BBS-harrastajat 1990-luvun tietoverkkokulttuurin murrosvaiheessa. näkökulmia Internetin kulttuuriseen omaksumiseen

Transkriptio

1 BBS-harrastajat 1990-luvun tietoverkkokulttuurin murrosvaiheessa näkökulmia Internetin kulttuuriseen omaksumiseen Mikko Hirvonen Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Digitaalinen kulttuuri Huhtikuu 2010

2 TURUN YLIOPISTO Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos / Humanistinen tiedekunta HIRVONEN, MIKKO: BBS-harrastajat 1990-luvun tietoverkkokulttuurin murrosvaiheessa näkökulmia Internetin kulttuuriseen omaksumiseen Pro gradu, 127 s., 4 liites. Digitaalinen kulttuuri Huhtikuu Tutkielmassani tarkastelen BBS-harrastajien Internet-omaksumista 1990-luvun murrosvaiheessa, jolloin eri tietoverkkojen keskinäinen asema ei ollut vakiintunut. Selvitän tietoverkkojen kulttuuristen ominaispiirteiden, sosiaalisen toiminnan sekä tunteiden, mielikuvien ja muistojen kautta, miten aiempia tietoverkkokokemuksia omanneen erityisryhmän kohdalla Internet asettui osaksi arkea. Tutkimusaineistona toimivat nettikyselyn avulla kerätyt vastaukset (143 kpl), sähköpostihaastattelut sekä tietotekniikan erikoisaikakauslehdet. Lähteet on valittu siten, että niiden kautta voidaan luoda mahdollisimman laaja ja lähdekriittiset vaatimukset huomioiva kuvaus tutkittavasta aihepiiristä. Aiemmat kokemukset tietoverkoista sekä niiden kulttuuriset ominaispiirteet määrittelivät keskeisesti Internet-suhteen syntyä ja vaikuttivat omaksuttuihin ilmiöihin, palveluihin ja sovelluksiin. Omaksuminen oli sitä helpompaa mitä tutumpi ilmiö oli kyseessä ja mitä enemmän se limittyi harrastajien koko elämänkaareen ja aiempaan tietoverkkosuhteeseen. Internet ja BBS-purkit olivat digitaalisia tiloja ja paikkoja, joita määrittelivät erilaiset sosiaaliset konventiot. Sosiaalisen toiminnan muodot ja yhteisöllisyys olivat tärkein yksittäinen piirre, jonka kautta BBS-harrastajat määrittelevät suhteensa Internetiin. Nettiin liitettiin monesti erilaisia uhkakuvia. Pelot ja mielikuvat kiinnittyivät BBS-kulttuurin keskeisiin ominaispiirteisiin, joiden kautta uutta ja vanhaa tietoverkkoa verrattiin keskenään. Tutkimukseni osoittaa Internetin kulttuurisen omaksumisen olevan pitkäkestoinen prosessi, johon vaikuttavat useat rinnakkaiset tapahtumat sekä laajemmat diskurssirakenteet. Tähän tapahtumasarjaan liittyi niin tietoverkkojen rinnakkaiskäyttöä, kulttuuristen piirteiden jatkuvuutta ja periytymistä kuin erilaisia suvantovaiheita ja katkoksia. Jatkotutkimuksen kannalta on keskeistä jatkaa erityisryhmien tarkastelua osana netin kulttuurisen omaksumisen tutkimusta, hahmottaa yhteisöjen siirtymistä verkkoon, sosiaalisten käytäntöjen merkitystä sekä huomioida tietoverkkosuhteen vaikutus työllistymiseen ja koulutukseen. Myös BBS-purkkien kaltaisen digitaalisen kulttuuriperinnön säilyttäminen on tärkeää. Asiasanat: Tietoverkot, BBS, Internet, Internetin kulttuurinen omaksuminen, sosiaalinen toiminta, yhteisöllisyys

3 BBS-harrastajat 1990-luvun tietoverkkokulttuurin murrosvaiheessa näkökulmia Internetin kulttuuriseen omaksumiseen 1. Johdanto Tutkimuksen lähtökohdat ja keskeiset käsitteet Tutkimuskysymykset, aiheen rajaus ja työn rakenne Teoreettinen viitekehys Tutkimusmenetelmät ja -aineisto Nettikysely tutkimusmenetelmänä Sähköpostihaastattelut Muu tutkimusaineisto Muistitieto ja muistelun vaikutus aineiston tulkintaan Katsaus suomalaiseen BBS-kulttuuriin Mikä ihmeen purkki? lyhyt johdatus BBS-harrastukseen Modeemi- ja BBS-harrastuksen vaiheita BBS-toiminnan synty ja kehitys 1980-luvulla Purkkien kulta-aika BBS-harrastuksen popularisoituminen 1990-luvulla Tietoverkkomurros ja BBS-toiminnan hiipuminen MBnet Suomen suurin purkki tietoverkkomurroksen keskellä Rajanvetoa uuden ja vanhan tietoverkon välillä Verkosta toiseen tietoverkkojen välinen vuorovaikutus ja rinnakkaiskäyttö Tekninen kehitys ja tietoverkkokulttuurin murros Tieto ja tiedonhaku Tietoverkot sosiaalisen toiminnan näyttämöinä BBS-purkit kaveripiirin kohtaamispaikkoina Harrastus- ja alakulttuuriryhmien neuvottelu tietoverkkojen välillä Sosiaalisten käytäntöjen merkitys esimerkkinä demoscene Intiimistä paikallisyhteisöstä globaaliin kasvottomuuteen Tietoverkkomurroksen herättämät tunteet, mielikuvat ja muistot Kehitys kehittyy muutoksen välttämättömyydestä ja luonnollisuudesta Internet uhkakuvana Verkko kaiken kansan temmellyskenttänä? BBS-harrastajien suhde muihin käyttäjiin Haikeutta ja kaipuuta tietoverkkonostalgian muotoja Lopuksi BBS-harrastajien omaksuma netti 113 Lähteet 121 Liite 1

4 1. Johdanto 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat ja keskeiset käsitteet Internet ulottaa pian lonkeronsa maailman joka kolkkaan, mutta edelleen on olemassa yksi sitä kattavampi ja laajemmalle levinnyt tiedonvälitysverkko: puhelinlinjat 1. Yllä oleva lainaus vuonna 1996 ilmestyneestä Tietokone-lehdestä kuvaa tilannetta, jolloin Internet ei vielä ollut yleistynyt tai vakiinnuttanut nykyistä asemaansa. Vuonna 1997 nettiyhteys oli noin joka kymmenennessä kotitaloudessa, vaikka sitä tosin saatettiin muutoin käyttää töissä tai opiskelun myötä 2. Internetin rinnalla oli tuolloin käytössä esimerkiksi BBS-purkkien kaltaisia rinnakkaisia, puhelinlinjoja hyödyntäneitä tietoverkkoja, eikä niiden keskinäinen asema ja tulevaisuus ollut selvä kyse oli koko 1990-luvun kestäneestä tietoverkkomurroksesta. Tässä pro gradu -tutkielmassa hahmotan Internetin kulttuurista omaksumista BBS-harrastajien kautta 1990-luvun tietoverkkomurroksen kontekstissa. BBSpurkilla (Bulletin Board System, sähköinen ilmoitustaulu) tarkoitetaan tavallisesti lankapuhelinverkkoon modeemin välityksellä kytkettyä tietokonetta, johon niiden käyttäjät eli BBS-harrastajat ottivat yhteyden omalla tietokoneellaan. Purkit keskittyivät pääsääntöisesti erilaisiin keskustelualueisiin ja tiedostojen jakamiseen. Monien purkkien ympärille muodostui tiiviitä käyttäjäyhteisöjä ja ne toimivat erilaisten ryhmien kohtaamispaikkoina. Purkkeja voidaankin ajatella monien nykypäivänä Internetistä tuttujen piirteiden, kuten sosiaalisten yhteisöjen esikuvana 3. BBS-kulttuuri oli harrastajalähtöistä, omaehtoista ja aina 1990-luvun alkuvuosiin asti laajemmalta yleisöltä suljettua alakulttuuritoimintaa, jota määrittelivät erilaisten käyttömuotojen mukaan muotoutuneet ja sosiaalista identiteettiä muokan- 1 Tietokone 4B/1996, Nurmela 2006, 49 50; Saarikoski, Suominen, Turtiainen & Östman 2009, 7. 3 Saarikoski, Suominen, Turtiainen & Östman 2009, 72. 1

