KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ÄIJÄLÄNRANTA 16. JA 24. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 16. JA 24. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 16. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 100 OSAN, KORTTELIN 190 TONTTI- EN 1 JA 2, KORTTELIN 193, KORTTELIN 194 TONTTIEN 1-3, KORTTELIN 195 TONTTIEN 1-5 SEKÄ KATU-, LIIKENNE-, LOMA-, MATKAILU-, VESI- JA VIRKISTYSALUEEN SEKÄ 24. KAUPUNGINOSAN LIIKENNE- JA VESIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ÄIJÄLÄNRANTA KAAVATUNNUS 16:122 KAAVAN PÄIVÄYS SELOSTUKSEN PÄIVÄYS

2 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan laajennus koskee 16. ja 24. kaupunginosaa Asemakaavan muutos koskee 16. kaupunginosan korttelin 100 osaa, korttelin 190 tontteja 1 ja 2, korttelia 193, korttelin 194 tontteja 1-3, korttelin 195 tontteja 1-5 sekä katu-, liikenne-, loma-, matkailu-, vesi- ja virkistysaluetta sekä 24. kaupunginosan liikenne- ja vesialuetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 16. kaupunginosan korttelin 100 tontit 6-8, korttelin 190 tontit 3-5, kortteli 193, korttelin 195 tontit 2-4, 6-11, korttelit , sekä erityis-, katu-, liikenne-, vesi- ja virkistysalueet sekä 24. kaupunginosan liikenne- ja vesialueet Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä uusille muodostettaville tonteille Kaavan nimi ÄIJÄLÄNRANTA Kaavan tunnus 16:122 Kaavan päiväys Kaavan laatija Mauri Hähkiöniemi, Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Kaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh mauri.hähkiöniemi@jkl.fi Kaavan vireilletulo Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti Hyväksymis- Ltk , , , , päivämäärät Kh , , Kv Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kuokkalassa noin viiden kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta, Äijälänsalmen itäpuolella. Alueelta on hyvät yhteydet kaupungin keskustaan sekä Halssilan että Kuokkalan kautta. Aluetta vastapäätä Jyväsjärven toisella puolella on Lutakon uusi kerrostaloalue. Suurin osa kaavoitettavasta alueesta on ennestään kaavoittamatonta. Kaavoitettu alueen osa on puutarha-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta sekä pientaloaluetta. Kaavan tarkoitus Kaavan tarkoitus on mahdollistaa Äijälänrannan alueelle korkeatasoista asuinpientalo- ja kerrostaloasumista, rakennettuja puistoja sekä virkistysalueita. Kaavan tarkoitus on säilyttää alueen luontoarvot sekä kulttuurihistorialliset arvot. Kaavan tarkoitus on luoda edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle.

3 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Maisema ja luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAEHDOTUS 1:STÄ KAAVAEHDOTUS 2:EEN KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Epävarmuustekijät Haitallisten vaikutusten lieventäminen Vaikutusten arviointi YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA SELOSTUKSEN LISÄLEHTI... 49

4 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus, pienennös 4) asemakaavan havainnekuva 5) yhteenveto 1. ja 2. luonnosvaiheen palautteesta 6) yhteenveto 1. ehdotusvaiheen palautteesta 7) yhteenveto 2. ehdotusvaiheen palautteesta 8) 2. ehdotusvaiheen jälkeen kaavaan tehdyt muutokset 9) viheraluetarkastelut 10) tonttijakokartat 11) asemakaavan seurantalomake Muu lähdeaineisto 1) luontoselvitys 2002 ja ) linnustohavaintoarkistokatsaus 2002 ja ) säteilyturvakeskuksen lausunto

5 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavalla muodostuu Äijälänrantaan korkeatasoinen pien-, rivi- ja kerrostaloalue virkistysalueineen ja rakennettuine puistoineen. Asemakaava eheyttää yhdyskuntarakennetta mahdollistaen alueelle tiivistä täydennysrakentamista lähelle Jyväskylän keskusta-aluetta. Asemakaava luo edellytykset terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön muodostumiselle noin asukkaalle. Asemakaava mahdollistaa monimuotoisen ja kiinnostavan asuntomessualueen (2014) muodostumisen kaupunkirakenteessa keskeiselle ja näkyvälle paikalle. Asemaakaava turvaa arvokkaiden luonnontilaisten alueiden luontoarvojen säilymisen asianmukaisilla kaavamerkinnöillä. Alueen viherympäristön käsittelyyn kiinnitetään erityistä huomiota niin suunnittelussa kuin toteutuksessa. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Punaisella merkityt vaiheet ovat kesken. Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille OAS on ollut nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla. Asemakaavan luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu ja Asemakaavaluonnos (1.) kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä Asemakaavaluonnos (1.) MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Luonnosvaiheen yleisötilaisuus Asemakaavaluonnos (2.) kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä Asemakaavaluonnos (2.) MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Kaavaehdotus (1.) kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä Kaavaehdotus (1.) kaupunginhallituksen käsittelyssä Kaavaehdotus (1.) MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä Asemakaava käsiteltävänä viranomaisneuvottelussa Kaavaehdotus (2.) kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Kaavaehdotus (2.) kaupunginhallituksen käsittelyssä Kaavaehdotus (2.) MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä Kaupunkirakennelautakunnan hyväksyminen Kaupunginhallituksen hyväksyminen Kaupunginvaltuuston hyväksyminen ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Äijälänrannan alueella pidetään vuoden 2014 asuntomessut. Alue tulee siis toteutumaan ainakin osittain vuoteen 2014 mennessä. Asuntomessualueen ulkopuolelle jäävien kortteleiden toteuttamiseen tulee vaikuttamaan yleinen taloudellinen tilanne ja asuntomarkkinoiden vilkkaus. Alueen kunnallistekniikan ja tiestön toteuttaa Jyväskylän kaupunki. Korttelialueiden rakentamisen totuttavat

6 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) yksityiset rakentajat ja rakennusliikkeet. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta tontinluovutuksen ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee n. 5 km päässä kaupungin keskustasta Äijälänsalmen itäpuolella. Suunnittelualueen vieressä toimii Viherlandia suurine kasvihuoneineen ja myymälätiloineen. Viherlandia on Jyväskylän suosituimpia turistikohteita. Suunnittelualueen eteläosassa on Rauhaniemen vanha suojeltu pihapiiri rakennuksineen. Alueen kaakkoisosassa on jälleenrakennuskauden pieni, harvaan rakennettu omakotitaloalue. Suunnittelualueella Äijälänsalmen rantavyöhykkeellä, alueen länsiosassa, on paikallisesti tärkeä luontoalue. Muutoin suunnittelualue on vanhaa peltoa, jossa kulkee vanhoja peltoteitä. Suunnittelualueen pohjoisosassa on laituri veneille ja vähäiselle matkustajaliikenteelle. Laiturin yhteydessä on pienehkö pysäköinnille raivattu alue sekä puistomainen ranta-alue, jonne on istutettu puita. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 58 hehtaaria. Äijälänrannan alue oli yksi eurooppalaisille vastavalmistuneille arkkitehdeille v järjestetyn Europan -arkkitehtikilpailun suunnittelualueista. Kilpailun voittivat nuoret espanjalaiset arkkitehdit Cristina Díaz-Moreno ja Efrén García-Grinda ehdotuksellaan cd917. Ehdotuksessa alueelle esitettiin tiivistä, arkkitehtonisesti korkeatasoista pientaloaluetta. Kilpailun voittaneiden arkkitehtien toimisto jatkoi tämän alueen suunnittelua kaavaluonnoksen pohjaksi yhdessä suomalaisten arkkitehtien kanssa.

