KAAVOITUS- KATSAUS 2017 Merijärven kunnan kaavoitusohjelma vuosille

Transkriptio

1 KAAVOITUS- KATSAUS 2017 Merijärven kunnan kaavoitusohjelma vuosille Maalaus: Marisa Tofferi

2 Merijärven kunta Kunnantie Merijärvi p fax merijarven.kunta@merijarvi.fi Kaavoituskatsaus 2017, Merijärven kunnan kaavoitusohjelma vuosille Kunnanhallitus x.xx.xxxx xx Valtuusto x.xx.xxxx xx Yhteyshenkilöt Kari Jokela Esa Linnala Mikko Alin Merijärven kunnan alue vuonna

3 Sisällys Kaavoituskatsaus Kaavaprosessi 4 Maakuntakaavat 6 Yleiskaavoitus 8 Asemakaavoitus 10 Kaavoituskatsauksessa kerrotaan olennaisimmat asiat Merijärven kunnan kaavoitustilanteesta ja esitetään kaavoitusohjelma tuleville vuosille Lisäksi kerromme, miten kaavoitusta ohjataan ja miten siihen osallistutaan. Kaavoituskatsaus tulee laatia vähintään kerran vuodessa, ja siinä esitetään kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaava-asiat, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaava-asiat selostetaan lyhyesti ja kerrotaan niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muu toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoitusta ja rakentamista säätelevät maankäyttö ja rakennuslaki eli MRL sekä maankäyttö- ja rakennusasetus eli MRA. Maankäyttö ja rakennuslain 7 :ssä on säädetty kaavoituskatsauksen laatimisvelvoitteesta. Vuonna 2017 Merijärvellä on asukkaita noin Tavoitteena on maankäytön suunnittelun osalta panostaa asukkaiden viihtyvyyteen ja kuntakeskustan kehittämiseen. 3

4 Kaavaprosessi Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset maankäyttötavoitteet ohjaavat kuntien kaavoitusta lähinnä maakuntakaavojen välityksellä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus on valmisteltavana. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Ympäristöministeriö on käynnistänyt tavoitteiden uudistamisen vuonna Lisätietoa valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelusta Maakuntakaava MRL Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja se ohjaa muuta alueiden käytön suunnittelua. Maakuntakaavassa osoitetaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet. Yleiskaava MRL Yleiskaava ohjaa kunnan maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti ja pitkäjänteisesti. Se voi käsittää koko kunnan tai osan siitä, jolloin nimitykset ovat vastaavasti yleiskaava tai osayleiskaava. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan ohjatakseen laajemman alueen rakennetta ja toimintojen yhteensovittamista. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Asemakaava MRL ja Ranta-asemakaava MRL Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, jonka laatija on kunta. Asemakaavojen hyväksyjä on kunnanvaltuusto. Kuntien tulee laatia asemakaavoja kunnan kehityksen ja maankäytön ohjaustarpeen mukaan. Asemakaavojen ajanmukaisuutta on seurattava ja uusittava niitä kehitystarpeitten mukaisesti. 4

5 Vesistön rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Ranta-asemakaavoja laaditaan pääasiassa lomaasutuksen järjestämiseksi. Ranta-asemakaavaehdotuksen voi laatia myös maanomistaja. Asemakaavojen tulee luoda edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen saatavuus ja liikenteen järjestäminen on otettava huomioon. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavilla alueilla tai niiden lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Osallistuminen kaavoitukseen Kunta tai maanomistaja voi tehdä aloitteen alueen kaavoittamisesta. Kunnanhallitus arvioi kaavan tarpeellisuuden ja sen päätöksellä kaavasuunnittelu voi alkaa. Kunta ilmoittaa kaavan vireilletulosta. Kaavasuunnittelu aloitetaan laatimalla osallistumis ja arviointikaava (OAS), jossa kerrotaan osallistumisen tavoista. Jos kyseessä on merkittävä tai laaja-alainen kaava, voidaan järjestää työpajoja tai julkinen yleisötilaisuus, joissa pohditaan kaavan tavoitteita ja ratkaisuja yhdessä. Yhteistyön ja selvitysten avulla kaavoittaja laatii kaavaluonnoksen, jossa kuvataan alustavasti rakentamisen määrä ja sijoittelu. Luonnos asetetaan julkisesti nähtäville, jolloin osallinen voi esittää kehitysideansa ja mielipiteensä sen sisällöstä kirjallisesti tai suullisesti. Aloite OAS Nähtävillä Kaavaluonnos Nähtävillä Kaavaehdotus Nähtävillä Kaavaehdotukseksi kutsutaan viimeisteltyä versiota, jonka nähtävillä ollessa osallinen voi jättää kirjallisen muistutuksen. Muistutuksista ja viranomaisilta pyydetyistä lausunnoista laaditaan yhteenvedot ja vastineet, joissa kerrotaan, onko kaavaehdotusta on tarpeen tarkistaa ja missä suhteessa. Lainvoimainen kaava Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen ja valitusaika alkaa. Kaava tulee voimaan valitusajan jälkeen julkaistavalla kuulutuksella, jos hyväksymispäätöksestä ei ole valitettu. Lisätietoa osallistumisesta valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelusta 5