5 neet toimintatavat 4. Yhteisöllisyys ja sosiaalinen toiminta nousevatkin työssä merkittävään asemaan. Yhteisöllisyydellä tarkoitan tässä yhteydessä tuntemusta, joka syntyy tietoverkoissa käyttäjäkokemusten, eli sosiaalisten, tunneperäisten sekä tekniikkaan ja käyttäjään liittyvien mahdollisuuksien myötä. BBS-purkit toimivat alustoina, joissa syntyneen sosiaalisen toiminnan myötä tiettyjen ihmisten kesken saattoi muodostua vahva yhteenkuuluvuuden tunne luvun puolelle siirryttäessä tietoverkkojen keskinäinen suhde oli muuttunut: niistä ei enää juuri puhuttu monikossa, vaan käytännössä vain netistä. Vuonna 2006 jo 67 prosentilla kotitalouksista oli käytössä Internet-yhteys 6. Internet vakiinnutti asemansa ja siitä tuli netti se oli kulttuurisesti omaksuttu 7. Internetin kulttuurinen omaksuminen on monisyinen prosessi, jonka aikana netti on tullut saataville ja asettunut osaksi arkea useiden vaiheiden ja tekojen kautta. Tähän prosessiin kuuluvat niin laitteiden kuin ohjelmistojen tekninen toteutus, markkinoiminen ja popularisoiminen, nimeäminen ja käyttökelpoisuuden tai -kelvottomuuden perustelu. Kulttuurinen omaksuminen kiinnittyy myös yksilöiden ja yhteisöjen arkeen, Internetin jokapäiväiseen käyttöön sekä keskusteluun, jossa uutta ilmiötä esitellään ja arvioidaan. 8 Tämä prosessi on tapahtunut tietyssä kulttuurihistoriallisessa kontekstissa: sen taustalla ovat vaikuttaneet laajemmat Internet- ja tietoverkkodiskurssit. Diskurssilla tarkoitetaan tässä yhteydessä (puheen) tapaa, jolla sosiaalinen käytäntö tai sen alue rakennetaan 9. Oma kiinnostukseni BBS-purkkeihin ja tietoverkkoihin juontuu 1990-luvun puolivälin jälkeiseen aikaan, jolloin olin melko aktiivinen purkkiharrastaja. Käytännössä kuuluin kuitenkin siihen viimeiseen käyttäjäsukupolveen, joka vielä pääsi BBS-maailmaan tutustumaan. Mitä lähemmäs vuosituhannen vaihdetta saavuttiin, sitä useampi purkki lopetti hiljalleen toimintansa. Toisaalta BBS-purkkien tiivis tunnelma, omaleimainen kulttuuri ja sitä kautta muodostuneet sosiaaliset 4 Ks. Saarikoski 2004, 30. Käsittelen Petri Saarikosken tavoin BBS-kulttuuria kotimikroharrastukseen kuuluvana erillisenä alakulttuurina. 5 Ks. Heinonen 2008, En ota tässä tutkimuksessa kantaa yhteisöllisyys-käsitteen historialliseen kehittymiseen. Käytän termiä yhdessä sosiaalisen-käsitteen kanssa pikemminkin yleiskielen sanana vailla laajempia tutkimuksellisia kannanottoja. Luvussa neljä avaan kuitenkin näitä käsitteitä hieman tarkemmin ja esitän joitakin huomioita esimerkiksi Ulla Heinosen virtuaaliyhteisöjä koskevasta tutkimuksesta. 6 Nurmela 2006, Myös tässä tutkimuksessa Internetistä käytetään nykykieleen vakiintunutta sanaa netti 8 Saarikoski, Suominen, Turtiainen & Östman 2009, 9. 9 Ks. Fairclough 1997,

6 suhteet jäivät mieleen ja synnyttivät laajemman kiinnostuksen tuon aikakauden tapahtumiin. Vuoden 2007 keväällä tein kandidaatintutkielmani otsikolla BBSharrastus Suomessa havaintoja toiminnan piirteistä ja muutoksista, jossa selvitin suomalaisen BBS-toiminnan vaiheita 1990-luvulla. Kandityöni jälkeen huomasin, että aihepiirissä riittäisi myös jatkossa tutkittavaa. Mielenkiintoni alkoi yhä enemmän suuntautua nimenomaan Internet-omaksumiseen ja tietoverkkomurrokseen. 1.2 Tutkimuskysymykset, aiheen rajaus ja työn rakenne Internetin kulttuurinen omaksuminen on laaja ja polveileva prosessi, jota on vaikea käsitellä jokaisesta näkökulmasta yhtä aikaa. Olenkin nostanut tarkasteluun tietyn erityisryhmän, eli netin lisäksi aiemmin muissa tietoverkoissa liikkuneet BBS-harrastajat. Tutkimuksen punaisena lankana toimii se, että Internetin kotoutuminen 10, asettuminen osaksi arkea, ei välttämättä tapahtunut hetkessä tai ristiriidattomasti, vaan erilaisten neuvottelujen ja prosessien kautta. Internetin kulttuurinen omaksuminen merkitsee tässä yhteydessä niitä muutoksia ja käytäntöjä, jotka saivat merkityksensä tai syntyivät BBS-harrastajien kohdatessa Internetin murrosvaiheen keskellä. Eri tietoverkoissa toimimiseen liittyivät omat toimintatavat; niillä oli oma tietoverkkokulttuurinsa. Nämä kulttuurit muodostuivat ja toisaalta myös muuttuivat ajan saatossa. Tietoverkkokulttuurien ominaispiirteiden huomioiminen on tärkeää, sillä ne vaikuttavat keskeisesti omaksumisprosessin kulkuun. Näin tutkimuksen keskiöön nousevat BBS-harrastajat tietoverkkokulttuurien murrosvaiheessa. Työni rajautuu ajallisesti 1990-luvun tarkasteluun. Toinen keskeinen rajaus liittyy purkkiharrastajien asemaan tiettynä erityisryhmänä Internetin kulttuurisen omaksumisen viitekehyksessä. Valitsemani suuntaviivat perustuvat ennen kaikkea tutkimuksellisen aukkopaikan täyttämiseen: netin omaksumisprosessin tarkastelu erityisryhmien kautta on tärkeää, sillä sitä ei ole aiemmin tehty 11. Melko vähän tutkitun BBS-kulttuurin kautta ilmiöön avautuu uusi ja mielenkiintoinen näkökulma. Lähestyn aihettani tiettyjen teemojen kautta, joiden avulla pyrin 10 Virve Peteri on tarkastellut väitöskirjassaan Mediaksi kotiin mediateknologioiden asettumista osaksi arkielämää, kotoutumista. Kotoutuminen tarkoittaa käsitteellisesti pitkälti samaa kuin kulttuurinen omaksuminen tai Mika Pantzarin ajatus teknologian kesyttämisestä. Peteri 2006, 54 62; Pantzar 1996, tarkemmin ks. luku Saarikoski, Suominen, Turtiainen & Östman 2009,

