MUISTIO. 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen. 2. Kaavahankkeen tausta ja tilanne. 3. Kommentit ja keskustelu

Transkriptio

1 MUISTIO Projektit VAALAN TUULIVOIMAYLEISKAAVA Aihe Viranomaisneuvottelu / kaavaehdotus Päivämäärä torstai Aika klo 10:00 11:05 Paikka Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus, Veteraanikatu 1, Oulu 1. krs, kokoustila Kurki Laatija / kommentit Merja Isteri, Ramboll Finland Oy OE, Läsnä Taina Törmikoski, Pohjois-Pohjanmaan ELY Markku Siira, Pohjois-Pohjanmaan ELY Olli Eskelinen, Pohjois-Pohjanmaan liitto Juha Airaksinen, Vaalan kunta Esa Karjalainen, Vaalan kunta Kai Tolonen, fcg / Naulakankaan oyk Merja Isteri, Ramboll Finland Oy Jakelu Tuukka Pahtamaa, Pohjois-Pohjanmaan ELY Harri Lindroos, Vaalan kunta juhani.turpeinen@ouka.fi kirjaamo.3logr@mil.fi reijo.virkkunen@vaala.fi 'pentti.kemppainen@vaala.fi' 'seppo.hakola@vaala.fi' 'hannu.kemilainen@st1.fi' Ramboll Kiviharjunlenkki 1A OULU P F Kokouksen avaus ja järjestäytyminen Sovittiin, että T. Törmikoski toimii puheenjohtajana ja M. Isteri laatii muistion. Muistio kierrätetään viranomaisilla kommenteilla ennen virallisen muistion lähettämistä läsnä olleille ja kutsutuille. T. Törmikoski totesi, että T. Pahtamaa ei päässyt paikalle, mutta Pahtamaa kommentoi asiaa kuun loppuun mennessä. 2. Kaavahankkeen tausta ja tilanne J. Airaksinen kertoi lyhyesti kaavatyön taustaa. M. Isteri esitteli kaavan tilanteen sekä luonnosvaiheessa saatujen lausuntojen pääsisällön. Kaavaehdotus olisi tarkoitus saada nähtäville syksyn aikana. 3. Kommentit ja keskustelu T. Törmikoski: Työn aikana (tuulivoimaselvityksestä lähtien) on pidetty useita neuvotteluja viranomaisten kanssa. Nyt on oleellisinta sovittaa yhteen työn sisältö ja uuden liiton näkemykset, kun Vaala on liittynyt Pohjois-Pohjanmaahan. 1/5 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

2 O. Eskelinen: Kokonaisuutena katsoen työssä on kaavatasoon nähden riittävät selvitykset. Koko kunnan kattavan strategisen tuulivoimayleiskaavan laatiminen on uusi tilanne Pohjois-Pohjanmaalla. Pohdintaa aiheuttaa, miten koko kunnan yleiskaava suhtautuu tarkempiin osayleiskaavoihin, kun Ympäristöministeriön mukaan laajoja seudullisia tuulivoimapuistoja ei voida toteuttaa ilman maakuntakaavan varausta. Jos maakuntakaavan varausta ei ole (tuulivoimaa ei ole käsitelty), voidaanko isoja puistoja kaavoittaa? Mutta koska Vaalan strateginen tuulivoimayleiskaava ei ohjaa suoraan rakentamista, kaava voidaan hyväksyä, vaikka maakuntakaavaa ei ole. Vaalan tuulivoimayleiskaavan juridinen ohjaavuus (seudullisesti merkittäville) tuulivoimaosayleiskaavoille kuitenkin puuttuu, koska MRL:n mukaan maakuntakaava on ohjeena osayleiskaavalle, ei yleiskaava, strateginenkaan. Liitolla on käynnissä 3. vaihemaakuntakaavan laatiminen. Paraikaa on käynnissä tuulivoiman täydennysselvitys ja 3. vaihemaakuntakaavan luonnos on tarkoitus valmistua vuoden 2016 lopulla, ja 3. vaihemaakuntakaava on tarkoitus saada hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2017 lopulla. Tuulivoimapäivitysten ohella ko. kaavassa päivitetään Vaalan alue kokonaisuudessaan johtuen Vaalan liittymisestä Pohjois- Pohjanmaahan. Ennen 3. vaihemaakuntakaavan hyväksymistä ei laajoja seudullisia puistoja Vaalaan voitane kaavoittaa /toteuttaa. T. Törmikoski