TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

Transkriptio

1 TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti Tommi Autio ja Janne Sinisammal

2 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen tarkoituksena oli muokata Oulun yliopiston Tuotantotalouden osaston työtieteen yksikössä tehtyjä, tutkimus- ja kehittämishankkeiden yhteydessä tuotettuja aineistoja yleistajuiseen ja helposti viestittävään muotoon tukemaan työpaikkojen työhyvinvoinnin kehittämistä konkreettisten malliesimerkkinen kautta. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisen yhteydessä on kirjoitettu hankeraportteja (33 kpl) ja tieteellisiä julkaisuja sekä lisäksi jonkin verran ammatillisissa lehdissä julkaistuja artikkeleita. Tämän laajan aineiston käytettävyys on varsin haastavaa, sillä eri hankkeista saatava tieto on monissa pienissä palasissa erilaisissa julkaisuissa ja internetsivuilla. Lisäksi hankkeissa toimineet työntekijät eivät suurilta osin ole enää Oulun yliopiston palveluksessa, joten vanhoissa julkaisuissa olevat yhteystiedot ovat vanhentuneet. Näitä, usein työ- ja elinkeinoelämää suorasti koskettavien, hankkeiden tekemisiä ja hankkeissa saavutettujen tulosten käytettävyyttä voidaan parantaa huomattavasti Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen avulla. Hankkeelle asetettiin seuraavat konkreettiset tavoitteet: 1. hankeaineistojen muokkaaminen helposti omaksuttavaan muotoon, 2. hankeaineistojen vieminen www-ympäristöön siten, että ne ovat kaikkien saatavilla, 3. hankeaineistojen elävöittäminen mm. haastattelujen ja esimerkkien avulla sekä 4. hankeaineistojen esittely yhteistyössä kohdeyritysten asiantuntijoiden kanssa erilaisissa seminaaritai työpajatyyppisissä tilaisuuksissa. 2. Tehtävät Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen hankeaineistojen työstäminen eteni prosessina seuraavasti: Työtieteellä noin 20 vuoden aikana tehdyt hankkeet niputettiin alan tutkimuksen ja opetuksen painoalan mukaan neljään kategoriaan: työturvallisuus, etyö, ergonominen kehittäminen sekä tuottavuus ja laatu. Hankenäkemyksen rakentumisen jälkeen näistä kaikista hankkeista valittiin sopivimmat, hyviä käytännön esimerkkejä sisältävät, ikonisimmat ja tärkeimmät hankkeet, jotka päätettiin nostaa esiin ja esitellä foorumin kautta. Laskutavasta riippuen tarkemman esittelyn piiriin valikoitui kaikkiaan 25 hanketta. Valittujen hankkeiden ensimmäisen kierroksen tarkastelu suoritettiin case-kohtaisesti työjärjestelmäviitekehysnäkökulmasta: ratkaisujen tuottaminen, ihmisen ja teknologian rajapinta, työjärjestelmä ja osallistuminen. Käsiteltävistä hankkeista saatiin rakennettua matriisimalli, joka auttoi tutkijoita tutustumaan hankkeisiin analysoimalla niitä viitekehyksen ja työtieteen fokusalueiden kautta. Samalla hankkeiden käytännön painostusten tunnistaminen mahdollistui, sillä foorumihankkeen tutkijat eivät olleet toimineet 1

