Ympäristölautakunta Sivu 1 / 40. Tekninen keskus, lautakunnan kokoushuone, 1 krs., Virastopiha 2 C

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 1 / 40 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:55-19:10 Paikka Tekninen keskus, lautakunnan kokoushuone, 1 krs., Virastopiha 2 C Saapuvilla olleet jäsenet Henna Partanen, puheenjohtaja Henri Haaksiala Eeva Haeggström Magnus Selenius Riina Kosonen Johanna Pirinen Pekka Lempiäinen Mika Leppinen Joni Vainikainen Taina Vilo Marika Visakova Ville Lappalainen Mauri Sauvola Perttu Ahonen Maria Taipale Timo Tilli Muut saapuvilla olleet Tarja Söderman Kari Kavasto Kalevi Hiironniemi Sari Soini Jouni J. Särkijärvi Erja Tiihonen ympäristönsuojelupäällikkö valvontapäällikkö johtava ympäristötarkastaja, poistui klo käsittelyn aikana kehittämispäällikkö kaupunginhallituksen edustaja sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 2 / 40 Allekirjoitukset Henna Partanen puheenjohtaja Erja Tiihonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Henri Haaksiala Timo Tilli Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä ympäristökeskuksessa osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 3 / 40 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 50 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 51 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 52 Ympäristölautakunnan vuoden 2014 huhtikuun 6 seurantaraportti 53 1 Ympäristölautakunnan lausunto talouden tasapainotus- ja 10 tuottavuusohjelman hyötytavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä 54 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle HSY:n 14 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistushakemuksesta 55 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 19 ympäristöluvan tarkistamis- ja muutoshakemuksesta, Romu Keinänen Oy:n romunkäsittelylaitos, Mänkimiehentie 13 (dnro ESAVI/55/04.08/2014) 56 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Circulation 27 Oy:n ympäristölupahakemuksesta, siirtokuormausasema, Arinatie 13, Helsinki (dnro ESAVI/175/04.08/2013) 57 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös väliaikaisesta 30 poikkeamisesta Nuuksion Pitkäjärven säännöstelyn lupaehdosta 58 2 Espoon vesistötutkimus talvella Pääkaupunkiseudun tapahtumien yhteisten 35 ympäristövaatimusten hyväksyminen (Kh-asia) 60 Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä 37

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Ympäristölautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ympäristölautakunta oli kutsuttu koolle ympäristölautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä ympäristölautakunnan jäsenille ja kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 51 Ympäristölautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Henri Haaksiala ja Timo Tilli.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Ympäristölautakunta Sivu 6 / / / Ympäristölautakunnan vuoden 2014 huhtikuun seurantaraportti Valmistelijat / lisätiedot: Sari Soini, puh Tuija Nyyssönen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen ympäristölautakunnan seurantaraportin 04/2014. Päätös Oheismateriaali Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Ympäristölautakunnan seurantaraportti huhtikuu Ympäristökeskuksen tuloskortti 4_2014 Talousarvion sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuutta ja seurantaa sekä noudattamista koskevien ohjeiden mukaan talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien lähes kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumiskatsauksen. Lokakuun kuukausiraportin perusteella viedään tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat valtuuston käsiteltäväksi. Lautakunnat esittävät oman tehtäväalueensa raportit ja tilanteesta osana kaupungin kuukausiraporttia kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Joulukuun lopun tilanteesta tuodaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tiedoksi ennakkotilinpäätös. Ympäristölautakunnan käyttötalousosan sitovuustaso on 44 Ympäristölautakunta. Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitoo kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä. Sitovia ovat Espoo-

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 40 tarinan tavoitteisiin perustuvat vuoden 2014 tulostavoitteet, määrärahat, tuloarviot, nettositovien yksiköiden toimintakatteet ja erityisperustelut. Ympäristölautakunnan vuoden 2014 käyttösuunnitelman hyväksyminen ja toimintasuunnitelman tarkistaminen on käsitelty lautakunnassa TATU -ohjelman osalta vuoden 2014 talousarvion määrärahojen ja tuloarvion tarkistaminen käsitellään lautakunnassa ympäristölautakunnan lausunnon yhteydessä. Kaupunginhallitus käsittelee huhtikuun seurantaraporttia Ympäristölautakunnan käyttötalousosan sitovuustaso on 44 Ympäristölautakunta. Ympäristökeskuksessa taloutta seurataan kuukausittain ja kuukausiraportti tuodaan tiedoksi lautakunnalle seurantaa koskevien ohjeiden mukaisesti. Ympäristökeskuksen toiminnan kehittäminen ja tuottavuusohjelman mukaiset tavoitteet vuonna 2014 Valtuusto hyväksyi TATU -linjaukset ja vuoden 2014 talousarvion tarkistamisen. Päätöksen mukaan ympäristölautakunnan määrärahaa vähennettiin euroa. Vaikutus toimintakatetta parantavasti on euroa. Ympäristölautakunta päättää määrärahojen tarkistamisesta Ympäristölautakunnan vuoden 2014 tulostavoitteiden toteutuminen Ympäristökeskus kehittää toimintaansa strategian palvelutoiminnan taloudellisuutta, tuottavuutta ja laatua koskevien tavoitteiden perusteella. Toiminnan painopistealueista on kerrottu tarkemmin toimintasuunnitelmassa. Ympäristökeskus on laatinut toimialan tulostavoitteista johdetut tuloskortit. Tulostavoitteiden toteutumista seurataan Targetor Pro- järjestelmässä. Tulostavoitteiden toteutuminen Valtuustokauden tavoite (tyt): Edistetään energiansäästötavoitteita ja ympäristökriteereitä rakentamisessa, alueiden kehittämisessä, palvelutuotannossa ja kaavoituksessa. Sitova tulostavoite vuodelle 2014 (tyt) Edistetään toimenpiteitä CO 2 -päästöjen vähentymiseksi. Vähennetään energiakulutusta energiatehokkuustoimintasuunnitelman ja kuntien energiasäästösopimuksen mukaisesti. Edistetään uusiutuvan energian osuuden kasvua. Edistetään Espoon Luonnon monimuotoisuusohjelman toimenpiteiden toteutumista. Mittari (tyt) CO 2 -päästöjen kehittyminen, energiakulutuksen määrä, uusiutuvan energian osuus, toimenpiteiden toteuttaminen