7 muodostamaan kokonaiskuvan ilmiöstä. En käsittele BBS-harrastajia yhtenäisenä ryhmänä, vaan joukkona erilaisia yksilöitä, jotka antavat toiminnalleen erilaisia merkityksiä. Päätutkimuskysymykseni on seuraava: Millaisena tapahtumana BBS-harrastajien Internetin kulttuurinen omaksuminen ilmeni 1990-luvun tietoverkkomurroksen keskellä? Koska kysymyksenasettelu on varsin laaja, hahmotan ja tarkennan aihetta seuraavien alatutkimuskysymysten kautta: Millaisia toimintatapoja ja ominaispiirteitä eri tietoverkkokulttuureihin liittyi? Miten ne vaikuttivat BBS-harrastajien Internet-omaksumiseen? Millaisessa roolissa BBS-purkeissa tapahtuva sosiaalinen toiminta sekä siihen liittyvät käytännöt ja kokemukset olivat BBS-harrastajien Internetomaksumisessa? Millaisia tunteita, mielikuvia ja muistoja tietoverkkomurros herätti? Miten ne ovat yhteydessä BBS-harrastajien Internet-omaksumiseen? Olen pyrkinyt jakamaan työn rakenteellisesti siten, että eri teemat nivoutuisivat tiiviisti yhteen ja muodostaisivat helposti seurattavan kokonaisuuden. Tutkimus alkaakin tästä johtuen eräänlaisella taustaluvulla, jossa kuvaillaan BBSharrastusta yleisesti sekä selvitetään sen historiallista taustaa aina 1980-luvun alusta vuosituhannen vaihteeseen. Taustaluku on kokonaisuuden kannalta olennainen, sillä sen kautta voidaan hahmottaa myöhemmin käsiteltäviä asioita paremmin ja asettaa ne oikeaan suhteeseen keskenään. Kolmannessa luvussa tarkastellaan eri tietoverkkokulttuureihin BBS-purkkeihin ja Internetiin liittyviä ominaispiirteitä ja toimintatapoja kolmen eri osa-alueen kautta sekä niiden suhdetta purkkiharrastajien Internet-omaksumiseen. Neljäs luku käsittelee tietoverkkoja sosiaalisen toiminnan näyttämöinä: miten esimerkiksi kokemukset turvallisuudesta ja turvattomuudesta yhdistyvät sosiaaliseen toimintaan ja Internetin käyttöönottoon? Viidennessä luvussa puolestaan tarkastellaan tietoverkkomurrokseen liittyviä tunteita ja muistoja. Tämä hieman karkea kolmijako nostaa esille myös työn keskeiset osa-alueet kulttuuriset ominaispiirteet, sosiaalisen 4

8 ja yhteisöllisen toiminnan sekä tunteet, mielikuvat ja muistot joiden kautta pyrin avaamaan BBS-harrastajien Internet-omaksumista. 1.3 Teoreettinen viitekehys Internet-tutkija Barry Wellman on artikkelissaan The Three Ages of Internet Studies: Ten, Five and Zero Years Ago (2004) jakanut nettitutkimuksen kolmeen eri aikakauteen: esihistoriaan, utooppiseen ja euforiseen ensimmäiseen vaiheeseen, 1990-luvun loppupuolen systemaattiseen käyttötapojen ja käyttäjien dokumentointiin sekä 2000-luvun analyyttisempaan tutkimukseen. 12 Hieman samantyyppisiin havaintoihin ovat päätyneet myös esimerkiksi nettitutkijat David Silver ja Susanna Paasonen 13. Tutkimus on edennyt nykynäkökulmasta katsottuna arkielämästä irrallisten ilmiöiden, kuten virtuaalitodellisuuden ja erilaisten identiteettileikkien tarkastelusta ja historiikkiesitysten kautta kohti kriittisempää tutkimusotetta 14. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että vaikka kulttuurintutkimuksellinen, analysoiva Internet-tutkimus on 2000-luvulla ollut verrattain vilkasta, on se kuitenkin usein kohdistunut johonkin tiettyyn palveluun tai ilmiöön. Sen sijaan kokonaisvaltaisampi kulttuurinen ja käyttäjälähtöinen tutkimus erityisesti luvun alun tapahtumista on melko hajanaista. Internetin kulttuurisen omaksumisen käsite on syntynyt Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen digitaalisen kulttuurin oppiaineen Internetin kulttuurinen omaksuminen -tutkimusprojektissa 15. Sen pohjalta julkaistiin vuonna 2009 kirja Funetista Facebookiin Internetin kulttuurihistoriaa. Tämä teos toimii eräänä työni keskeisimmistä keskustelukumppaneista. Kulttuurisen omaksumisen tarkastelu avaa uudenlaisen näkökulman Internettutkimukseen. Se kiinnittää huomion siihen, miten netti on monitasoisten tapahtumien ja prosessien kautta asettunut osaksi arkea. Internetistä on tullut käyttäjille välttämättömyys, osa jokapäiväistä elämää. Kulttuurinen omaksuminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, esimerkiksi vain yksinkertaisesti verkkoon kyt- 12 Wellman On kuitenkin huomioitava, että esimerkiksi Rob Shieldsin toimittamassa artikkelikokoelmassa Cultures of Internet otettiin jo vuonna 1996 huomioon käyttäjien rooli nettikulttuurien muodostumisessa. 13 Silver 2000; Paasonen Suominen, Saarikoski, Turtiainen & Östman 2009, Aiheesta lisää, ks. Internetin kulttuurinen omaksuminen -tutkimusprojektin verkkosivut < 5

9 keytymällä. Funetista Facebookiin -teoksen johdannossa digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen huomauttaa, kuinka Internet on tullut saataville vasta monenlaisten tapahtumien ja prosessien myötä: Kulttuuriseen omaksumiseen liittyy monia tasoja, jotka koskettavat laitteiden ja ohjelmistojen teknistä toteutusta, markkinoimista ja popularisoimista, nimeämistä ja käyttökelpoisuuden tai -kelvottomuuden perustelua 16. Aiempaan nettitutkimukseen verrattuna näkökulma on laaja; se mahdollistaa ja ottaa huomioon yksittäisten käyttäjien tarkastelun kuin toisaalta myös laajempien diskursiivisten tasojen hahmottamisen. Oma työni asettuu osaksi Internetin kulttuurisen omaksumisen viitekehystä: tutkin tietyn käyttäjäjoukon Internet-omaksumista tietyssä historiallisessa kontekstissa. Olen pyrkinyt tuomaan myös jotakin uutta tähän näkökulmaan. BBSharrastajien tarkasteleminen vie tutkimuksen makrotasolta mikrotasolle ja kohti yksityiskohtaisempaa netin kulttuurisen omaksumisen analyysia. Tutkimuskohteena oleva käyttäjäjoukko on sikäli mielenkiintoinen, että purkkiharrastajat olivat varhaisten verkkopalveluiden käytön edelläkävijöitä ja joiden koko elämäntapa näyttää monesti linkittyneen tietokoneisiin ja tietoverkkoihin. Netin kulttuurisen omaksumisen näkökulmaa voidaan myös mielestäni kritisoida. Funetista Facebookiin -teoksen kirjoittajat painottavat erilaisia jatkuvuussuhteita ja historiallisten yhtäläisyyksien huomioimista omaksumisprosessin taustalla. Tämänkaltainen lähestymistapa on epäilemättä tärkeä, mutta se jättää samalla jotakin olennaista huomioimatta. Onko esimerkiksi BBS-harrastajien kaltaisen erikoisryhmän nettiomaksuminen voinut tapahtua sulavasti, ilman selviä katkoksia tai suvantovaiheita? 16 Saarikoski, Suominen, Turtiainen & Östman 2009, 9. 6

