7/22/2013. Palautetta kokonaistyöskentelystä. Taustaa palautelomakkeista: Asiakkaiden kokemuksia lastensuojelusta ja Empusta

Transkriptio

1 Taustaa palautelomakkeista: Lastensuojelun ja Empun yhteistyön arviointia Asiakkaiden kokemuksia lastensuojelusta ja Empusta Tuija Sane & Marjaana Hänninen Asiakkailta yhteensä 5 palautelomaketta: 3 koko työskentelystä, 2 verkostotapaamisesta. Lisäksi 2 työntekijöiden omaa palautelomaketta verkostotapaamisesta. Palautteet kerätty touko-elokuun aikana. Syksyltä ei palautelomakkeita, koska soveltuvia perheitä ei ollut asiakkuudessa (esim. joissakin tapauksissa asiakkuus on vasta alkuvaiheessa.) 2 Asioita, joista on ollut apua perheille: Palautetta kokonaistyöskentelystä Työntekijöiden myötätunto ja asioiden ja mahdollisuuksien esiintuonti positiivisella tavalla (vielä on toivoa). Toimiva henkilökemia, toteutui Empussa. Yksilökeskustelut, sosiaaliohjaajien kotikäynnit, tukiperheen löytyminen ja AA-ryhmät. Oman ongelman tunnistaminen ja tunnustaminen, herätys siihen, että jotain on tehtävä. Oma halu saada asiat raiteilleen. Oma avoimuus muutokselle. 3 4 Asioita, jotka ovat vaikeuttaneet perheiden tilannetta: Epävarmuus prosessin kulusta lastensuojeluilmoituksen teosta lähtien. Automaattiset lastensuojeluilmoitukset Empusta. Liukuhihnatyö. Palveluiden joustamattomuus. Palveluita joutuu odottamaan pitkään. Tukiverkoston puute arjessa. Sulkeutuneisuus läheisten/ympäristön toiminnassa. Huonot välit entisen puolison kanssa. Kokemuksia yhteistyöstä lastensuojelun kanssa: On toiminut hyvin. Positiivinen/lämmin. Lastensuojelussa ei tavata riittävästi lapsia, työntekijät ovat ventovieraita lapsille. Lapsilta kysytään liian vaikeita kysymyksiä. Prosessin etenemisestä ei saa riittävästi tietoa. Lastensuojelu on munaton, ei ota kantaa. Lastensuojelussa kuunnellaan enemmän äitiä, kohtelu on epäoikeudenmukaista

2 Kokemuksia yhteistyöstä Empun kanssa: Positiivinen, kannustava, auttava. Toiminut kohtalaisesti. Aamuryhmä ei sopinut, liian ongelmaisia ihmisiä. Liukuhihnatyötä, jossa asiakasta pallotellaan. Kokemuksia lastensuojelun ja Empun välisestä yhteistyöstä: Kokonaisuutena tyytyväisiä palveluun. Suhteellisen toimivaa. Yhteistyö ok. Lopputulos oli erittäin positiivinen perheen kannalta. Asiansa osaavaa ja asiallista henkilökuntaa. Yhteistyö ei ole hyvä, koska samassa asiassa on liikaa ihmisiä (3 ls-työntekijää, lastenvalvoja). Lastensuojelu ja Emppu eivät keskustele keskenään -> puhutaan eri asioista. Enemmän tulisi keskittyä yhteen asiaan. Molemmilla tahoilla on eri tavoitteet. 7 8 Vanhempien kokemus osallisuudestaan: Mitä lastensuojelu voisi tehdä toisin? Empun osalta on saanut vaikuttaa asioihin riittävästi, lastensuojelun kohdalla olisi kaivattu lisää tietoa prosessin etenemisestä. On kuunneltu, mutta mitään ei ole tapahtunut. Perheen resursseja ei ole otettu erityisen hyvin huomioon. Perheen resurssit on otettu riittävästi huomioon. Asiakkaalle enemmän tietoa prosessin etenemisestä. Jämäkämpi ote asioihin. Perheenjäsenten tasavertainen kohtelu. Enemmän lasten tapaamisia. Ymmärrettävämpiä kysymyksiä lapsille Mitä Emppu voisi tehdä toisin? Keskittyä enemmän juuri kyseisen asiakkaan tilanteeseen liukuhihnatyön sijaan. Tehdä lastensuojeluilmoituksia tapauskohtaisesti automaattisten ilmoitusten sijaan. Jakaa eri ongelmista kärsivät omiin ryhmiinsä, jotta vertaistuki toteutuisi paremmin. Tarjota enemmän yksilökäyntejä. Toiveita lastensuojelulle ja Empulle: Vähemmän ihmisiä saman asian ympärille, mieluummin yksi yhteyshenkilö, jonka asiakas oppisi tuntemaan. Enemmän keskustelua Empun ja lastensuojelun välille. Enemmän lasten mielipiteiden kuulemista ja lasten ottamista mukaan suunnitteluun, kun ovat tarpeeksi vanhoja (8 11v.)