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 40 Toteutuminen (tyt) Tavoitetta arvioidaan kokonaisuudessaan heinäkuun lopun ja vuoden lopun seurannoissa. Toimenpiteitä on edistetty. Ilmastoasioiden koordinaatioryhmä on kokoontunut säännöllisesti, ilmastotoimia ja viestintäsuunnitelmaa on toteutettu. Espoon ilmastoasioiden priorisointityö on aloitettu. Kasvihuonekaasupäästöjen ennakkotieto vuodelta 2013: Kokonaispäästöt -1 % verrattuna vuoteen 2012 ja asukaskohtaiset päästöt - 2 % verrattuna vuoteen Yhteenveto ympäristökeskuksen tulostavoitteiden toteutumisesta huhtikuun lopun tilanteessa on oheismateriaalina (tuloskortti). Ympäristölautakunnan vuoden 2014 huhtikuun seurantaraportti Ympäristölautakunnan tulojen ja menojen toteutuminen 44 Ympäristölautakunta Ennuste Toteuma Toteuma-% euroa TP 2013 MTA / Tulot Tuloja on budjetoitu muutetun talousarvion mukaan euroa. Tuloja on kertynyt euroa, 41,7 %. Tulot kertyvät Villa Elfvikin tilojen käyttökorvauksista, ympäristö- ym. luvista perittävistä toimitus- ja lunastusmaksuista. Tulojen arvioidaan kertyvän muutetun talousarvion mukaisesti. Menot Toimintatulot ,7 Toimintamenot ,6 Toimintakate ,3 Käyttötalouden menoihin on muutetun talousarvion mukaan varattu 2,670 milj. euroa. Määrärahaa on vähennetty valtuuston päätöksellä euroa. Lisäksi on tehty määrärahasiirto keskushallinnosta euroa Suomenlahtivuoden projektikoordinaattorin palkkaukseen. Menoja on kertynyt 0,604 milj. euroa, 22,6 %. Menojen arvioidaan kertyvän talousarvion mukaisesti. Henkilöstömenoihin on muutetun talousarvion mukaan varattu 1,510 milj. euroa. Menoja on kertynyt 0,430 milj. euroa, 28,4 %. Vakinaisen henkilöstön määrä oli huhtikuun lopussa 26 henkilöä. Muihin ostopalveluihin on budjetoitu Metsähallitukselle maksettava Espoon rahoitusosuus Haltia-luontokeskuksen menoihin 0,340 milj. euroa. Menoja ei ole vielä kertynyt.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Ympäristölautakunta Sivu 9 / 40 Aineettomien hyödykkeiden hankintaan tarvittavat määrärahat on budjetoitu keskitetysti. Rahoitus myönnetään projektihakemusten perusteella. Talousarviossa ei ole määrärahavarausta investointiosan omaisuuslajille Koneet ja kalusto. Ympäristölautakunnan seurantaraportti 04/2014 on oheismateriaalina. Tiedoksi - Olavi Louko, Tekninen ja ympäristötoimi - Pekka Heikkinen, Taloussuunnitteluryhmä - Jukka Kupiainen, Taloussuunnitteluryhmä - Maria Jyrkkä, Konserniohjausryhmä

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 10 / / / Ympäristölautakunnan lausunto talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä Valmistelijat / lisätiedot: Sari Soini, puh Tuija Nyyssönen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää 1 tarkistaa ympäristölautakunnan vuoden 2014 käyttösuunnitelman liitteen mukaisesti 2 Ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: Ympäristökeskus toteuttaa valtuuston hyväksymiä TATU -linjauksia seuraavin toimenpitein: Taksojen ja maksujen tarkistukset Maksut ja taksat tarkistetaan vuosittain. Taksa päivitetään loppuvuodesta Valvontatarkastukset muuttuvat maksullisiksi riippuen uuden ympäristönsuojelulain voimaantulosta. Johtaminen ja henkilöstöohjaus Espoolainen Johtaminen (ESJO) -projektilla parannetaan johtamista ja tuottavuutta. Palvelujen järjestäminen Sähköisiä työskentelytapoja lisätään. Ympäristölautakunta on siirtynyt sähköiseen kokousmenettelyyn keväällä Villa Elfvikissä on otettu käyttöön sähköinen luontokouluun ilmoittautuminen ja kasvattajien kursseille ilmoittautuminen on tulossa myös sähköiseksi. Ympäristökeskuksessa tilojen käyttö on jo erittäin tehokasta. Villa Elfvikin ulkopuolinen käyttö pidetään vilkkaana. Ekotukitoiminnan avulla parannetaan käytönaikaista energiatehokkuutta kaupungin kiinteistöissä. Ekotukitoiminnalla vaikutetaan myös materiaalitehokkuuden ja kierrätyksen paranemiseen. Villa Elfvikin luontotalossa otetaan käyttöön maalämpö. Maankäytön tehostaminen

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 11 / 40 Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Ympäristölautakunnan tarkistettu käyttösuunnitelma vuodelle Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) linjaukset (valtuusto ) - Vuoden 2014 talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden ja liikelaitosten tulostavoitteiden tarkistus (valtuusto ) Valtuusto päättäessään vuoden 2014 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta kehotti kaupunginhallitusta valmistelemaan vuosille taloussuunnitelman yleisperusteluissa kuvatun toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman ja samalla tuomaan valtuuston käsittelyyn ehdotuksen talousarvion ja taloussuunnitelman tarkistamiseksi ohjelman perusteella. Valtuusto päätti talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) linjauksista ja vuoden 2014 talousarvion tarkistamisesta (oheismateriaalina). Lähtökohtatilanne ja toimintaympäristön kehitys Toimintaympäristö on muuttunut siltä osin, että talousnäkymät ovat heikommat kuin viime syksynä talousarviosta ja -suunnitelmasta päätettäessä. Kaupungin rahoitusmahdollisuudet ovat kiristyneet olennaisesti ja pitkäaikaisesti. Rahoitusvaje kasvaa ilman riittäviä tasapainottavia toimenpiteitä erittäin nopeasti vaikeasti hallittavaksi. Mitä aikaisemmin tasapainottavat toimet saadaan toteutettua, sitä vähemmän joudutaan karsimaan kuntalaisille tärkeitä palveluja. Taloudellinen tasapainotus ja tuottavuuden lisäystarve koskee koko kuntakenttää. Kunnallisen järjestelmän perusteita ollaan muuttamassa, mutta muutoksen sisällöstä on hyvin vähän tietoa. Espoon väestö kasvaa. Vanhemmat ikäluokat kasvavat nopeutuvalla vauhdilla samanaikaisesti kun lasten määrä kasvaa. Väestönkasvusta yhä suurempi osa on ulkomaalaistaustaisia. TATU -ohjelman hyötytavoitteet TATU -ohjelmalla parannetaan kaupungin talouden tasapainoa ja tuottavuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ohjelmalla katetaan kestävyysvaje ja vastataan toimintaympäristöstä yhä voimakkaammin nouseviin haasteisiin. Ohjelman avulla saavutetaan kustannussäästöjä, lisätään tuottavuutta, karsitaan ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvatetaan ulkoisia tuloja ja tarkistetaan palvelutasoa. Sillä vastataan Espoota koskettaviin isoihin haasteisiin mm. väestörakenteen muutokseen, väestömäärään ja sitä kautta palvelutarpeen kasvuun sekä talouskasvun niukkuuteen, jotka jatkuvat yli kuluvan valtuustokauden.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 12 / 40 TATU -ohjelman pääelementit ja toteutus Ohjelman lähtökohtana ovat ohjelmakokonaisuuden tavoitteiden johtaminen Espoo-tarinasta ja ohjelman toteuttaminen osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä. Osa ohjelmasta tullaan toteuttamaan kaupunkitasoisina ja osa toimialojen projekteina ja kehitystoimenpiteinä. Kaupunki suhtautuu kriittisesti hankkeisiin ja projekteihin, jotka eivät edistä Espoo-tarinan toteutusta eivätkä lisää tuottavuutta. Ohjelman avulla turvataan kaupunkikonsernin talouden tasapaino sekä mm. vahvistetaan kaupungin roolia toimia edelläkävijänä palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa ja kehitetään kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Tuottavuuden parantaminen tuodaan osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän. Ohjelman toteutuksessa huolehditaan siitä, että Espoon peruspalvelut ja henkilöstön työhyvinvointi säilyvät hyvällä tasolla. TATU -ohjelma toteutetaan Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen (EsPro) mallin mukaisesti. Ohjelmasuunnitelma tuodaan valtuuston päätettäväksi Ohjelma huomioidaan vuosien taloussuunnitelmavalmistelussa. TATU -linjausten toteuttaminen ympäristökeskuksessa Tasapainotustoimenpiteet Taksojen ja maksujen tarkistukset Maksut ja taksat tarkistetaan vuosittain. Taksa päivitetään loppuvuodesta Valvontatarkastukset muuttuvat maksullisiksi riippuen uuden ympäristönsuojelulain voimaantulosta. Johtaminen ja henkilöstöohjaus Espoolainen Johtaminen (ESJO) -projektilla parannetaan johtamista ja tuottavuutta. Palvelujen järjestäminen Sähköisiä työskentelytapoja lisätään. Ympäristölautakunta on siirtynyt sähköiseen kokousmenettelyyn keväällä Villa Elfvikissä on otettu käyttöön sähköinen luontokouluun ilmoittautuminen ja kasvattajien kursseille ilmoittautuminen on tulossa myös sähköiseksi. Ympäristökeskuksessa tilojen käyttö on jo erittäin tehokasta. Villa Elfvikin ulkopuolinen käyttö pidetään vilkkaana. Ekotukitoiminnan avulla parannetaan käytönaikaista energiatehokkuutta kaupungin kiinteistöissä. Ekotukitoiminnalla vaikutetaan myös materiaalitehokkuuden ja kierrätyksen paranemiseen. Villa Elfvikin luontotalossa otetaan käyttöön maalämpö. Maankäytön tehostaminen

