Työpaja Maahanmuuttajataustasaisen oppilaan tuki. Paikka LS 8. Puheenjohtajina Annele Laaksonen ja Abdisalam Ismail

Transkriptio

1 Työpaja Maahanmuuttajataustasaisen oppilaan tuki Paikka LS 8 Puheenjohtajina Annele Laaksonen ja Abdisalam Ismail Klo Rovaniemen kaupungin Kota-opetus Niina Filpus, KOTA-opettaja ja Henna Leinonen, KOTA-opettaja Rovaniemen kaupunki on osallisena Monikulttuurisuustaitojen kehittämishankkeessa (MOKU). Kehittämistoiminnan päätavoitteena on ollut toimintamallin luominen maahanmuuttajaopetuksen järjestämiseen. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden oppimista, valmiuksia ja sopeutumista kouluyhteisön jäseneksi tuetaan Kota-opetuksella. Kota-opetus on resurssiopetuksena järjestettävää tehostettua suomi toisena kielenä opetusta ja tukiopetusta eri oppiaineissa maahanmuuttajataustaisille ja vieraskielisille oppilaille osana koulun joustavia ryhmittelyjä ja muuta opetusta. Kota-opettajat työskentelevät maahanmuuttajaopetuksen pedagogisina yhteyshenkilöinä ja monikulttuurisen ohjauksen ja yhteistyön asiantuntijoina perusopetuksessa. Klo Maahanmuuttajalapset esiopetuksessa Katri Piippo-Näätänen, Kiertävä erityislastentarhanopettaja Klo Maahanmuuttajataustaisen lapsen tukeminen Annele Laaksonen, lehtori

2 Työryhmä Pienryhmä- ja samanaikaisopetus oppijan tukena Paikka: LS16 Puheenjohtajina Maarit Ala ja Sinikka Sivula Chavez Klo Kuulluksi tulemisen pedagogiikka osana kouluhyvinvointia Virpi Louhela, erityisopettaja Millaista opettajuutta ja pedagogiikkaa lähikouluperiaate, muutokset perusopetuksen opetussuunnitelman arvopohjassa sekä tuen kolmiportaisuuden toteutuminen edellyttävät? Olen toteuttanut kollegani kanssa kolme lukuvuotta ( ) kestäneen toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen, jossa kaksi opettajaa rakensi kuulluksi tulemisen pedagogiikkaa inklusiivisessa oppilasryhmässä. Ensimmäisenä lukuvuonna kehitettiin pedagogiseen rakkauteen käytännön moraalina pohjaava pedagoginen näkemys, jonka pohjalta seuraavina kahtena lukuvuonna kehitettiin NeliMaali- opetusmetodi. Ensimmäisen lukuvuoden aineisto kerättiin liikunnan opetuksesta ja kahden seuraavan vuoden aineisto alakoulun muiden oppiaineiden tunneilta. Tutkimuksessani korostuvat luokanopettajan ja erityisluokanopettajan yhteistyö sekä ammattitaidon jakaminen samanaikaisopettajuudeksi. Tutkimuksessani tulen selvittämään mistä rakentuu kuulluksi tulemisen pedagogiikka ja millä tavoin se voisi vastata tulevaisuuden koulujen haasteisiin. Klo Samanaikaisopetus oppijan tukena Maarit Ala, lehori ja Sinikka Sivula-Chavez, lehtori Klo Joustavat opetusryhmät Tiina Pesola, erityisluokanopettaja Saaren koululla on tänä vuonna joustavia opetusryhmiä ensimmäisellä, toisella ja neljännellä luokalla äidinkielessä ja matematiikassa. Käytännön ratkaisuja, ongelmakohtia ja uusia toimintamalleja, yhteistyökumppaneita. Klo Väriryhmät Eeva Hepola, luokanopettaja, Sanna-Pauliina Siira, luokanopettaja ja Anna-Maija Leinonen, erityisopettaja Kolmen luokanopettajan ja erityisopettajan toteuttama tuen muoto. Ryhmät ovat tuen muotona vuosiluokkiin sitomaton, joustava opetusjärjestely. Oppilaat on jaettu ryhmiin temperamenttien mukaan. Opetusta viikossa 2h. Teema kestää yhden kuukauden. Kuukauden jälkeen ryhmien vetäjät vaihtuvat.