7 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) Maisema ja luonnonympäristö Äijälän alueelle on tehty luontoselvitys syksyllä Sen tarkoituksena oli selvittää alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnon- ja maisema-arvoiltaan edustavimmat, suojelua tarvitsevat alueet ja kohteet sekä esittää suosituksia maankäyttöön. Lähtökohtana oli, että kaavassa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaat luontotyypit sekä edistää kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilymistä kaava-alueella. Selvityksen tekivät Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion aluetoimistosta biologi, FK Jari Kärkkäinen ja biologi, FM Minna Eskelinen. Luonnonympäristön nykytila selvitettiin karttamateriaalin, ilmavalokuvien ja kirjallisuuden perusteella sekä maastokäynnillä. Maastokäynnin yhteydessä tarkennettiin ilmakuvien avulla tehtyä ennakkokuviokarttaa ja jaettiin kuviot biotooppiluokkiin (taulukko 1). Maastotyöt tehtiin , minkä jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja lyhyeksi raportiksi. Inventoinnin tavoitteena oli saada yleiskuva alueen kasvillisuudesta, eläimistöstä ja maisemasta sekä tunnistaa arvokkaimmat kasvillisuus-, eläimistö- ja maisemakohteet. Kuvioiden kasvillisuustyyppi määritettiin Toivosen ja Leivon (1993) laatiman luokituksen mukaan. Tunnistettavissa olevat putkilokasvit määritettiin. Puuston osalta arvioitiin puulajisuhteet, metsän kehitysvaihe, latvuston kerroksellisuus sekä maa- ja pystylahopuun määrä. Lisäksi arvioitiin kunkin kuvion luonnontilaisuus, kulutuskestävyys ja maiseman arvot. Taulukko 1. Luontoselvityksessä käytetyt biotooppiluokat. Biotooppityyppi Kaupunkimetsä Kangasmetsä Lehtometsä Hylätty puutarha Rantaluhta Pientaloalue Maaliikenne/tie Pysäköinti/hiekkakenttä Maantäyttöalue Pelto Pelto/kesanto Hylätty pelto Taimikko Ranta-alue Ruopattu ranta Oja Muu rakennus Kallioperä, maaperä ja pinnanmuodot Kallioperä on granodioriittia ja kvartsidioriittia. Maaperä on lajittunutta ja hienorakeista silttiä, joka on syntynyt meri- ja järvikerrostumina. Rantaluhdille on tyypillistä pintavesien pysyvä vaikutus. Näillä alueilla kivennäismaata peittää vaihtelevan paksuinen, pääosin ohut, turvekerros. Selvitysalue on pinnanmuodoiltaan tasaista. Länsiosa on pääosin alavaa ja rantaaluetulvavaikutteista. Loivia rinteitä on selvitysalueen eteläosassa. Tasaisuus johtuu siitä, että alue on ollut jääkauden jälkeen pitkään veden alla (subakvaattinen alue). Nykyinen Jyväsjärvi on ollut osana suurta jäätikkölahtea sekä Muinais-Päijännettä, jonka pinta oli korkeimmillaan 6000 vuotta sitten. Maisemarakenne, maisemakuva Maisemaltaan alue voidaan jakaa kolmeen osaan. 1) Jyväsjärvi ja rantaluhta. Luonnontilainen ruovikko- ja pajuluhta on Äijälän rantamaisemalle tyypillinen.

8 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) 2) Lehtipuuvaltainen kangasmetsä. Pajuluhta muuttuu vähitellen kangasmetsäksi, jonka puusto on pääosin varttunutta koivikkoa. Tiheän pajukon välistä näkyy paikoin järvimaisemaa. 3) Kulttuurimaisemalle tyypillisiä ovat viljellyt ja hylätyt pellot, taimikot ja vanhat pihat. Ruopattu ranta selvitysalueen pohjoisosassa rikkoo luonnontilaisen, pehmeärajaisen rantamaiseman. Vesiolosuhteet Suomen ympäristökeskuksen tekemän vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa Jyväsjärvi on laadultaan tyydyttävä. Järven lähiympäristö on voimakkaasti rakennettu ja järvi sijaitsee kaupunkialueen tuntumassa. Kaava-alue sijaitsee osittain tulvavaara-alueella, joten Jyväsjärven pinnan noustessa arvioituun teoreettiseen maksimikorkeuteen nousee vesi osittain alueelle. Kasvillisuus ja kasvisto Metsät ovat pääosin varttunutta lehtomaista lehtisekametsää, jossa on paikoin reheviä lehtolaikkuja. Puuston valtalaji on rauduskoivu, seassa kasvaa raitaa, harmaaleppää, suuria mäntyjä sekä paikoin tervaleppää. Alikasvoksena on koivua, pihlajaa, harmaaleppää, raitaa ja tuomea. Pensaskerroksen muodostavat lehtipuiden taimet, punaherukka, korpipaatsama sekä rehevämmillä paikoilla koiranheisi. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja käenkaali, lillukka, metsämansikka, nurmilauha, metsäkastikka, karhunputki ja metsäalvejuuri. Paikoin vadelma muodostaa yhtenäisiä kasvustoja. Lehtolaikuissa kasvaa harmaaleppää, pihlajaa, raitaa, punaherukkaa ja vadelmaa. Metsien reunaalueet ovat kaupunkimetsää, joille on tyypillistä aluskasvillisuuden heinäisyys ja kulttuurivaikutteisten lajien runsaus. Lehtometsä on kivikkoinen, lehtipuuvaltainen ja pensastoinen tuore lehto. Varttuneen puuston vallitsevan latvuskerroksen muodostavat pihlaja ja tuomi. Yksittäin kasvaa vaahteraa, harmaaleppää, koivua ja kuusta. Pensaskerroksessa kasvavat lehtopensaista punaherukka, terttuselja ja koiranheisi. Kivikkoisuuden vuoksi kenttäkerros on niukka, tyypillisiä lajeja ovat käenkaali, vadelma, rönsyleinikki ja metsäalvejuuri. Rantaluhdat jakautuvat ruokoluhtaan, sara- ja ruoholuhtaan sekä pajuluhtaan. Rantakasvillisuuden uloin vyöhyke on ruokoluhtaa, jossa valtalajina on järviruoko. Rantaa kohden alue vaihettuu vähitellen sara- ja ruoholuhdaksi, jonka valtalajeina ovat sarat ja kastikat. Paikoin on pienialaisia, avoimia vesialueita, joiden reunoilla kasvaa leveälehtiosmankäämiä. Pajuluhdassa vallitsevana kasvaa kiiltopaju. Harvakseltaan kasvaa hieskoivua ja raitaa. Kenttäkerroksessa vallitsevat kastikat. Tyypillisiä lajeja ovat kurjenjalka, nokkonen, rönsyleinikki ja metsäalvejuuri. Eläimistö Maastokäynnin ajankohdasta ja sateisesta säästä johtuen linnuista ei selvityksessä tehty havaintoja. Rantaniitty-, ruovikko- ja lehtimetsäbiotooppi tarjoavat sopivan elinympäristön monimuotoiselle linnustolle. Ranta-alueen lehtimetsissä (kuviot 17 ja 18) elää lahopuuta pesäpuiksi ja ravinnon hankintaan tarvitseva pikkutikka. Ruovikot ovat viiksitimalin elinympäristöä. Lisäksi rantaluhtien pienialaiset, avoimet vesialueet ovat vesilinnuille tärkeitä ravinnonhankinta-, suoja- ja pesimäpaikkoina. Jyväsjärvi on linnustollisesti arvokas kohde, joka on levähtävien lokkilintujen suosima vesialue. Järvellä tavataan muuttoaikana useita satoja naurulokkeja, selkälokkeja ja harmaalokkeja. Lisäksi Jyväsjärvellä käy saalistamassa kalasääski.

