LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

Transkriptio

1 LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

2 AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa Haastattelu puolistrukturoitu teemahaastattelu; perheen elämäntilanne ja haasteet, selviytymiskeinot ja tukiverkostot, palvelukokemukset Empun ja ls palveluista, kehitysehdotukset

3 PERHEIDEN ELÄMÄTILANNE JA HAASTEET Päihteet Vanhemmuus Mielenterveysongelmat Taloudelliset ongelmat ja työttömyys Häpeä ja syyllisyys

4 VANHEMMUUDESTA MOTIVOITUMINEN Vanhemmuus yhteiskuntaan kiinnittävänä tekijänä Haastatellut ensisijaisesti vanhempia Suurin syy päihteiden käytön lopettamiselle oli lapset ja perhe Vanhemmuus tärkeä osa minäkuvaa, voimavara riippuvuudesta toipumisessa Syyllisyys ja häpeä voimakasta erityisesti perheen takia

5 HÄPEÄ JA SYYLLISYYS PÄIHDEPERHEEN VANHEMMALLA Häpeä ja syyllisyys ovat moraalisia tunteita. Häpeä kohdistuu ihmiseen itseensä ja syyllisyys ihmisen tekoihin Tulisi ottaa huomioon palveluissa, ihminen on haavoittuvimmillaan hakiessaan apua (Väyrynen) Syyllisyys lamauttava ja uutta luova tunne

6 NIINKU IHMINEN IHMISEN KANSSA - KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTA Asiakassuhde Hyvä työntekijä ei syyllistä, ei vähättele, ei asetu yläpuolelle, ymmärtää, tukee, ei uhkaile, on asiallinen, asiat sujuvat, ei mene papereiden mukaan Kun asiakassuhde ei ole onnistunut työntekijän on koettu syyllistävän, leimaavan, vähättelevän tai käyttäytyvän muuten epäasiallisesti Osa haastateltavista ymmärsi, että myös oma asenne vaikuttaa asiakassuhteeseen Häpeä ja syyllisyys tärkeä palvelukokemuksen onnistumisen kannalta

7 NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISESTÄ Aktiivinen yhteydenpito asiakkaaseen tärkeää Lastensuojeluilmoituksen teko Empussa koetaan rangaistuksena, nostaa kynnystä hakea apua Luottamuksellisuus Empussa hankala, kun kaikki raportoidaan lastensuojeluun Empusta tärkeää saada tietoa päihdeongelmasta ym. Lausunnon kirjoittamisen sijaan yhteisneuvottelu Työntekijöiden kiire ja vaihtuvuus

8 NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISESTÄ Lapselle kertominen vanhemman tilanteesta Enemmän mahdollisuuksia yksilökäynteihin, ryhmät ei sovi kaikille, ryhmät kuitenkin erittäin tärkeitä osalle Vertaisohjaajia Emppuun töihin Oma-apuryhmät, jos resurssit pienet Tiedottaminen palveluista On hyvä antaa esite mukaan, mutta se ei välttämättä riitä, myös suullisesti tietoa Asiaan on hyvä palata myöhemmin Varhainen tuki tärkeää

9 TUTKIJOIDEN IDEOITA Toimintaympäristö aikuiskeskeinen (Johansson & Kokkonen) Päihdepalveluihin perheiden auttamiseen erikoistuneet virat (Itäpuisto) Alkoholiongelmaisten vanhempien lapsille suunnattu vertaisryhmätoiminta (Taitto) Internetin käyttö alkoholiongelmaisten vanhempien lasten tukemisessa (Itäpuisto) Aikuisille ja erityisesti vanhemmille pitäisi tarjota tietoa alkoholin riippuvuutta aiheuttavasta ja depressoivasta luonteesta, sekä ympäristölle aiheutuvista haitoista (Itäpuisto)

10 KIRJALLISUUTTA Johansson & Kokkonen (1992) Alkoholiperheen lapsi lastensuojelun sosiaalityössä. Helsinki: A-klinikkasäätiö. Holmila & Kantola toim. (2004) Pullonkauloja. Kirjoituksia alkoholistien läheisistä. Jyväskylä: Gummerus. Nätkin toim. (2006) Pullo, pilleri ja perhe. Vanhemmuus ja päihdeongelmat. Jyväskylä: PS-kustannus. Hyytinen (2007) Lapsi, Huumeperhe ja toivo. Lapsen todellistuminen huumeperheen kuntoutusprosessissa. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto ry. Taitto (2002) Huomaa lapsi. Päihdeongelma perheessä. Jyväskylä: LK-kirjat Itäpuisto (2005) Kokemuksia alkoholiongelmaisen vanhemman kanssa eletystä lapsuudesta. Kuopio: Kuopion yliopisto.