10 Taulukko 1. Teknologian kulttuurisen omaksumisen tasot Mikael Hårdin ja Anderw Jamisonin mukaan (2005). Taulukko: Funetista Facebookiin Internetin kulttuurihistoriaa (2009), 8. Teknologian historioitsijoiden Mikael Hårdin ja Andrew Jamisonin mukaan teknologian kulttuurinen omaksuminen on prosessi, jossa tekniset uutuudet tuodaan inhimillisen kontrollin alaisiksi. Käytännössä omaksumisprosessi etenee useilla eri tasoilla: se vaatii yhteisöjen käyttämän sosiaalisen ja teknisen infrastruktuurin muutosta. Samalla muuttuvat esimerkiksi puheen tavat, arkielämä kuin laajemmat organisaatiot. Nämä muutokset näkyvät myös Internetin käytön yleistymisessä. 17 Hårdin ja Jamisonin näkemys teknologian kulttuurisesta omaksumisesta on varsin kokonaisvaltainen eikä sovellu suoraan käytettäväksi oman työni yksityiskohtaisempaan tarkastelutapaan. Eri tasojen jäsentely on kuitenkin tarpeellista monien näennäisesti erillisten ja ilmiöiden huomioiden yhdistämiseksi. Lähestyn tutkimuksessa kulttuurista omaksumista niin diskursiivisen tason kuin käytännöllisenkin tason kautta: BBS-harrastajien siirtymiseen verkosta toiseen vaikuttivat monet tekijät aina ensikohtaamisesta netin omaksumiseen. 17 Hård & Jamison Funetista Facebookiin -teoksessa on sovellettu teoriaa Internetin kulttuurisen omaksumisen tutkimiseen. Ks. Saarikoski, Suominen, Turtiainen & Östman 2009,

11 Tässä tutkimuksessa tärkeään asemaan nousevat myös kulutustutkija Mika Pantzarin havainnot teknologian kesyttämisestä. Kesyttämisellä Pantzar viittaa monisyiseen prosessiin, jossa teknologia muuttuu osaksi arkikulttuuria. Vuonna 1996 ilmestyneessä teoksessaan Kuinka teknologia kesytetään Pantzar tarkasteli puhelimen kaltaisten radikaalien uutuustuotteiden juurtumista. Kesyyntymiseli juurtumisprosessissa ilmenee kaksi ristiriitaista taipumusta: uutuustuote sekä muuttaa arkea että toisaalta asettuu osaksi sitä. Tuotteiden teknologia, valintamotiivit ja käyttötavat muuttuvat niiden elinkaaren myötä. Kesyyntymistä voidaan hahmottaa erilaisten vaiheiden kautta, joita ovat esimerkiksi unelmointi, erityistäminen, sisäistyminen ja korvautuminen. 18 Pantzarin teoreettiset käsitteet soveltuvat hyvin myös Internetin kulttuurisen omaksumisen hahmottamiseen. Netti voidaan ainakin jossakin määrin nähdä puhelimen kaltaisena radikaalina uutuusteknologiana, vaikka monet sen keskeiset periaatteet periytyvät toisista tietoverkkokulttuureista. Tämä jännite tuo tarkasteluun myös uutta näkökulmaa: oliko BBS-harrastajien ja netin kohtaamisessa kyse korvautumisesta vai kenties kesyyntymisestä entä miten aiemmat tietoverkkokokemukset vaikuttivat tähän prosessiin? Ilkka Arminen ja Sanna Raudaskoski ovat kirjoittaneet mobiiliteknologiaan liittyvistä tarjoumista. Tarjouma on alun perin psykologi James. J. Gibsonin käsite. Se tarkoittaa jonkin esineen tai ympäristön ominaisuutta tai ominaisuuksia, jotka mahdollistavat tietyn toiminnan suorittamisen. Armisen ja Raudaskosken mukaan tarjoumat voivat olla esimerkiksi todellisia, eli sellaisia joita tuotteen suunnittelijat ovat ajatelleet; havaittuja, eli ominaisuuksia jotka huomataan vasta käyttötilanteessa; luultuja eli ominaisuuksia joita tuotteella ei ole olemassa tai piileviä, eli ominaisuuksia joita tuotteen suunnittelija ei ollut tarkoittanut. Tarjouma voidaan jakaa kolmeen osaan: käsiteltävyyteen eli laitteen fyysisiin ominaisuuksiin, käsitettävyyteen eli tunnistettavuuteen ja sallivuuteen eli joustavuuteen ja toimintaan erilaisissa käyttöyhteyksissä ja -tilanteissa. 19 Käsitettä on sovellettu myös Internetin kulttuurisen omaksumisen tutkimuksessa. Netti on joustava ja monimuotoinen alusta ja sitä on mahdollista muokata erilaisiin käyttötapoihin. Esimerkiksi sen käsitettävyyttä voidaan tarkastella yksittäisten sovellusten avulla: jokin tietty yksittäinen sovellus saattaa olla käyttäjälle helpommin 18 Pantzar 1996, & Myöhemmin Pantzar on jatkanut saman aihepiirin käsittelyä muun muassa teoksessa Tulevaisuuden koti arjen tarpeita keksimässä (2000). 19 Arminen & Raudaskoski 2003, &

12 ymmärrettävissä, kuin koko tietoverkko lukuisine palveluineen. 20 Tietoverkkojen tarjouma-ajattelua voidaan soveltaa työkaluna erityisesti kuvattaessa käyttäjien siirtymistä sovelluksesta tai palvelusta toiseen. Netin kulttuurisen omaksumisen tutkiminen on samalla myös sen kulttuurihistorian kirjoittamista. Ilmiöiden ymmärtäminen ja niiden ajallisen keston määrittely vaatii tutkijalta historiallisen kontekstin erittelyä ja ymmärtämistä. Tässä työssä olen käyttänyt apunani lukuisia keskenään hyvin erilaisia tutkimuksia ja eiakateemisia kirjoituksia. Diskursiivisten tasojen hahmottamisessa olen hyödyntänyt mediahistorioitsija Patrice Flichyn The Internet Imaginaire -teosta (2001, engl. käännös 2007). Flichyn imaginaire -termin kautta päästään käsiksi uusia tekniikoita ympäröivään odotusten, kuvitelmien ja utopioiden kenttään. Ne määrittelevät esimerkiksi yhteisöllisyyden ja kaupallisuuden roolit tietyn teknologian kohdalla. 21 Nämä diskurssit eli puheen tavat kehystivät osaltaan sitä historiallista taustaa, johon tutkimusaiheeni sijoittuu. Petri Saarikosken väitöskirja Koneen lumo (2004) käsittelee kotitietokoneiden kehityshistoriaa Suomessa. Se toimii keskeisenä apuvälineenä ja keskustelukumppanina oman työni historiallisen taustan peilaamisessa. Koneen lumo on myös eräs niistä harvoista tieteellisistä esityksistä, joissa BBS-purkkia on tarkasteltu pintaa syvemmältä 22. Saarikosken lähestymistapa on myös esimerkki tietotekniikan historiantutkimuksen muutoksesta: laite- ja suunnittelijakeskeisestä insinöörihistoriasta on siirrytty kulttuurihistoriallisempaan näkökulmaan, jossa huomioidaan historiallisesti kehittyvät järjestelmät ja rakenteet 23. Edellä mainittujen lisäksi olen käyttänyt lukuisia yksittäisiä teoksia ja kirjoituksia työni taustoittamiseen. Näistä mainittakoon erityisesti nettitutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen vahvasti kiinnittyvät esitykset. Ne ovat nykynäkökulmasta katsottuna luonteeltaan varsin idealistisia, jonka johdosta kirjoittajien tausta ja tarkka lähdekritiikki on syytä ottaa huomioon 24. Toisaalta esimerkiksi Howard 20 Saarikoski, Suominen, Turtiainen & Östman 2009, Flichy 2007, 1-13; Saarikoski, Suominen, Turtiainen & Östman 2009, Ks. myös Funetista Facebookiin (2009). BBS-purkeista on mainintoja myös muun muassa Ilkka Mäyrällä (1999) ja Robert Arpolla (2005). Ruotsalaista BBS-toimintaa on sivunnut esimerkiksi Jörgen Nissen (1993). 23 Tietotekniikan historiankirjoituksesta, ks. esim. Suominen Nämä kirjat perustuvat usein aineiston keräämiseen ja jonkin ilmiön pitkäaikaiseen seuraamiseen ja siihen liittyvään asiantuntijuuteen. Niitä ei kuitenkaan useimmiten voida tarkastella varsinaisena tieteellisenä tutkimuksena. 9

