KAAVOITUSKATSAUS 2015 KAAVOITUSOHJELMA

Transkriptio

1 Merijärven kunta Kunnantie 1, MERIJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2015 KAAVOITUSOHJELMA Hyväksytty kunnanhallituksessa ja valtuustossa

2 MERIJÄRVEN KUNTA Merijärvellä on asukkaita noin Tavoitteena on maankäytön suunnittelun osalta panostaa asukkaiden viihtyvyyteen ja kuntakeskustan kehittämiseen. YLEISTÄ KAAVOITUSKATSAUKSESTA Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia Kaavoituskatsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoituksesta omalla alueellaan. ELY-keskusten tehtävänä on kuntakaavoituksen ohjaus. Ohjausmuotoja ovat mm. vuosittain järjestettävät kehittämiskeskustelut sekä yksittäisiä kaavoja koskevat viranomaisneuvottelut. Yhteyshenkilöt kaava-asioihin liittyen: Kunnanjohtaja Kari Jokela Tekninen johtaja Tuomo Perälä Aluearkkitehti Aleksiina Paakki

3 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN TASOT JA KAAVAPROSESSI Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kuntien kaavoitusta lähinnä maakuntakaavojen välityksellä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus on valmisteltavana. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. toimiva aluerakenne, 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, 5. Helsingin seudun erityiskysymykset sekä 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Maakuntakaava MRL Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja se ohjaa muuta alueiden käytön suunnittelua. Maakuntakaavassa osoitetaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet. Kaavan vireilletulo MRL 63, MRA 30 Yleiskaava MRL Yleiskaava ohjaa kunnan maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti ja pitkäjänteisesti. Se voi käsittää koko kunnan tai osan siitä, jolloin nimitykset ovat vastaavasti yleiskaava tai osayleiskaava. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan ohjatakseen laajemman alueen rakennetta ja toimintojen yhteensovittamista. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Asemakaava MRL 50-61, ranta-asemakaava MRL Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, jonka laatija on kunta. Asemakaavojen hyväksyjä on kunnanvaltuusto. Kuntien tulee laatia asemakaavoja kunnan kehityksen ja maankäytön ohjaustarpeen mukaan. Asemakaavojen ajanmukaisuutta on seurattava ja uusittava niitä kehitystarpeitten mukaisesti. Vesistön rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Ranta-asemakaavoja laaditaan pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi. Ranta-asemakaava-ehdotuksen voi laatia myös maanomistaja. Asemakaavojen tulee luoda edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen saatavuus ja liikenteen järjestäminen on otettava huomioon. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavilla alueilla tai niiden lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Osallistumis- ja arviointi-suunnitelma (OAS) MRL 63 Kaavan valmistelu MRL 62, MRA 30 Kaavaehdotus MRL 65, MRA 27 Muistutusten ja lausuntojen käsittely Kaavan hyväksyminen MRL 52 Kaavan voimaantulo MRA 93 POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA 3

4 Merijärven kunnan alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, jonka laatimisesta vastaa Pohjois-Pohjanmaan liitto. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan liiton laatiman maakuntakaavan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan kokonaisuudistaminen on aloitettu vuonna 2010, ja ensimmäinen vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Kaava vaatii vielä ympäristöministeriön vahvistamispäätöksen saadakseen lainvoiman. Maakuntakaavan 2. vaiheen selvitysten laatiminen on aloitettu ja maaliskuussa 2015 päätetään kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Voimassa oleva maakuntakaava Ote maakuntakaavakartasta Merijärven kunnan osalta ( ). Merijärven keskusta on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta, jonka yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee mm. edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Pyhäjokilaakso on maaseudun kehittämisen kohdealuetta, jonka yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen erityisesti lohikannan elvytysohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle tulee määritellä. Kirkkoympäristö, Kalaputaan kylä ja Talusperä ovat maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Uudessa valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen luettelossa (RKY 2009) on mainittu enää Kalaputaan kylä. Pyhänkosken kylä on kyläkeskuksen aluetta, jonka yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen ja hyvien peltoalueiden säilyttämiseen maatalouskäytössä. Uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittamaan palvelujen kannalta edullisesti. Maakuntakaavassa on esitetty myös moottorikelkkailureitti ja ohjeellinen 400 kv:n pääsähköjohto. Ristivuoren alue on seudullisesti merkittävä virkistys- 4

