoinen ja sisäinen Sitovuus Määrärahat KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Tuloarviot netto netto netto netto TULOSLASKELMAOSA Verotulot brutto Valtionosuudet brutto Rahoitustuotot ja -kulut netto 42 Satunnaiset erät brutto INVESTOINTIOSA Sitovuus hankkeittain netto RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset brutto 20 Antolainasaamisten vähennykset brutto 27 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys brutto Pitkäaikaisten lainojen vähennys brutto 400 Lyhytaikaisten lainojen muutos netto 500 Oman pääoman muutokset brutto Muut maksuvalmiuden muutokset brutto 500 Vaikutus maksuvalmiuteen brutto 36 TALOUSARVION LOPPUSUMMA

65 LIITE 1: HENKILÖSTÖSUUNNITELMA I HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TARKOITUS voimaan tulleen hallintosäännön 20 :ssä määritetään kunnan palkatun henkilöstön palveluorganisaation keskeiset tehtävät, organisaatiorakenne ja mitoituksen periaatteet seuraavasti: Karstulan kunnan palkatun henkilöstön palveluorganisaation keskeisinä tehtävinä on toteuttaa kunnanvaltuuston hyväksymää kuntastrategiaa, kuntastrategian pohjalta hyväksyttyjä toimielinten strategioita sekä talousarviota ja -suunnitelmaa palvella luottamushenkilöorganisaation toimintaa olla kustannustehokas niin lyhyellä kuin pitemmällä aikavälillä. Palkatun henkilöstön organisaatio muodostuu kuntakonsernin johdosta vastaavasta palvelukeskuksesta ja seuraavista palvelukeskuksista: Hallinto- ja talouspalvelukeskus, lomituspalvelukeskus, tekninen palvelukeskus ja sivistyspalvelukeskus. Palkatun henkilöstön organisaatio on vuoden 2011 alusta ollut seuraavanlainen: KUNNANVALTUUSTO KESKUSVAALILAUTAKUNTA, VAALILAUTAKUNTA JA -TOIMIKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS KUNTAKONSERNIN PALVELUKESKUS Kunnanjohtaja HALLINTO- JA TALOUSPALVELU- KESKUS KUNNANHALLITUS TEKNINEN LAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA LOMITUS- PALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS SIVISTYS- PALVELUKESKUS Hallintojohtaja Lomituspalvelujohtaja Tekninen johtaja Sivistysjohtaja LH-TOIMIELIN PALVELUKESKUS Palvelukeskuksen johtaja Palkatun henkilöstön määrä mitoitetaan ja tarvittavista organisaatiotarkistuksista päätetään kunnanvaltuustossa talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä käsiteltävässä henkilöstöohjelmassa niin, että henkilöstöohjelma vastaa asetettuja toiminnallisia tavoitteita ja kunnan taloudellista tilannetta. Henkilöstöohjelmaa voidaan kunnanvaltuuston niin päättäessä tarkentaa myös talousarviovuoden aikana. Henkilöstöorganisaatiosta pidetään erillistä luetteloa ja sen ajan tasalla pitämisestä vastaa kunnanhallituksen henkilöstöjaosto. 64