3 tutkijoina suurimmassa osassa valittuja hankkeita, eikä kyseisten hankkeiden toimijoita ollut enää työyhteisössä töissä. Tässä vaiheessa hankkeen ideaa ja tehtyjä toimia esiteltiin ensimmäisen kerran työhyvinvointifoorumin kokouksessa ja kokoukseen osallistuvilta työelämän tutkimisen ja kehittämisen ammattilaisilta pyydettiin halukkuutta pieneen haastattelutuokioon foorumihankkeen sisällön ja viestintään liittyvien näkökohtien tarkentamiseksi. Haastateltaviksi valikoitui kuusi työhyvinvoinnin asiantuntijaa. Heille suoritettiin kohdennettu teemahaastattelu, jossa kartoitettiin mm. mikä tekee tutkimushankkeesta mielenkiintoisen työpaikan näkökulmasta. Haastattelut antoivat kehyksen hanketarinoiden sisällön muodolle ja sen perusteellä päätettiin jättää käsiteltävissä hankkeissa tapahtunut tekeminen ja tieteellinen viitekehys vähemmälle huomiolle ja korostaa sisällön suhteen vuorovaikutteisia tutkimusprosesseja ja työntekijöiden osallistumista ja mukanaoloa näihin hankkeisiin. Haastattelun yhtenä huomiona oli, että tiedon levittäminen samalla tavalla erilaisille kohdeyrityksille ja kehittämistyöstä kiinnostuneille on haastavaa. Tämä johtuu yritysten ja organisaatioiden, joskus voimakkaastikin, erilaisista lähtökohdista ja tarpeista. Näiden toimien jälkeen esiteltävien hankkeiden tapaukset (case) päätettiin muokata tarinoiksi, joissa hankkeiden sisällöstä kerrottaisiin lyhyesti ja tiiviisti nostamalla esiin oleellisia asioita ja kertomalla hankkeissa havaituista hyvistä käytänteistä ja ideoista. Tutkimuksen kieli haluttiin muokata ihmisten kieleksi, tavoitteena, että hankkeiden toimista mahdollisesti kiinnostuneet henkilöt löytäisivät sen ydinasian nopeammin ja helpommin. Matriisimuotoisen case-viitekehyksen tiedot muokattiin lähestyttävämmäksi tekstisisällöksi jonka tavoitteena päästä lyhyen ja tiiviin kuvauksen perusteella selville hankkeen tarkoituksesta, tekemisestä ja tuloksista kertoen lukijalle hankkeessa havaittuja suosituksia, vinkkejä ja opetuksia. Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen tutkijoina toimivat Oulun yliopiston tuotantotalouden työtieteeltä Janne Sinisammal ja Tommi Autio. Hankkeen johtoryhmän jäseninä toimivat Rauno Hanhela (THF), Tarja Kantolahti (STM), Rauno Pääkkönen (TTL) ja Seppo Väyrynen (OY). Hankkeen alkuperäiseksi suunniteltua aikataulua päädyttiin pidentämään, sillä tarkemman käsittelyn kohteeksi valikoituneiden hankkeiden ydintietojen kerääminen oli paljon odotuksia työläämpää ja siihen kului tutkijoilta suunniteltua kauemman, koska useiden hankkeiden avainhenkilöt eivät ole enää työtieteellä töissä. Hankkeen budjettiin tämä jatkoaika ei vaikuttanut. Jatkoajasta saatiin useita hankkeen sisältöön liittyviä etuja: hanke saatiin toteutettua laadukkaasti ja työsuunnitelman mukaisesti, huolimatta alun viivästyksestä, hankkeen tarpeita varten kehiteltävät tarinat pystyttiin viimeistelemään ja loppurutistusta ei tarvinnut kiirehtiä laadun kustannuksella. 2

4 3. Tulokset Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi-hankkeen tavoitteisiin vastattiin seuraavasti: 1. hankeaineistojen muokkaaminen helposti omaksuttavaan muotoon 2. hankeaineistojen vieminen www-ympäristöön siten, että ne ovat kaikkien saatavilla 3. hankeaineistojen elävöittäminen mm. haastattelujen ja esimerkkien avulla. Hankkeen aikana otettiin polttopisteeseen kaikkiaan 24 kappaletta työtieteen yksikön vetovastuulla toteutettua hanketta työtieteen oppialan neljällä painopistealueella: työturvallisuus, ergonominen kehittäminen, etyö sekä tuottavuus ja työelämän laatu. Näistä hankkeista koottiin kustakin tietoisku-tyylinen sisältö, jossa on esiteltynä: - hankkeen ydinasiat kuvattuna tiivistelmämuodossa (hanke pähkinänkuoressa -osio) - hankkeen sisällöstä esille nostettuja käytännönläheisiä esimerkkejä ja kiinnostavia asioita sekä huomioita (suosituksia, vinkkejä, opetukset -osio) - tarkempi kuvaus hankeajasta, yhteistyökumppaneista ja hankkeen tekemisestä ja tuloksista (tarkempaa tietoa hankkeesta -osio) - mahdolliset linkit internetistä löytyviin julkaisuihin (julkaisuja ja linkkejä -osio) Nämä sisällöt tulevat esille internettiin selaimella käytettävään sivustoon Työhyvinvointifoorumin sivujen alle. Tämä nettisivun taittamistyö tehdään THF:n toimesta. 4. hankeaineistojen esittely yhteistyössä kohdeyritysten asiantuntijoiden kanssa erilaisissa seminaaritai työpajatyyppisissä tilaisuuksissa. Hankkeen etenemisen aikana hyödynnettiin Oulussa pidettyjä Työhyvinvointifoorumin kokouksia, joissa sekä esiteltiin hankkeen tarkoitusta ja ideaa sekä saatiin THF:n jäsenten asiantuntijahaastattelujen avulla arvokasta lisätietoa hankkeen menetelmälliseen ja viestinnälliseen etenemiseen. Jatkossa, kun hankkeeseen tuotettu sisältö julkaistaan THF:n sivujen kautta, siitä tullaan informoimaan ohjausryhmän jäseniä. Lisäksi hankkeen tuloksista saatuja opetuksia pyritään levittämään sidosryhmätoiminnassa, kuten johtamisverkoston ja työhyvinvointifoorumin tapahtumissa. Toivotaan, että Työelämä hanke voisi niitä myös käyttää hyväkseen. 3

