Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Transkriptio

1 TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa sekä tuoda tuulivoimateollisuutta ihmisille tutummaksi. Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. Tänä vuonna Suomessa tapahtumat järjestetään Kotkassa, Porissa, Tuurissa ja Vaasassa. Kotkassa järjestetään kansanjuhla, Tuurissa ja Vaasassa avoimet ovet tuulivoimalalla ja Porissa tuulivoimaopastuskeskuksen avajaiset. Maailman tuulipäivästä lisätietoja Euroopan tuulivoimayhdistyksen sivulta Suomen tapahtumista lisätietoja löytyy osoitteista ja Energia Suomessa Suomelle tyypillistä on suuri energiankulutus, joka johtuu energiaintensiivisestä vientiteollisuudesta, EU:n kylmimmästä ilmastosta ja pitkistä etäisyyksistä. Meillä on EU:n suurin sähkönkulutus asukasta kohti ja toiseksi suurin kokonaisenergian kulutus asukasta kohti. Maahamme on kehitetty tehokas energiajärjestelmä, joka pitää sisällään tehokkaan tuotannon, energiansiirron ja käytön. Suomi on myös huomattava energiateknologian viejä, viennin arvo on vuosittain 5 miljardia euroa. Suomessa tuotettiin vuonna 2011 sähköä 70,6 terawattituntia (TWh), siitä uusiutuvasti 33 prosenttia (kuva 1). Sähkönkulutus oli 84,4,TWH vuonna 2011 (kuva 2). Sähkönkulutuksen ja -tuotannon erotus on katettu tuomalla sähköä Suomen naapurimaista. Uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan kattamaan sähkönkulutuksen ja tuotannon erotusta sekä korvaamaan käytöstä poistuvaa vanhaa tuotantokapasiteettia. Tuulivoima onkin yksi energiantuotantomuoto, jota tullaan rakentamaan Suomessa lähivuosina runsaasti.

2 Kivihiili 14,1 % Öljy 0,6 % Vesivoima 17,4 % Maakaasu 13,0 % Tuulivoima 0,7 % Turve 7,4 % Biomassa 14,3 % Ydinvoima 31,6 % Jäte 0,9 % Kuva 1. Sähkön tuotanto Suomessa energialähteittäin 2011 (70,6 TWh) (Lähde: Energiateollisuus ry) Vesivoima 14,6 % Tuulivoima 0,6 % Ydinvoima 26,4 % Nettotuonti 16,4 % Erillistuotanto 11,4 % Yhteistuotanto, teollisuus 13,0 % Yhteistuotanto, kaukolämpö 17,6 % Kuva 2 Sähkön hankinta Suomessa 2011 (84,4 TWh) (Lähde: Energiateollisuus ry)

3 Tuulivoima Suomessa Maailman tuulipäivänä, , Suomen tuulivoimakapasiteetti on 221 megawattia (MW), 139 teollisen kokoluokan tuulivoimalaa (kuva 3). Vuoden 2011 lopussa tuulivoimaa oli Suomessa 199 MW, jolla katettiin 0,7 % sähköntuotannosta (kuva 1) ja 0,6 % kokonaissähkönkulutuksesta (kuva 2). Kuva 3 Suomen tuulivoimalaitokset (221 MW, 139 voimalaa) (Lähde: VTT)