13 Rheingoldin The Virtual Community (1993) sekä Michael & Ronda Haubenin Netizens (1997) tarjoavat oivan ajankuvan 1990-luvun alusta. Vastaavasti toimittaja ja tietokirjailija Petteri Järvisen Tietoverkot -teos (1994) sekä BBSpioneeri Seppo Uusituvan artikkeli 80-luku, modeemien ja BBS:n tulon vuosikymmen (1993) ovat toimineet tärkeinä joskin ei-akateemisina lähteinä BBS-kulttuurin toimintatapojen ja historian kuvaamisessa. Internetin kulttuuriseen omaksumiseen liittyvät vahvasti myös erilaiset tunteet ja mielikuvat. Tekniikan mentaalihistoriaa tutkineen Hannu Salmen mukaan uuden teknologian kohtaamisessa nousevat usein esille tunteet, erilaiset odotukset, uhkakuvat sekä aikaisemmat kokemukset teknologiasta ja teknologisten innovaatioiden käytöstä. Jaakko Suominen on tarkastellut väitöskirjassaan Koneen kokemus (2003) tietokoneiden, populaarijulkisuuden ja tunteiden suhdetta. Verkkokirjassa Tietokoneen takapuoli (2007) hän on jatkanut tunteiden tarkastelua pohtimalla esimerkiksi miten mielihyvän käytännöt liittyvät teknologian kulttuurisen omaksumisen prosesseihin 25. On tärkeää huomata, kuinka teknologiaa ei niinkään käytetä, vaan se nivoutuu osaksi elämänkulkua, tunteita ja tapahtumia 26. Tunteiden ja erilaisten mielikuvien tarkastelu on erittäin tärkeää myös oman aihepiirini tutkimisessa. Uusi ja vieras ilmiö aiheuttaa usein monenlaisia tunnereaktioita niiden vaikutusta esimerkiksi Internet-omaksumiseen ei ole syytä aliarvioida. 1.4 Tutkimusmenetelmät ja -aineisto Työni tutkimusaineisto koostuu verkossa toteutetun kyselyn vastauksista (143 kappaletta), sähköpostihaastatteluista sekä vuosien välillä ilmestyneistä MikroBitti- ja Tietokone-lehdistä. Näiden lisäksi olen hyödyntänyt runsaasti yksittäisiä verkkosivuja, 1980-luvulla ilmestyneitä tietotekniikan erikoisaikakauslehtiä sekä erilaisia muita dokumentteja. BBS-harrastus on jo itsessään aihe, johon yksityiskohtaisesti pureutuminen vaati monipuolisen lähdeaineiston käyttöä. Ilmiötä ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta dokumentoitu systemaattisesti, ja saatavilla oleva materiaali on hyvin hajanaista. Koska toi- 25 Suominen 2007 < 26 Suominen 2007 < & Suominen 2003,

14 minta hiipui 2000-luvun alkupuolella lähes kokonaan, on mielenkiintoinen lähdeaineisto usein säilöttynä harrastajien komeroissa ja vaarassa tuhoutua kokonaan 27. Tämänkaltaisen aineiston taltioimiseen on toisaalta kuitenkin alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Esimerkiksi kansanedustaja Jyrki J.J. Kasvi totesi Kansalliskirjaston verkkoarkiston avajaispuheessaan, kuinka tärkeää BBSpurkkien kaltaisen digitaalisen kulttuuriperinnön suojeleminen on 28. Internetin kulttuurisen omaksumisen laaja viitekehys korostaa monipuolisen aineistonkäytön huomioimista ilman sitä tarkan historiallisen kontekstin luominen on mahdotonta. Useiden varsin erityyppisten lähteiden analysointi on olennaista myös lähdekritiikin kannalta ja helpottaa tahojen esittämien väitteiden vertailua. Käyttämäni aineisto mahdollistaa samalla sekä konkreettisten, yksittäisten esimerkkien että laajemman makrotason tarkastelun. Seuraavassa käyn yksityiskohtaisemmin läpi tutkimusaineistoani ja niihin liittyviä kysymyksiä. Olen jakanut tekstin alalukuihin eri kokonaisuuksien yksityiskohtaisen käsittelyn helpottamiseksi sekä niiden tässä tutkimuksessa saavan keskinäisen painoarvon hahmottamiseksi Nettikysely tutkimusmenetelmänä Turun yliopiston kansatieteen professori Pekka Leimun mukaan haastattelun ja kyselyn käyttökelpoisuus tutkimusmetodeina määräytyy nimenomaan tutkimuksen aiheen suhteen. Kysely puoltaa paikkaansa erityisesti silloin, kun tarkoituksena on jonkin ilmiön kartoittaminen tai mahdollisimman laajan aineiston kerääminen. 29 Kyselyaineistoja vastaan on usein esitetty myös kritiikkiä lomaketutkimus, johon siis nettikysely tässä tapauksessa rinnastuu, on mielletty positivistiseksi tiedonkeruumenetelmäksi ja laadullisen tutkimuksen vastakohdaksi. Marja Alastalo on lomake- ja kyselytutkimusta käsittelevässä tutkimuksessaan Metodisuhdanteiden mahti (2005) kuitenkin huomioinut, että lomaketutkimukset ovat alun perin kehitetty nimenomaan tietojen keräämiseksi tavallisilta ihmisiltä. Kyse onkin siitä, miten hyvin ja tarkasti kysely on laadittu. 30 Myös Pekka Leimu 27 Saarikoski, Suominen, Turtiainen & Östman 2009, Kasvi 2009 < Aiheesta lisää, ks. luku Leimu 2005, Alastalo 2005, &

15 huomauttaa kyselyaineistojen siirtyneen monien eri tieteenalojen, kuten historiaja yhteiskuntatieteiden pariin 31. Graduaihetta pohtiessani olin laatinut vuoden 2008 keväällä Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin oppiaineen syventävien opintojen Nettikysely tutkimusmenetelmänä -kurssilla BBS-purkeista Internet-ympäristöön 32 -nimisen kyselyn (ks. liite 1). Tutkimusteemani täsmentyessä muokkasin kyselyä paremmin netin kulttuurisen omaksumisen tarkasteluun soveltuvaksi. Sen avulla purkkiharrastajista voitiin kerätä monipuolista taustatietoa, selvittää eri tietoverkkoihin liittyviä eroja ja yhtäläisyyksiä, tarkastella erilaisia käyttömuotoja sekä tietoverkkomurroksen herättämiä tunteita ja mielikuvia. Nettikysely toteutettiin Survey Monkey - palvelun 33 ilmaisversiolla, jonka lukuisat erilaiset kysymystyypit olivat mielestäni toimivia ja mahdollistivat monipuolisen kysymysrungon laatimisen. Lopulliseen versioon valikoitui kolme taustakysymystä, kaksi monivalintakysymystä sekä neljä avokysymystä. Tarkoituksena oli muodostaa rakenne, joka etenisi loogisesti taustakysymyksistä kohti avokysymyksiä, joiden varaan aineistonkeruu pitkälti laskettiin 34. Näin vastaajat saisivat aluksi aikaa jäsentää ajatuksiaan ja sopivin välein kirjoittaa kokemuksistaan laajemmin. Avokysymykset valittiin siten, että niiden avulla voitiin kerätä mahdollisimman laajasti tietoa tutkimusongelmasta. Tiedustelemalla vastaajilta esimerkiksi purkkien käyttötarkoitusta (kysymys 4) päästiin käsiksi tietoverkkojen ominaispiirteisiin ja niiden merkitykseen Internet-omaksumisessa. Kysymykset laadittiin niin, että ne eivät tuottaisi yksipuolisesti värittyneitä vastauksia. Vaikka siis yhdeksännessä kysymyksessä tiedusteltiin erikseen tietoverkkojen herättämiä mielikuvia, on ilmiötä analysoidessa hyödynnetty kaikkien neljän avokysymyksen vastauksia. Näin olen mielestäni pystynyt myös kiertämään ne mahdolliset ennakko-oletukset, joita kysymyksiä laadittaessa on saattanut tahattomasti olla 35. Tietotekniikan historian tutkimisessa on myös aiemmin hyödynnetty verkkokyselyä lähdeaineiston keräämisessä. BBS-purkeista Internetiin -kyselyä 31 Leimu 2005, Kyselyn ensimmäinen versio on saatavilla osoitteessa < 33 Survey Monkey -palvelun verkkosivut < 34 Myös muut kysymystyypit tuottivat mielenkiintoista aineistoa. Tämän tutkimuksen puitteissa olen kuitenkin hyödyntänyt lähes yksinomaan avokysymyksiä, sillä niiden kautta laadullista tutkimusta oli helpointa lähestyä. Aineistoa kertyi huomattavan paljon, ja sitä jäi runsaasti hyödyntämättä esimerkiksi jatkotutkimusta ajatellen. 35 Tutkijan refleksiivisyydestä ja aineiston tulkinnasta, ks. luvut ja