3 Asiakkaiden kokemuksia LS:n ja Empun verkostotapaamisesta: Palautetta yksittäisestä verkostotapaamisesta Verkostotapaamisesta oli paljon hyötyä, koska sai purkaa tuntojaan, ja oli mukava työskennellä työntekijöiden kanssa. Verkostotapaamisesta oli jonkin verran hyötyä, koska siinä käsiteltiin lasten etuutta ja vanhemman hyvinvointia Työntekijöiden kokemuksia verkostotapaamisesta: Työntekijöiden kokemuksia verkostotapaamisesta: Mikä meni hyvin yhteistyössä? Mitä kannattaisi tehdä toisin ensi kerralla? Täydensimme toisiamme. Lasten näkökulma esiin voimakkaasti lastensuojelun mukanaolon ansiosta. Päihdeproblematiikan vankka tieto päihdetyöntekijällä. Kaikki puhuivat tasapuolisesti, ei liian virallista. Kaikilla oli tavoite tapaamiselle. Mitä hyötyä tapaamisesta oli? Asiakkaassa ehkä liikahti jotakin motivoitumisen suuntaan. Sai tietää muiden tahojen työskentelystä. Myös asiakas sai kokonaiskuvan työskentelystä. Sekä LS että Emppu mainitsivat, että olisi ollut hyvä tuntea tapaus paremmin. Alussa olisi hyvä järjestää nimi- ja esittelykierros sekä fiiliskierros, jossa kaikki sanovat, millä mielellä ovat tulleet. Esittelykierroksen jälkeen kertaus asiakkaan tilanteesta, jotta kokonaiskuva hahmottuu. Varata enemmän aikaa (esim. 1.5 h), sillä motivointi, lämpeneminen ja asian käsittely sekä tulevaisuuden hahmotus vievät aikaa

4 Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa. Sopivia nuoria löytyi yhteensä kahdeksan, joista neljä oli alustavasti halukkaita lähtemään mukaan palauteryhmään. Varsinaiseen haastatteluun saapui lopulta kaksi nuorta, joiden kokemuksiin ja toiveisiin tämä esitys perustuu. 2 1

5 Millaisia mielikuvia lastensuojeluun liittyy? Suurin osa negatiivisia mielikuvia. Nuorten mukaan sossutädeiksi tai kukkahatuiksi sanotaan aina sellaisia vanhoja mummeleita, jotka aina puuttuu kaikkeen. Lastensuojelu saattaa nuorten mukaan helposti ylireagoida tai liioitella asioita. Toinen nuorista kertoi hänelle jääneen lastensuojelusta hirveet traumat heidän perheestään aiemmin tehtyjen perättömien ilmoitusten vuoksi. Toisen mukaan hän ei tunne paljon ihmisiä, jotka olisivat lastensuojelun kanssa tekemisissä eikä siksi oikein osaa arvioida, millaisia mielikuvia muut lastensuojeluun liittävät. 3 Millaisia mielikuvia Emppuun liittyy? Emppu oli nimenä molemmille tuttu paikka. Tuntui nuorten mielestä positiivisemmalta paikalta kuin lastensuojelu, koska ne ei valita kaikesta. Toinen nuorista kertoi äitinsä käyvän Empussa ja äitinsä sanoneen, että Emppu on ollut tosi hyvä paikka hänelle. Toinen nuorista taas kertoi, että hänen äitinsä oli pistetty Emppuun, vaikka sillä ei mun mielestä oo mitään alkoholiongelmaa. Toiselle nuorista tulivat Empusta mieleen etenkin ryhmät, joissa istutaan sellasessa ringissä ja sanotaan, että moi, olen Pertti, olen 40-vuotias ja olen alkoholisti. 4 2

