KAAVOITUSKATSAUS 2013

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2013 KANNONKOSKEN KUNTA Järvitie 1, Kunnanhallitus KANNONKOSKI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOITE KAAVOITUSVIRANOMAINEN JA KUNNAN YHTEYSHENKILÖT PERUSTIETOA KAAVOITUKSESTA Kaavahierarkia Kaavoitusprosessi MAAKUNTASUUNNITTELUN TILANNE Maakuntasuunnitelma Maakuntaohjelma Maakuntakaava VALMISTELTAVAT, KESKENERÄISET KAAVAHANKKEET Kurenniemen ranta-asemakaavan muutos Vuosjärven, Pudasjärven ym. rantaosayleiskaavan sekä Kivijärven rantaosayleiskaavan numeeristaminen Kolmen rantaosayleiskaavan muutos ja ranta-asemakaavojen kumoaminen Kivikon asemakaava Keskustan asemakaavan laajennus, Koirakallion asemakaava Piispalan ranta-asemakaava Kahdeksan kunnan yhteinen tuulivoimayleiskaava LÄHITULEVAISUUDEN KAAVAHANKKEET Kannonkosken keskustan yleiskaavan laadinta Kannonkosken kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen TÄRKEIMMÄT VOIMASSA OLEVAT KAAVAT Kirkonkylän osayleiskaava Kannonkosken kunnan eteläisten vesistöjen rantaosayleiskaava Vuosjärven, Pudasjärven ym. järvien rantaosayleiskaava Kivijärven rantaosayleiskaava Kirkonkylän ajantasa-asemakaava Kannen kuva on viistoilmakuva Kannonkosken kirkonkylästä vuodelta (12)

3 1 KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOITE Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti tiedottamisvelvollisuus kuntaa koskevista kaavoitushankkeista. MRL 7 : Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti mm. vireillä olevat ja vireille tulevat kaava-asiat sekä niiden käsittelyvaiheet muut päätökset ja toimet jotka vaikuttavat kunnan kaavoitustyössä maankäyttösopimukset Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. 2 KAAVOITUSVIRANOMAINEN JA KUNNAN YHTEYSHENKILÖT Kannonkosken kunnassa alueiden käytön suunnittelusta vastaa kunnanhallitus. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN LIITTYVIEN TAHOJEN YHTEYSTIETOJA Keski-Suomen ELY-keskus PL 250, Jyväskylä puh Keski-Suomen liitto Hämeenlinnan hallinto-oikeus Sepänkatu 4, Jyväskylä puh Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna p hameenlinna.hao@oikeus.fi KUNNAN YHDYSHENKILÖT KAAVOITUSASIOISSA Maakunta-, yleis- ja asemakaavat: Kunnanjohtaja Maarit Autio maarit.autio@kannonkoski.fi Kunnaninsinööri vs. Mirja Hurskainen mirja.hurskainen@kannonkoski.fi Aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen mirja.tarvainen@saarijarvi.fi Kaavavalmistelija Essi Kesämaa essi.kesamaa@saarijarvi.fi Suunnittelutarveratkaisujen valmistelu: Rakennustarkastaja Jukka Tuohimaa jukka.tuohimaa@kannonkoski.fi Poikkeamispäätösten valmistelu: Aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi 3(12)

