UUSI VALTAKUNNALLINEN TUULIVOIMAN NEUVONTAPALVELU

Transkriptio

1 UUSI VALTAKUNNALLINEN TUULIVOIMAN NEUVONTAPALVELU Tarjoaa asiantuntija-apua ja neuvontaa tuulivoimaloiden suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvissä menettely- ja sisältökysymyksissä. Valtakunnallinen palvelu on tarkoitettu esimerkiksi kunnille, maakunnan liitoille, ELY-keskuksille, toiminnanharjoittajille ja kansalaisille. Tuulivoimaneuvontaa saa puhelimitse numerosta ja sähköpostitse osoitteesta Lisätietoa: 1

2 TUULIVOIMARAKENTAMISEN HAASTEET ERITYISESTI LAPISSA Alueidenkäyttöinsinööri Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus

3 Opinnäytetyö Lapin ammattikorkeakoulussa Opinnäytetyön pohjana omat työpohjaiset kokemukset tuulivoimarakentamisen haasteista erityisesti Lapissa kaavoitusta ohjaavan viranomaisen ja YVA-yhteysviranomaisen yhteyshenkilön näkökulmasta (Lapin ELY). Muiden viranomaisten haastattelut. Ei varsinaisia lopputuloksia, vaan Lapin erityishaasteiden esilletuomista -> parhaimmillaan voi johtaa käytäntöjen tai jopa lainsäädännön hiomiseen. 3

4 Tuulivoimatuotannon nykytilanne Lapissa Lapissa toiminnassa tai rakenteilla n. 267 MW. Kaava- ja YVA-prosesseissa n MW. Yhteensä noin 2000 MW. Vastaa kahta kolmasosaa Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteena (3000 MW) olevasta tuulivoimatuotannon määrästä vuonna Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli 260 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho oli 627 MW. 4

5 5

6 6

7 MAAKUNTAKAAVOITUS Seudullisesti merkittävä tuulivoimarakentaminen ei ole mahdollista, ellei sitä osoiteta maakuntakaavassa. (YM opas) Lapin pinta-ala on 1/3 Suomen pinta-alasta ja maakuntakaava laaditaan 4-5 eri osassa seutukunnittain -> ei ole ehditty reagoida ajoissa tuulivoimahankkeiden rajuun kasvuun. Tvvaihemaakuntakaava ei sovellu Lappiin. Edellyttää yleiskaavassa tehtäviä seudullisia selvityksiä. Riittääkö sekään? 7

8 MAAKUNTAKAAVOITUS Potentiaalisia alueita hurjasti mk:ssa osoitetaan vain parhaimmat. Etelä-Suomessa noin 10/maakunta, Lapissa vastaavan tasoisia alueita moninkertaisesti. Rajoitteita: Etäisyydet voimajohtoverkkoihin suuria, suojelualueet Maanomistusnäkökulma -> Tuulivoimalat kohdentuvat usein sinne, missä on sopiva maanomistus. 8

9 TUULIVOIMALLE SOVELTUMATTOMAT ALUEET Lapin tuulivoimapotentiaali on huomattava. Luonnonsuojelualueet, erittäin laajat erämaaalueet (Lapin erityispiirre) ja kansainvälisesti tärkeät linnuston IBA-alueet eivät pääsääntöisesti sovellu tuulivoimalarakentamiselle. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt saattavat tuoda rajoitteita myös lähialueelle. 9

10 TUULIVOIMALLE SOVELTUMATTOMAT ALUEET Luonnonsuojelualueet ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Pohjois-Lapissa. 10

11 MAAKOTKA Uhanlainen (LSA), vaarantunut (IUCN), erityisesti ja kiireellisesti suojeltava laji (LSL ja LSA), lintudirektiivin liitteen 1 laji. Lintudirektiivin mukaan lintujen tahallinen häirintä erityisesti lisääntymis- ja jälkeläisten kasvuaikana on kielletty. Lajin suojelutilanne Suomessa ei ole suotuisalla tasolla. Suojelun ensisijainen keino on lajin huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa. 11

12 MAAKOTKA Reviirilintu, jonka pesiviä pareja on Suomessa noin 350. Haaste: noin 80 % lajin reviireistä on Lapissa. Lajin reviirien laajuus on keskimäärin noin km 2, mutta pesimärauhan turvaamiseen tarvittava alue on kuitenkin pienempi. -> Kuinka suuri? 2 km:n säde ei ehkä riitä? -> Miten saalistusreviirit tulee ottaa huomioon? -> Valtakunnallisia linjauksia toivotaan toivottavasti muutenkin kuin KHO:n kautta. 12

13 PERÄMERENKAAREN ERITYISKYSYMYKSET Haasteet yhteisiä Pohjois-Pohjanmaan kanssa. Tuulivoimahankkeet ja muuttolintujen syysmuuttoreitit Perämerenkaaren alueella: 13