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta Sivu 13 / 40 Vuoden 2014 talousarvion tarkistuksen vaikutus ympäristölautakunnan meno- ja tuloarvioon 44 Ympäristölautakunta TP 2013 TA 2014 Muutos Korotus MTA euroa Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Valtuusto päätti vähentää ympäristölautakunnan määrärahoja euroa. Tulotavoite pysytettiin ennallaan. Palkkahinnan korotusvaraus sekä eläkemaksuperusteisten eläkemaksujen varaus oli talousarviossa hieman ylisuuri. Ympäristölautakunnan määrärahojen vähennyksestä euroa katetaan sillä, että henkilöstömenot toteutuvat talousarviota pienempinä. Loput määrärahavähennyksestä euroa on kohdennettu ulkoisten palveluiden ostoihin siten, että ympäristönsuojelutehtäviin varattua määrärahaa on vähennetty euroa ja vesiensuojeluun varattua määrärahaa euroa. Päätösesityksen mukaiset TATU -ohjelman toimenpiteet voidaan toteuttaa tarkistetun käyttösuunnitelman puitteissa. Valtuuston päätöksen perusteella tarkistettu käyttösuunnitelma toiminnoittain on liitteenä. Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Ympäristölautakunta Sivu 14 / / / Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistushakemuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (dnro ESAVI/362/02.08/2013): Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt päivätyillä kirjeillä Espoon kaupunginhallituksen, ympäristönsuojeluviranomaisen ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoja HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisesta koskevasta hakemuksesta. Lausuntoja pyydettiin mennessä. Lausunnon antamiseen pyydettiin ja saatiin lisäaikaa saakka. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 :n mukaan lautakunta antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa, jollei lausuntopyynnöstä tai käsiteltävän asian luonteesta muuta johdu. Espoon seudun ympäristöterveydellä ei ollut hakemuksesta huomautettavaa. Ympäristölautakunta toteaa hakemuksen johdosta seuraavaa: Kyseessä on olemassa oleva kaasuvoimalaitos, jonka toimintaa ei olla muuttamassa. Kaasuvoimalaitoksella tuotetaan kaatopaikkakaasusta sähköä ja lämpöä, ja samalla vähennetään merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä, kun metaani hyödynnetään energiantuotannossa eikä sitä päästetä ilmakehään. Kaasuvoimalaitoksella on ollut vaikeuksia hiilimonoksidipäästön pitämisessä voimassa olevan ympäristöluvan mukaisen päästöraja-arvon alapuolella. Ympäristöluvan myöntämisen ( ) jälkeen on tullut voimaan Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (ns. pinoasetus). Pino-asetus (445/2010) annettiin , ja ko. asetus kumottiin ns. pipo-asetuksella (750/2013) Pipo-asetuksen 20

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Ympäristölautakunta Sivu 15 / 40 :n mukaan asetusta sovelletaan energiantuotantoyksikön toimintaan siitä alkaen, kun hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä. Pipo-asetus on tarkoitettu yhdenmukaistamaan energiantuotantolaitosten ympäristönsuojeluvaatimuksia. Asetusta sovelletaan ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksena toimintaan, johon tarvitaan ympäristölupa. Tiukempia määräyksiä on mahdollista antaa tarvittaessa, jos esimerkiksi toiminta sijaitsee lähellä asutusta tai muutoin erityisen herkällä paikalla. Ämmässuon kaasuvoimalaitos sijaitsee jätteenkäsittelyalueella, eikä lähistöllä ole häiriintyviä kohteita. Espoon ympäristölautakunnan käsityksen mukaan Ämmässuon kaasuvoimalaitokselle ei ole tarvetta antaa pipo-asetuksen mukaisia päästöraja-arvoja tiukempia päästörajaarvoja. Espoon ympäristölautakunta kuitenkin katsoo, että hiilimonoksidin jatkuvatoimista piippukohtaista mittausta tulee jatkaa. Tämä on tarpeen siksi, että poltettavan kaatopaikkakaasun laatu vaihtelee ajallisesti, ja kaasumoottorit ovat herkkiä häiriöille. Häiriötilanteessa moottorin päästöt saattavat kasvaa merkittävästi. Hiilimonoksidin jatkuvatoiminen seuranta mahdollistaa päästöjen kasvun havaitsemisen reaaliaikaisesti, jolloin tilanteeseen voidaan reagoida nopeasti. Muilta osin Espoon ympäristölautakunnalla ei ole hakemuksen johdosta huomautettavaa. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Taustaa HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalalla on Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (Dnro UUS-2006-Y , No YS 1470). Kyseisen luvan kahta lupamääräystä muutettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä (Dnro UUS-2008-Y , No YS 1658). Muutokset koskivat hiilimonoksidin päästöraja-arvoa. HSY:n laatima hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi on päivätty Ämmässuon kaasuvoimalan toiminta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella sijaitseva kaasuvoimala pystyy hyödyntämään lähes kaiken Ämmässuon jätetäyttöjen tuottaman kaatopaikkakaasun. Kaasuvoimala valmistui vuonna Kaasuvoimalan läheisyydessä jätteenkäsittelyalueen muista toiminnoista sijaitsevat kaasupumppaamo, soihtuasema ja paineenkorotusasema. Lähin asutus sijaitsee noin 1,3 km etäisyydellä. Kaasuvoimalassa tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä jätteenkäsittelykeskuksen tarpeisiin. Ylijäämäsähkö myydään valtakunnan