6 Maakuntakaavat Merijärven kunnan alueella on voimassa Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava, jonka laatimisesta vastaa Pohjois-Pohjanmaan liitto. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan liiton laatiman maakuntakaavan Maakuntakaavan kokonaisuudistaminen on käynnistynyt ja etenee vaihekaavana. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava sai lainvoiman ja 2. vaihekaava on kuulutettu voimaantulleeksi Kolmannen vaihekaavan laatiminen on aloitettu. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ajantasainen yhdistelmäkartta on nähtävissä Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Merijärven keskusta on vuonna 2005 vahvistetussa maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A), jonka yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee mm. edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Ristivuoren alue on seudullisesti merkittävä virkistyskohde. Merijärvellä sijaitsee myös valtakunnallisesti arvokas muinaismuistokohde ja useita muita muinaismuistokohteita. Pyhäjoen jokilaaksovyöhykettä koskee myös viheryhteystarpeen merkintä, johon sisältyy sekä olemassa olevia että kehitettäviä ulkoilu-, pyöräily- ja melonta- ym. reittejä. Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata virkistysalueiden ja reittien seudullinen jatkuvuus ja kehittäminen sekä liittyminen virkistyskeskuksiin, suojelualueisiin ja kulttuuriympäristöihin. 1. vaihemaakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamisessa 1. vaihemaakuntakaavassa tarkasteltiin energiantuotantoa ja siirtoa, kaupan palvelurakennetta ja aluerakennetta sekä taajamia, luonnonympäristöä sekä liikennejärjestelmiä ja logistiikkaa. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa Merijärven taajama on taajamatoimintojen alueena (A). Taajamasta on osoitettu pääsähköjohdon yhteystarve Fingridin pääsähköjohtoon. Merijärven koillisosiin Aittonevalle sekä keskustaajaman eteläpuolelle Jahtavisnevalle on osoitettu turvetuotantoalueita (EO-tu). Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoalueita, joilla on turpeen ottotoimintaa tai joilla on voimassa oleva ympäristölupa turvetuotantoa varten. Turvetuotantoon soveltuvia alueita (tu-1 alueet) on osoitettu Ylipään- Kalaputaan alueelle. Merijärven itäosiin on osoitettu osittain Oulaisten kunnan puolelle ulottuva tuulivoimaloiden alue Äijönneva-Saariperä. Merkinnällä osoitetaan maaalueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisten tuulivoimala-alueiden rakentamiseen. Alueella ei ole voimassa MRL 33 mukaista rakentamisrajoitusta. Merijärvelle on osoitettu myös luonnonsuojelualue (SL). 2. vaihemaakuntakaava 2. vaihemaakuntakaava käsittelee kulttuuriympäristöä, maaseudun asutusrakennetta, virkistystä ja matkailua sekä jätteenkäsittelyä. Kalaputaan kylä on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä. Pyhäkosken kylä on osoitettu kyläksi merkinnällä, jolla osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka ovat toimintapohjaltaan vahvoja, aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeitä tai sijaitsevat taajaman läheisyydessä. Pyhäjokilaakso on maaseudun kehittämisen kohdealuetta, jonka yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota Pyhäjoen vedenlaadun parantamiseen Kaavassa on esitetty myös moottorikelkkailureitti sekä moottorikelkkailun yhteystarve kunnan alueelle. Vuonna 2005 vahvistuneet kaavamerkinnät ovat osin kumoutuneet 2. vaihemaakuntakaavan merkinnöillä. 6

7 Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavakartasta Merijärven kunnan osalta (2005). Ote Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta (2015). Ote Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta (2017). 7

8 Yleiskaavoitus Merijärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt Pyhänkosken osayleiskaavan Kaava on saanut lainvoiman. Pyhänkosken osayleiskaavan muutos ja laajennus on hyväksytty valtuustossa Kaava on lainvoimainen. Yleiskaavassa on osoitettu seitsemän tuulivoimalan puisto Ristivuorelle. Ristivuorelle on rakennettu kuusi tuulivoimalaa. Merijärven keskustaa koskeva Kirkonseudun osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa Yleiskaava on laadittu vanhan rakennuslain aikaan ja se on ohjeellinen, koska sitä ei ole alistettu vahvistettavaksi. YLEISKAAVOITUS Merijärvellä on kaksi yleiskaavahanketta, jotka käynnistyvät kaavoitusohjelmakaudella KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2030 Kirkonseudun osayleiskaava on hyväksytty vuonna Tavoitteena on tarkastella osayleiskaavaa keskustan osalta sekä laajentaa kaava-aluetta käsittämään Lahdenlammen, Keltamaan ja Salonniemen alueet. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä luodaan visio siitä, miten Merijärven kunta tulevaisuudessa profiloituu. Kaava laaditaan oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi. Kaavoitus käynnistyy vuonna 2019 kaavan laatijan kilpailuttamisella. Tavoitteellisesti osayleiskaavaselvitykset laaditaan vuonna 2019 ja kaavasuunnittelu ajoittuu vuodelle KYLÄALUEIDEN OSAYLEISKAAVAT Maankäyttö- ja rakennuslakiin on esitetty muutosta, joka mahdollistaisi kyläalueilla poikkeamisen perinteisestä rantamitoituksesta laatimalla kyläaluetta koskeva yleiskaava. Lainmuutoksen voimaan tullessa voidaan tutkia, olisiko sen käyttämiselle tarvetta. 8

