Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Transkriptio

1 Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö Lieksa Lieksan kaupungin kuudennessä kulttuuriseminaarissa. Aiheen valinta on jälleen ajankohtainen. Onhan esimerkiksi meidän tämän hetkisen hallituksemme tuottavuusloikan toteuttamisessa annettu keskeinen rooli digitalisaatiolle ja sen hyödyntämiselle. Digitalisaatio on tämän hetkinen muotisana. Käsite itsessään on monitulkintainen ja monia ajatuksia herättävä. Yksiselitteistä määritelmää ei ole. Itse näen digitalisaation digitaaliteknologian liittämisenä jokapäiväiseen elämään ja toimintaan osaksi ihmisen arkielämän toimintoja. Tällöin kyse on teknologian aiheuttamasta kulttuurisesta toimintatavan muutoksesta. Kuten edellä olevasta voidaan havaita, digitalisaatiota ei saa kaupasta hyllyltä eikä sitä voi asentaa mihinkään. Kyse on toiminnan muuttamisesta ja digitaalisten välineiden tuomisesta lähes kaikkeen tekemiseen ja sitä kautta uuden arvon tuottamisesta tai tuottavuuden parantamisesta.

2 Lieksan kaupungin strategisena linjana on ollut kehittää ja vastata palvelutuotannon haasteisiin sähköisten välineiden avulla. Kulttuuritoimen alalla tästä on useita esimerkkejä sekä menneinä vuosina että tällä hetkelläkin tapahtuvina toimintoina. Pielisen museossa on alettu digitoimaan museoesineitä valtakunnallisestikin katsoen varhain, eli vuodesta 2000 lähtien. Pielisen museo oli mukana kehittämässä muun muassa Suomen metsämuseo Luston ja Nurmeksen museon kanssa E-kuva Kantapuuta ( Tämä kehitys jatkuu edelleen. Yhteenliittymä on kehittämässä parhaillaan uutta Collecte-kokoelmanhallintajärjestelmää. Internetissä olevan kokoelman kautta museo saa esim. luettelointitiedoista suoraa palautetta asiakkailta tai apua esimerkiksi rakennusten tunnistamisessa. Tällä hetkellä Pielisen museolla on OKM:n apurahan turvin palkattu henkilö digitoimassa kuvanveistäjä Eva Ryynäsen kokoelmia. Museon muu henkilökunta digitoi Pielisen museon kulttuurihistoriallisia kokoelmia. Myös TAKO-nykydokumentointi toteutetaan digitaaliseen muotoon. Tämän nykydokumentoinnin pohjalta toteutettiin vuonna 2014 julkaistu nettinäyttely ( Myös uusimmasta kerätystä mateaalista on suunnitteilla nettinäyttely. Virtuaalimaailmoista Pielisen museossa oli viime keväänä Pohjois- Karjalan museosta lainassa Kizhin maailma näyttely. Lisäksi Suomessa uraa-uurtanut LieksaMyst mobiilipelissä perinteinen / fyysinen näyttely yhdistyy digitaalisen maailmaan. Pielisen museon,

3 Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja UbiqueLab-työryhmän yhteistyönä kehitetty mobiilipeli on esimerkki kestävästä innovaatiosta, jota käytetään edelleen. Lieksan kansalaisopistolla on käytössä sähköinen ilmoittautumisja kurssinhallintajärjestelmä (Hellewi). Lieksan kirjasto on ollut aktiivinen kehittäjä ja kokeilija sähköisten ympäristöjen ja materiaalien tuottajana lukuharrastuksen aktivoimiseksi erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa. Tällä hetkellä e-kirjat valtaavat kirjastoissa alaa. Kaupungin tulevassa strategiassa digitalisaation merkitys nähdään edelleen suurena. Se on väline palveluiden toteuttamiselle ja tarjoamiselle siten, että mahdollisimman moni kuntalainen pystyy palveluja käyttämään ja toimintoihin aktiivisesti osallistumaan. Näyttää siltä, että kaupungin kulttuuriperintöön liittyvien aineistojen säilyttäminen siirtyy yhä enemmän digitaaliseen muotoon. Samalla aineisto tulee laajemmin kansalaisten käytettäväksi ja myöskin mahdollisuuksia aineiston lisäämiselle ja kehittämiselle tulee enemmän. Digitaalisuuden merkitys näyttäytyy yhteistoiminnan ympäristöjen ja keskustelumahdollisuuksien lisääjänä. Tulevaisuudessa näyttäisi muodostuvan uudenlaisia verkostoja, joissa yhteistä aineistoa ja työalustaa voidaan yhteisöllisesti käsitellä ja muokata. Näinhän on jo suuntaus museoiden osalta. Nähtäväksi jää, joko joskus tulevaisuudessa esimerkiksi Lieksan alueeseen liittyvää kulttuurihistorian tarkastelua rakennellaan yhteisessä verkkoympäristössä. Todennäköiseltä näyttää, että esimerkiksi kirjaston toimintaan liittyviä