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Ympäristölautakunta Sivu 16 / 40 verkkoon. Kaasuvoimala koostuu neljästä identtisestä kaasumoottorista, joiden polttoaineteho on yhteensä noin 37 MW. Moottorit ovat laihalla kaasuseoksella toimivia nelitahtisia, kipinäsytytteisiä ottomoottoreita. Käyttöön valittu moottorityyppi pystyy toimimaan myös nimellistehoaan pienemmillä kaasumäärillä. Ominaisuus on hyödyllinen, sillä Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käyttöönoton jälkeen kaatopaikkakaasun määrä alkaa vähentyä. Vuotuinen sähköntuotanto on enintään noin 175 GWh ja vuotuinen käyntiaika 8700 tuntia. Kaasuvoimalan yhteyteen kuuluu myös ORC-yksikkö (Organic Rankine Cycle), jolla tuotetaan sähköä kaasumoottoreiden pakokaasulämmöstä. Laitteiston avulla kaasuvoimalan savukaasuista (7 MW) kyetään tuottamaan noin 1,3 MW lisäsähköä. ORC ei lisää kaasuvoimalan päästöjä. Kaasumoottoreiden jäähdytyksessä käytetyn veden lämpöenergia hyödynnetään oman aluelämpöverkon kautta mm. rakennusten lämmittämisessä. Kaasuvoimalan polttoaineena käytetään Ämmässuon kaatopaikoilta kerättävää kaatopaikkakaasua ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös biojätteen mädätyksessä syntyvää kaasua tai siitä jalostettua biometaania. Laitoksella voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa polttaa myös Ämmässuon ja Kivenlahden välillä kulkevaa kaasuputkea pitkin johdettua maakaasua. Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen sähkö- ja lämmöntuotannossa säästää uusiutumattomia luonnonvaroja ja vähentää merkittävästi kasvihuonekaasujen pääsyä ilmakehään. Koska metaani on huomattavasti voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin metaanin poltossa muodostuva hiilidioksidi, on metaanin polttamisella myönteinen vaikutus ilmastonmuutoksen ehkäisemisen kannalta verrattuna tilanteeseen, jossa metaania sisältävä kaatopaikkakaasu vapautuisi ilmakehään. Kaasuvoimalla tuotettava sähkö korvaa sähkön tuotantoa fossiilisilla polttoaineilla jollakin toisella voimalaitoksella. Laitos on suunniteltu toimimaan täysin automaattisesti. Normaalina työaikana kaasuvoimalalla työskentelee yksi henkilö, jota tarvitaan suorittamaan huolto-ohjelman mukaisia tarkistuksia sekä pienempiä huoltotoimenpiteitä. Normaalin työajan ulkopuolella mahdolliset käyttöhäiriöt ja poikkeustilanteet hoidetaan varallaolojärjestelmän kautta. Kaasuvoimalan automaatiojärjestelmä rakentuu moottoriyksikkökohtaisista automaatiokeskuksista, jotka on yhdistetty päävalvomoon. Kaasuvoimalan toiminnasta syntyy päästöjä ilmaan, jätevesiä, jätteitä ja melua. Vuonna 2013 laitoksen kokonaispäästöt ilmaan olivat: NO x 106 t, CO 193 t ja VOC 234 t. Päästöillä ilmaan ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun. Voimalan jätevedet ovat pesu- ja viemärivesiä, jotka johdetaan öljynerotuskaivon kautta alueen viemäriverkostoon. Jätevesien ei arvioida hakemuksen mukaan aiheuttava vesistön pilaantumisvaaraa. Voimalan toiminnasta syntyvät vaaralliset jätteet (mm. jäteöljy, öljyiset kiinteät jätteet, liuottimet, kemikaalijätteet) varastoidaan niille varattuun tilaan ja toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelijälle. Kaasuvoimalan aiheuttama melulisäys alueen muuhun melutasoon ei hakemuksen mukaan aiheuta ympäristömelun ohjearvojen ylityksiä lähimmän asutuksen luona.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Ympäristölautakunta Sivu 17 / 40 Laitoksella on ollut vaikeuksia hiilimonoksidin päästötason pitämisessä ympäristöluvan mukaisella tasolla. Nykyisessä ympäristöluvassa on määritelty kullekin kaasumoottorille hiilimonoksidipäästön raja-arvo, joka on 650 mg/n-m 3 (5 %:n happipitoisuudessa). Hiilimonoksidipäästön kuukausikeskiarvot ovat vaihdelleen välillä mg/n-m 3 (5 %:n happipitoisuudessa). Ylitys on ollut 0-36 % raja-arvosta. HSY on toimittanut Uudenmaan ELY-keskukselle selvityksen laitoksen hiilimonoksidipäästöistä. Selvityksen mukaan moottorivalmistaja ei ole lukuisista yrityksistä huolimatta kyennyt saavuttavaan raja-arvoa. Moottorivalmistaja on mm. koekäyttänyt katalysaattoria, uudentyyppistä nokka-akselia ja mäntiä. Selvityksessä todetaan, että asetettua hiilimonoksidipäästöraja-arvoa ei kyetä saavuttamaan. Hiilimonoksidi- ja typpidioksidipitoisuuksien samanaikainen alentaminen on erittäin vaikeaa, koska normaalisti toinen niistä kasvaa toisen laskiessa. Päästön vähentäminen katalysaattorillakaan ei onnistunut, koska kaatopaikkakaasu sisältää epäpuhtauksia, jolloin katalysaattorin toimintaikä oli tehdyssä kokeessa vain hiukan yli viikon. Laitoksen päästöjä tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti. Hiilimonoksidipitoisuutta seurataan savupiippukohtaisesti jatkuvatoimisesti. Tarkkailun tuloksista raportoidaan ympäristöviranomaisille. Nykyiseen käyttö- ja päästötarkkailuun ei esitetä muutoksia. Hakijan esitys lupamääräyksiksi Hakija esittää, että kaasuvoimalan lupamääräykset mukaan lukien päästöraja-arvot ilmaan johdettaville päästöille asetettaisiin polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksia koskevan valtionneuvoston asetuksen (750/2013, ns. pipo-asetus) mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että ongelmallisesta hiilimonoksidin päästöraja-arvosta luovuttaisiin kokonaan, sillä pipo-asetuksessa on päästöraja-arvo ainoastaan typenoksideille (pipo-asetus, liite 1, taulukko 4, kipinäsytytteinen moottori). Toisaalta laitoksen ympäristöluvassa typenoksideille ei ole aiemmin ollut päästöraja-arvoa. Lupamääräysten asettaminen pipo-asetuksen mukaisesti tarkoittaisi myös, että velvoitetta hiilimonoksidin jatkuvatoimiseen mittaukseen savupiippukohtaisesti ei enää olisi. Toisaalta hakemuksessa sanotaan, että päästötarkkailuun ei esitetä muutoksia. Hakemuksen perusteella jää siis epäselväksi, hakeeko toiminnanharjoittaja sitä, että hiilimonoksidin jatkuvatoimisesta mittauksesta luovuttaisiin vai onko toiminnanharjoittaja valmis jatkamaan tätä mittausta. Nähtävillä olevat asiakirjat Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Ympäristölautakunta Sivu 18 / 40 Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinna, kirje