9 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) Luonnonsuojelu Suojelualueet Kaava-alueella ei ole valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Kaava-alueen länsipuolella Äijälänsalmen länsirannalla sijaitsee Pitkäruohon luonnonsuojelualue, joka on perustettu loppuvuodesta 2009 ja joka on kaavallisena varauksena niin maakuntakaavassa kuin asemakaavassakin. Muut valtakunnallisesti arvokkaat kohteet Jyväsjärvi (FINIBA ) Suomen tärkeä lintuvesialue. Jyväsjärvi on pienehkö, levähtävien lokkilintujen suosima vesialue Jyväskylän kaupungin alueella. Järveltä tavattavia kriteerilajeja ovat naurulokki ( yks.), selkälokki ( ) ja harmaalokki ( ). Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet Rantaluhta Pinta-ala: avoin luhta 2,2 ha; pajuluhta 0,9 ha Rantakasvillisuuden uloin vyöhyke on avointa ruokoluhtaa, jossa valtalajina on järviruoko. Rantaa kohden alue vaihettuu sara- ja ruoholuhdaksi, jolloin lajimäärä lisääntyy ja pohjakerros kehittyy. Valtalajeina ovat sarat ja kastikat, paikoin on yhtenäisiä järviruokokasvustoja. Luhdassa on myös pienialaisia, avoimia vesialueita, jotka ovat vesilinnuille tärkeitä ravinnonhankinta-, suoja- ja pesimäpaikkoina. Kuviolta itään pajujen määrä lisääntyy vähitellen ja alue muuttuu pajuluhdaksi, jossa vallitsevana kasvaa kiiltopajua. Reuna-alueella on raitaa. Pajukko on tiheää ja lahopuuta on runsaasti. Kenttäkerros on heinäinen. Lajistoon kuuluvat mm. nokkonen, maitohorsma, rönsyleinikki ja korpikastikka. Rantaluhdat ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Rinnelehto Pinta-ala: 0,45 ha Lehtometsä kivikkoisessa rinteessä. Varttuneen puuston muodostavat pihlaja ja tuomi. Yksittäin kasvaa vaahteraa, harmaaleppää, koivua ja kuusta. Alikasvoksen muodostavat tuomi ja vaahtera. Lahopuuna on kohtalaisesti tuomea, pihlajaa ja harmaaleppää. Pensaskerroksessa kasvavat punaherukka, terttuselja ja koiranheisi. Alueelle tyypillisiä ovat sammaloituneet kivet ja tiheät pensastot. Kivikkoisuuden vuoksi kenttäkerros on niukka, tyypillisiä lajeja ovat käenkaali, vadelma, rönsyleinikki ja metsäalvejuuri. Rehevä, lehtipuuvaltainen alue on myös linnuston kannalta tärkeä. Äijälän lehtisekametsä Pinta-ala: 1,21 ha Selvitysalueen ranta-alueen lehtipuukankaat muodostavat metsäluonnon arvokkaan kokonaisuuden (luontoselvityksen liitteet 2 ja 4). Lehtomaisessa, koivuvaltaisessa lehtisekametsässä on paikoin reheviä lehtolaikkuja. Alue on heinäinen, pensastoinen ja melko valoisa. Pohjoisosan puuston vallitsevan latvuskerroksen muodostaa koivu. Seassa kasvaa yksittäisiä suuria mäntyjä, raitaa ja harmaaleppää. Alikasvoksena on koivua, pihlajaa, harmaaleppää ja raitaa. Pensaskerroksessa kasvaa lehtipuiden taimia, punaherukkaa sekä korpipaatsamaa. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat nurmilauha, käenkaali, kastikat, karhunputki, rönsyleinikki, vadelma ja metsäalvejuuri. Paikoin vadelma muodostaa laajempia yhtenäisiä kasvustoja. Tyypillisiä alueella ovat rehevät lehtolaikut, joissa kasvaa harmaaleppää, pihlajaa, raitaa, punaherukkaa ja vadelmaa. Lahopuuta on koko alueella melko runsaasti tuoreena, pitkälle lahonneena ja lähes maatuneena. Maa- ja pystypuuna on harmaaleppää, raitaa, koivua, pihlajaa ja haapaa. Alueen eteläosassa pääpuulajina on rauduskoivu. Vallitsevassa latvuskerroksessa kasvaa lisäksi tervaleppää ja harmaaleppää. Alikasvoksen muodostavat tuomi, harmaaleppä ja raita. Pensaskerroksessa on pihlajaa, raitaa, koiranheittä ja punaherukkaa. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat

10 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) käenkaali, metsämansikka, rönsyleinikki, nurmilauha, vadelma, mesiangervo, karhunputki ja ojakellukka. Suositukset Kartta kaava-alueen arvokkaista luontokohteista Rakentamisen ulkopuolelle tulisi jättää selvitysalueen länsiosasta rantaluhdat (kuviot 1 ja 3-9), niihin liittyvät lehtomaiset lehtipuukankaat (17 ja 18) sekä kivikkoiset lehtorinteet (kuviot 19 ja 20) (luontoselvityksen liite 4). Kuviot muodostavat luontotyypeiltään ja kasvillisuudeltaan monimuotoisen kokonaisuuden, joka on myös linnuston kannalta tärkeä alue. Alue ehdotetaan merkittäväksi kaavaan VL. Liikkumista kannattaa ohjata kuvioiden 17 ja 18 itäreunaa kulkevan polun suuntaisesti, jonne mahdolliset kevyenliikenteen rakenteet tulisi sijoittaa. Tällöin alueen linnustolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.