4 Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomen tuulivoimakehitys on ollut hidasta. Rakentaminen on kuitenkin lähtenyt tänä vuonna käyntiin, vuoden 2012 alkupuolella on tuulivoimaa rakennettu jo 21 MW (7 voimalaa), rakenteilla on noin 80 MW. EU:n Suomelle asettama uusiutuvan energian velvoite on kattaa 38 prosenttia energiankulutuksesta uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Kansallisen toimintasuunnitelman mukaan tuulivoiman osuuden tulisi olla kuusi prosenttia sähkönkulutuksesta, joka saavutetaan noin MW asennetulla tuulivoimakapasiteetilla. Suomen uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamiseksi astui maaliskuussa 2011 voimaan uusiutuvan energian takuuhinta, joka takaa esimerkiksi tuulivoimalla tuotetulle sähkölle tämänhetkistä markkinahintaa korkeamman hinnan, 83,5 /MWh. Vuoden 2015 loppuun mennessä takuuhinta on korkeampi, 105,3 /MWh. Korkeampaa takuuhintaa maksetaan voimalaitosta kohti enintään kolme vuotta, kaiken kaikkiaan takuuhintaa maksetaan voimalaitosta kohti 12 vuotta. Takuuhinnan piiriin hyväksytään voimalaitoksia kunnes takuuhintajärjestelmän piirissä olevien voimaloiden, biokaasulaitokset mukaan lukien, yhteenlaskettu teho on MW Toukokuun 2012 loppuun mennessä Suomessa on julkaistu tuulivoimahankkeita MW:n edestä (Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys). Maatuulivoimahankkeiden yhteenlaskettu kapasiteetti on MW, merituulivoimahankkeiden MW. Parhaat tuuliolosuhteet Suomessa ovat merialueilla ja rannikolla, minne valtaosa hankkeistakin sijoittuu. Syksyllä 2010 julkaistu Suomen Tuuliatlas ( on kuitenkin osoittanut että myös sisämaassa on hyvätuulisia tuulivoimatuotantoon sopivia alueita. Sisämaassa julkaistut tuulivoimahankkeet ovatkin yleistyneet Tuuliatlaksen julkaisun jälkeen. Suomelle asetetut tavoitteet, tavoitteen saavuttamiseksi luodut tuulivoimarakentamisen edistämistoimet ja käynnissä olevat tuulivoimahankkeet takaavat sen, että tuulivoimarakentaminen vilkastuu myös Suomessa lähivuosina. Nykyaikainen tuulivoimala Tyypillinen tuulivoimala on tänä päivänä maksimiteholtaan 2 3,6 MW. Voimalan napakorkeus (roottorin keskipisteen korkeus, eli kohta, jossa lavat kiinnittyvät konehuoneeseen) on metriä, samoin roottorin halkaisija. Roottori (voimalan lavat ja napa), jonka halkaisija on 120 metriä, kattaa pyöriessään alueen, jonka pinta-ala vastaa yhtä ja puolta jalkapallokenttää. Voimalan konehuone taas on ulkomitoiltaan noin linja-auton kokoinen, mutta painaa noin 10 linja-auton verran ( tonnia). Yksi 3 MW voimalaitos tuottaa Suomessa sähköä paikasta ja vuodesta riippuen vuodessa MWh, mikä vastaa kerrostalokaksion sähkönkulutusta. Tuulivoimalan laskennallinen käyttöikä on vuotta. Tuulivoimalan tultua elinkaarensa päähän voimalan maanpäälliset osat puretaan ja kierrätetään. Paikalle voidaan rakentaa