3 Työpaja Ohjauksellinen tuki Paikka: LS 12 Puheenjohtajina Matleena Mäenpää ja Anne Savelius Klo Ratkaisukeskeinen työtapa koulun arjessa Jorma Falkenberg, erityisopetuksen lehtori, psykologi, VET-psykoterapeutti ja opinto-ohjauksen lehtori, Raila Pirinen, luokanopettaja Helsingin normaalilyseosta Työpajassa käydään läpi ratkaisukeskeisen työskentelyn perusajatuksia soveltaen niitä opettajan työhön. Työpajan pohjana on Helsingin normaalilyseossa lukuvuonna 2007 Opetusministeriön rahoituksella toteutettu erityisopetuksen kehittämishanke, jonka työnimenä oli Ratkaisukeskeisten ja neuropsykologisten työtapamallien hyödyntäminen erityisopetuksessa. Tapausesimerkin avulla havainnollistetaan yläkoulun oppilaalle laadittua ratkaisukeskeiseen malliin pohjautuvaa työskentelysuunnitelmaa sekä avataan ratkaisukeskeiseen työskentelyyn oleellisesti kuuluvia yksilöä vahvistavia ja tulevaisuuteen suuntautuvia kysymyksiä. Työpajassa esitellään myös nuorten ohjaukseen soveltuvia ratkaisukeskeisiä toiminnallisia työtapoja. Oppilaan omaan oivallukseen perustuvan ohjauksen lähtökohta on, että vain omiin tekoihin voi vaikuttaa. Toisin sanoen muutos lähtee jokaisesta itsestään. Kohti muutosta edetään askelittain, jota osallistujat saavat kokeilla käytännössä polkuharjoituksen avulla Yhteystiedot: Jorma Falkenberg / jorma.falkenberg@helsinki.fi Raila Pirinen raila.pirinen@helsinki.fi Klo Johtaminen: tuloskortit ja vuosikello työn suunnittelun tukena ja tehostajana Vesa Ruokamo, rehtori, tiimivastaava, Pirjo Törmälä, luokanopettaja ja Anna-Maija Leinonen apulaisrehtori Klo Sai Väyrynen, yliopistolehtori

4 Klo Konsultatiivinen työote ja sen sovellukset opetus ja kasvatustyössä Matleena Mäenpää, projektitutkija, Oulun yliopiston kasvatuspsykologian klinikka, Anne Savelius, kehittämisverkostokoordinaattori, Verkko-hanke (tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkostohanke). Verkko-hankekunnat: Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kiiminki, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Raahe, Siikajoki, Tyrnävä, Utajärvi. Konsultatiivinen työte on pienryhmissä tapahtuvaa ohjausta, jossa hyödynnetään osallistujien asiantuntemusta ja työskennellään osallistujien henkilökohtaisten kysymysten äärellä. Konsultatiivinen työote perustuu vertaisten väliseen roolityöskentelyyn, jonka rakenne ja rytmi ovat ennalta määriteltyjä. Konsultatiivista työotetta on tutkittu ja kehitetty Oulun yliopiston kasvatuspsykologian klinikalla mm. ohjaustaitokoulutuksen (SOLMU-koulutus) työvälineeksi. Ohjaustaitokoulutuksen osallistujat ovat pääsääntöisesti olleet Oulun seudun kuntien opetus- ja kasvatusalan henkilöstöä. Koulutusta on annettu jo vuodesta 2005 alkaen kasvatuspsykologian professori Hannu Soinin johdolla. Opetushallituksen rahoittamassa tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkostohankkeessa, Verkko-hankkeessa, on konsultatiivista työotetta kokeiltu, sovellettu ja vakiinnutettu Verkkohankekunnissa. Kunnissa on suunniteltu ja toteutettu erilaisia opettajien konsultatiivisen ohjauksen käytäntöjä, mm. koulukäyntejä, yksilöllistä ohjausta ja vertaistyöskentelyyn perustuvia ryhmiä. Yhteystiedot: Matleena Mäenpää, ; Anne Savelius,