11 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) Kartta kaava-alueen biotooppityypeistä Tienlaitametsät muodostavat suojavyöhykkeen asutuksen ja liikenneympäristön välissä melu- ja näkösuojana. Puuston valmentamiseksi rakennusvaihetta varten säästöpuiksi kannattaa jättää mäntyä sekä keski-ikäisiä lehtipuita. Kuusi kestää myrskyä ja valon lisääntymistä huonommin. Niitä voidaan jättää suurempina ryhminä, jolloin ne tukevat toisiaan. Äijälän alueella säästettäviä maisemapuita ovat Rauhaniementien pohjoispäässä kasvavat suuret vaahterat ja koivut. Taimikkoalueita ja peltolohkoja rajaavia valmiita puurivejä ja ryhmiä kannattaa myös hyödyntää. Alueiden toipumiskyky riippuu kasvillisuustyypistä. Peltoalueiden ja lehtomaisten kankaiden kulutuskestävyys on hyvä. Kulutuskestävyydeltään heikoimpia alueita ovat rantaluhdat, lehtometsät sekä kivikkoiset rinteet. Kuvioiden kulutuskestävyys on arvioitu kuviokuvausten yhteydessä (luontoselvityksen liite 1).

12 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) Päivitetty luontoselvitys 2010 Äijälänrannan alueelle on laadittu luontoselvityksen päivitys syyskesällä 2010 ( ). Työn tarkoituksena oli tarkistaa Äijälänrannan tämänhetkinen luonnontila maankäytönsuunnittelun tarpeisiin. Luontoselvityksessä alueelta inventoitiin luonto- ja kasvillisuustyypit sekä mahdolliset uhanalaiset ja harvinaiset kasviesiintymät. Selvityksen on laatinut luontokartoittaja (eat) Timo Kypärä. Maastokäynti on suoritettu Suunnittelualue jakautuu kolmeen maisemakuvaltaan erilaiseen ympäristötyyppiin; viljelty kulttuurialue, rehevä lehtimetsä ja rantaluhta. Selvitysalue on jaettu biotooppien mukaan 17 kuvioon. Tarkemmat kuviokuvaukset kasvillisuuden osalta on esitetty varsinaisessa luontoselvityksessä. Uhanalaiset lajiesiintymät Päivitetyn luontoselvityksen mukaan selvitysalueelta ei ole havaittu aiemmin, eikä tavattu tämän selvityksen maastokäynnillä, uhanalaisia tai silmälläpidettäviä putkilokasvi- tai sammallajeja. Arvokkaat elinympäristöt Jyväsjärvi, FINIBA - arvoluokka: kansallisesti arvokas - arvokkaat luontokohteet kartassa kuvio 1 - Jyväsjärvi on kansallisesti tärkeä lintuvesialue. Järven pinta-ala on 331 hehtaaria ja se on etenkin lokkien suosima levähdysalue. Suunnittelualue rajautuu Jyväsjärveen. Rantaluhta - arvoluokka: paikallisesti arvokas - pinta-ala: 6,0 hehtaaria - arvokkaat luontokohteet kartassa kuvio 2 - Rajaus käsittää kasvillisuuskuviot 4, 15 ja 16 eli metsä-, pensaikko- ja avoluhdat, jotka täyttävät metsälakikohteilta vaadittavat kriteerit. Rajauksen puusto on iäkästä ja luonnontilaista. Luhdalla on yksi oja, joka on liettynyt lähes umpeen. Luhta on tulvavesivaikutteinen. Kohteella esiintyvät huomionarvoiset rantayrtti ja velholehti. Rajausalue on tärkeää pikkutikan elinympäristöä. Huomionarvoiset elinympäristöt Rantametsät - arvoluokka: muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet - pinta-ala: 2,0 hehtaaria - arvokkaat luontokohteet kartassa kuvio 3 - Rajaus käsittää kasvillisuuskuviot 3, 5,6, 10 ja 14. Rajaukseen kuuluu luonnontilaltaan heikentynyt puustoinen luhtakuvio ja kulttuurivaikutteiset lehtokuviot sekä muut iäkkäät lehtipuustoiset kuviot, jotka ovat alueella tavattavan pikkutikan suosimaa elinympäristöä. Lehtokasvillisuuskuviot 10 ja 14 eivät täytä metsälakikohteilta vaadittavia kriteereitä. Lehtoisuus kuvioilla ei ole pienialaista, selkeästi ympäristöstään erottuvaa. Lisäksi kohteiden edustavuutta heikentää kulttuurivaikutteisuus. Johtopäätökset Maankäyttö selvitysalueella ei merkittävästi heikennä luonnon monimuotoisuutta, kun edellä esitetyt arvokkaat ja huomionarvoiset elinympäristöt jätetään rakentamisen ulkopuolelle.

13 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) Kartta kaava-alueen arvokkaista luontokohteista (päivitetty luontoselvitys 2010)

14 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) Kartta kaava-alueen biotooppityypeistä (päivitetty luontoselvitys 2010)