4 3 PERUSTIETOA KAAVOITUKSESTA 3.1 Kaavahierarkia Kaikkea kaavoitusta ohjaa valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Lisätietoa tavoitteista saa ympäristöministeriön internet sivuilta osoitteesta: Maakuntaliitto laatii MAAKUNTAKAAVAN, joka tulee huomioida yleis- ja asemakaavoituksessa. Maakuntakaava on vuoden päähän ulottuva yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä sekä alue- ja yhdyskuntarakenteesta. Kunnat laativat YLEISKAAVOJA joko koko kunnan alueelle tai osalle kuntaa. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen ja se on ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Yleiskaavoja laaditaan myös pelkästään vesistöjen rantaalueille, jolloin kyseessä on ns. rantaosayleiskaava. Kunnat laativat ASEMAKAAVOJA, jotka määrittävät yksityiskohtaisesti tulevaa maankäyttöä mm. kuntien keskusta-, asunto- ja teollisuusalueilla. Asemakaavoista ns. rantaasemakaava on ainoa kaavamuoto, jonka yksityinen maanomistaja voi laadituttaa omistamalleen maa-alueelle vesistön rannalla. Rakentamista ohjaa myös kunnan laatima RAKENNUSJÄRJESTYS. 3.2 Kaavoitusprosessi Kaavoitusprosessia säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA). Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa on säädetty, kuinka vuorovaikutus osallisten kanssa tulee kaavoja laadittaessa suunnitella ja toteuttaa. Säädökset koskevat kaikkia kaavamuotoja. Kaavoituksen käynnistämisestä päätetään joko kaavoitusohjelman yhteydessä tai erillispäätöksellä kunnanhallituksessa. Kunnassa kaavan vireilletulosta tiedotetaan kuulutuksella ja samalla hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan yleisesti nähtäville. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet, hanketta varten laadittavat selvitykset sekä kaavahankkeen osalliset ja alustava aikataulu on kerrottu OAS:ssa. 4(12)

5 Kaavan vireilletulo OAS nähtäville MRL 63, MRA 30 Vireilletulosta tiedotetaan ja OAS asetetaan nähtäville. Ennen vireilletulon kuuluttamista järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ELY- keskuksessa. Kaavan valmisteluvaihe kaavaluonnos nähtäville MRL 62, MRA 30 Kaavan valmisteluaineisto asetetaan yleisesti nähtäville pääsääntöisesti 30 päivän ajaksi. Alueidenkäytön kannalta merkittävien kaavojen yhteydessä järjestetään tarvittaessa työneuvotteluja viranomaisten kanssa. Valmisteluvaiheeseen kuuluu myös erilaisten perusselvitysten laadinta. Kaavaehdotus kaavaehdotus nähtäville MRL 65, MRA 27 Kunnanhallitus päättää kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Ehdotus on tavallisesti nähtävillä vähintään 30 päivää. Kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus tehdä kirjallinen muistutus kunnanhallitukselle kaavaehdotuksesta ennen nähtävilläolon päättymistä. Muistutuksiin laaditaan vastineet. Kaavan hyväksyminen MRL 52, MRL 37 Kunnanhallitus esittää valtuustolle kaavan hyväksymistä. Mikäli valtuusto hyväksyy kaavan, valitusaika alkaa hyväksymispäätöksen nähtäville asettamisesta. Muistuttajille ilmoitetaan kaavan hyväksymisestä (MRL 67 ). Valitusviranomainen kaavan hyväksymispäätöksestä on hallinto-oikeus. Alueellinen ELY -keskus voi tehdä oikaisukehotuksen valitusajan kuluessa. Kaavan voimaantulo MRL 93 Kaava saa lainvoiman, mikäli hyväksymispäätöksestä ei ole valitettu. Kaavan voimaantulo kuulutetaan paikallislehdessä ja kunnan kotisivuilla. Kunta tiedottaa kaavahankkeen vireilletulosta, kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävilläolosta, kaavan hyväksymisestä sekä kaavan voimaantulosta kuulutuksella Viispiikkinen -lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla ( sekä tarpeen mukaan kirjeitse. Kaava-asiakirjat (OAS, kaavaluonnos ja kaavaehdotus) ovat nähtävillä Kannonkosken kunnanvirastossa, osoitteessa: Järvitie 1, Kannonkoski sekä internetissä 4 MAAKUNTASUUNNITTELUN TILANNE Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maankäyttö- ja rakennuslain (25 ) mukaan maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava. 4.1 Maakuntasuunnitelma Maakuntavaltuusto hyväksyi keväällä 2010 MRL:n perustuvan maakuntasuunnitelman 2030, joka kantaa nimeä yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Maakuntasuunnitelmasta näkyy maakunnan yleiset kehittämisen suuntaviivat pitkällä aikavälillä. Sen avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset, järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin. 5(12)