66 II HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN LÄHTÖTIEDOT 1 Henkilöstön määrä ja rakenne syksyllä 2014 Karstulan kunnan henkilöstön määrä on 276 henkilöä. Henkilöstöstä vakituisessa palvelussuhteessa olevia on 239 (86,6 %) ja määräaikaisia 37 (13,4 %). Määräaikaisten palvelussuhteiden laskennassa ei ole huomioitu lyhytaikaisia alle 5 päivää kestäviä sijaisuuksia, lomituspalveluiden tuntipalkkaisia työntekijöitä, kansalaisopiston tuntiopettajia eikä toista määräaikaista tehtävää hoitavia vakituisessa palvelussuhteessa olevia. Henkilöstöpoliittisen ohjelman linjauksena ja henkilöstösäännön ohjeistuksena on ollut palkata henkilöstö ensisijaisesti pysyviin palvelussuhteisiin, jolloin määräaikaista henkilöstöä käytetään vain sijaistamiseen tai muihin selkeästi määriteltyihin tilapäistehtäviin. Palvelussuhteen määräaikaisuuden perusteena voi olla ajallisesti ja / tai määrällisesti rajattu työtehtävä kuten sijaisuus, työn määräaikainen luonne (esim. projektityö tai kausiluonteinen alle 9 kuukautta vuodessa kestävä työ), työllistämistukityö, oppisopimuskoulutus, harjoittelu tai toiminnan aloittamiseen tai uudelleenjärjestelyyn liittyvä työn vakiintumattomuus. Koko henkilöstöstä naisia on 177 (64,1 %) ja miehiä 99 (35,9 %). Vakituisesta henkilöstöstä naisia on 153 (64,0 %) ja miehiä 86 (36,0 %). Määräaikaisesta henkilöstöstä naisia on 24 (64,9 %) ja miehiä 13 (35,1 %). Naisista määräaikaisessa palvelussuhteessa on 13,6 % ja miehistä 13,1 %. Seuraavissa kunnan henkilöstön määrää ja rakennetta kuvaavissa taulukoissa ja kaavioissa kuntakonsernin palvelukeskuksen henkilöstö on laskettu aineiston pienuuden vuoksi yhteen hallinto- ja talouspalvelukeskuksen henkilöstön kanssa. Henkilöstön määrä palvelussuhdetyypeittäin : Hallinto- ja talouspk Lomituspk Sivistyspk Tekninen pk vakituiset opso-koulutukset työllistetyt 1 9 sijaiset 3 2 muut määräaikaiset Pääosa henkilöstöstä (82,6 %) työskentelee kokoaikaisessa palvelussuhteessa. Osa-aikaisessa palvelussuhteessa on 17,4 %. Vakituisista osa-aikaisia on 37 (15,5 %), joilla osa-aikaisuuden tyypillisenä syynä on osa-aikaeläke tai osatyökyvyttömyyseläke sekä koulunkäynninohjaajilla ja joillakin maatalouslomittajilla osa-aikamuotoiseksi järjestelty työ. Määräaikaisista osa-aikaisia on 11 (29,7 %), jotka useimmiten ovat työllistettyjä tai oppisopimuskoulutettavia. 65

67 Vakituisen henkilöstön ikäjakautuma : alle tai yli Hallinto- ja talouspk Lomituspk Sivistyspk Tekninen pk Vakituisesta henkilöstöstä 54,8 % on 50-vuotiaita tai vanhempia. Vakituisen henkilöstön ikä on keskimäärin 48,8 vuotta. Hallinto- ja talouspalvelukeskuksen vakituisen henkilöstön keski-ikä on 48,9 vuotta, lomituspalvelukeskuksen 46,1 vuotta, sivistyspalvelukeskuksen 50,4 vuotta ja teknisen palvelukeskuksen 55,5 vuotta. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä on 40,0 vuotta. 2 Odotettavissa oleva henkilöstön eläkkeelle siirtyminen Tämänhetkisen eläkejärjestelmän mukaiseisti henkilö voi valintansa mukaan jäädä eläkkeelle milloin tahansa vuoden iässä. Henkilökohtainen eläkeikä vaihtelee hieman henkilön työhistorian ja ammatin mukaan. Useimmiten henkilökohtainen eläkeikä täyttyy vuoden iässä. Jos henkilökohtainen eläkeikä on alle 63 vuotta, voi henkilö jäädä eläkkeelle milloin tahansa sen täyttämisen ja 68 ikävuoden välillä. Ennen vuotta 1989 työssä olleilla opettajilla eläkeikä voi tietyin edellytyksin olla 60 vuotta. Vuoden 2006 jälkeen alkanut osatyökyvyttömyyseläke muuttuu ilman hakemusta vanhuuseläkkeeksi 63-vuotiaana tai henkilökohtaisessa eläkeiässä, jos se on alempi kuin 63 vuotta. Vuoden 2017 alusta voimaan tulevaa eläkeuudistusta valmistellaan parhaillaan. Valmisteluesityksen mukaan vanhuuseläkeikää nostettaisiin asteittain vuodesta 2017 alkaen, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Uudet eläkeikärajat koskevat vuonna 1955 syntyneitä ja nuorempia. Seuraavissa laskelmissa vakituisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön eläkkeelle siirtymistä on arvioitu tällä hetkellä vanhuuseläkkeelle jäämiseen oikeuttavan 63 ikävuoden täyttymisen mukaan vakituisessa palvelussuhteessa olevista siirtyy loppuvuoden 2014 aikana eläkkeelle kaksi henkilöä. Muista lähivuosina eläkkeelle todennäköisesti siirtyvistä henkilöistä kuusi on jo tällä hetkellä osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevasta henkilöstöstä tulee taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä täyttämään 63 vuotta 18,4 % ja kymmenen vuoden kuluessa eli vuoteen 2023 mennessä 38,1 %, yhteensä 91 henkilöä. 66