4 kirjallisuuspiirejä toteutetaan jatkossa esimerkiksi sosiaalisen median mahdollistamissa ympäristöissä. Digitalisaatio tuo monien mahdollisuuksien mukana myöskin merkittäviä pohdittavia eettisiä ja sisällöllisiä haasteita. Esimerkiksi museot joutuvat jo nyt painiskelemaan vaikkapa henkilötietolakiin tai tekijänoikeuslakiin liittyvien kysymysten soveltamisen kanssa niin sanotun orpoteos valokuvien digitoinnissa. Aineiston jaettavuuteen liittyy kysymys digitaalisen tiedon maksullisuudesta. Onko aineisto maksullinen vai kaikkien käytössä? Miten mahdolliset lisensseihin liittyvät asiat ratkaistaan yms.? Näyttäisi siltä, että tulevaisuudessa digitaalisten ympäristöjen yleistyessä uusi sukupolvi suuntautuu niiden käyttöön yhä enemmän ja niistä tulee arkipäivää. Tästä herää kysymys siitä, että häviääkö samalla ihmisten välisestä ja autenttisen ympäristön aiheuttamasta kokemuksesta jotakin olennaista pois? Osaavatko tulevaisuuden ihmiset kaivata sitä kokemusta, joka meille monesti vielä on hyvinkin tärkeää. Häviääkö digitaalisaation myötä jotain merkityksellistä? Miten käy kirjaston kuntalaisten kohtaamisen kannalta merkityksellisenä olohuoneena? Vai tuleeko autenttisista kokemusympäristöistä jossain vaiheessa tulevaisuudessa muodissa oleva retroilmiö digitaalisten ympäristöjen vaihtoehtona ja vastareaktiona? Hyvät kuulijat, kuten edellä olevasta huomaa, olemme sekä Lieksan kaupungin että koko maailman kannalta olennaisen ja ajankohtaisen asian ää-

5 rellä. Nykymaailmalle tyypilliseen tapaan maapallon laajuinen megatrendi vaikuttaa suoraan meidän paikalliseen Lieksaamme ja heijastuu monin tavoin tekemiseemme ja ajatteluumme. On erinomaista ja tärkeää, että voimme pysähtyä keskustelemaan ja avaamaan näkökulmia digitalisaatioon yhdessä Itä-Suomen yliopiston, mielenkiintoisten luennoitsijoiden ja lieksalaisen yleisön kanssa. Yhteinen keskustelu auttaa meitä ymmärtämään ilmiön monimuotoisuutta ja tekemään hyviä ratkaisuja tulevaisuutemme rakentamiseksi. Tässä yhteydessä haluan kiittää Itä-Suomen yliopistoa ja erityisesti tämän päivän puheenjohtajana toimivaa professori Risto Turusta tärkeästä yliopistoyhteistyöstä seminaarien aikana. Kiitokset myös päivän luennoitsijoille jo etukäteen siitä, että olette meidän käytettävissämme tänään. Kiitokset Lieksan kansalaisopistolle ja sen rehtori Asko Saarelaiselle päivän käytännön järjestelyistä ja hyvästä työstä tapahtuman järjestelyissä. Vielä kerran tervetuloa tähän mielenkiintoiseen seminaariin Lieksan kaupungin puolesta. Jarkko Määttänen kaupunginjohtaja