6 4.2 Maakuntaohjelma Maakuntaohjelma on neljän vuoden mittainen toimintasuunnitelma, joka perustuu maakuntasuunnitelman linjauksiin. Keski-Suomen maakuntaohjelmassa esitetyt neljä kokonaisuutta ovat: (1) menestyvä yritystoiminta, (2) osaamisella menestykseen, (3) hyvinvoiva kansalainen sekä (4) vetovoimainen toimintaympäristö. Keski-Suomen maakuntaohjelma löytyy Keski-Suomen liiton kotisivuilta. 4.3 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Maakuntakaavaan on merkitty mm. osa pohjavesialueista, valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön, suojelun ja virkistyksen kehittämisperiaatteet ja kohteet. Kaavassa Kannonkoskelle on osoitettu mm. taajamatoimintojen alue (A) ja puuteknologian kehittämisen kohdealue (pk). Kuva 1. Ote vahvistetusta maakuntakaavasta. Keski-Suomen liitolla on meneillään myös vaihemaakuntakaavojen valmistelu. Keski- Suomen maakuntakaava täydentyy ja sitä tarkistetaan vaihemaakuntakaavojen avulla. 1. vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Vaihemaakuntakaavalla osoitettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot Toisen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomessa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen. Lisäksi tavoitteena on suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelullisten arvojen turvaaminen sekä hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa kiinnitetään erityistä huomiota vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen (MRL 28 ). Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan (12)

7 3. vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Kolmas vaihemaakuntakaava käynnistettiin ja sen tavoitteena on turvata Keski- Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja samalla suojella arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös tuulivoimapuistojen alueita. Kolmas vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Neljännen vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteena on päivittää maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta). Kaavatyöhön sisältyy myös virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) tarkistuksia. Vaihekaava on ollut luonnoksena nähtävillä ja ehdotuksena Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat löytyvät Keski-Suomen liiton internet -sivuilta osoitteesta 5 VALMISTELTAVAT, KESKENERÄISET KAAVAHANKKEET 5.1 Kurenniemen ranta-asemakaavan muutos Kaavamuutoksella on tavoitteena muodostaa yksi loma-asuntotontti (RA) Syväjärven rannalle Kurenniemeen, alle viisi kilometriä Kannonkosken kirkonkylältä. Tontin paikka on voimassa olevassa ranta-asemakaavassa lähivirkistysaluetta (VL). Voimassa oleva ranta-asemakaava on keväällä 1991 kunnanvaltuuston hyväksymä ja lääninhallituksen vahvistama. Rakennusoikeuden määrä on tarkistettu kaavoitustyön yhteydessä. Jotta uusi lomarakennuksen rakennuspaikka olisi mahdollinen, täytyi ranta-asemakaavassa muuttaa kolme erillispientalotonttia (AO) maa- ja metsätalousalueeksi. Kaavaa on laadittu aluearkkitehtityönä. Kaavan vaiheet: Käynnistämispäätös kunnanhallituksessa Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Vireilletulo kuulutettu , OAS ja kaavaluonnos olleet nähtävillä Kaavaehdotus ollut nähtävillä Kaavamuutos hyväksytty kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa Kaavamuutoksen hyväksymispäätöksestä on jätetty valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen Kuva 2. Kurenniemen ranta-asemakaava. Kuva 3. Kurenniemen ranta-asemakaavan muutos. 7(12)