5 kohde. Merijärvellä sijaitsee myös valtakunnallisesti arvokas muinaismuistokohde ja useita muita muinaismuistokohteita. Pyhäjoen jokilaaksovyöhykettä koskee myös viheryhteystarpeen merkintä, johon sisältyy sekä olemassa olevia että kehitettäviä ulkoilu-, pyöräily-, melonta- ym. reittejä. Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata virkistysalueiden ja reittien seudullinen jatkuvuus ja kehittäminen sekä liittyminen virkistyskeskuksiin, suojelualueisiin ja kulttuuriympäristöihin. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamisessa 1. vaihemaakuntakaavassa tarkasteltiin energiantuotantoa ja siirtoa, kaupan palvelurakennetta ja aluerakennetta sekä taajamia, luonnonympäristöä sekä liikennejärjestelmiä ja logistiikkaa. Ote Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa Merijärven taajama on esitetty taajamatoimintojen alueena (A). Taajamasta on osoitettu pääsähköjohdon yhteystarve Fingridin pääsähköjohtoon. Merijärven koillisosiin Aittonevalle sekä keskustaajaman eteläpuolelle Jahtavisnevalle on osoitettu turvetuotantoalueita (EO-tu). Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoalueita, joilla on turpeen ottotoimintaa tai joilla on voimassa oleva ympäristölupa turvetuotantoa varten. Turvetuotantoon soveltuvia alueita (tu-1 alueet) on osoitettu Ylipään-Kalaputaan alueelle. Merijärven itäosiin on osoitettu osittain Oulaisten kunnan puolelle ulottuva tuulivoimaloiden alue Äijönneva-Saariperä. Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisten tuulivoimala-alueiden rakentamiseen. Alueella ei ole voimassa MRL 33 mukaista rakentamisrajoitusta. Merijärvelle on osoitettu myös luonnonsuojelualue (SL). MERIJÄRVEN YLEISKAAVAT 5

6 Pyhänkosken osayleiskaavojen yhdistelmä Pyhänkosken osayleiskaava Merijärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt Pyhänkosken osayleiskaavan Kaava on saanut lainvoiman. Pyhänkosken osayleiskaavan muutos ja laajennus on hyväksytty valtuustossa Kaava on lainvoimainen. Yleiskaavassa on osoitettu seitsemän tuulivoimalan puisto Ristivuorelle. Ristivuorelle on rakennettu kuusi tuulivoimalaa. Kirkonseudun osayleiskaava Merijärven keskustaa koskeva Kirkonseudun osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa Yleiskaava on laadittu vanhan rakennuslain aikaan ja se on ohjeellinen, koska sitä ei ole alistettu vahvistettavaksi. MERIJÄRVEN ASEMAKAAVAT 6

7 Merijärven ajantasa-asemakaavakartta Merijärven keskustan ajantasa-asemakaavan vahvistumisajankohdat 1981 Merijärven kirkonkylän ensimmäinen asemakaava on vahvistettu Siihen on tehty myöhemmin seuraavat muutokset ja laajennukset: 1987 vahvistui vanhainkodin (korttelit 101, 103) asemakaava 1988 vahvistui Aliinintien, Mäkitien ja Seurantien (korttelit , ) asemakaava 2000 vahvistui koulukeskuksen (korttelit ) asemakaava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätöksellä 2002 hyväksyttiin (valtuusto) Peurasaaren asemakaava 2007 hyväksyttiin (valtuusto) kuivaamon alueen asemakaava 2008 hyväksyttiin (valtuusto) lämpökeskuksen asemakaava 2012 hyväksyttiin (valtuusto) keskustan asemakaavan muutos AJANTASAISUUS 7