5 4. Pohdinta Tutkimuksen kieli on usein liian vaikeaa tai monimutkaista niille henkilöille jotka tekevät tai haluavat tehdä kehitystyötä yrityksissä ja organisaatioissa. Tieteellisesti johdettujen kehityshankkeiden sisältö on kyllä usein yritys-, organisaatio- tai henkilöstölähteistä, mutta tulosten esitteleminen jää usein liian tieteelliseksi, abstraktiksi. Tämän hankkeen yhtenä tavoitteena oli muokata tutkimuksen kieli ihmisten kieleksi ja tieteen näkökulma ihmisten näkökulmaksi. Tämä oli kuitenkin monissa tapauksissa varsin työlästä ja haastavaa, sillä useat hankkeet oli raportoitu tiedeyhteisön pelisääntöjen mukaan, joten loppuraporteista, hankeraporteista ja tieteellisistä julkaisuista koottava tieto piti muokata yleistajuisemmaksi. Tämä prosessi oli varsin haastava, erityisesti siksi, että hankkeiden päättymisestä oli kulunut jopa 15 vuotta aikaa ja lisäksi useiden hankkeiden vastuuhenkilöt ja tekijät olivat vaihtaneet työpaikkaa ja hanketoimintaan vahvasti liittyvä hiljainen tieto oli kadonnut. Yleisesti hankkeita tehdessä olisi mietittävä ja panostettava hankkeen viestintäytimen olemassaoloon. Erilaisissa hankkeissa on lukemattomia hyviä käytänteitä, huomioita ja pintaan nousevia tärkeitä asioita, jotka jo itsessään muodostavat hankkeeseen kuuluvan viestintäytimen. Hanke itsessään ja hankkeen toimet eivät pääsääntöisesti koskaan ole viestinnän arvoisia, vaan niistä pitää löytää ja nostaa sellaiset konkreettiset asiat, jotka kiinnostavat ihmisiä ja työpaikkoja. Hankkeen johtopäätös 1: Jatkossa kaikista, erityisesti työelämään ja sen kehittämiseen kohdentuvista hankkeista olisi hyvä tehdä vastaava, lyhyt ja ei-tieteellinen, kuvaus ihmisten ja työpaikkojen luettavaksi. Tällöin erilaisissa hankkeissa tehty, oleellinen ja tärkeä kehitystyö ei huku massaan liian tieteellisyyden verhon taakse, vaan niistä opittuja hyviä käytänteitä pystyttäisiin hyödyntämään paremmin. Tällaisen lyhyen kuvauksen sabluuna pitäisi rakentaa ja sen tekemiseen voisi käyttää lähtökohtana tässä hankkeessa tehtyä mallia, vaikkakaan se ei ole täydellinen eikä käytettävä sellaisenaan. Hankkeen johtopäätös 2: Työelämään ja sen kehittämiseen kohdentuvissa hankkeissa pitäisi aina olla mukana asiakaslähtöisyys. Tarkoittaen tässä yhteydessä sitä, että asiakasnäkökulmaan otettaisiin huomioon, erityisesti viestinnän suhteen, ko. hankkeen konsortion ulkopuolella oleva elinkeinoelämä ja yritykset. Tähän hankkeen ulkopuolisen viestintään liittyvät resurssoinnit pitäisi ottaa huomioon jo hankkeen suunnittelussa, sen käyttöönotossa ja toteuttamisessa, sillä muuten kyseinen työ jää usein tehtäväksi hankkeen loppuvaiheessa tai hankkeen jälkeen, ja silloin vaarana on vain hankkeesta tiedottaminen todellisen sisällön viestinnän sijaan. Asiakkaita ovat toisaalta myös toiset, ja usein alalla myöhemmin aloittavat, tutkijat ja asiantuntijat. Myös heille tällä maallikkoviestinnällä voi olla rooli toimia sisäänheittäjänä tutkimusten varsinaisiin alkuperäisjulkaisuihin. 4