68 63 vuotta täyttävä vakituinen henkilöstö vuosina : Hallinto- ja talouspk Lomituspk Sivistyspk Tekninen pk Työntekijäryhmät, joissa arvioituja eläkkeelle siirtymisiä on taloussuunnitelmakauden aikana eli vuoden 2018 loppuun mennessä odotettavissa eniten: - Perusopetuksen ja lukion opetushenkilöstöstä eläkeiän saavuttaa 13 henkilöä (28,3 % tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevista). Näistä 5 on aineenopettajia, 3 rehtoria, 3 luokanopettajaa ja 2 erityisopetuksesta. - Lomituspalveluiden työntekijöistä eläkeiän saavuttaa 8 henkilöä (9,0 %). - Päivähoidon henkilöstöstä eläkeiän saavuttaa 7 henkilöä (28,0 %). Näistä 6 on perhepäivähoitajia tai ryhmäperhepäivähoitajia (37,5 %). - Ruoka- ja siivouspalveluista eläkeiän saavuttaa 5 henkilöä (23,8 %): ruokapalveluista 3 (15,0 %) ja siivouspalveluista 2 (33,3 %). Taloussuunnitelmakauden aikana eli vuoden 2018 loppuun mennessä on suurta henkilöstön vaihtuvuutta odotettavissa etenkin seuraavissa tehtäväkokonaisuuksissa tai työyksiköissä: - Teknisestä palvelukeskuksesta eläkeiän saavuttaa 8 henkilöä (53,3 % tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevista). - Erilaisista kunnan hallinto- ja toimistotehtävistä eläkeiän saavuttaa 7 henkilöä (33,3 %). Näistä 3 on erilaisista sihteeritehtävistä ja 2 palkanlaskennasta. - Johto- ja esimiesroolissa tällä hetkellä olevista eläkeiän saavuttaa 7 henkilöä (38,9 %) ja asiantuntijaroolissa olevista 3 (50,0 %). Tulevina vuosina on edelleen kiinnitettävä erityisesti huomiota henkilöstön työssä jaksamiseen ja ikääntyvän henkilöstön johtamiseen. Etenkin fyysisesti kuormittavaa työtä tekevissä työntekijäryhmissä on ollut tyypillistä viimeisinä työvuosina ilmenevät työkykyongelmat ja niistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiset jo ennen henkilökohtaisen eläkeiän täyttymistä. Työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta on kunnassa otettu käyttöön varhaisen tuen toimintamalli, ja työkyvyssä ilmeneviä ongelmia pyritään selvittämään aktiivisesti ja ajoissa, yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työhyvinvoinnin eri osa-alueilla tapahtuvilla kehittämistoimilla voidaan myös vaikuttaa henkilöstön työssä jaksamiseen ja tukea henkilöstöä jatkamaan työssään vanhuuseläkkeelle oikeuttavaan ikään saakka. Loppuvuonna 2014 aloitetulla toiminnan kehittämisohjelmalla pyritään yhdessä henkilöstön kanssa etsimään aktiivisesti vaihtoehtoisia ja kustannustehokkaita palvelujen tuottamisen ja toiminnan järjestämisen tapoja. Eläkkeelle siirtymisten lisääntyessä on entistä tärkeämpää onnistua toimintojen ja työtehtävien uudelleenjärjestelyissä ja mahdollisen uuden henkilöstön rekrytoinneissa. Henkilöstön vaihtuessa tulee varmistua osaamisen ja ns. hiljaisen tiedon säilymisestä etenkin organisaation toiminnan kannalta kriittisten avaintehtävien ja asiantuntijatehtävien osalta. Henkilöstön ikärakenne ja sen muutokset asettavat omat vaatimuksensa työelämän kehittämiselle ja sukupolvien keskinäiselle yhteistyölle työpaikoilla. 67