8 Asemakaavojen ajantasaisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 60 :n mukaan kunnan tehtävänä on seurata asemakaavojen ajantasaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Pykälässä määritellään, että kunnan tulee arvioida kunkin asemakaavan ajantasaisuus viiden vuoden välein. Yli 13 vuotta vanhan kaavan alueella ei saa myöntää rakennuslupaa uuden, alueiden käytön tai ympäristönkuvan kannalta merkittävän rakennuksen rakentamiseksi, jos kaavan ajantasaisuutta ei ole arvioitu, ja jos kaava on merkittäviltä osin jäänyt rakentumatta. Rakennustarkastaja arvioi asemakaavojen ajantasaisuuden uusien rakennushankkeiden yhteydessä. Mikäli asemakaava todetaan arvioinnissa vanhentuneeksi, sen alueella ei saa myöntää rakennuslupaa ennen kaavan muuttamista (MRL61 ). Päätöksen asemakaavan ajantasaisuudesta tekee kunnanvaltuusto. Asemakaavat keskustan osalta ovat ajantasaiset ja kunnan tavoitteiden mukaiset. Kirkonkylän asemakaavan ajantasaisuus Keskustan alkuperäinen asemakaava on vahvistettu Sen jälkeen kaavaan on tehty muutoksia ja laajennuksia, joista viimeisin on keskustan asemakaavamuutos vuodelta Tiivis keskustan asemakaava-alue on toteutunut ennen vuotta 2000 vahvistuneiden kaavojen osalta kokonaan. Kaavamerkinnät vastaavat tonttien käyttötarkoitusta ja ovat rakentuneet. Asemakaavat ovat ajantasaiset. Rakentamattomat alueet sijoittuvat vuoden 2000 jälkeen kaavoitetuille alueille. Ne toteutuvat asuin-, pientalo- ja rivitalotonttien osalta kysynnän mukaisesti. Rakentamattomia tontteja on yhteensä 30 8

9 kpl, joista omakotitalotontteja on 26, asuinliikerakennusten tontteja yksi ja rivitalotontteja kolme. Kunnan tonttivaranto keskustassa on hyvä. Merijärven keskustan rakentamattomat tontit Kaavan laatimisen tekniset edellytykset Keskustan numeerinen pohjakartta on ajantasaistettu vuonna Merijärven rekisterikarttana käytetään pääosin maanmittauslaitoksen raja-aineistoa. Rekisterikarttaa tarkistetaan ajankohtaisten hankkeiden yhteydessä tarpeen mukaan. Kirkonseudun ajantasa-asemakaavakartta on valmistunut Samassa yhteydessä on laadittu karttaesitys asemakaavojen vahvistumisajoista. Kunnan kaavakartat ja muu kaavamateriaali on koottu ja järjestetty loogiseksi kokonaisuudeksi syksyllä Kunnan maaomaisuuskartta-aineiston laatiminen on kesken. Tämän jälkeen on tarkoitus hakea kunnan kiinteistöihin lainhuudon selvennys. Tämä helpottaa kunnan maanomaisuuden hallintaa ja hyödyntämistä. Kunnan omistamat rakentamattomat tontit keskustassa on markkinoituna kunnan kotisivuilla internetissä. 9