15 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (15) Linnuston havaintoarkistokatsaus 2002 ja 2010 Kaava-alueelle on laadittu kaavoituksen lähtöaineistoksi Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ry:n toimesta linnuston havaintoarkistokatsaus vuonna Syksyllä 2010 laadittiin uusi havaintoarkistokatsaus vuosien väliseltä ajanjaksolta. Vuoden 2010 havaintoarkistokatsauksen mukaan kaava-alueella ja sen lähiympäristössä havaintoja on yhteensä noin 5100 vuosin väliseltä ajalta. Arkistokatsauksessa todetaan, että Äijälän kaavoitettavalla alueella on varsin monipuolista linnustollista merkitystä. Ranta-alueiden kosteikot yhdessä Pitkäruohon kanssa muodostavat kokonaisuuden, jossa esiintyy sekä muuttoaikaan että pesivänä suhteellisen runsaasti vesi- ja rantalinnustoa. Kaupunkioloissa harvinaisiksi käyneet luonnontilaiset varttuneet lehtimetsät lahopuineen tarjoavat elinympäristön tietyille metsälinnuille. Kaavoitettavan alueen laajahko avoin peltoalue tarjoaa elinympäristön useille viime aikoina voimakkaasti vähentyneille kulttuuri- ja peltolintulajeille. Uusimman havaintoarkistokatsauksen yhteenvedossa todetaan, että aluetta kaavoitettaessa ja rakennettaessa linnuston elinolojen turvaamiseksi on 1) kaikin keinoin turvattava Äijälänsalmen ja Viherlandian laiturin välisen ranta-alueen ja Pitkäruohon yhdessä muodostaman kosteikon rauhallisuus sekä 2) vaalittava alueen monipuolista, erilaisten elinympäristöjen muodostamaa kokonaisuutta. Kosteikko- ja ranta-alueen turvaamiseksi vesivirkistystoiminta (veneily, uimarannat yms.) on pyrittävä ohjaamaan mahdollisimman kauas näiltä alueilta ja ehdottomasti säilytettävä luonnontilaisena ranta-aluetta reunustava varttunut lehtimetsä. Alueen erilaisia elinympäristöjä on yritettävä toisaalta säilyttää entisellään, toisaalta luoda uusia vastaavia. Vanhoja maatilojen pihapiirejä voidaan säästää, rikkaruohokenttiä voidaan kylvää, riittävän väljän asuntorakentamisen lomaan voidaan luoda esim. erilaisia ruohokenttiä ja pensaikkoja. Alueen peltojen keskellä tulviva lammikko tulisi myös säilyttää jossain muodossa Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö Suunnittelualueen vieressä toimii matkailukeskus Viherlandia suurine kasvihuoneineen, myymälätiloineen ja pysäköintialueineen. Viherlandian pohjoispuolella on kaupallinen satupuistoalue Peukkula. Suunnittelualueen eteläosassa on Äijälän vanha suojeltu pihapiiri rakennuksineen. Alueen kaakkoisosassa on Äijälän jälleenrakennuskauden pieni, harvahkosti rakennettu omakotitaloalue. Suunnittelualueella Äijälänsalmen rantavyöhykkeellä, alueen länsiosassa, on paikallisesti tärkeä puustoalue. Muutoin suunnittelualue on vanhaa peltoa, jossa kulkee vanhoja peltoteitä. Suunnittelualueen pohjoisosassa on laituri veneille ja vähäiselle matkustajaliikenteelle. Laiturin yhteydessä on pienehkö pysäköinnille raivattu alue. Kulku ranta-alueelle tapahtuu peltoteitä myöten. Äijälän alueelta on hyvät liikenneyhteydet kaupungin keskustaan. Kesällä voi matkustaa myös vesitse. Jo rakennettuja osia lukuun ottamatta ei suunnittelualueella ole muuta kunnallisteknistä verkostoa kuin peltoteitä ja sähkölinjoja. Kaavamuutosalueen eteläpäässä sijaitsee Rauhaniemen tila, jonka päärakennus ja osa piharakennuksista on suojeltu. Tilan itä- ja koillispuolella on väljästi rakennettu pientaloalue, josta osa muodostaa melko yhtenäisen jälleenrakennuskauden kokonaisuuden.

16 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (16) Yllä olevassa kuvassa näkyy Jyväsjärven asema sisäjärvenä. Oranssilla värillä on kuvattu tulevat rakennushankkeet, jotka tukevat sisäjärvikehitystä. Asuminen ja sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristön asuinrakennuskanta on pääosin pien- ja rivitalopainotteista. Asuinrakentaminen on painottunut alueen etelä- ja itäpuolelle. Lähiympäristössä (1000 metrin etäisyydellä) on lapsia (0-14 vuotiaita) noin 200, nuoria ja työikäisiä (15-64 vuotiaita) noin 1400 ja eläkeläisiä (yli 65 vuotiaita) noin 150. Suunnittelualue kuuluu Halssilan suuralueeseen, jossa väestöstä noin 63 % kuuluu ikähaarukkaan Halssilan alueella väestön koulutustaso jakautuu niin, että korkea-asteen koulutuksen on saanut noin 31 %, keskiasteen koulutuksen 40 % ja perusasteen koulutuksen 29 % väestöstä. Tulotaso on Halssilan alueella samaa suuruusluokkaa muiden kaupunkialueiden kanssa. Työttömyysaste on Halssilan suuralueella hieman koko Jyväskylän kaupungin keskiarvoa alhaisempi eli noin 10 prosenttia. Halssilan alueella yhden hengen asuntokuntia on noin 43 % ja kahden hengen asuntokuntia noin 32 %. Talotyyppinä asuinkerrostalojen osuus alueella on noin 50 %. Asuntojen hallintamuodon mukaan omistusasuntoja on noin 61 % ja vuokra-asuntoja noin 34 %. Kaupunki-/taajamakuva Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön kaupunkikuvaa leimaa väljä pientalomainen rakentaminen sekä suuri voimalaitos- ja puutarhatoiminta. Suuri osa suunnittelualueesta on rakentamatonta pelto- ja metsäaluetta. Leimallisen tekijän kaupunkikuvalle antaa myös Jyväsjärvi ja vesistön läsnäolo.

17 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (17) Palvelut Aluerakenteellisesti suunnittelualue liittyy Halssilan ja Kuokkalan alueisiin ja tukeutuu näin ollen kyseisten alueiden palveluihin. Virkistys Kaava-alueen lähiympäristössä on erinomaiset mahdollisuudet virkistäytymiseen. Lähiympäristössä sijaitsee kattavat virkistysalueverkostot ja Jyväsjärven kiertävä kevyen liikenteen reitti, Rantaraitti. Alueella ei ole rakennettuja virkistyspaikkoja. Liikenne Ajoneuvoliikenne Ajoyhteys suunnittelualueelle on Kuokkalantieltä Tahvosentien kautta Rauhaniementielle. Kuokkalantie on vilkasliikenteinen yhdystie Jyväskylän itäosista lännen suuntaan. Kuokkalantie on osa tulevaisuuden Kuokkalan kehätietä. Kuokkalantien liikennemäärät olivat vuoden 2009 laskennassa noin 6600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueella on jonkin verran kesäaikaan henkilöautoliikennettä alueen pohjoisosassa sijaitsevalle matkustajalaiturille. Muutoin alueella liikkuu vain puistotyöntekijöiden kuorma-autoja ja traktoreita. Talvisin alueella kuljetaan moottorikelkoilla. Joukkoliikenne Suunnittelualue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Alueelle liikennöi Jyväskylän keskustasta useita Jyväskylän Liikenteen linja-autovuoroja. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Tahvosentiellä ja Kuokkalantiellä. Kevyt liikenne Kaava-alueen sisällä ei ole nykyisellään kattavaa rakennettua kevyen liikenteen reitistöä. Alueella kulkee vanhoja sorapintaisia peltoteitä, joilla pääsee hyvin kulkemaan niin jalan kuin pyörälläkin. Alueen etelä- ja itäpuolitse kulkee asfalttipintainen kevyen liikenteen reitti (osa Rantaraittia) Vanhansillankautta Viherlandia ohitse Vaajakosken moottoritien varten.