5 Työpaja Kodin ja koulun välinen yhteistyö ja moniammatillinen tuki Paikka LS 9 Puheenjohtajana Jukka Hakola Klo Ratkomo Susanna Heikura, luokanopettaja, Jonanna Pesälä, koulukuraattori, Janne Pennanen, luokanopettaja ja Anna-Maija Leinonen, erityisopettaja Ratkomo: Kun kaikki muu on kokeiltu, kutsutaan vanhemmat avuksi. Ratkaisukeskeinen, tasaveroinen malli esim. kiusaamisen lopettamiseen. Mukana luokanopettajia, erityisopettaja, koulukuraattori, vanhemmat ja oppilaat Klo Tieto, taito, tahto kodin ja koulun välinen yhteistyö ja moniammatillinen tuki András Pető ja Khrol-Lappalaiset ohjaavan kasvatuksen ja kuntoutumisen NYT-ON-tilassa. Alexandra Lappalainen, peruskoululainen ja Timo Lappalainen, isä Pető-metodi, ICF-tulkinta, ohjaava kasvatus, kuntoutusprosessi, perhelähtöisyys, itseohjautuva kuntoutus, moniammatillinen tukiverkosto, monikulttuurisuus, embryonalinen aika, jatkuva muutos, elämänkerrallinen tarina, perhevalokuva, oppimisympäristö, dialoginen puhe, esteetön vuorovaikutus, NYT-ON Klo Dialoginen toiminta huoltajapalaverissa Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Monitoimijainen yhteistyö koetaan usein koulun arjessa haastavaksi toimintatavaksi. Tilanne voidaan ratkaista rakenteellisilla tekijöillä järjestämällä paikalle tilanteeseen nähden ulkopuolinen puheenjohtaja ja sihteeri, jotka mahdollistavat kaikkien osapuolten tasavertaisen osallistumisen vuoropuhelua tukevalla palaverin rakenteella. Rakenteen kannalta tärkein asia on rajata käsiteltävä asia tarkasti ja konkreettisesti sekä kutsua paikalle kaikki asiaan liittyvät henkilöt. Tilanteessa käsitellään yhtä kokonaisuuden kannalta tärkeää asiaa ja sille varataan tarpeeksi aikaa. Kun aikaa on riittävästi, niin jokaisella on mahdollisuus puhua ja kuulla toisen henkilön ajatuksia rauhassa. Kuulemiskierrosten jälkeen tehdään yhteinen

6 suunnitelma lähitulevaisuutta ajatellen. Suunnitelman toteutumista palataan tarkastelemaan arviointipalaveriin erikseen sovitun ajan puitteissa. Rakenteeseen liittyvien asioiden lisäksi kuullaan opettajien ja vanhempien kokemuksia dialogisista huoltajapalavereista Rovaniemeltä ja Ranualta.