16 voikin verrata Milloin kuulit ensimmäistä kertaa tietokoneista? -nettikyselyyn 36. Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen Tietotekniikka Suomessa toisen maailmansodan jälkeen -tutkimushankkeen (TIESU) yhteydessä toteutetussa kyselyssä pyrittiin selvittämään erityisesti tietotekniikalle annettavia merkityksiä sekä siihen liittyviä tunteita ja mielikuvia 37. Kyselyn tuloksista julkaistiin Tunteita, tulkintoja ja tietotekniikkaa (2004) -raportti. Raportin laatinut Satu Aaltonen pohtii johdanto-osuudessa monipuolisesti nettikyselyyn liittyviä ongelmia. On tärkeää huomioida esimerkiksi informanttien asenteet tietokoneita kohtaan, sillä ne vaikuttavat vastaushalukkuuteen ja motivaatioon. Toisaalta aiheesta innostuneet vastaajat tuottivat TIESU-hankkeen kyselyssä laajan ja rikkaan aineiston, joiden kautta erilaisia tietotekniikkasuhteita ja merkityksellistämisen prosesseja oli helppo tarkastella 38. Lähtökohdat nettikyselyn käyttämiseksi omassa työssäni olivat luontevat: tietotekniikka ja tietoverkot olivat BBS-harrastajille ennestään tuttu alue. Aiempien kokemusteni valossa sähköisessä muodossa vastaaminen ja kirjoittaminen sopivat kohderyhmälle erinomaisesti 39. Tammikuussa 2009 mainostin kyselyäni BBS-käyttäjien Facebook-yhteisön kautta, jossa tuolloin oli noin 400 jäsentä sekä tietotekniikkapainotteisella MuroBBS-keskustelupalstalla. 40 Noin kahden viikon aikana vastaajia kertyi yhteensä noin kolmekymmentä E-Dome -uutispalvelua pyörittävä entinen BBS-harrastaja ja toimittaja Jukka O. Kauppinen julkaisi kyselystä uutisen (ilman tutkijan myötävaikutusta asiaan), jonka jälkeen vastaajamäärät nousivat huimasti 41. Samana päivänä Survey Monkey -palvelun ilmaisversion vastaajakapasiteetti tuli täyteen (100 vastaajaa). Tämän jälkeen siirsin saman kyselyn uuteen osoitteeseen, jonka kautta toiset sata harrastajaa saivat uuden vasta- 36 Kysely on yhä saatavilla osoitteessa < 37 Tutkimushankkeesta lisää, ks. Aaltonen Aaltonen 2004, Kandityössäni käytin tutkimusaineistona kahden BBS-harrastajan sähköpostihaastatteluja, jotka onnistuivat hyvin. Tätä aiemmin olin laatinut vuonna 2006 kokeilumielessä eräässä BBSpurkissa toteutetun kyselyn, johon kertyi ilman mainostamista noin kymmenen vastausta. 40 Suomalainen BBS-scene -Facebook-yhteisön sivut < & MuroBBS-keskustelupalstan sivut < Sivustot valittiin siten, että niiden kautta voisi tavoittaa mahdollisimman suuren harrastajajoukon. Tietotekniikka-aiheinen keskustelufoorumi ja BBSkäyttäjien Facebook-ryhmä olivat siten luontevia valintoja. 41 Hei purkkiveteraani, osallista BBS-tutkimukseen -uutinen E-dome -sivustolla < 13

17 usmahdollisuuden. Vastaamistahti kuitenkin hiljeni alkuinnostuksen jälkeen. Kolmen kuukauden aikana sain lopulta 143 vastausta. Koska vastaajia kertyi huomattavan suuri määrä, hyödynsin nettikyselyä lopulta hieman Pekka Leimun esittämästä ajatuksesta poiketen. Erityisesti avokysymysten vastaukset olivat mielenkiintoisia, melko pitkiä ja ennen kaikkea varsin hyvin pohdittuja. Näin ollen ne muodostuivat työni tärkeimmäksi yksittäiseksi lähdeaineistoksi. Vastauksia voidaan pitää kokonaisuudessa erittäin kattavana ja edustavana tutkimusaineistona. BBS-harrastajat olivat myös motivoituneita pohtimaan tutkimaani aihepiiriä vastaamisen aloittaneiden osalta vastausprosentti oli 99,9, eli vain yksi henkilö jätti kyselyn kesken. Aineistossa näkyi lisäksi lopulta selviä kyllääntymisen merkkejä. Kokonaisuuden kannalta merkityksellistä uutta tietoa ei käytännössä ensimmäisten sadan vastaajan jälkeen ilmennyt. Tarkastelin aineistoa asiasanahaun avulla myös edellä mainittuun TIESUkyselyyn verraten. Maininnat tietoverkoista ja BBS-purkeista olivat hyvin yhteneviä oman materiaalini kanssa, vaikka kysymyksenasettelu ja kyselyn lähtökohdat olivatkin erilaiset. Pyrin tuomaan harrastajien näkemyksiä konkreettisesti esille suorien sitaattien avulla. Näin lukijan on helpompi muodostaa kuva tutkijan analyysin perusteista. Sitaattien käytöllä haluan myös osoittaa, miten nettikyselyn avulla voidaan kerätä laadulliseen tutkimukseen soveltuvaa aineistoa ja miten se metodina soveltuu digitaalisen kulttuurin käyttäjälähtöiseen tarkasteluun. Vastaajat on tutkimustekstissä koodattu siten, että esimerkiksi merkintä kyselyvastaukset 1-7/64, M30 Turku tarkoittaa 30-vuotiasta Turussa BBS-harrastuksen aikana asunutta mieshenkilöä, jonka vastaus on kyselyn ensimmäisen version seitsemännen kysymyksen 64:s kohta Sähköpostihaastattelut Työtä suunnitellessani aioin aluksi käyttää haastatteluja tutkimuksen tärkeimpänä yksittäisenä lähderyhmänä ja kyselyaineistoa ainoastaan taustoittavana materiaalina. Toisin kuitenkin kävi: kyselyaineisto osoittautui niin monipuoliseksi, että työn toteuttaminen pelkästään niiden avulla olisi ollut mahdollista. Päädyin kuitenkin tekemään kolme sähköpostihaastattelua, sillä niiden kautta voidaan 14