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Ympäristölautakunta Sivu 19 / / / Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristöluvan tarkistamis- ja muutoshakemuksesta, Romu Keinänen Oy:n romunkäsittelylaitos, Mänkimiehentie 13 (dnro ESAVI/55/04.08/2014) Valmistelijat / lisätiedot: Tommi Paavilainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Espoon ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Romu Keinänen Oy:n ympäristölupahakemuksesta dnro ESAVI/55/04.08/2014. Lautakunta antaa samalla lausunnon Espoon kaupunginhallituksen puolesta: Häiriintyvät kohteet, ympäristöolosuhteet Hakemuksen mukaan lähin asuinrakennus sijaitsee laitoksen länsipuolella noin 160 m päässä laitosalueesta. Lautakunta tiedottaa, että lähimmät asuinrakennukset ovat lähempänä. Lähimmän asutun kiinteistön raja on 45 metrin etäisyydellä toimintakiinteistöstä eteläkaakkoon. Etäisyys asuinrakennukseen on 55 metriä. Etäisyydet laitoksen länsi-, koillis- ja itäpuolella sijaitseviin asuinrakennuksiin ovat 100, 120 ja 150 metriä. Lisäksi lännessä 60 m etäisyydellä sijaitsevalla teollisuuskäytössä olevalla tontilla asutaan. Espoonjokeen nousee muun muassa meritaimen. Espoonjoki laskee Espoonlahden luonnonsuojelualueelle, joka on valtakunnallisesti arvokas kosteikkolintujen pesimäalue ja tärkeä muuton aikainen levähdysalue. Espoonlahdella on erityisesti suojeltavan lajin, uhanalaisen meriuposkuoriaisen esiintymispaikkoja, jotka Uudenmaan ympäristökeskus on rajannut. Espoon puolella on rajattu alueet, jotka sijaitsevat joen laskupaikasta 1,5 km etelään Kallvikissa, 2,5 km etelään Saunalahdessa ja 3,5 km etelään Marinsatamassa. Meriuposkuoriaisia on havaittu esiintyvän myös em. Espoonlahden luonnonsuojelualueella. Hulevesitarkkailu, päästöt pintavesiin Lupamääräyksen 24 mukaan avo-ojaan johdettavista hulevesistä on otettava kummankin öljynerottimen jälkeen vesinäyte vähintään kerran vuodessa. Espoon ympäristökeskuksella ei ole käytettävissä hakemuksessa viitattuja vesitarkkailutuloksia vuosilta lukuun ottamatta vuotta Ympäristökeskuksella on käytössä lausunnot Romu Keinänen Oy:n ojaan johdettujen vesien laadusta vuosilta 2008 ja Niiden johtopäätös oli, että kuormituksesta ei aiheudu riskiä Espoonjoen ja Espoonlahden eliöstölle. Vesinäytteet oli kuitenkin otettu ajankohtina,

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Ympäristölautakunta Sivu 20 / 40 jolloin virtaamat ja haitta-aineiden pitoisuudet esim. ojissa ovat yleisesti pieniä. Edustavimmat tulokset öljynerottimien jälkeen otettavista näytteistä saataisiin todennäköisesti sulamiskautena sekä sateiden aikana ja jälkeen keväällä ja syksyllä. Lautakunta ehdottaa, että lupahakemusta täydennetään tiedolla siitä, minkä raskasmetallien ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet ovat ajoittain ylittäneet HC50 aq -arvot, mikä on ollut aineiden pitoisuus, mikä on ollut virtaama näytteenottohetkellä ja mikä on ollut kyseisten haitta-aineiden laskettu kuormitus vuodessa. Vaikka Romu Keinänen Oy:n normaalista toiminnasta aiheutuvat päästöt eivät olisikaan akuutisti myrkyllisiä Espoonjoen ja Espoonlahden eliöstölle, ne lisäävät osaltaan kokonaiskuormitusta vesistöön. Jätemäärien lisäys ei saa lisätä kuormitusta haitallisessa määrässä. Jo nykyisessä tilanteessa hiekan- ja öljynerottimien läpi pääsevistä haitta-aineista on todennäköisesti haittaa laskuojan eliöstölle. Lautakunta ehdottaa, että hulevesitarkkailun tiheyttä nostetaan kahteen näytteenottokertaan vuodessa niin, että näyte otetaan edustavina ajankohtina. Jos tarkkailussa havaitaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, joista voi olla ympäristöhaittaa, on ryhdyttävä välittömiin toimiin päästöjen vähentämiseksi. Jos haitallisia päästöjä vesistöön ei voida muuten ehkäistä, hulevedet on johdettava jätevesiviemäriin HSY Veden antamien ehtojen mukaisesti. Ympäristölupamääräyksessä 5 on määrätty, että maastoon johdettavan veden mineraaliöljypitoisuus saa olla enintään 10 mg/l. Lautakunta ehdottaa, että pitoisuusraja lasketaan pitoisuuteen 5 mg/l, joka vastaa 1-luokan öljynerottimen erotuskykyä. Lautakunta ehdottaa, että lupahakemusta täydennetään öljynerottimien mitoitustiedoilla. Mitoituksen pitää olla riittävä. Lautakunta ehdottaa, että lupahakemusta täydennetään liitedokumentin sivun 10 kuvaa 2 tarkemmalla LVI-piirroksella, josta ilmenevät kaikki laitoksen sade- ja jätevesiviemärikaivot, viemärilinjat sekä viemäreiden sulut. Mänkimiehentien reunusojan maaperä on vuonna 2008 kunnostettu Romu Keinänen Oy:n toimintakiinteistöltä alavirtaan sijaitsevassa kohdassa. Pilaantumisen syynä oli ojaan pääasiassa Romu Keinänen Oy:n öljynerottimesta kulkeutunut öljy. Vuonna 2010 saadun tiedon mukaan öljynerottimen jälkeen on asennettu pumppaamo, jossa on takaiskuventtiili. Vedet eivät siksi enää pääse ojasta öljynerottimeen päin. Päästöt maaperään Alueet tulee olla pinnoitettu niin, että pinnoitus ei läpäise öljyjä eikä muita mahdollisesti valuvia kemikaaleja. Liikenne, melu, toiminta-aika Kuorma-autojen liikenne on hakemuksen mukaan 30 kuorma-autoa vuorokaudessa, kun se vuoden 2006 ympäristöluvassa ilmoitetun mukaan oli 10 kuorma-autoa vuorokaudessa. Lautakunta ehdottaa, että hakemusta