6 Millaisia mielikuvia muihin nuorten palveluihin liittyy? Mikä Nupoli? Mä sain joskus siitä (=Nupolista) sellasen pikkukortin, jossa oli kartta, mut en oo koskaan käyny siellä tai soittanu sinne. Muista paikoista, esim. Nuorisoasemasta nuorilla ei ollut minkäänlaista mielikuvaa. Nuorilta kysyttiin myös lastensuojelun omasta sosiaaliohjauksesta, mutta se ei ollut nuorille tuttua. 5 Kokemuksia verkostotapaamisista? Toinen nuori ei ollut osallistunut verkostotapaamisiin. Toisen mukaan verkostotapaamisissa oli ollut helppo puhua omista asioistaan, mutta ne oli yht turhii, kun ne tavallisetkin sossuneuvottelut. Varsinkin kouluun liittyvät tapaamiset olivat tuntuneet turhilta, koska niissä ei koskaan tehty mitään päätöksiä, niis vaan istuttiin ja sanottiin, et mun pitää käydä koulua. Ne neuvottelut, joissa oli tehty jotain päätöksiä, olivat sen sijaan tuntuneet tärkeiltä: kun tietää, et ne vaikuttaa johonkin. 6 3

7 Kuulluksi tuleminen? Molemmat nuoret kokivat tulleensa pääasiassa hyvin kuulluiksi omissa asioissaan. Nuorten toiveet esim. tapaamisajoista oli nuorten mukaan otettu hyvin huomioon työskentelyssä. Myös omien lastensuojelupapereiden saaminen itselle koettiin hyväksi. Sen sijaan neuvotteluissa kuulluksi tuleminen vaihteli nuorten mukaan vähän neuvottelusta riippuen. Useimmiten neuvotteluissa oli kuitenkin käsitelty nuorten mielestä tärkeitä asioita. 7 Millainen on hyvä sosiaalityöntekijä? Mikä se on? Hyvä sossu Hyvä ja sossu samassa lauseessa No jos ne ei oo sellasii virka-intosii, niin kai sillon Et jos ne ei liiottele lastensuojelulakia Se, mikä on sossun mielestä hyvää, on yleensä sossun asiakkaan mielestä huonoo. Hyvä sosiaalityöntekijä ei nyökkäile ja hymise koko ajan. Työntekijän sukupuolella ei ole merkitystä. Lopuksi kuitenkin: ei kokemusta huonoista työntekijöistä, kokevat tulleensa ymmärretyiksi. 8 4

8 Missä tapaamiset olisi hyvä järjestää? Tapaamisen paikalla ei ole väliä, tapaaminen kuin tapaaminen. Mieluummin ehkä kuitenkin lastensuojelun toimistolla kuin esimerkiksi kotona, jotenkin ahdistaa ajatella, et sossuja tulis mun kotiin. Koululle ei mieluiten tapaamisia. Tapaamiseen osallistuvat ihmiset ja tapaamisessa käsiteltävät aiheet kuitenkin tapaamisen puitteita tärkeämpiä. Verkostoneuvottelut samanlaisia kuin muutkin. 9 Miten lastensuojelun työskentelyä voisi kehittää? Järjestämällä tapaamisiin pientä syötävää, croissantteja vois taas käyttää syöttinä. Tarjoamalla tapaamisaikoja joko aamuun tai pari tuntia koulun päättymisen jälkeen, ei heti koulun jälkeen. Tarjoamalla harvempia tapaamisia, tunti sopiva pituus. Lastensuojelu vois puuttuu vähemmän epäolennaisuuksiin ja enemmän joihinkin oikeisiin asioihin. 10 5