5 uusi tuulivoimala tai alue voidaan maisemoida, jolloin tuulivoimatuotannosta ei jää alueelle mitään merkkejä. Kuten muuallakin Euroopassa, myös Suomessa tuulivoimalat sijoitetaan tänä päivänä pääasiassa useamman tuulivoimalan kokonaisuuksiksi, joita kutsutaan tuulivoimapuistoiksi. Suomen Tuuliolosuhteet Suomen Tuuliatlas on osoittanut, että Suomen tuuliolosuhteet ovat yhtä hyvät kuin Ruotsissa ja paremmat kuin Saksan sisäosissa, missä on paljon tuulivoimatuotantoa. Ihmisille syntyy helposti käsitys tuulettomuudesta, koska ihminen tarkkailee tuulta kahden metrin korkeudelta. Teollisen kokoluokan tuulivoimalat sijoitetaan kuitenkin yli 100 metrin korkeuteen, jossa tulee useammin kuin maanpinnalla. Talvella tuulee enemmän kuin kesällä. Talvella tuulivoimaloiden tuotanto Suomessa onkin keskimäärin kaksinkertainen kesään verrattuna. Suomessa tuulisuus seuraa sekä vuodenaikojen että vuorokausirytminsä mukaan hyvin sähkönkulutusta. Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoima on uusiutuvaa, hiilidioksidivapaata energiaa, josta ei synny päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään. Teollisen kokoluokan voimalaitos tuottaa sen rakentamiseen käytetyn energian takaisin sijoituspaikasta riippuen 3 9 kuukaudessa, eli tuulivoimala on energiataloudellisesti hyvin tehokas tuotantolaitos. Kuten kaikella energiantuotannolla, myös tuulivoimalla on myös negatiivisia ympäristövaikutuksia, muutokset maisemaan, ääni ja vaikutukset eläimiin ja kasvillisuuteen. Tuulivoimarakentaminen, kuten kaikki ihmistoiminnat, muuttaa maisemaa. Huolellisella sijoittelulla maisemavaikutuksia voidaan vähentää. Tuulivoimalat ovat kuitenkin isoja rakennelmia, joita ei täysin voi piilottaa maisemaan ja siksi ne vaativat ihmisiltä myös hieman sopeutumista. Maisemavaikutus vähenee etäisyyden kasvaessa. Tuulivoimaloiden näkymistä kymmenien kilometrien päästä voi testata yksinkertaisella tikkutestillä: 1,5 sentin korkuinen tikku metrin päässä silmästä vastaa 150 metriä korkeaa mastoa 10 kilometrin etäisyydellä. Tuulivoimaloiden äänestä on keskusteltu viime aikoina paljon. Tuulivoimalaitosten ääni syntyy lapojen aerodynaamisesta äänestä sekä sähköntuotantokoneiston yksittäisten osien, kuten vaihteisto, generaattori ja jäähdytysjärjestelmät, äänistä. Näistä aerodynaaminen ääni on hallitsevin lapojen suuren vaikutuspinta-alan ja jaksollisuuden vuoksi. Tuulivoimalan äänitaso ei ole kova, voimalan juurella voi keskustella normaalisti. Äänihaittoja ei synny, mikäli voimalat sijoitetaan riittävän kauas asutuksesta. Riittävä etäisyys asutuksen ja voimalan välillä on tapauskohtaista ja määritellään usein laskennallisella melumallinnuksella.

6 Tuulivoimaloiden ja teiden alta joudutaan poistamaan kasvillisuus ennen rakentamista. Vaikutukset kasvillisuuteen eivät kuitenkaan ole suuria, koska vain noin kaksi prosenttia koko tuulipuiston alasta jää rakenteiden alle. Tuulivoimaloiden ja teiden sijainnit valitaan niin, ettei uhanalaista kasvillisuutta jää niiden alle. Ympäristöministeriön selvityksen (Koistinen 2004) mukaan lintujen törmäysriski tuulivoimalaitoksiin on yleensä pieni, koska linnut näkevät ja kuulevat ne kaukaa. Väistäminen tapahtuu jo metrin päässä voimalasta, myös yöllä. Lintukuolemia aiheutuu keskimäärin voimalaitosta kohti alle yksi lintu vuodessa eli hyvin pieni määrä muuhun infrastruktuuriin törmänneiden lintujen määrään verrattuna. Voimaloiden häirintävaikutusta pesintään, kuten myös törmäysriskiä, vähennetään huolellisella sijoittelulla. Tuulivoimalla voi olla myös vaikutuksia muihin eläimiin, kuten poroihin tai lepakoihin. Myös näitä vaikutuksia voidaan vähentää tuulivoimaloiden sijoittamisella. Lisätietoja: Energiateollisuus ry, Miia Wallén puh , Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Anni Mikkonen puh , Teknologiateollisuus ry, Patrick Frostell puh , Motiva, Iiris Lappalainen puh ,