10 YLEISKAAVOITUS Keskustaajaman osayleiskaava 2030 Osayleiskaavarajaus vihreällä Kirkonseudun osayleiskaava on hyväksytty vuonna Tavoitteena on tarkastella osayleiskaavaa keskustan osalta sekä laajentaa kaava-aluetta käsittämään Lahdenlammen, Keltamaan ja Salonniemen alueet. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä luodaan visio siitä, miten Merijärven kunta tulevaisuudessa profiloituu. Kaava laaditaan oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi. Kaavoitus käynnistyy vuonna 2018 kaavan laatijan kilpailuttamisella. Tavoitteellisesti osayleiskaavaselvitykset laaditaan vuonna 2018 ja kaavasuunnittelu ajoittuu vuodelle ASEMAKAAVOITUS Asemakaavoituksen osalta ei tällä hetkellä ole kaavamuutos tai laajennustarpeita kaavoitusohjelmakaudelle Keskustan asemakaavan toteuttamiseksi ja keskusta-alueen viihtyvyy- 10

11 den lisäämiseksi keskusta-alueen toteuttaminen on haluttu nostaa kaavoitusohjelmassa esille omana hankkeenaan. Keskustan kehittäminen Merijärven kunnan keskeisimpänä maankäytön kehittämistavoitteena on keskusta-alueen kehittäminen. Tavoitteena on muodostaa keskustasta vetovoimainen ja viihtyisä kaikkien kuntalaisten yhteinen aktiivinen keskusta. Keskustan aktivoimisella tavoitellaan keskustan elävöitymistä ja kunnan omistamien asuinpientalo- ja rivitalotonttien toteutumista keskustassa. Tontit sijoittuvat alueelle, johon on kunnallistekniikka toteutettu ja jonka lähellä sijaitsevat kaupalliset ja kunnalliset palvelut. Keskustan liikennealueelle on tehty toimenpidesuunnitelma 2000-luvun alussa. Keskustaan on toteutettu lasten leikkipuisto vuonna Liikenneturvallisuussuunnitelman (2013) laatimisen jälkeen liikenneturvallisuutta on parannettu toteuttamalla reittiyhteyksiä ja liikennejärjestelyjä alakoululle vuonna Kunnan omistamia lähivirkistysalueita on siistitty pusikoista ja harvennettu. Työtä tehdään vuosittain. Keväällä 2014 on pohdittu keskustan kehittämisen tavoitteita, joiden pohjalta on kesällä 2014 laadittu kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelma koostuu suunnitelmapohdinnasta ja yleissuunnitelmasta. Yleissuunnitelmassa on esitetty 2000-luvun alussa laadittuun toimenpidesuunnitelmaan kohdistuvat muutostarpeet. Kehittämissuunnitelmasta on keskusteltu kehittämistoimikunnassa maaliskuussa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Liikenne- vastuualue tilaa liikennesuunnittelijalta Vanhatien hankekortin, jossa esitetään kehittämistoimenpiteet liikennealueelle. Hankekorttia on työstetty loppuvuodesta 2014 ja alkuvuodesta Sitä varten on laadittu erilaisia suunnitelmavaihtoehtoja. Lopullisessa kohdekortissa, joka valmistuu maaliskuussa 2015, esitetään toteutusratkaisu tiealueen liikennejärjestelyjen osalta. Samassa yhteydessä arvioidaan toteuttamisen kustannuksia. Kustannusarvioita tehdään kaksi. Arviot poikkeavat toisistaan materiaalivalintojen osalta. Kustannusten jakamisesta keskustellaan erikseen. Projektin osalta edetään vuonna 2015 seuraavasti: - Periaatteellinen sopiminen kustannusjaosta POPELY:n ja kunnan välillä - Yritysten osallistaminen keskustakehittämiseen - Kuntalaisten ja yhdistysten osallistaminen keskustan elävöittämiseen (aittojen siirtäminen) - Hankkeen vaiheistaminen - Tiesuunnitelman laatiminen Kehittämissuunnitelma ja karttaesitys (2014), jossa on toimenpidesuunnitelmaan esitetyt muutokset. 11

12 Keskustan yksityiskohtaisemman kehittämisen alue Keskustan yksityiskohtaisemman kehittämisen alue Vanhatien katunäkymiä 12