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Ympäristölautakunta Sivu 21 / 40 täydennetään varmistamalla, vastaako ensin mainittu liikennemäärä suunniteltua tilannetta. Hakemuksessa on käsitelty vuoden 2006 melumittaustuloksia. Viimeisin melutasomittaus on ympäristökeskuksen tietojen mukaan tehty vuonna Muun muassa Kauklahden liikenteen vuoksi vuoden 2010 raportin johtopäätös oli, että melu ei yksinään todennäköisesti aiheuta melun rajaarvon ylitystä. Mittaustuloksiin ei ollut lisätty melun impulssimaisuudesta johtuvaa korjausta 5 db, koska mittauksen tekijä katsoi, että impulssimaisia huippuja esiintyi harvoin. Lautakunta ehdottaa, että hakemusta täydennetään tällä viimeisimmällä melumittauksella. Kyseisen melumittauksen tulkinta ei ole yksiselitteistä. Melutaso lähimmässä häiriintyvässä asuinkiinteistössä eteläkaakossa osoitteessa Laitmaninkuja 2 (ks. kohta häiriintyvät kohteet) ylittää mahdollisesti raja-arvon 55 db L Aeq. Lautakunta ehdottaa melumittauksen uusimista huomioiden erityisesti tämän lähimmän asuinkiinteistön. Lautakunta tiedottaa, että aikaisempien melumittausten mittauspaikan oikea osoite Laitmaninkujan varrella on Mänkimiehentie 7, ei Laitmaninkuja 7. Ehdotettu enimmäistoiminta-aika arkisin ma-pe klo on linjassa naapurikiinteistön ympäristöluvan kanssa. Lautakunta ei vastusta toiminta-ajan muutosta edellyttäen, että melutason ohjearvot eivät ylity. Melua aiheuttavaa toimintaa ei pidä kuitenkaan sallia muutoin kuin nykyisen ympäristöluvan mukaisesti ma-pe klo Lavojen ja konttien mahdollista kuljetusta ja siirtelyä Laitmaninkujalla (ks. jäljempänä) ei tule tehdä ennen klo 7.00:aa. Lavojen ja konttien varastointi toimintakiinteistön ulkopuolella Uudenmaan ympäristökeskus on (no YS 1159, UUS-2005-Y ) kehottanut Romu Keinänen Oy:tä tyhjentämään kiinteistöt ja niille viedyistä tavaroista. Paikka on Laitmaninkujan varressa 80 m toimintakiinteistöstä etelään. Kiinteistöt omistaa Espoon kaupunki. Espoon ympäristökeskus on vielä vuonna 2014 havainnut paikassa useita Romu Keinänen Oy:n kontteja ja lavoja. Varastointi keskittyy kiinteistölle Romu Keinänen Oy:ltä vuonna 2006 saadun tiedon mukaan varastointi tapahtuu kiinteistön vuokralaisen hyväksynnällä. Varastoalue ulottuu puistokiinteistölle niin, että 1-2 lavaa on puiston puolella. Romu Keinänen Oy:n lavojen varastoalue rajoittuu asuttuun kiinteistöön, jossa asuinrakennus on 30 m etäisyydellä varastoinnista. Puistossa on kahdella yrityksellä vastaavan suuruista varastotoimintaa kaupungin maankäyttösopimuksella. Jos lavoja ja kontteja varastoidaan toimintakiinteistön ulkopuolella, lupahakemusta on täydennettävä selvityksellä toiminnasta varastopaikalla toiminta-aikoineen ja arviolla toiminnan aiheuttamasta häiriöstä. Lautakunta katsoo, että varastointi Laitmaninkujalla on huomioitava ympäristölupapäätöksessä. Varastoinnille on oltava maanomistajan, Espoon kaupungin hyväksyntä.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Ympäristölautakunta Sivu 22 / 40 Havainnot varastoinnista piha-alueella Lupahakemuksen liitedokumentin sivulla 10 kuvassa 2 on merkitty tontin eteläpäätyyn sekapellin varastoalue. Espoon ympäristökeskuksen vuoden 2013 havainnon mukaan paikan varastokasassa oli mm. autonromu, autonrenkaita ja todennäköisesti kylmähuoneiden purettuja seinälevyjä. Kasa oli huomattavasti aitaa korkeampi. Lupamääräyksen 9 mukaan sähkö- ja elektroniikkalaiteromua on varastoitava sisätiloissa tai ulkona katetussa tilassa. Lupahakemuksen liitedokumentin sivulla 10 kuvassa 2 on esitetty sähkömoottoreiden varastointipaikka. Espoon ympäristökeskuksen havainnon mukaan tämä varastointipaikka on kattamaton. Toimintakiinteistön koon riittävyys Toimintakiinteistö on pienehkö. Kokonaisjätemäärä kasvaa haetun mukaisesti 30 %:lla. Lupakäsittelyn yhteydessä on harkittava, pystytäänkö tontilla varastoimaan ja käsittelemään jätteitä hallitusti niin, että päästöt eivät haitallisessa määrin lisäänny ja että roskaantumista ei esiinny. Öljysäiliöiden vastaanotto Romu Keinänen Oy oli vuoteen 2010 saakka ottanut vastaan puhdistamattomia öljysäiliöitä, vaikka ympäristöluvan mukaan laitoksella ei saa vastaanottaa puhdistamattomia öljy- tai kemikaalisäiliöitä. ELY-keskus kielsi toiminnan. Öljysäiliöiden poiston valvonnassa saatujen tietojen mukaan Romu Keinänen Oy vaatii nykyisin asianmukaisen puhdistustodistuksen öljysäiliöitä vastaan otettaessa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen lausunto Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on antanut Espoon ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon lupahakemuksesta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos voi puoltaa esitettyjä jätemäärien lisäyksiä seuraavin palo- ja kemikaaliturvallisuuteen vaikuttavin ehdoin: 1. Kaikki nestesäiliöt tulee merkitä säiliön sisällön osoittavilla kilvillä sekä kemikaalien vaaraominaisuuksia kuvaavilla varoitusmerkeillä. 2. Kohteeseen tulee varata vuodontorjuntaan soveltuvaa välineistöä ja imeytysainetta pienempiä vuotoja varten. Bensiinin imeyttämiseen käytettävän aineen tulee olla palamatonta (esim. Absol, Imuhirmu, Sorbix). Tällä hetkellä käytössä on imeytysturvetta. 3. Öljynerottimien sulut ja pumpun pysäytys ja sijainti tulee opastaa tontilla selkeästi. Öljynerottimien ja sulkuventtiilikaivon kansien tunnusväri on keltainen. Sulkuventtiilin asennosta tulee olla selkeät merkinnät. Öljynerottimien ja pumpun sijaintikilpi sijoitetaan helposti havaittavaan paikkaan, jotta kaivot ovat löydettävissä myös talvella.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Ympäristölautakunta Sivu 23 / Romuautojen bensiininkeräysjärjestelmä tulee maadoittaa. 5. Tontille sijoitettavan palokuorman (palavat jätteet) määrää ei koroteta merkittävästi. 6. Lyijyakuille varattavan alueen katos rakennetaan palamattomista materiaaleista voimaan tulleessa VNa vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012) 77 :ssä velvoitetaan toiminnanharjoittajaa järjestämään torjuntaan (sammuttamiseen) käytetyn veden talteenottojärjestelmä, jos veden mukana maaperään, vesistöön tai viemäriin voi päästä kemikaaleja sellaisia määriä, että niistä voi aiheutua haittaa. Asetuksen siirtymäsäännösten mukaan selvitys tai suunnitelma toteutusaikatauluineen aiotuista toimenpiteistä on laadittava mennessä ennen asetuksen voimaan-tuloa aloittaneisiin laitoksiin. Pelastuslaitoksen lausunnossa käsitellyt asiat ovat tärkeitä mm. onnettomuuksien johdosta aiheutuvien päästöjen ehkäisemiseksi. Lautakunta katsoo, että ympäristöluvassa on tarkoituksenmukaista antaa pelastuslaitoksen lausunnon kohdan 3 mukainen määräys koskien mm. öljynerottimien sulkujen löydettävyyttä ja käytettävyyttä. Vesistöön pääsevistä sammutusvesistä voi olla haittaa eliöille Espoonjoessa ja Espoonlahdessa. Aluehallintovirasto arvioi missä määrin ympäristöluvassa sammutusvesien talteenotosta on syytä määrätä, kun otetaan huomioon yllä mainittu asetus ja sen valvonta. Lautakunta ehdottaa, että hakemusta täydennetään arviolla sammutusvesien mukana kulkeutuvien aineiden aiheuttamasta riskistä ympäristölle sekä selvityksellä sammutusvesien nykyisestä talteenottojärjestelmästä ja sen riittävyydestä. Kaavoitus, tontin aidan korottaminen Espoon kaupungin asemakaavayksiköltä saadun tiedon mukaan asemakaava ei aseta estettä toiminnalle. Toiminnassa on kuitenkin huomioitava asemakaavamääräys, jonka mukaan aluetta ei saa aitaamatta käyttää avoimena varastoalueena. Kaavan tavoitteena on, että varastokäyttö ei näy tontin ulkopuolelle. Espoon ympäristökeskus on tarkastuksellaan havainnut romua ja sekalaista jätettä tontin eteläpäässä selvästi aitaa korkeammassa kasassa. Jätettä oli joutunut viereiseen puistoon ja sen ojaan. Tarkastuksen jälkeen Uudenmaan ELY-keskus on katsonut, että romujen leviäminen aidan toiselle puolelle pitää estää. Romu Keinänen Oy on selvityksessään kertonut toimenpiteistä roskaantumisen ehkäisemiseksi. Romu Keinänen Oy tarkkailee toimintaa ja kasan valumareuna pysyy aidan korkeuden tasalla. Jos ongelmaan ei saada