18 tarkentaa joitakin kyselyvastauksista ilmenneitä teemoja sekä kerätä yksityiskohtaisempaa tietoa. Kolmen tätä tutkimusta varten tehdyn haastattelun lisäksi käyttökelpoiseksi osoittautuivat kaksi kandityöhöni liittyvää sähköpostihaastattelua 42. Tavoitin haastateltavat vanhojen harrastajakontaktien ja verkkokyselyn avulla. Sen palautekentässä vastaajilla oli mahdollisuus jättää sähköpostiosoitteensa, mikäli aihepiiriä syventävä haastattelu kiinnostaisi. Yhteystietoja tuli yhteensä 35 kappaletta, joista valitsin informantit sattumanvaraisesti. Sovin haastattelusta viiden henkilön kanssa, joista kaksi lopulta toteutui peruutukset johtuivat pääosin aikataulusyistä. Kiinnostuneiden kokonaismäärä kuitenkin osoittaa, että työn olisi luultavasti voinut toteuttaa yhtä hyvin myös haastattelumateriaalin avulla. Vaikka pääpaino onkin kyselyaineistolla, ei haastattelujen merkitystä sovi missään nimessä väheksyä. Ne antoivat työlleni runsaasti lisäarvoa yksityiskohtien runsauden, ajankuvan tarkentamisen ja lähteiden ristiinluvun myötä. Haastattelujen käyttötavasta johtuen en laatinut varsinaisia kysymysrunkoja lainkaan. Sen sijaan pyysin vastaajia kertomaan lyhyesti tietokone- ja tietoverkkohistoriastaan, minkä avulla lähdin tarkentamaan kysymyksiä työni keskeisten lähtökohtien mukaan. Käyttämäni menetelmä vertautuukin kenties parhaiten teemahaastatteluun. Teemahaastattelulle on ominaista se, että haastattelun tietyt aihealueet ovat jo etukäteen tiedossa ja siitä puuttuvat strukturoidulle haastattelulle tyypilliset tarkasti muotoillut ja järjestetyt kysymykset 43. Miten haastattelu sitten yleisesti soveltuu tarkastelemani aiheen tutkimiseen? Keskeisenä lähtökohtana oli toteuttaa niin sanottuja asiantuntijahaastatteluja, joissa informantteja hyödynnettiin tietoverkkomaailmaa tuntevina alan entusiasteina. Tämänkaltainen lähestymistapa vaatii kuitenkin sekä lähdekriittistä pohdintaa että haastattelijalta tietynlaista kulttuurista kompetenssia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että haastatteluissa informantin oma asiantuntijuus saattaa korostua, mikä on huomioitava analyysia tehdessä. Toisaalta asiantuntijahaastattelun toteuttaminen vaatii tutkijalta jonkinlaista ennakkokäsitystä ja ymmärrys- 42 Kandityöhön liittyvät sähköpostihaastattelut eivät periaatteiltaan poikenneet uusista haastatteluista. Ne kuitenkin käsittelivät pitkälti BBS-harrastusta itsessään, eivätkä esimerkiksi 1990-luvun tietoverkkomurrosta. Sähköpostihaastatteluiden lisäksi tutkimusaineistossa on mukana yksi muussa yhteydessä syntynyt, retropelaamista ja demoharrastusta käsittelevä perinteinen haastattelu. 43 Hirsjärvi & Hurme 1995,

19 tä tutkittavasta ilmiöstä. Ilman sitä yhteisen horisontin muodostuminen haastateltavan kanssa saattaa olla vaikeaa. Tässä suhteessa huomasin oman BBStaustani olevan eduksi, sillä monisyistä ilmiötä oli helppo lähestyä useista suunnista, eikä minua kenties pidetty ulkopuolisena, alakulttuuria tuntemattomana henkilönä 44. Erityisesti tämän työn kontekstissa näen sähköpostihaastattelut jopa perinteistä kasvokkaista haastattelua mielekkäämpänä tutkimusmetodina. Sähköisessä muodossa vastaaminen sekä aikataulujen yhteensovittaminen olivat pitkään tietokoneiden ja tietoverkkojen kanssa tekemisissä olleille informanteille luonteva tapa osallistua aineiston tuottamiseen. Haastattelujen asema työn lähdeaineiston keskinäisessä järjestyksessä muuttui lisäksi taustoittavaan suuntaan, mikä samalla muutti haastattelujen sisällölle asetettavia ehtoja. Kyselyaineiston avulla pystyin valitsemaan ne teemat, joita sopivan haastateltavan kohdalla halusin painottaa. Näin esimerkiksi kysymysten tarkentaminen ja haastattelun syventäminen ei juuri tullut tarpeeseen. Tästä huolimatta vastaajat kertoivat hyvin avoimesti, motivoituneesti ja laajasti esimerkiksi omasta tietokonehistoriastaan ja tietoverkkosuhteestaan. Litteroidussa muodossa kolme haastattelua ovat yhteensä noin neljäkymmentä sivua pitkiä Muu tutkimusaineisto Historiallisen kontekstin ja sen muutoksen kuvaamisessa olen hyödyntänyt erikoisaikakauslehtiä. Kotitietokoneiden kehityshistoriaa Suomessa tutkineen Petri Saarikosken mukaan erikoisaikakauslehdistä kumpuaakin laaja-alaisesti tavallisen harrastajan ääni. Lehdet tarjoavat haastatteluiden ohella keinon tutkia menneisyyden tapahtumia, joista ei välttämättä ole muuten jäänyt tietoa. Aineiston kautta voidaan päästä tarkastelemaan menneisyydessä valinneita kollektiivisia 44 Oma taustani purkkiharrastajana ja oman kulttuurin tutkiminen on syytä ottaa huomioon työn lähtökohdissa. Tässä olen käyttänyt apunani Outi Fingerroosin ajatusta relfeksiivisestä paikantamisesta. Se tarkoittaa käytännössä tutkimuksen subjektisidonnaisuuden huomioimsta ja tutkijan oman paikan aukikirjoittamista. Tutkimuksen kulkuun vaikuttavat esimerkiksi tutkijan omat valinnat ja rajaukset. Ks. Fingerroos 2004, Toisaalta nämä lähtökohdat ovat mielestäni luonnollinen osa aineistolähtöisen tutkimusprosessin kulkua. Katson kuitenkin että tietyn alakulttuurinen tutkiminen on jo sinänsä aihe, joka voi herättää paljon tunteita sekä tutkijassa itsessään että tutkimuksen kohteena olevissa henkilöissä. Siksi refleksiivisyyden merkitys korostuu toinen tutkija saattaisi tulkita tutkimusaineistoa toisin. 16

20 ajatusmalleja, kuten ihmisten suhdetta omaan aikaan sekä erilaisista pelkoja ja toiveita. 45 Tutkimusta varten tarkastelin vuosien sekä välillä ilmestyneitä MikroBitti- ja Tietokone-lehtiä. MikroBitti on vuonna 1984 perustettu tietokoneharrastajille suunnattu lehti, jolla oli myös oma BBS-purkki MBnet 46. MikroBitin kautta voidaan muodostaa tietynlainen lehden omien intressien värittämä kuva sekä BBS-harrastuksesta että Suomen tietoverkottumisen lähihistoriasta 1990-luvulla. Tätä kuvaa täydentämään olen valinnut vuodesta 1981 ilmestyneen Tietokone-lehden, joka on MikroBitin tapaan tietotekniikkaa käsittelevä erikoisaikakauslehti. Se on sisällöltään edellä mainittua kenties jonkin verran neutraalimpi, ja tietoverkkoja koskeva kirjoittelu on painottunut enemmän Internetiin kuin BBS-purkkeihin. Ilman näiden lehtien tarkastelua tietoverkkomurroksen historiallisen kontekstin rakentaminen olisi kenties mahdotonta. Ne tarjoavat lisäksi laajemman näkökulman koko 1990-luvun tarkasteluun kuin pelkät käyttäjäkokemukset esimerkiksi tietoverkkoihin liittyvät diskurssit ja niiden muutos käy selvimmin ilmi lehtiaineistosta. Digitaalisen kulttuurin tutkiminen ja netin kulttuurihistorian hahmottaminen vaatii usein poikkitieteellistä lähestymistapaa ja monipuolisen lähdeaineiston käyttöä. Tässä työssä tärkeiden lähderyhmien joukkoon nousevat erikoisaikakauslehtien lisäksi verkkosivut. Niiden hyödyntäminen tutkimusta tehdessä onkin toisaalta luontevaa: Internetin kulttuurinen omaksuminen jättänee todennäköisesti erilaisia jälkiä myös tietoverkkoihin itsessään. Verkkosivut sekä alan harrastajien säilömät tekstit, kuvat ja kokonaiset aineistokokoelmat ovat tärkeä osa digitaalisen kulttuuriperinnön suojelemista. Niiden käyttö tutkimuksessa avaa lehtiaineiston tavoin näkökulman erityisesti siihen, miten esimerkiksi BBS-harrastajat ovat nähneet oman asemansa 1990-luvun tietoverkkokulttuurin murrosvaiheessa ja miten se on kenties ajan saatossa muuttunut. Yksittäisenä esimerkkinä käyttämistäni nettilähteistä nostan esille Byterapers -demoryhmän verkkosivut, joilta löytyy esimerkiksi Neuvosto-Savo BBS-purkin historiikki sekä paljon autenttista kuvamateriaalia Saarikoski 2004, MBnet, ks. luku Byterapers, Inc -verkkosivut < Demoscenestä ja demoryhmistä, ks. luku 4. 17