69 III PALVELUKESKUSTEN TOIMENPITEET JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT Yleisenä linjauksena on kaikkien palvelukeskusten esim. eläkkeelle siirtymisistä aiheutuvien henkilöstövaihdosten yhteydessä selvittää erilaiset seudullisen yhteistyön mahdollisuudet. KONSERNIPALVELUKESKUS Vuonna 2015: - Yhteispalvelupisteen toiminnan mahdollisen vakiinnuttamisen edellyttämät henkilöstöjärjestelyt. - Vuokrataloyhtiöiden isännöintisopimusten muutokset: asuntosihteerin mahdollinen siirtyminen osa-aikatyöhön. - Konsernin taloushallintotehtävien kokoamisen suunnittelu. Vuosina : - Varaudutaan konsernin taloushallinnon eläköitymisiin. HALLINTO- JA TALOUSPALVELUKESKUS Vuonna 2015: - Henkilöstöyksiköstä on siirtymässä loppuvuodesta 2014 eläkkeelle yksi palkkasihteeri. Kevättalvella 2015 on siirtymässä osa-aikatyöhön yksi palkkasihteeri. Henkilöstömuutokset pyritään hoitamaan sisäisin työjärjestelyin. - Ruokapalveluista on siirtynyt loppuvuodesta 2014 eläkkeelle yksi kokki (0,5 htv), korvaavaa työpanosta ei tilausten pienentymisen vuoksi hankita. - Vastingin koulun toiminnan loppuessa yksi ruoka- ja siivouspalvelun yhdistelmätyöntekijä siirtyy siivoojaksi syksystä 2015 alkaen. Työpanoksella korvataan alkuvuodesta 2016 eläkkeelle siirtyvä siivooja (0,5 htv) ja määräaikaisesti järjestetty työpanos mitoituksen mukaisen siivouksen vajaukseen. Vuosina : - Varaudutaan konsernin taloushallinnon eläköitymisiin. - Arvioidaan jatkuvasti palvelutuotannon muutosten vaikutus tukipalvelujen työ- ja henkilöstömäärään sekä henkilöstön sijoittumiseen. - Palvelutuotannossa tarvittavan työvahvuuden varmistaminen ja mahdolliset varahenkilöjärjestelyt. - Ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen tukeminen. LOMITUSPALVELUKESKUS Vuonna 2015: - Lomituspalvelujen hallinnosta on siirtymässä loppuvuodesta 2014 eläkkeelle yksi johtava lomittaja, hoidetaan sisäisin työjärjestelyin. - Lomituksen palvelutuotannon muutoksiin sopeudutaan ensisijaisesti luontaisen poistuman avulla. Vuosina : - Henkilöstömäärän jatkuva sopeuttaminen palvelutarpeen muutoksiin, luonnollisen poistuman hyödyntäminen. - Ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen tukeminen. - Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. SIVISTYSPALVELUKESKUS Vuonna 2015: - Päivähoidosta on siirtymässä eläkkeelle yksi perhepäivähoitaja, tehtävää ei ikäluokkien pienentymisen vuoksi täytetä. - Vastingin koulun toiminnan loppuessa voidaan siirtää yksi luokanopettaja Rantakylän koulun luokanopettajan virkaan, joka on tällä hetkellä määräaikaisesti täytetty, ja yksi luokanopettaja Tolppilan koulun luokanopettajan virkaan, joka tulee eläkkeelle siirtymisen vuoksi avoimeksi kesällä Yksi koulunkäynninohjaaja voidaan siirtää Rantakylän koululle koulunkäynninohjaajan tehtävään, joka on tällä hetkellä määräaikaisesti täytetty. 68