18 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (18) Joukkoliikenteen hyvä hyödynnettävyys ja kevyenliikenteen erinomaiset yhteydet/-verkostot ovat omiaan vähentämään henkilöautoliikenteen tarvetta Äijälänrannan alueella. Suuri osa tarvittavista palveluista on saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualue on osittain maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueella sijaitsee Rauhaniemen talo, jonka päärakennus on vuodelta Rauhaniemen talon pihapiiriin kuuluu 1900 luvun alussa valmistunut navettarakennus sekä aittarakennus, riihi ja pieni hirsimökki. Alueella sijaitsee myös vuonna 1932 valmistunut Äijälänsalmen vanha silta. Alueella voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu Rauhaniemen talo ja piharakennukset suojelluiksi rakennuksiksi merkinnöillä sr-1 ja sr. Asemakaavassa on myös osoitettu suojelluksi Äijälänsalmen vanha silta merkinnällä ssr. Erityistoiminnat ja tekninen huolto Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee Rauhalahden voimalaitos. Alueen itäreunassa kulkee 110 kv:n voimalinja ja alueen keskiosassa kulkee 20 kv:n ilmajohto. Suunnittelualueen etelä- ja itäpuolelle on toteutettu vesi- ja viemäriverkostot sekä kaukolämpö. Alueella kulkee myös erilaisia sähköja telekaapeleita. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Viherlandian aiheuttama liikennemelu tai tuotannon aiheuttama melu on verraten vähäistä. Myös Rauhalahden voimalaitoksen meluhaitta on melko vähäinen. Kaavoituksen kuluessa voimalaitoksesta tehtiin erillinen meluselvitys. Muutoin alueella ei ole minkäänlaisia ympäristöhäiriöitä. Ympäristön suojelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen länsiosassa olevan rantavyöhykkeen säilyttämiseen. Osittain kaava-alueella oleville ns. Tahvosen täyttöalueelle ja Ympäristökeskus Kammin täyttöalueelle läjitettiin Säteilyturvakeskuksen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti Tshernobylin laskeumasta peräisin olevia Cs-137 ja Cs-134 -radioisotooppeja sisältävää turvetuhkaa vuosina Tuhkanläjitysalueiden vaikutuksista ja merkityksestä on Säteilyturvakeskuksen lausunto , jossa todetaan, ettei säteilyturvallisuuden kannalta ole tarpeen asettaa rajoituksia suunnitelman mukaiselle rakentamiselle, edellyttäen että tuhka ei ulotu rakennuskaivantoihin asti Maanomistus Kaava-alue on Jyväskylän kaupungin ja yksityisten maanomistajien omistuksessa. Kaavan laadinnan yhteydessä tehdään maankäyttösopimus.

19 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (19) Oheiseen maanomistuskarttaan on merkitty vihreällä Jyväskylän kaupungin omistamat maat ja valkoisella yksityisten omistamat maat. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Valtioneuvoston päättämissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) on yhtenä erityistavoitteena eheytyvä yhdyskuntarakenne, jolla tarkoitetaan, että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta, jolloin henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen ja että hyödynnetään olemassa olevia yhdyskuntarakenteita. Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Maakuntakaavassa alue on osoitettu osittain maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Alueen eteläosassa on maakuntakaavan mukaiset kohdemerkinnät Rauhaniemen talolle ja Äijälänsalmen vanhalle sillalle. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Kaava-alueen itäpuolelle on maakuntakaavassa osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö merkinnällä km-1. Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa matkailu- ja myymäläkeskittymän tai

20 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (20) vähittäiskaupan suuryksiköitä kuitenkin siten, että päivittäistavaramyymälöiden yhteinen pinta-ala saa olla enintään 2000 kerrosalaneliömetriä. Ote maakuntakaavasta Yleiskaavat Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa 1982, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt oikeusvaikutuksettomana, suunnittelualue on puutarha-aluetta (MP), julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY), pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) sekä virkistysaluetta (V). Täydennysrakentamisen osayleiskaavassa, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt oikeusvaikutuksettomana, suunnittelualue on kerros- ja rivitalovaltaista asuntoaluetta (AKR) sekä pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Täydennysrakentamisen osayleiskaavaan liittyvässä maankäyttöhahmotelmassa alueelle on osoitettu rakennusoikeutta kerrosalaneliömetriä ja asukkaita noin Ote kaupungin yleiskaavasta 1982 Ote täydennysrakentamisen osayleiskaavasta Voimassa olevat asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa neljä asemakaavaa ja osittain kaava-alue on asemakaavoittamatonta. Asemakaavoittamatonta aluetta on noin 40,6 hehtaaria ja asemakaavoitettua aluetta noin 17,6 hehtaaria.

21 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (21) Asemakaavassa 16:055, jonka ministeriö on vahvistanut , suunnittelualue on puutarha-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (AVT). Asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeutta asumiselle 1500 kerrosalaneliömetriä, puutarhatoiminnan liike-, teollisuus- ja varastorakennuksille kerrosalaneliömetriä ja kasvihuoneille neliömetriä. Asemakaavassa 27:001, jonka ministeriö on vahvistanut , suunnittelualue on lähivirkistysaluetta (VL) sekä vesialuetta (W). Asemakaavassa 16:090, jonka ministeriö on vahvistanut , suunnittelualue on maisemoitavaa puistoa (VP/m) sekä vesialuetta (W). Asemakaavassa 16:100, jonka ministeriö on vahvistanut , suunnittelualue on asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialuetta (AP), asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialuetta, jolle saa sijoittaa 20 prosenttia ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työ- ja liiketilaa (AP-1), asuinpientalojen ja yleisten rakennusten korttelialuetta, jossa pihamiljöö puustoineen on pyrittävä säilyttämään, alueelle saa sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työ- ja liiketilaa (APY/s), liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (KL), palstaviljely- ja taimitarhaaluetta (RP-1), kanava-aluetta (LK), vesialuetta (W) sekä katualuetta. Asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeutta asumiselle 7400 kerrosalaneliömetriä ja liike- ja toimistorakentamiselle 815 kerrosalaneliömetriä. Asemakaavassa on osoitettu Rauhaniemen talon päärakennus suojeltavaksi merkinnällä sr-1 Suojeltava rakennus, joka on rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Rakennusta kunnostettaessa on pyydettävä Keski-Suomen museon lausunto.. Rauhaniemen talon kolme piharakennusta on osoitettu suojelluiksi merkinnällä sr Suojeltava rakennus, joka on rakennushistoriallisesti arvokkaana säilytettävä julkisivujen osalta.. Asemakaavassa on osoitettu Äijälänsalmen vanha silta suojeltavaksi merkinnällä ssr Alueen osa, jonka yli rakennettu silta on rakennushistoriallisesti arvokas ja ympäristön kannalta merkittävä. Siltaa ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Purkamisen tulessa kysymykseen on museoviranomaiselle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen..

