Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli

Transkriptio

1 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli

2 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % ( MW) koko maailman sähköstä v Eniten tuulivoimaa on maailmassa rakennettu 1) Kiinaan ( MW; 26,8 %) 2) Yhdysvaltoihin ( MW; 21,2 %) 3) Saksaan ( MW; 11,1 %) 4) Espanjaan ( MW; 8,1%) sekä 5) Intiaan ( MW; 6,5 %) (asennettu tuulivoima MW; % koko maailman asennetusta tuulivoimasta, v tiedot)

3 Tuulivoima Suomessa Suomen ilmasto- ja energiastrategia (2008): tavoitteena tuulivoimalla tuotetun sähkön osuuden nostaminen 6 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa tuotantokapasiteetin nostamista noin 2000 MW:iin. Tavoitteeseen pääsemiseksi on päätetty tukea tuulivoimaa takuuhinnalla, eli niin sanotulla syöttötariffilla. Sähkön pörssihinnan ollessa matalampi, maksetaan tukena takuuhinnan ja pörssisähkön välinen erotus. Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli 163 voimalaa. Niiden yhteenlaskettu teho on 288 MW, ja ne tuottavat noin 0,7 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä. Tuulivoiman tuotanto vaihtelee hetkittäin, joten tuulivoima ei voi toimia ainoana energianlähteenä vaan se tarvitsee muuta sähköntuotantoa tasaamaan kulutuksen ja tuotannon välisen eron. Sähköjärjestelmässä on tuotantotavasta riippumatta varauduttava yllättäviin seisokkeihin. Tyynet päivät, joita Suomessa on harvoin, eivät ole ongelma silloin, kun tuulivoimalla tuotetaan vain osa sähköstä. Tuulivoima on hyvin pääomavaltainen energiantuotantomuoto: suuri alkuinvestointi, vaatii paljon pääomaa energiatuotannon käynnistämiseksi. Käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat alhaiset. Tuulivoimahankkeen suunnittelu kestää yleensä 3-5 vuotta lupaprosesseineen - myös merkittävä alkuinvestoinnin kustannuserä. Tuulivoiman hinta laskee jatkuvasti kun tuotantoprosessien tehokkuus kehittyy. Tuulivoimalan käyttöikä on yleensä n. 25 vuotta. Kotimainen energiantuotantomuoto, ilmainen polttoaine, päästötön

4 Syvälahden tuulivoimahanke (Savonranta, Savonlinna) Kehitysprosessi aloitettiin vuonna 2011 esiselvityksin (alustavat tuulitiedot ja tuotantoarviot, alustava sijoittelu) YVA-päätös v. 2012: ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei sovelleta hankkeeseen. Ympäristöselvitykset kaavan yhteydessä Kaavoitus aloitettiin v. 2012, Pöyry Kaavaluonnos oli nähtävillä joulukuussa 2012, lopullinen kaava valmistunee kesällä 2013 Selvitetty maisemavaikutukset, lepakot, linnusto (sis. kevät- ja syysmuutot), äänivaikutukset, varjostus, luontoselvitykset Finavialta lentoesteluvat 07/2012 Puolustusvoimilta hanketta vastustava lausunto 02/2013, jonka mukaan tuulivoimaloilla on varjostusvaikutus tutkiin. Nyt selvitetään, voidaanko puoltava lausunto puolustusvoimilta saada vähemmällä turbiinimäärällä. Tutkajärjestelmän ja tuulivoiman yhteensovittamista selvitetään parhaillaan eri alueilla Suomessa. Ainoat todelliset ympäristövaikutukset asukkaille ovat tuulivoimaloiden maisemavaikutukset. Ääni-, varjostus jne. vaikutukset minimoidaan sijoittelulla. Kahdeksan voimalaa investointi n. 36 milj. e (tuulivoimalainvestointi keskimäärin n. 1,5 M e/mw).

5 Tuulivoiman tämänhetkiset haasteet Alkuvaiheen haasteet: Hyvän sijoituspaikan löytäminen: tarpeeksi tuulta, vähäiset ympäristövaikutukset, sähkölinja lähellä Finavian lentoesterajat vaikeuttavat rakentamista tietyillä alueilla. Lentoesterajoihin kuitenkin saatiin lievennyksiä v Puolustusvoimien tutkat: VTT kehitti v tuulivoimarakentamisen tutkavaikutusten arviointiin laskentatyökalun, jolla voidaan arvioida tuulivoimaloiden vaikutukset puolustusvoimien tutkiin. Tästä lähtien hankkeilta on vaadittu VTT:n selvitys tutkavaikutuksista, jonka pohjalta puolustusvoimat antaa lausuntonsa hankkeesta. Ongelma: tutkavaikutusalueita ei tiedetä etukäteen, monia hankkeita tutkavaikutusalueilla. Etelä-Savoon on kehkeytymässä kimurantti tilanne puolustusvoimien ja tuulivoiman välille. Tuulivoimalat sotkevat tutkimusten mukaan puolustusvoimien tutkia ja ilmavalvontaa vaikeuttavat tutkahäiriöt puolestaan jarruttavat tuulivoiman tuloa. Tähän asti tuulivoiman tuloa maakuntaan on rajoittanut maisemalliset tekijät. Nyt yhä selvemmin myös tutkat, sillä kaikki Etelä-Savon potentiaaliset tuulivoima-alueet ovat puolustusvoimien vinkkelistä ongelmallisia. (Länsi-Savo ) Ratkaisu? Lakiehdotus Laki tuulivoiman kehittämisalueista, jossa nyt tuulivoiman kehittämisalueeksi määritelty vain Perämeren alue (jatkossa voidaan lisätä alueita). Kehittämisalueilla rakentaminen olisi mahdollista, vaikka puolustusvoimien lausunnot alueen hankkeista olisi kielteisiä. Voimaloiden omistaja maksaa tästä hyvästä kehittämismaksua. Tämän rahoituksen turvin puolustusvoimien tutkia joko uudelleenjärjestellään tai alueelle rakennetaan lisäsensori. Laki eduskunnan käsittelyssä toukokuussa, voimaan aikaisintaan heinäkuussa. Erittäin tärkeä saada myös muita alueita mukaan! Merikotkat Lepakot Tuulivoima vielä uusi asia Suomessa

6 Syvälahden tuulivoimahanke

7 Syvälahden tuulivoimahanke

8 Havainnekuva, Syvälahti (lähin voimala n. 1 km päässä, taaempi 1,5 km)

9 Havainnekuva, Syvälahti (etäisyys voimaloihin n. 3 km)

10 KIITOS! Lähteet: European Wind Energy Association EWEA Global Wind Energy Council GWEC Suomen Tuulivoimayhdistys ry Vaasa Energy Institute