70 - Perusopetuksen rehtori on siirtymässä eläkkeelle, ja lähivuosina on näkyvissä myös lukion ja kansalaisopiston rehtorien eläkeiän täyttyminen: aloitetaan opetustoimen johtamisjärjestelmän suunnittelu ja mahdolliset tehtävien uudelleenjärjestelyt. - Liikunnanohjaajan toimen perustaminen ja täyttäminen vakituisena elokuusta 2015 alkaen. Työpanoksesta noin puolet käytetään kansalaisopiston liikuntapiireihin. - Erityisopetuksen mahdollisia uudelleenjärjestelyjä suunnitellaan. - Käsityötalon toiminta sopeutetaan pienemmällä henkilötyöpanoksella toteutettavaksi. Vuosina : - Päivähoidosta siirtynee eläkkeelle kolme perhepäivähoitajaa, tehtäviä ei ikäluokkien pienentymisen vuoksi täytetä. - Arvioidaan jatkuvasti palvelutuotannon muutosten, mahdollisten lainsäädäntömuutosten ja eläkkeelle siirtymisten vaikutus henkilöstömäärään, kelpoisuusedellytyksiin sekä henkilöstön sijoittumiseen. - Ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen tukeminen. TEKNINEN PALVELUKESKUS Vuonna 2015: - Loppuvuodesta 2015 siirtynee eläkkeelle yksi toimistotyöntekijä. Työjärjestelyjen suunnittelussa huomioidaan palvelukeskusten yhteiset tarpeet toimistotehtävien työpanokselle. - Varaudutaan lähiaikoina tapahtuviin eläkkeelle siirtymisiin mm. suunnittelemalla kiinteistöjä, kunnallistekniikkaa ym. koskevan teknisen tiedon säilyminen henkilöstön vaihtuessa. Siirtymävaiheessa saattaa aiheutua ylimääräisiä henkilöstökuluja. Vuosina : - Arvioidaan jatkuvasti eläkkeelle siirtymisten vaikutus työ- ja henkilöstömäärään. Henkilöstösuunnitelman käsittelyt: - Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto ja Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

71 KARSTULAN KUNTA Khall LIITE 2: TILASTOJA Tunnuslukuvertailujen taustatiedot Talousarvion käyttötalousosassa esitetyt seurattavat tunnusluvut on koottu Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastosta Verrokkikuntina on käytetty Karstulan kanssa samankokoisia väestöltään väheneviä kuntia, jotka sijaitsevat Väli-Suomessa etäällä suurista keskuksista. verrokkikunta maakunta asukasluku Hankasalmi Keski-Suomi Heinävesi Etelä-Savo Joutsa Keski-Suomi Kaustinen Keski-Pohjanmaa Pielavesi Pohjois-Savo Pihtipudas Keski-Suomi Ruovesi Pirkanmaa KUNNAN ASUKASMÄÄRÄÄN JA IKÄRAKENTEESEEN LIITTYVÄT LÄHIVUOSIEN KEHITYSNÄKYMÄT Väestörakenne 2000-luvulla Tilastokeskus: vuosien väestörakennetiedot, vuosien väestöennustetiedot. Kuviossa esitetään kunnan väestö uusien valtionosuuskriteerien mukaisina ikäryhminä vuotiaat 6 vuotiaat 7-12 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 85- vuotiaat Karstulan asukasmäärä vähenee tasaisesti noin 1 % vuosivauhtia. Väestön väheneminen ei sinänsä ole ongelma, mikäli väestörakenne pysyy tasapainoisena ja palvelutuotantoa pystytään sopeuttamaan eri ikäryhmien tarpeita vastaavaksi. Karstulassa työikäisten osuus väestöstä on maan keskimääräistä pienempi, vanhuksia puolestaan on keskimääräistä enemmän. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee, minkä syynä on juuri vanhusväestön osuuden selvä kasvu, nuorimpien ikäluokkien suhdeluku työikäisiin ei sen sijaan suuresti muutu. Väestöennusteen tarkasteluun on syytä suhtautua hieman varoen: väestöennuste on luonteeltaan trendilaskelma, jossa suuret tilastovaihtelut ovat mahdollisia ja poikkeamat korostuvat pitkällä aikavälillä. Seuraava väestöennustetilasto julkaistaan lokakuussa