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Ympäristölautakunta Sivu 24 / 40 ratkaisua, Romu Keinänen Oy ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin tukimuurin korottamiseksi. Ympäristölautakunta katsoo, että jätettä ei saa joutua aidan vastakkaiselle puolelle. Jos varastointia jatketaan aidan vieressä, niin pelkästään jätteen leviämisen estämiseksi aidan korottaminen on todennäköisesti tarpeen. Korotettu aita toimii lisäksi meluesteenä. Lautakunta tiedottaa, että aitaamisessa huomioitavista asioista ja toimenpideluvan hakemisesta on määrätty Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 19 ja 21 :ssä. Romu Keinänen Oy:n tulee hakea toimenpidelupa aidan korottamiselle Espoon kaupungin rakennusvalvontakeskukselta. Maanvuokrasopimus Kiinteistön omistaa Espoon kaupunki. Romu Keinänen Oy on vuokralainen. Vuokra aika on 30 vuotta päättyen Maanvuokrasopimuksen mukaan vuokralaisen tulee mm. huolehtia siitä, että hänellä on kaikki toimintansa edellyttämät viranomaisluvat ja että hän noudattaa lainsäädännön ja viranomaisen mahdollisesti asettamia vaatimuksia ja määräyksiä. Vuokramiehen tulee huolehtia siitä, että vuokra-alue ei saastu. Jos alue on saastunut vuokra-aikana, vuokramies on velvollinen huolehtimaan alueen puhdistamisesta siten kuin ympäristönsuojelulain 12 luvussa säädetään. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lausuntopyyntö Romu Keinänen Oy on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen, joka koskee romunkäsittelylaitoksen ympäristöluvan tarkistamista ja toiminnan muuttamista. Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 101 mukaisen hakemuksen toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Laitos sijaitsee Vanttilassa, kiinteistöllä osoitteessa Mänkimiehentie 13 (kuva 1.) Kiinteistön omistaa Espoon kaupunki. Romu Keinänen Oy on vuokralainen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Espoon kaupungin ja Espoon kaupungin ympäristöviranomaisen lausuntoa hakemuksesta. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 :n nojalla Espoon ympäristölautakunta antaa kaupunginhallituksen puolesta lausunnon. Määräaika lausunnon annolle on Lausuntoa on pyydetty myös Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Ympäristölautakunta Sivu 25 / 40 Kuva 1. Romu Keinänen Oy:n romunkäsittelylaitoksen sijainti osoitteessa Mänkimiehentie 13. Luvat ja toiminta kiinteistöllä Laitoksella on Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa No YS 334, dnro UUS-2005-Y Päätös koski toiminnan olennaista muuttamista. Uudenmaan ympäristökeskus on lisäksi kirjeillään (No YS 1318) ja (No YS 1565) hyväksynyt akkujen ja öljynsuodattimien vastaanottamisen, dnro UUS 2005-Y Tominnalla on aikaisemmin ollut Espoon ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa. Espoon ympäristölautakunta on lisäksi myöntänyt ympäristöluvan lentotuhkan sijoittamiselle maanrakennuskäyttöön tontilla. Vuoden 2006 ympäristölupapäätös on luettavissa osoitteessa osoitteesta > Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi > Luvat, ilmoitukset ja rekisteröinti > Ympäristölupa > Ympäristölupapäätokset ennen vuotta 2010 > 2006 / Entiset ympäristökeskukset / Uusimaa > ympäristölupapäätökset 2006 > No YS 334.pdf. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan Romu Keinänen Oy saa käsitellä ja välivarastoida metalliromua, romuajoneuvoja ja sähkö- ja elektroniikkaromua (SE-romu) yhteensä noin tonnia vuodessa.. Lupaan haetaan muutosta niin, että vastaanotettavien jätteiden kokonaismääräksi tulee tonnia vuodessa. Sekapelllin vastaanottomäärä nousee tonnia, SE-romun määrä 400 tonnia, ja akkujen määrä tonnia vuodessa. Lisäksi betonijätettä aletaan ottamaan vastaan 50 tonnia ja rakennussekajätettä 100 tonnia vuodessa. Lupaan haetaan muutosta niin, että pelkän välivarastoinnin sijaan SEromua esikäsitellään hallissa purkamalla. Muuntajat vastaanotetaan