8 5.2 Vuosjärven, Pudasjärven ym. rantaosayleiskaavan sekä Kivijärven rantaosayleiskaavan numeeristaminen Vuosjärven, Pudasjärven ym. järvien rantaosayleiskaava on hyväksytty Kannonkosken kunnanvaltuustossa ja vahvistettu Keski-Suomen ympäristökeskuksessa Arkkitehti Risto Vuolle-Apialan laatima rantaosayleiskaava on saatavissa vain paperiversiona ja siten aineiston numeeristaminen on ajankohtaista. Numeeristamistyö on aloitettu kesällä 2012 Saarijärven kaupungin aluearkkitehtityönä. Kivijärven rantaosayleiskaava on hyväksytty Kannonkosken kunnanvaltuustossa Myös Kivijärven rantaosayleiskaava on Risto Vuolle-Apialan laatima. Kaavakartta on tarkoitus laatia numeeriseen muotoon vuoden 2013 aikana. Molemmissa hankkeissa pohjakarttana käytetään sähköisiä maastotietokanta-aineistoja. Kuva 4. Ote Vuosjärven, Pudasjärven ym. rantaosayleiskaavasta Syväjärven alueelta. Kuva 5. Ote Kivijärven rantaosayleiskaavasta Piispalan alueelta. 5.3 Kolmen rantaosayleiskaavan muutos ja ranta-asemakaavojen kumoaminen Kannonkosken kuntaan on laadittu rantaosayleiskaavat koko kunnan vesistöjen alueelle. Kannonkosken kunnan alueella on voimassa Kivijärven rantaosayleiskaava (v. 1994), Vuosjärven, Pudasjärven ym. järvien rantaosayleiskaava (v. 1999) sekä Eteläosan vesistöjen rantaosayleiskaava (v. 2006). Kaikkien rantaosayleiskaavojen alueelle on vuosien varrella myönnetty poikkeamislupia (siirtoja, käyttötarkoituksen muutoksia), joiden osalta yleiskaavat on tärkeää päivittää ajantasalle. Rantaosayleiskaavojen alueella on myös ranta-asemakaavoja, joissa rakennusoikeus on rakennuspaikkakohtaisesti pienempi kuin mitä yleiskaava mahdollistaa. Näiden ranta-asemakaavojen kumoaminen hoidetaan samanaikaisena prosessina yleiskaavojen muutos- ja tarkistustyön kanssa. Muutostyö on tarkoitus laittaa vireille vuoden 2013 aikana. 8(12)

9 5.4 Kivikon asemakaava Kivikon alueelle on suunnitteilla asemakaavan laatiminen, joka koskee tilaa Mannilanlahti ( ) sekä tilan ranta-alueella olevaa vesijättöä (Kivikko ). Suunnittelualue sijaitsee Syväjärven rannalla Mannilanlahdella. Etäisyys linnuntietä Kannonkosken keskustasta on vajaat kolme kilometriä ja tiestöä pitkin noin kuusi kilometriä. Kivikossa on aiemmin toiminut vanhainkoti, jonka takia voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa alueelle on osoitettu yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Noin kahdeksan hehtaarin kokoinen suunnittelualue on kiinteistöosakeyhtiön omistuksessa. Alueelle on suunniteltu vakituista asumista, viljelypalstoja, rantasaunaa ja venevalkamaa. Kaavatyön aloittamisesta ei ole päätetty kunnanhallituksessa, mutta alueesta on tehty alustavia luonnoksia. Kannonkosken keskusta Suunnittelualue Kuva 6. Kivikon yleispiirteinen rajaus Kannonkosken kirkonkylään nähden. 5.5 Keskustan asemakaavan laajennus, Koirakallion asemakaava Kannonkosken keskustan asemakaavan laajentamisesta seurakunnan omistaman Ojalan tilan alueelle neuvotellaan. Noin 18,6 hehtaarin kokoiselle alueelle olisi tavoitteena muodostaa uusia houkuttelevia pientalotontteja. Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu neuvotteluiden pohjaksi. Alueella on voimassa Kivijärven rantaosayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa Rantaosayleiskaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ympäristöarvoja ja ulkoilukäyttöä (MU). Nykyisen asemakaavan raja kulkee noin 150 metrin päässä suunnitellusta asemakaava-alueesta. 9(12)