pohti, onko kunnan syytä odottaa maakuntakaavaa ennen koko kunnan tuulivoimayleiskaavan hyväksymistä, jotta maakuntakaava ja kunnan kaava vastaisivat mahdollisimman kattavasti toisiaan. J. Airaksinen totesi, että kunnan tavoitteena on laittaa tuulivoimayleiskaavan nähtäville nyt syksyllä. Jos muutostarpeita kaavaan sattuisi myöhemmin ilmenemään, ei uusi nähtävilläolo ole kynnyskysymys. M. Siira pohti, että kuntalaisten osallistamisen näkökulmasta Vaalan tuulivoimayleiskaavan nähtävillä olo tässä vaiheessa olisi hyvä asia: kuntalaiset osaavat ottaa paremmin kantaan kuntakohtaisiin kaavoihin kuin maakuntatason kaavoihin. Painuan kanavan valtakunnallisesti arvokas alue sijoittuu tuulivoimapuiston alueeseen. Tuulivoimapuistoja ei pitäisi osoittaa valtakunnallisesti arvokkaille alueille (ympäristöministeriön ohjeistus), joskin kaavassa on merkintä, että Painuan kanavan kulttuuriympäristöarvot tulee säilyttää. Toisaalta Painuan kanava on jo teollista ympäristöä. Asiaa tulisi pohtia kaavaselostuksessa. J. Airaksinen totesi, että uittokanavan suojeluetäisyyksiä tarkennetaan yksityiskohtaisen ja rakennuspaikkakohtaisen suunnittelun kautta (osayleiskaavoitus), jossa määritellään riittävät etäisyydet kanavan ja voimaloiden välille. Vaalan kulttuuriympäristökohteet ovat hyvin tiedossa ja inventoitu, joskin syksyllä tullaan tekemään tarkentavia maastokäyntejä. Kaavaselostuksessa tulisi kohta ei estä maakuntakaavan toteuttamista avata yksityiskohtaisemmin ja eritellä tarkemmin yleiskaavan suhdetta voimassa olevaan maakuntakaavaan. M. Siira: Työssä tehdyt selvitykset, analyysit ja valintakriteerit ovat sopivia ja riittäviä strategisen tason kaavalle. Muutamia täsmennystoiveita silti on: Ekologiset yhteydet mm. nisäkkäiden ja linnuston osalta olisi hyvä tuoda esiin kuntatason ohella myös ylikunnallisestikin. Asiaa ei ole tarkasteltu vaikutusarviossa riittävästi. Asiassa tulisi huomioida Oulujärven estevaikutus etenkin itä-länsisuuntaisesti. 2/5

3 Linnuston osalta aineistossa oli tarkasteltu vain syysmuuttoa, esim. Naulakankaan osalta tarkastelu oli laajempi. Linnustovaikutuksia tulisi avata enemmän mm. ylikunnallisesti: Piiparinmäen tuulivoimapuiston alueelta etelään päin on suunnitteilla useita tuulivoimapuistoja, jotka muodostavat yhdessä Vaalan tuulivoimayleiskaavassa suunniteltujen tuulivoimapuistojen kanssa tuulivoimapuistojen ketjun Oulujärven etelä- ja länsipuolelle. Miten suunniteltu rakentaminen vaikuttaa lintujen muuttoreitteihin ja paikalliseen linnustoon sekä mitkä ovat Vaalan tuulivoimayleiskaavan vaikutukset kokonaisuuteen? Asiaa olisi hyvä kirjoittaa auki kaavaselostuksen vaikutusarvioon. Vaalan tuulivoimayleiskaavassa voimala-alueita on sijoitettu erämaatyyppisille alueille. Osa Oulujärven koilliskulmaan suunnitelluista tuulivoima-alueista sijoittuu Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan tausta-aineiston hiljaisille alueille, jotka jatkuvat Kainuun/Paltamon puolelle. Tuulivoimapuistojen ja hiljaisten alueiden yhteensovittamista ei ole käsitelty kaavaselostuksessa. T. Törmikoski: Kaavan suunnittelutarvealueet ovat MRL 16 mukaan voimassa vain 10 vuotta, mutta kaavan tavoitevuosi on Onko kunta ajatellut uusia suunnittelutarvealueen 10 vuoden jälkeen kaavamuutoksella tai rakennusjärjestyksen yhteydessä? M. Isteri kertoi, että