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Ympäristölautakunta Sivu 26 / 40 uudella betonipohjaisella varastointikentällä. Muuntajista poistetaan hallissa öljyt ja muuntajien osat puretaan erilleen toisistaan. Suurimmaksi kerralla varastoitavaksi jätteiden määräksi esitetään yhteensä tonnia nykyisen noin tonnin sijasta. Voimassaolevan ympäristöluvan mukaan romuajoneuvoja saa käsitellä hallissa enintään kpl vuodessa poistamalla nesteet, akut ja renkaat. Tähän ei haeta muutosta. Voimassaolevan ympäristöluvan mukaan laitos saa toimia arkipäivisin klo ja lauantaisin klo pois lukien arkipyhät. Toimintaa on luvan selostusosan mukaan normaalisti arkipäivisin klo Toiminta-aikoihin haetaan lupaa niin, että laitos toimisi normaalisti arkipäivisin ja tarvittaessa arkisin klo Lauantain toiminta-aikaan ei tule muutosta. Hakemuksen mukaan ilmapäästöt ovat pieniä. Ilmapäästöjä aiheutuu metalliromun käsittelystä, polttoleikkauksesta sekä ajoneuvojen ja työkoneiden pakokaasuista. Meluhaittaa aiheutuu hakemuksen mukaan vähäisessä määrin. Eniten melua muodostuu metalliromun lastauksesta ja kippaamisesta, metallien lajittelusta ja leikkaamisesta sekä liikenteestä. Laitoksen aiheuttamalle melulle lähimmälle asuinalueelle on ympäristöluvassa annettu valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) mukaiset melurajat päivällä ja yöllä. Öljynerottimien kautta ojiin johdettuja hulevesiä tarkkaillaan. Hakemuksessa kerrotun mukaan niiden laatu on ollut hyvä. Ajoittain joidenkin raskasmetallien tai VOC-yhdisteiden pitoisuudet ovat ylittäneet HC 50 -arvot (hazardous concentration), jotka kuvaavat pitoisuutta, joka voi aiheuttaa vaikutuksia 50 % vesieliöistä. Hakemuksessa on huomioitu se, että vesi kulkee avo-ojien kautta 570 m etäisyydellä olevaan Espoonjokeen ja edelleen 1,9 km etäisyydelle Espoonlahteen Natura suojelualueelle. Espoon ympäristökeskuksen havainnon mukaan laskuoja on osin puromainen ja kulkee viimeiset 150 m sadevesiviemärissä. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinna

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 56 Ympäristölautakunta Sivu 27 / / / Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Circulation Oy:n ympäristölupahakemuksesta, siirtokuormausasema, Arinatie 13, Helsinki (dnro ESAVI/175/04.08/2013) Valmistelijat / lisätiedot: Tommi Paavilainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Espoon ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Circulation Oy:n ympäristölupahakemuksesta dnro ESAVI/175/04.08/2013. Lautakunta antaa samalla lausunnon Espoon kaupunginhallituksen puolesta: Siirtokuormausasemaa lähimmät Espoon puoleiset asuinkiinteistöt sijaitsevat 200 m etäisyydellä lounaassa erillispientalojen alueella. Lautakunta katsoo, että laitoksesta aiheutuva melu alueella ei ulkona saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) annettuja melutasoja 55 db L Aeq päivällä eikä 50 db L Aeq ennen klo 7:ää. Työkoneista aiheutuva melu ja sen leviäminen ympäristöön on hakemuksessa esitetty puutteellisesti. Lautakunta ehdottaa, että melutaso häiriintyvissä kohteissa arvioidaan hakemuksessa esitettyä tarkemmin ja tarvittaessa mittauksin. Hakemuksen mukaan pölyävä toiminta tapahtuu kevytrakenteisessa hallissa. Hakemuksesta ei ilmene, onko hallissa isoja jatkuvasti auki pidettäviä ovia tai avointa seinää. Lautakunta katsoo, että toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa. On varmistettava, että laitokselle ei oteta vastaan asbestia sisältäviä jätteitä. Henkilökunnan on oltava koulutettuja tunnistamaan asbestilevyjen lisäksi muut mahdolliset asbestilähteet. Karttatarkastelun mukaan laitoksen hulevedet laskevat Helsingissä Laajalahden pohjoisosaan Iso-Huopalahteen 150 m etäisyydellä Espoon kaupungin rajasta. Iso-Huopalahden Espoon puoleinen osa on merkitty Etelä-Espoon yleiskaavassa suojelualueeksi (S). Iso-Huopalahti on paikallisesti merkittävä kosteikkoalue. Kosteikolla on merkitystä pesimälinnuston lisäksi muuttolintujen levähdyspaikkana. Iso- Huopalahdesta lounaaseen, kilometrin etäisyydellä Espoossa, sijaitsee Laajalahden luonnonsuojelualue. Se kuuluu Natura verkostoon. Matala, avara ja ruovikkoinen Laajalahti on linnustoltaan kansainvälisesti arvokas. Matalaan Laajalahteen joutuvista sammutusvesistä voi olla haittaa eliöstölle. Lautakunta ehdottaa, että hakemusta täydennetään selvityksellä hulevesien kulkureitistä mereen asti ja selvityksellä sammutusvesien keräilyjärjestelmän kapasiteetista. Lautakunta katsoo, että nesteiden

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 56 Ympäristölautakunta Sivu 28 / 40 pääsy maastoon tai sadevesiviemäriin on onnettomuustilanteiden kuten säiliövuodon yhteydessä estettävä esim. sulkuventtiilillä. Sulun on oltava nopeasti löydettävissä ja käyttökunnossa myös talvisin. Maastoon tai sadevesiviemäriin johdettavan veden mineraaliöljypitoisuus saa olla korkeintaan 5 mg/l. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lausuntopyyntö Circulation Oy on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen, joka koskee siirtokuormausaseman toimintaa Helsingin Pitäjänmäessä, kiinteistöllä osoitteessa Arinatie 13 (kuva 1.) Toiminnalle haetaan ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Espoon kaupungin ja Espoon kaupungin ympäristöviranomaisen lausuntoa hakemuksesta. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 :n nojalla Espoon ympäristölautakunta antaa kaupunginhallituksen puolesta lausunnon. Määräaika lausunnon annolle on Lausuntoa on pyydetty myös Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta. Kuva 1. Circulation Oy:n siirtokuormausasema, Arinatie 13, Helsinki.