9 Keskustaajaman osayleiskaava Alueen rajaus vihreällä. < Viereisellä sivulla: Pyhänkosken osayleiskaava (2010). 9

10 Asemakaavoitus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 60 :n mukaan kunnan tehtävänä on seurata asemakaavojen ajantasaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Pykälässä määritellään, että kunnan tulee arvioida kunkin asemakaavan ajantasaisuus viiden vuoden välein. Yli 13 vuotta vanhan kaavan alueella ei saa myöntää rakennuslupaa uuden, alueiden käytön tai ympäristönkuvan kannalta merkittävän rakennuksen rakentamiseksi, jos kaavan ajantasaisuutta ei ole arvioitu, ja jos kaava on merkittäviltä osin jäänyt rakentumatta. Rakennustarkastaja arvioi asemakaavojen ajantasaisuuden uusien rakennushankkeiden yhteydessä. Mikäli asemakaava todetaan arvioinnissa vanhentuneeksi, sen alueella ei saa myöntää rakennuslupaa ennen kaavan muuttamista (MRL61 ). Päätöksen asemakaavan ajantasaisuudesta tekee kunnanvaltuusto. Keskustan alkuperäinen asemakaava on vuodelta Sen jälkeen kaavaan on tehty muutoksia ja laajennuksia, joista viimeisin on keskustan asemakaavamuutos vuodelta Asemakaavat keskustan osalta ovat ajantasaiset ja kunnan tavoitteiden mukaiset. ASEMAKAAVAHISTORIA Merijärven kirkonkylän ensimmäinen asemakaava vahvistettiin Vanhainkodin asemakaava vahvistettiin (korttelit 101 ja 103) Aliinintien, Mäkitien ja Seurantien asemakaava vahvistettiin (korttelit ja ) Koulukeskuksen asemakaava (korttelit ) vahvistettiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätöksellä. Peurasaaren asemakaava hyväksyttiin valtuustossa Kuivaamon alueen asemakaava hyväksyttiin Lämpökeskuksen asemakaava hyväksyttiin Keskustan asemakaavan muutos hyväksyttiin Kaavan laatimisen tekniset edellytykset Keskustan numeerinen pohjakartta on ajantasaistettu vuonna Merijärven rekisterikarttana käytetään pääosin maanmittauslaitoksen rajaaineistoa. Rekisterikarttaa tarkistetaan ajankohtaisten hankkeiden yhteydessä tarpeen mukaan. Kirkonseudun ajantasa-asemakaavakartta on valmistunut Samassa yhteydessä on laadittu karttaesitys asemakaavojen vahvistumisajoista. Kunnan kaavakartat ja muu kaavamateriaali on koottu ja järjestetty loogiseksi kokonaisuudeksi syksyllä Kunnan maaomaisuuskartta-aineisto valmistui vuoden 2016 aikana. Tämän jälkeen on tarkoitus hakea kunnan kiinteistöihin lainhuudon selvennys. Tämä helpottaa kunnan maanomaisuuden hallintaa ja hyödyntämistä. Kunnan omistamat rakentamattomat tontit keskustassa ovat markkinoituna kunnan kotisivuilla internetissä. Tonttikauppa Tiivis keskustan asemakaava-alue on toteutunut ennen vuotta 2000 vahvistuneiden kaavojen osalta kokonaan. Kaavamerkinnät vastaavat tonttien käyttötarkoitusta ja ovat rakentuneet. Rakentamattomat alueet sijoittuvat vuoden 2000 jälkeen kaavoitetuille alueille. Ne toteutuvat asuin-, pientalo- ja rivitalotonttien osalta kysynnän mukaisesti. Rakentamattomia tontteja on yhteensä 30 kpl, joista omakotitalotontteja on 26, asuinliikerakennusten tontteja yksi ja rivitalotontteja kolme. Kunnan tonttivaranto keskustassa on hyvä. Kirkonkylän asemakaava Rakentamattomat rakennuspaikat AO-kaavamerkintä AR-kaavamerkintä AL-kaavamerkintä Kunnan omistama tontti ASEMAKAAVOITUS Asemakaavoituksen osalta ei tällä hetkellä ole kaavamuutos- tai -laajennustarpeita vuodelle 2017 eikä myöskään kaavoitusohjelmakaudella

11 Merijärven ajantasa-asemakaavakartta. Voimassa olevien kaavojen vahvistumispäivämäärät. 11

12 Merijärven kunta Kunnantie MERIJÄRVI p