22 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (22) Ote ajantasa-asemakaavasta Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Suunnittelualueen pohjakarttaa on tarkistettu kaavatyön edetessä useaan otteeseen. Viimeksi pohjakartta on tarkistettu huhtikuussa Kaavoitusohjelma Äijälänrannan alueen asemakaavan laatiminen on ollut kaavoitusohjelmissa mukana vuodesta 2001 vuoteen 2006 asti. Rakennuskiellot Kaava-alue on asetettu rakennuskieltoon asemakaavan laatimista ja muuttamista varten. Rakennuskieltoa on jatkettu edelleen ja rakennuskielto päättyy Kaupunkirakennelautakunta jatkoi edelleen rakennuskieltoa kahdella vuodella kokouksessaan

23 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (23) Suojelupäätökset Voimassa olevissa asemakaavoissa on osoitettu suojeltaviksi Rauhaniemen talon pihamiljöö, Rauhanimen talon päärakennus ja kolme piharakennusta sekä Äijälänsalmen vanha silta. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ovat tulleet voimaan tai ovat suunnitteilla Tiehallinnon Keski-Suomen tiepiiri on laatinut Kuokkalan kehäväylän tiesuunnitelman vuonna Tiesuunnitelma käsittää puuttuvan kehäväyläosuuden rakentamisen Keuruuntien ja Hämeenpohjantien välille. Lisäksi tiesuunnitelmaan sisältyy Kuokkalantielle liikenneturvallisuus- ja melutorjuntatoimenpiteitä Äijälänjoen sillan ja Viherlandian välille. Tavoitteena on rakentaa katumainen, tasoliittymin varustettu yhteys, jonka tekniset ratkaisut sopeutuvat hyvin taajamaympäristöön. Hanke parantaa kaupunkiseudun työmatkaliikenteen yhteyksiä ja Jyväskylän eteläisten kaupunginosien yhteyksiä päätieverkolle. Suunniteltu kehäväylä sijoittuu kaava-alueen itä-/eteläpuolelle osoitetulle liikennealueelle. Tiesuunnitelmassa on esitetty liikenne-ennuste, jonka mukaan vuonna 2030 liikenteen määrä kehäväylällä kaava-alueen kohdalla on noin 7500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tiesuunnitelmassa on esitetty autoliikenteen meluselvitys. Tiesuunnitelmassa on esitetty meluesteiksi melukaiteita/-aitaa ja maavalleja. Meluselvityksen mukaan kaava-alue kuuluu lähes kokonaan ennustetilanteessa vuonna 2030 Kehäväylän rakentamisen jälkeen 45 db melualueeseen. Alla oleva kuva osoittaa melutilanteen vuonna 2030 meluesteiden kanssa. (Harmaa väri kuvaa yli 40 db:ä, turkoosi yli 50 db:ä, vihreä yli 55 db:ä, keltainen yli 60 db:ä ja oranssi yli 65 db:ä.) Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen lähiympäristössä on asemakaavallisesti monimuotoista toimintaa. Kaava-alueen pohjoispuolella on Rauhalahden voimalaitos toimintaa T-1 korttelialueella. Kaava-alueen itäpuolella on Viherlandian puutarhatoimintaan liittyvää viljely-, liike- ja myymälätoimintaa AVT alueella. Kaava-alueen itäpuolella on myös LT aluevaraus Kuokkalan kehäväylälle. Kaava-alueen eteläpuolella on Jokivarren rivi- ja kerrostaloalue (AK, AKR). Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt inventoinnit Suunnittelualueella on tehty luontoselvitys syksyllä Alueen puustoa on kartoitettu vuonna 2001.

24 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (24) Tuhkanläjitysalueiden vaikutuksista ja merkityksestä on Säteilyturvakeskuksen lausunto , jossa todetaan, ettei säteilyturvallisuuden kannalta ole tarpeen asettaa rajoituksia suunnitelman mukaiselle rakentamiselle, edellyttäen että tuhka ei ulotu rakennuskaivantoihin asti. Jyväskylän Energia on selvittänyt Keljonlahden voimalaitoshankkeen yhteydessä myös Rauhalahden voimalan laajentamismahdollisuuksia. Tämän yhteydessä on tehty YVA-selvitys toukokuussa Selvitys on luettavissa Jyväskylän Energian internetsivuilla ( Selostuksessa arvioidaan myös nykyisen voimalaitoksen kaasu-, hiukkas- ja melupäästöjä. Selvityksen mukaan voimalan nykyiset kaasu- ja hiukkaspäästöt ovat selvästi alle ohjearvojen, ja vallitseva tuulensuunta on poispäin kaavoitettavalta alueelta. Laitoksen käyntimelu ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa olemassa olevia ohjearvoja (VNp 933/1992). Marraskuussa 2003 tehdyt ympäristömelumittaukset osoittivat, että voimalaitoksen tontilla mitatut melutasot ovat alhaisia, sillä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta todetut melutasot täyttäisivät asuinalueille asetetun 55 db(a) päiväohjearvon. Kaava-alueella on suoritettu maaperätutkimuksia vuonna 2003 Geo-Control Oy:n toimesta. Alustavien tutkimusten mukaan tulevia rakennuksia ei voida perustaa maanvarasperustuksin perusmaan painumaominaisuuksien vuoksi, vaan rakennuksien kuormat on johdettava kantavaan maapohjaan paalutuksen avulla. Myös putkijohtojen ja liikennealueiden perustamisessa on erityistoimenpiteet tarpeen. Äijälänrannan alue oli yksi eurooppalaisille vastavalmistuneille arkkitehdeille v järjestetyn Europan -arkkitehtikilpailun suunnittelualueista. Kilpailun voittivat nuoret espanjalaiset arkkitehdit Cristina Díaz-Moreno ja Efrén García-Grinda ehdotuksellaan cd917. Ehdotuksessa alueelle esitettiin tiivistä, arkkitehtonisesti korkeatasoista pientaloaluetta. Kilpailun voittaneiden arkkitehtien toimisto jatkoi tämän alueen suunnittelua kaavaluonnoksen pohjaksi yhdessä suomalaisten arkkitehtien kanssa. Suunnittelualueelle on laadittu kaavan laadinnan yhteydessä vuonna 2006 maisemasuunnitelma. Maisemasuunnitelman laadinnasta vastasi Suunnittelutoimisto Molino Oy. Alueelle on laadittu myös Valosuunnittelu HN:n toimesta valaistussuunnitelma vuonna Kaava-alue on Keski-Suomen museon inventoinneissa (2003) arvioitu osittain maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (inventointi sisältyy maakuntakaavaan). Inventoinnissa todetaan kulttuuriympäristökohteista seuraavaa: Rauhaniemen talo (maakuntakaavan kohdenumero 68) Äijälänjoen tuntumassa sijaitseva Rauhaniemi on ollut kappalaisen virkatalona luvulla ja myöhemmin maatilana. Pihapiirin rakennukset muodostavat yhtenäisen ja perinteisen maatilakokonaisuuden. Päärakennus on rakennettu vuonna 1850, mutta sen ulkoasua on muutettu huvilamaiseksi 1920-luvulla. Päärakennusta vastapäätä sijaitsee 1900-luvun alussa valmistunut navetta-sikala-tallirakennus. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi pitkä aittarakennus, riihi ja 1920-luvulla työväenasunnoksi tehty pieni hirsimökki. Maisemallisesti näkyvällä paikalla sijaitseva pihapiiri on perinteinen mutta kaupunkialueella harvinaistunut maatila. Äijälänsalmen vanha silta (maakuntakaavan kohdenumero 84) Äijälänsalmen vanha silta on yksi Suomen vanhimpia paikallaan valettuja teräsbetonisiltoja. Silta on Oy Constructor Ab:n suunnittelema ja se valmistui vuonna Kolmiaukkoinen silta on osa Äijälänjoen kulttuuriympäristökokonaisuutta. Siitä on muodostunut kaupunkikuvallisesti Jyväskylän matkailun symboli, jota on ikuistettu erilaisiin julkaisuihin, kortteihin ja julisteisiin. Aluetta on inventoitu ja tutkittu myös kaavoittajien tekemin maastokäynnein.