7 Työpaja Opettajuuden tutkimus Paikka: LS 13 Puheenjohtajana Anneli Lauriala Klo Miten opettajankoulutuksella voidaan edistää inklusiivisen kasvatuksen toteutumista? Anneli Lauriala, professori Lapin opettajankoulutuksessa pyritään edistämään opettaja oman työnsä tutkijana - asenteita ja taitoja niin että kunkin harjoittelujakson yhteydessä perehdytään tiettyyn tutkimusmenetelmään ja opetellaan sen käyttöä luokan vuorovaikutustilanteissa. Esityksessä pohditaan laajemminkin tutkimuksen merkitystä opettajan työssä sekä opettajan pedagogista asiantuntijuuden kehittymistä teorian ja käytännön vuoropuheluna; erityisesti miten kohdata oppilaita yksilöinä ja miten vastata kasvatuksen haasteisiin muuttuvissa ja moninaisissa ympäristöissä. Klo Havaintoja opettajien keskinäisestä yhteistyöstä Sanna Ailunka, Kasvatustieteiden kandidaatti Esitys pohjautuu Pro gradu -tutkielmaan "Pienin askelin kohti inklusiivista koulua: tapaustutkimus etnografisin keinoin oppilaiden moninaisuuden kohtaamisesta suomalaisessa alakoulussa" (Ailunka & Palojärvi). Tutkimuksen tavoitteena on jäsentää toimintoja, joilla voidaan rohkaista kouluja kehittämään toimintakulttuurejaan inklusiivisempaan suuntaan. Inklusiivisessa koulussa kaikki voisivat tuntea kuuluvansa yhteisöön täysivaltaisina jäseninä. Osallistuimme koulun arkeen kahden viikon ajan keräämällä monipuolisen tutkimusaineiston. Tutkimusaineisto koostuu havainnoinneista, haastatteluista, kyselylomakkeista, videoinneista sekä dokumenttiaineistoista. Esityksessä tarkastelen opettajien välistä yhteistyötä. Mitä se kertoo koulun toimintakulttuurista? Klo Oppilashuollon edellyttämä asiantuntijuus perusopetuksessa Teija Koskela, koordinaattori Opettajuuden edellyttämä asiantuntijuus ja osaaminen on ollut tutkimuksen kohteena esimerkiksi profession, työn sisällön ja opetustaidon näkökulmasta useissa eri tutkimuksissa. Nämä tutkimukset painottuvat hyvin selkeästi oppiainedidaktiikkaan. Opettajan tekemän yhteisöllisen oppilashuoltotyön edellyttämästä asiantuntijuudesta on vain vähän tutkimusta. Opetussuunnitelmauudistus 2010 ja sen sisältämät oppilaiden tukitoimiin liittyvät uudistukset edellyttävät perusopetuksessa merkittävää opetustyön asiantuntijuuden uudelleenjäsentämistä. Tämän tulisi näkyä myös opettajankoulutuksessa. Esitys sisältää lyhyen katsauksen asiantuntijuuden muuttumiseen yleisesti. Sen jälkeen esityksessä käsitellään tarkemmin oppilashuoltotyön edellyttämää osaamista ja valmiutta sekä näiden tietojen ja taitojen suhdetta kollektiiviseen asiantuntijuuteen. Keskeistä on eettisen ulottuvuuden hahmottaminen. Lopuksi esitetään joitakin pohdintoja siitä, miten opettajankoulutus tukee oppilashuoltotyön edellyttämän kollektiivisen asiantuntijuuden kehittymistä.

8 Työpaja Arjen ratkaisut esi- ja perusopetuksessa Paikka LS 17 Puheenjohtajana Kristiina From Klo Pieta ja Miikka halusivat yläasteelle Samuli Ahonen, luokanopettaja ja Outi Lohi, sivistystoimenjohtaja Alakoululainen Pieta, jolla on erityisen tuen päätös (Downin syndrooma), ilmoitti kotonaan haluavansa yläasteelle. Myös koulukaveri Miikka halusi lähteä samalle polulle. Millaisiin ratkaisuihin tämä johti Ranuan yläasteella? Oppilaiden ja heidän tukensa esittelyyn on vanhempien lupa. Klo Esiopetuksesta ekalle eskariope mukana ekaluokan alussa Tiina Pennanen, luokanopettaja ja Piia Hulkkonen, apulaisrehtori Kemin kaupungin koulutoimi on ollut mukana Kelpo kehittämistoiminnassa (Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen) alusta alkaen. Yksi kehittämistoiminnan painopiste on ollut esi- ja perusopetuksen nivelvaiheen kehittäminen. Tavoitteena on ollut kehittää uusia hyviä käytänteitä esi- ja perusopetuksen yhteistyöhön. Kemissä on kokeiltu kolmen lukuvuoden ajan toimintamallia, jossa esiopettaja saattaa oppilaat kouluun toimien luokanopettajan työparina 1-2 ensimmäisen kouluviikon ajan. Klo Kuulovammaisen oppilaan koulunkäynnin ohjaaminen Soile Riikola, Koulunkäynnin ohjaaja Esitys avaa koulunkäynnin ohjaajan näkökulmasta kuulovammaisen oppilaan tuen keskeisiä elementtejä. Tuki on rakennettu moniammatillisesti ja yksilöllisesti. Tuen toteuttamisessa huomioitiin oppimisen tuen lisäksi koulunkäyntiin liittyvien taitojen ohjaaminen. Klo Kohti toiminnallista osallistumista Kristiina From, yliopisto-opettaja