72 KARSTULAN KUNTA Khall Väestörakenne 2000-luvulla: nuorimmat ikäryhmät Väestörakennetta esittävästä kuviosta on poimittu tarkasteluun nuorimmat ikäryhmät vuotiaat 6 vuotiaat 7-12 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Ennusteen mukaan päivähoitoikäisten määrä ei suunnittelukaudella juuri muuttuisi, sen sijaan kouluikäisten määrissä on näkyvissä loivaa laskua. Ikäryhmien väestöennusteet vaikuttavat kuntapalvelujen suunnitteluun erityisesti päivähoidon, esiopetuksen, perusopetuksen, lukion ja muun toisen asteen koulutuksen osalta. Väestörakenne 2000-luvulla: vanhimmat ikäryhmät Väestörakennetta esittävästä kuviosta on poimittu tarkasteluun vanhimmat ikäryhmät vuotiaat vuotiaat 85- vuotiaat Ennusteen mukaisesti 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaisi suunnittelukaudella , kasvu alkaisi loiventua vuoden 2020 paikkeilla ja taittuisi laskuun vuoden 2030 paikkeilla. Yli 75- ja yli 85-vuotiaiden väestöosuudet kasvavat. Ikäryhmien väestöennusteet vaikuttavat kuntapalvelujen suunnitteluun erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ennaltaehkäisevien hyvinvointipalvelujen osalta. 71

73 Väestöpyramidissa tarkastellaan väestön ikä- ja sukupuolirakennetta vuonna Karstulan väestöpyramidi on muodostaan suomalaisille maaseutukunnille tyypillinen. Väestöpyramidin suhteessa suurimmat ikäryhmät sijoittuvat ikävuosille Alle 20-vuotiaissa ikäryhmissä lapsia ja nuoria vielä on, mutta ikävuosille sijoittuvat ikäryhmät ovat pieniä varsinkin naisten osalta. Tämä rakenne osoittaa, miten kunnan asukasmäärän vähenemistä osin selittää negatiivinen nettomuuttoliike, jossa etenkin opiskeluikäisten ( vuotiaiden) lähtömuutto on selvästi tulomuuttoa suurempaa. Muissa ikäryhmissä tulo- ja lähtömuutto on ollut koko 2000-luvun tasaisempaa ja nettomuutto on ollut jopa positiivista. Väestöpyramidi: ikä- ja sukupuolirakenne 2013 TIETOJA PERUSPALVELUJEN KUSTANNUKSISTA Peruspalvelujen osuus käyttötalouden nettokustannuksista 2013 Tilastokeskus: kuntien talous- ja toimintatilastot erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto sosiaalihuolto päivähoito esi- ja perusopetus 16 % 2 % 15 % 5 % 18 % 16 % Karstulan käyttötalouden nettokustannuksista 84 % muodostuu lakisääteisten peruspalveluiden tuottamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osuus Karstulan käyttötalouden nettokustannuksista on reilusti yli 60 %: tämä osuus kunnan käyttötaloudesta ei ole omassa päätösvallassa vaan organisoituna kuntayhtymiin. kirjasto, kulttuuri 28 % muu käyttötalous yhteensä 72

74 LIITE3: INVESTOINTIOHJELMA

75 74

76 75

77 76