21 1.4.4 Muistitieto ja muistelun vaikutus aineiston tulkintaan Koska tutkimusaineistoni on pitkälti useiden henkilöiden muistelun tuloksena syntynyttä, olen analyysivaiheessa joutunut huomioimaan erilaiset muistitietoon liittyvät ongelmat. Muistelulla voidaan tarkoittaa sekä menneisyyttä käsittelevää puhetta tai kirjoitusta että mieleen palauttamiseen liittyviä kognitiivisia prosesseja 48. Muistitieto koostuu opitusta asiatiedosta, suullisesta perimätiedosta sekä yksilöllisestä kokemuskerronnasta. Muistitiedon avulla päästään käsiksi yksilön omiin kokemuksiin sekä hänen suhtautumiseensa elämäänsä liittyviin asioihin. 49 Muistitiedon luonnetta tutkineen Taina Ukkosen mukaan yksilön tulkinta elämänvaiheistaan voi muuttua paitsi ajan myötä, mutta myös erityisesti elämäntilanteen mukaan 50. Tietoverkkomurros sekä siihen liittyvät tunteet ja mielikuvat ovatkin tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottuja ilmiöitä, joiden kokemiseen ajan kuluminen vaikuttaa. Muisteluun liittyvä nostalgisointi nousi tutkimuksessa esiin erityisesti tietoverkkoihin liitettyjen tunteiden ja mielikuvien suhteen. Tästä johtuen aihetta käsitellään omana ilmiönä luvussa 5.4. Nostalgialla tarkoitetaan menneen ikävöintiä esimerkiksi tapahtumahetkellä vain vähän huomiota herättäneet tilanteet voivat muistelun myötä herättää kaipuuta. Nostalgisiin muistoihin sisältyy yleensä vain myönteiset tunteet; sen sijaan kielteisenä koetut asiat suljetaan usein pois muisteluprosessista. 51 Tutkimusaineistoa analysoidessani pyrin kiinnittämään huomiota erityisesti nostalgiapuheen laatuun ja sen asemaan tietyn ilmiön tulkinnassa Millainen todistusarvo vahvasti kontekstisidonnaiseksi mielletyllä muistitiedolla ja kenties nostalgisella puheella sitten on? Folkloristi Pirjo Korkiakankaan mukaan muistitieto on perinteisesti nähty luotettavaksi vain, mikäli se on kumuloituvaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi useista eri lähteistä saatua tietoa. Korkiakangas kuitenkin huomauttaa, että tällöin muistitietoa tarkastellaan kollektiivisena käsitteenä, eikä muistelun yksilöllisyyttä ja sen sitoutumista tiettyyn ai- 48 Ukkonen 2000, Rossi 2003, Ukkonen 2000, Sallinen 2004,

22 kaan ja paikkaan oteta huomioon. 52 Outi Fingerroos on uskontotieteen väitöskirjassaan Haudatut muistot (2004) pohtinut muistitiedon asemaa lähdeaineistona. Fingerroosin tutkimuksen lähtökohtana oli, että menneisyys on sosiaalisesti rakentunutta ja tietyssä historiallisessa kontekstissa tuotettua tulkintaa. Tulkinta ei tällöin ole arvovapaa ja siihen vaikuttavat niin tutkija itse kuin muistelijatkin. Näin ollen Fingerroos totesikin tutkivansa mitä muistellaan ja mitä jätetään kertomatta. 53 Pirjo Korkiakankaan mukaan eräänä modernin etnologisen tutkimuksen lähtökohtana tuleekin olla ajatus erilaisista totuuksista, eli kulttuurin ja sen tutkimisen konstruktiiviset lähtökohdat 54. Olen tutkimuksessani pyrkinyt huomioimaan edellä esittämiäni muistitietoon ja sen rakentumiseen liittyviä seikkoja. On tärkeää hahmottaa, että 1990-luvun tietoverkkomurrosta tulkitaan nykyisyydestä käsin, noin kymmenen vuotta tapahtuneen jälkeen. Näin muistitiedon rakentumiseen liittyvät seikat vaikuttavat väistämättä myös tutkimusaineistoon. Olen ottanut työni erääksi lähtökohdaksi Outi Fingerroosin esittämän ajatuksen menneisyyden tulkinnasta. Pyrin nostamaan esille niitä tekijöitä, jotka selittävät miksi jokin asia muistetaan nykyisyydessä tietyllä tavalla. Voisikin sanoa, että tarkoitukseni ei ole esittää jonkinlaista yhtä ainoaa totuutta, vaan ennemmin rakentaa aineiston reunaehdot huomioiva, mutta silti kriittinen kuvaus 1990-luvun tietoverkkomurroksesta.. 52 Korkiakangas 1999, Fingerroos 2004, Korkiakangas 1999,

23 2. Katsaus suomalaiseen BBS-kulttuuriin Tässä luvussa käsittelen suomalaista BBS-kulttuuria sekä yleisesti että joidenkin esimerkkien kautta. Työn rakenteen kannalta luku on osittain taustoittava; pyrin kuitenkin tuomaan esille joitakin aineistosta nousseita uusia tutkimuksellisia huomioita. Tarkastelenkin aihepiiriä sekä aiemman tutkimuksen että tätä työtä varten kerätyn materiaalin valossa. Olen käyttänyt apunani kanditutkielmaani vuodelta 2007 sekä sen pohjalta kirjoitettua artikkelia BBS-harrastus Suomessa havaintoja toiminnan piirteistä ja muutoksista (Tekniikan Waiheita 2/2007). Lisäksi monet BBS-purkeissa toimimiseen ja liikkumiseen liittyvät havainnot perustuvat omakohtaiseen kokemukseen eräänlaisen kenttätyön myötä 55. Kokonaisuuden hahmottamisen kannalta BBS-kulttuurin historian, sen toimintatapojen ja ominaispiirteiden ymmärtäminen on tärkeää. Seuraavissa alaluvuissa käydään läpi purkkitoiminnan ja käytön perusteita, sekä historiaa aina varhaisista kokeiluista toiminnan hiipumiseen asti. 2.1 Mikä ihmeen purkki? Lyhyt johdatus BBS-harrastukseen Purkki koostuu mikrosta, modeemista ja purkkiohjelmasta. Purkkiohjelma ottaa vastaan tulevia soittoja ja esittää käyttäjälle valikon. Käyttäjä voi esimerkiksi osallistua käynnissä oleviin keskusteluihin jättämällä omia viestejään eri ilmoitustauluille, lähettää henkilökohtaisia viestejä (sähköpostia) toisille käyttäjille tai lähettää ja vastaanottaa purkissa olevia tiedostoja. 56 Näin kuvaili tietokoneasiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvinen purkeissa tapahtuvaa toimintaa vuonna Kuvauksessa tiivistyykin ne olennaiset perusasiat, joita purkeissa tehtiin BBS:t olivat useille käyttäjille tarkoitettuja kommunikointialustoja. BBS-kulttuurin toimintatavat ja purkeissa liikkumisen periaatteet voivat olla vaikeita sisäistää ilman omakohtaista kokemusta. Tässä alaluvussa pyrin selventämään näitä keskeisiä perusasioita: Mikä on BBS-purkki? Mitä niissä tehtiin ja miten niissä toimittiin? 55 Tätä tutkielmaa varten vierailin yhä toimivassa BCG-Box 4 -purkissa. Purkkiin pääsee esimerkiksi telnet-osoitteesta <telnet://bbbs.net>. 56 Järvinen 1994,