suunnittelutarverajaus on kaavassa pääosin informatiivisessa tarkoituksessa, ja sen tietosisältö (mahdollisista melu- ja välkealueista) tulee asukkaille ja päättäjille selville vaikka virallinen suunnittelutarvealueen olemassa olo lakkaisikin. O. Eskelinen totesi, että st -merkintää ei ole käytetty muissa tuulivoimakaavoissa, mutta uusia ratkaisuja ja merkintöjä voi ja pitääkin olla. Tässä tapauksessa merkintä voi olla paikallaan, kun tuulivoimalat aiheuttavat rajoituksia ympäristöönsä. Puolustusvoimien kaavamääräystoiveiden osalta ei ole vielä lopullista ympäristöministeriön kantaa. Kunta voi harkita, missä muodossa laittaa ko. määräykset kaavaan. Natura-arvioinnin osalta määräystekstiä voisi täsmentää, niin että se tarkoittaa luonnonsuojelulain mukaista menettelyä (LSL 65 ). Kaavassa /selostuksessa tulisi pohtia mahdollisesti tuulivoima-alueiden ulkopuolelle toteutettavien tuulivoimaloiden kokoluokkaa. Pitäisikö selostuksessa mainita, että Vaalan tuulivoimayleiskaavalla on tarkoitus ohjata teollisen kokoluokan tuulivoimatuotantoa? E. Karjalainen totesi, että pienten tuulivoimaloiden tarve voi tulevaisuudessa koskea muutakin toimintaa kuin esim. yksittäisiä maatiloja, eikä rajoittavia rajauksia tulisi tehdä liikaa. 4. Yhteenveto ja loppukeskustelu Yhteisvaikutukset kuntarajojen yli (linnusto, nisäkkäät) tulisi sisällyttää selostukseen. Kunta voi ratkaista, viekö se kaavaehdotuksen nähtäville nyt, vai odottaako, että maakuntakaavan selvitykset tuulivoiman ja kulttuuriympäristön osalta valmistuvat. 5. Kokouksen päättäminen Kokous päättyi klo Liite: T. Pahtamaan kommentit x.x /5

4 LIITE Vaalan strateginen tuulivoimayleiskaava Tuukka Pahtamaa Vaalan yleiskaava on strateginen, se ohjaa tulevia osayleiskaavoja ja hankesuunnitelmia vain tuulivoimarakentamisessa. Todetaan, että sen lisäksi Vaalan seudulliset tuulivoima-alueet tullaan määrittelemään Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavassa. Vaalan tuulivoimayleiskaava perustuu kaavaselostuksen mukaan kunnan omiin tarkempiin selvityksiin. Kaavan tuulivoimapuistojen alueet ovat 5 % kunnan pinta-alasta, mutta 1,5 km suojavyöhykkeellä pinta-ala kasvaa 21 %:iin, jolla alueella kaava rajoittaa rakentamista. Vaikutusten arvioinnissa katsotaan, ettei yleiskaavalla ole merkittäviä vaikutuksia mm. luonnonperintöön. Tuulivoimaloita ei myöskään ole osoitettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille. Kainuun ELY-keskus on antamassaan lausunnossa kaavaluonnoksesta todennut mm., että luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi tulee laatia seuraaville Natura-alueille: Romananarot-Ojalankangas-Naulakangas, Kaunistonkangas, Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet, Painuanlahti, Rimpineva-Matilanneva, Syrjäsuo ja Veneneva-Pelso sekä Tolkansuo. Vaikutuksia luontoon tuodaan esiin ja arvioidaan yleispiirteisesti eri tuulivoimaalueiden osalta. Tuulivoiman kehittämisessä tulee ottaa huomioon vaikutukset Natura-verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella. Natura-arvioinnin kynnys lintudirektiivin perusteella voi yleensä tulla kyseeseen tuulivoimaloista kauempana oleviin Natura-kohteisiin kuin luontodirektiivin perusteella. Pohjois- Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettiin yli 60 tuulivoimala-aluetta. Vaihekaavaan ei sisältynyt kohdekohtaisia