14 PERÄMERENKAAREN ERITYISKYSYMYKSET Muuttolinnut; Pohjois-Suomen merkittävimmät muuttoreitit kulkevat Perämerenkaaren kautta. Keväällä muutto painottuu enemmän Pohjois- Pohjanmaan, syysmuutto puolestaan Lapin puolelle. Merenalainen luonto; kaikki tutkittu tieto käytetty suunnittelussa, riittääkö sekään? KHO linjaa Yhteisvaikutukset kasvavat kaiken aikaa. Selvitykset suurista linjoista valtakunnallisesti, eikä hankekohtaisesti? 14

15 MATKAILU JA ASENNEILMASTO KUNNISSA Muonio, Kemijärvi, Tornio, Posio; kaava jätetty hyväksymättä, hankkeita keskeytetty, päätetty ettei kaavoiteta, alueita pienennetty Usein syynä vaikutukset matkailuun, mutta myös vakituiseen ja loma-asumiseen (mm. melu, välke, maisema). Valitusperusteina myös luontoon kohdistuvat vaikutukset. Asenteet muuttuneet kielteisemmiksi? Tosin hankkeita virinnyt uusiinkin kuntiin. 15

16 PORONHOITO Sopimuksiin korvauksista päästy yleensä varsin kivuttomasti; toimijoiden hyvä lähestymistapa! Tuulivoiman vaikutus poroihin kohtuullisen pieni, kun sitä verrataan mm. kaivoksiin, metsätalouteen ja isoihin liikenneyhteyshankkeisiin (J. Kumpula, LUKE). Tutkittua tietoa tuulivoimaloiden vaikutuksesta poronhoitoon on Suomessa vielä hyvin vähän. GPS-seurantaa tehty, tiedon avaamiseen ja hyödyntämiseen tarvittaisiin resursseja. Norjan ja Ruotsin tulokset ristiriitaisia. Päättyneen POROT- ja alkaneen TOKAT-hankkeen tuloksista apua suunnitteluun (paikkatieto). 16

17 INFRA Lapissa tuulivoimatuotannon tarvitsema tie- ja voimajohtoverkko on erittäin harva, joten hyvin monet potentiaaliset alueet ovat liian kaukana ollakseen taloudellisesti toteutuskelpoisia. Sähköverkon heikko siirtokapasiteetti rajoittaa usein toteutuskelpoista potentiaalia myös olemassa olevan verkon läheisyydessä. Teiden kunto tuo omat haasteensa. Tilanne on paranemassa. Tuulivoimatuotannon ansiosta mm. teitä ja siltoja myös kunnostetaan. 17

18 KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN Lapin hankkeissa konkretisoituu naapurimaiden läheisyys: kansainvälinen kuuleminen monessa tapauksessa välttämätön. Monivaiheinen ja kimuranttikin prosessi. Mutkistaa hanketta erityisesti viemällä aikaa ja rahaa (moniportainen tiedottaminen, käännöstyöt). Työllistää kaikkia osapuolia sekä YVA:ssa että yleiskaavassa. Valtioiden välistä -> Hoidettava keskitetysti ministeriötasolla. 18

19 POHDINTAA YLEISEMMINKIN JOS TUULIVOIMAA HALUTAAN VIELÄ EDISTÄÄ Jokaisessa maakunnassa tulisi säilyä oma aluehallinto ja maakunnan liitto. Esim. prosessien sujuvoittaminen ei ole mahdollista ilman alueelliset haasteet ymmärtävää hallintoa, jolle on turvattava myös riittävät resurssit. Osa selvityksistä tulisi tehdä valtakunnallisesti YM, SYKE, LUKE ja Metsähallitus avainroolissa: - Muuttolinnut, porot, merenalainen luonto, vaelluskalat, tutkavaikutukset. - Rahoitus turvattava. 19

20 POHDINTAA YLEISEMMINKIN JOS TUULIVOIMAA HALUTAAN VIELÄ EDISTÄÄ Arvovalintoja ja linjauksia ehkä tehtävä, esim: Kotkan reviirit Suojelualueet (esim. erämaa-alueiden suuri tvpotentiaali), maisema-alueet Valinnat mieluummin asiantuntija- ja säädöstasolla kuin oikeuskäytännön kautta. Toimintatapoja yhdenmukaistettava, toimijoiden tasapuolinen kohtelu varmistettava. Mm. YVA-tarveharkinta (ELY:t) 20

21 POHDINTAA YLEISEMMINKIN JOS TUULIVOIMAA HALUTAAN VIELÄ EDISTÄÄ Lainsäädännössäkin hiomista: YVA:n ja yleiskaavan yhteensovittaminen: YVAyhteysviranomaistoiminnan kehittäminen. Ympäristöministeriön raportteja 8/2015 ( ) -> hyviä ehdotuksia. Lukuarvoilla kikkaileminen (YVA-raja, st-ratkaisu). Suunnittelutarveratkaisun käyttökelpoisuus ylipäänsä? Vrt. asuminen. KHO suhtautunut nihkeästi. -> Keskittäminen suurempiin yksiköihin. Olennaisimpien haittavaikutusten rajaaminen kaavaalueelle (MRL 43.2 ). Ympäristöluvan asema? 21

22 Kiitos! FCG wpd Finland Oy Palovaara-Ahkiovaara, Pello (YVA-selostus nähtävillä) 22