25 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (25) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kaupunkirakennelautakunnan hyväksymän kaavoitusohjelman mukaisesti. Ensimmäisen kerran Äijälänrannan alue otettiin mukaan kaavoitusohjelmaan 2001, mistä lähtien kaava on ollut kaavoitusohjelmissa vuosittain viimeiseksi ohjelmassa. Äijälänrannan asemakaavan laatiminen perustuu täydennysrakentamisen osayleiskaavaan ja tarjoaa monipuolisen yhdyskuntarakennetta eheyttävän asuinalueen tonttitarjontaa ylläpitämään ja monipuolistamaan. Kaavasuunnitelma perustuu osittain vuonna 2001 järjestetyn kansainvälisen Europan 6 arkkitehtikilpailun voittajaehdotukseen. Asemakaavan laatiminen on aloitettu syksyllä 2002 ja kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä aloituspalaverissa OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan laajennuksessa ja muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Yhdyskuntatekniikka Rakennusvalvonta Tonttituotanto Ympäristötoimi Keski-Suomen museo Muut toimijat: Fingrid Oyj Unibase Oy Vireilletulo Asemakaavan laatiminen on ollut kaavoitusohjelmassa vuodesta 2001 lähtien. Kaavoitusohjelmat on julkaistu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla.

26 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (26) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Äijälänrannan asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) postitettiin osallisille ja viranomaisille tammikuussa Asemakaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin ja Asemakaavan laajennus- ja muutosluonnos oli ensimmäisen kerran nähtävillä välisen ajan, jotta osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Asemakaavan laajennus- ja muutosluonnos oli toisen kerran muutettuna nähtävillä välisen ajan, jotta osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta. 1. luonnosvaiheen nähtävillä olon aikana kaavasta annettiin seitsemän lausuntoa ja viisi huomautusta. Lausunnon antoivat Keski-Suomen museo, Jyväskylän maalaiskunta, Fingrid Oyj, Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta, JE-Siirto Oy, ympäristöosasto ja katu- ja puisto-osasto. Huomautuksen antoivat Fortum Power and Heat Oy, Viherlandia, Vihertie 5 ja 7 asukkaat, Hartwig Reuter, Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry ja Luonto-Liiton Keski-Suomen piiri ry. Lausunnoissa ja huomautuksissa tuotiin esille seuraavat seikat: Kaavakarttaan tulee lisätä tarvittavat määräykset ja merkinnät kunnallisteknistä verkostoa varten. VL merkintä muutettava VL/s:ksi alueen läntisillä ranta-alueilla. Vanhan riihen säilyttämiselle ei ole perusteita. Rauhaniementie tulee säilyttää osana Rauhaniemen kulttuuriympäristöä. Rauhalahden voimalan koko tontti tulee olla merkinnällä T-1. Alueen rakennusoikeutta ja kerroslukuja tulee tarkastella alaspäin. Kaavahankkeesta on luovuttava alueen arvokkaiden luonnontilaisten alueiden säilyttämiseksi ja virkistyskäyttömahdollisuuksien turvaamiseksi. 1. asemakaavan laajennus- ja muutosluonnos

27 16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS (27) 2. luonnosvaiheen nähtävillä olon aikana kaavasta annettiin yksi lausunto ja kaksi huomautusta. Lausunnon antoi JE-Siirto Oy. Huomautuksen antoivat Hartwig Reuter ja Jyrki Pasanen. Lausunnoissa ja huomautuksissa tuotiin esille seuraavat seikat: Kaava ei vastaa alueen kansainvälisen arkkitehtikilpailun tulosta. Korkea rakentaminen ei sovi olevaan matalaan asutukseen. Lähipalvelut eivät ole riittävät. Rantaraitin linjausta tulee tarkastella. Mitkä ovat perustelut kaavassa osoitetulle Y korttelialueelle? 2. asemakaavan laajennus- ja muutosluonnos Asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus oli ensimmäisen kerran julkisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavan laajennus- ja muutos ehdotus oli toisen kerran julkisesti nähtävillä välisen ajan. 1. ehdotusvaiheen nähtävillä olon aikana kaavasta annettiin kuusi lausuntoa ja neljä huomautusta. Lausunnon antoivat Fingrid Oyj, Tiehallinto, Jyväskylän maalaiskunta, Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta, JE-Siirto Oy, Keski-Suomen pelastuslaitos. Keski-Suomen ympäristökeskus, Keski-Suomen museo ja rakennus- ja ympäristölautakunta ilmoittivat, ettei heillä ole huomautettavaa asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksesta. Muistutuksen antoivat Laila ja Rauno Rantanen, Hartwig Reuter, Juhani Tahvonen, Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry, Luonto- Liiton Keski-Suomen piiri ry ja Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. Lausunnoissa ja muistutuksissa tuotiin esille seuraavat seikat: Kaavakarttaan tulee lisätä tarvittavat määräykset ja merkinnät kunnallisteknistä verkostoa varten. Toimintoja ja asutusta sijoitettaessa Kuokkalantien varteen tulee meluhaitan mahdollisuus ottaa huomioon. Nykyinen ajoyhteys Rauhaniemen talon tontille tulee säilyttää pp/t merkinnällä. Mitä Y korttelin käyttötarkoitus pitää sisällään ja miten alue liittyy yleiseen tieverkkoon? Millaista rakentamista PV korttelialueelle sallitaan?