Natura-arviointeja. Hankekohtaisia Natura-arviointeja on sittemmin laadittu hankkeiden tultua suunnitteluun ja Natura-arvioinnit on laadittu YVA-menettelyn yhteydessä. Strategisen yleiskaavan määräyksiin on hyvä kirjata näkyviin YVA-menettelyn ja Natura-arvioinnin selvittämisen tarve hankkeiden edetessä: mikäli voimalaitoksia on 10 tai enemmän tai hanke on kooltaan 30 MW tai enemmän, tulee YVA-menettely sovellettavaksi automaattisesti YVA-säännösten perusteella. Sen lisäksi pienemmissä hankkeissa YVA-menettely saattaa olla tarpeen ELY-keskuksen harkinnanvaraisella päätöksellä. Pohjois-Pohjanmaalla on viime vuosina tehty kymmeniä päätöksiä harkinnanvaraisen YVA-menettelyn soveltamisesta tuulivoimahankkeisiin: neljäsosassa tällaisia hankkeita YVA-menettelyä on vaikutustensa puolesta edellytetty. Kainuun ELY-keskus on kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa todennut, että suden ja metsäpeuran osalta vaikutusten arviointia tulee täydentää Metsälamminkankaan tuulivoimapuistovarauksen osalta. Kaavaselostuksessa tuodaan esiin, että vain Metsälamminkangas sijoittuu nykyiselle metsäpeuran esiintymisalueelle. Lisäksi Naulakangas, Painuan kanava, Kaunistonkangas ja Syrjäsuo sijoittuvat mahdollisten kesälaidun- ja vasomisalueille. Katsotaan, että vaikutusten arviointi tulee tehdä tarkemmissa osayleiskaavaprosesseissa. Selostuksessa luetellaan muitakin tuulivoima-alueita, joista tarkempi vaikutusten arviointi metsäpeuraan 4/5

5 tulee tehdä ja ottaa lajille tarpeelliset ekologiset käytävät huomioon. Korostetaan aivan oikein, että tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset voivat olla yksittäisiä puistoja suuremmat. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen näkökulmasta hankkeiden yksittäis- ja yhteisvaikutukset tulee arvioida tarkemmin metsäpeuralle YVA-menettelyissä ja kaavojen vaikutusten arvioinnein, mikäli hankkeita suunnitellaan eteenpäin. Tuulivoiman erityiskysymyksenä tulee arvioida vaikutuksia suurille petolinnuille, mm. maakotkille ja kalasääskelle, jotka joutuvat helposti tuulivoiman uhreiksi. Näiden pesäpaikat ja saalistuskäyttäytyminen lentoreitteineen tulee selvitettäväksi, mikäli hankesuunnittelu lähtee käyntiin. Sama koskee muuttolinnustoa ja niiden käyttämiä levähdysalueita. Kun Pohjois-Pohjanmaalle suunnitellaan ja rakennetaan yhä enemmän tuulivoimaa, tulevat eri hankkeiden yhteisvaikutukset tärkeiksi ennakoida. Perämeren rannikolle sijoittuvien tuulivoimaloiden suuren määrän vuoksi populaatiotason vaikutukset eivät välttämättä ole poissuljettuja. Pohjois-Pohjanmaan liitto tulee päivittämään vaikutusten arviointia muuttolinnustolle 3.vaihemaakuntakaavassa. Maisemakuvakysymykset ovat tuulivoimahankkeiden vaikutusten arvioinnissa keskeisessä asemassa. Kaavaselostuksessa tarkastellaan tarkemmin vaikutuksia Manamansaloon, Säräisniemeen, Rokuanvaaraan, Oulujoen kulttuurimaisemaan ja perinnemaisemiin. Lisäksi käsitellään eri tuulivoima-alueiden ympäristöjä. Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset on tunnistettu. Oman vaikutuksensa yölliseen maisemaan tuovat lentoestevalot, mikä on tiedostettu. Tiedot ja vaikutusten arviointi tarkentuvat, mikäli hankesuunnittelu käynnistyy. Vaikutukset virkistykseen, metsästykseen ja matkailuun on myös tunnistettu ja käsitelty yleisellä tasolla. 5/5