10 Kuva 7. Suunnittelualue rasterilla merkittynä. Kuva 8. Ote Kivijärven rantaosayleiskaavasta. 5.6 Piispalan ranta-asemakaava Piispalan alueelle on alustavasti suunniteltu ranta-asemakaavan laatimista. Kannonkosken kunnan omistamalla alueella toimii Piispalan luonto-, liikunta- ja nuorisomatkailukeskus, joka on kunnan omistama liikelaitos. Ranta-asemakaavasta on tarkoitus tehdä mahdollisimman joustava ja sen tavoitteena on mahdollistaa alueen lisärakentaminen ja laajentuminen. Piispalan alueella on voimassa Kivijärven rantaosayleiskaava, jonka mukaiset aluevaraukset eivät palvele alueen kehittymistä. Ennen hankkeen käynnistämistä kaavoitustyöstä käydään neuvotteluja. 5.7 Kahdeksan kunnan yhteinen tuulivoimayleiskaava Pohjoisen Keski-Suomen kunnissa on käynnistetty kahdeksan kunnan yhteinen tuulivoimayleiskaavoitus. Kaavahankkeessa ovat mukana Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kunnat sekä Viitasaaren ja Saarijärven kaupungit. Kaavatyössä on tavoitteena laatia vähintään yksi tuulivoimalapuistoalue jokaisen kunnan alueelle. Tuulivoimayleiskaavan vireilletulosta tiedotetaan loppuvuodesta 2013 sen jälkeen kun kaavoitettavat kohteet on valittu. Kohdevaihtoehdot tarkentuvat vuoden 2013 aikana laadittavien tuulisuusmittausten jälkeen. Perusselvitysten ja kaavaluonnoksen valmistelu ajoittuu vuodelle 2014 ja kaavaehdotus on tarkoitus saada nähtäville vuonna Tuulivoimayleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö. 6 LÄHITULEVAISUUDEN KAAVAHANKKEET 6.1 Kannonkosken keskustan yleiskaavan laadinta Lähitulevaisuudessa on tarpeen laatia Kannonkosken kirkonkylän yleiskaava vuonna 1987 laaditun oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan tilalle. Yleiskaavassa kirkonkylän maankäytön suunnittelun päälinjat voidaan määrittää tulevaisuutta varten. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä tarkasteltaisiin mm. keskustan laajentamissuuntia, uusien pientaloalueiden sijoittumista, muuttotappion vaikutuksia maankäyttöön, teollisuusalueiden tarpeita jne. 10(12)

11 6.2 Kannonkosken kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 60 mukaisesti kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhojen asemakaavojen uudistamiseksi. Kannonkosken kirkonkylän asemakaavan useita kohteita koskeva osatarkistus hyväksyttiin kunnanvaltuustossa ja hyväksymispäätös tuli lainvoimaiseksi Asemakaavamuutokset laati FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylästä. Tarkoitus on saada asemakaava lähitulevaisuudessa koko alueelta ajanmukaiseksi. 7 TÄRKEIMMÄT VOIMASSA OLEVAT KAAVAT 7.1 Kirkonkylän osayleiskaava Kannonkosken kirkonkylän alueelle on laadittu osayleiskaava vuonna 1987 oikeusvaikutuksettomana. Kaava on laadittu Jyväskylän maanmittaustoimiston kaavoitusyksikössä. 7.2 Kannonkosken kunnan eteläisten vesistöjen rantaosayleiskaava Kannonkosken kunnan eteläosan vesistöjen rantaosayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja se tuli lainvoimaiseksi v Kaavalla muodostui uusia ja vanhoja rantarakennuspaikkoja yhteensä 636 kpl. Alueen suurin järvi on Kannonjärvi. Kaava laadittiin aluearkkitehtityönä yhteistyössä Risto Vuolle-Apialan kanssa. Kuva 9. Karttalehtijaossa näkyy rantaosayleiskaavaan kuuluvat vesistöt. 7.3 Vuosjärven, Pudasjärven ym. järvien rantaosayleiskaava Rantaosayleiskaava on hyväksytty Kannonkosken kunnanvaltuustossa ja vahvistettu Keski-Suomen ympäristökeskuksessa Kaavan on laatinut arkkitehti Risto Vuolle- Apiala. Kaavaa ollaan laatimassa numeeriseen muotoon. 11(12)

12 7.4 Kivijärven rantaosayleiskaava Kivijärven rantaosayleiskaava on hyväksytty Kannonkosken kunnanvaltuustossa Myös Kivijärven rantaosayleiskaava on Risto Vuolle-Apialan laatima. 7.5 Kirkonkylän ajantasa-asemakaava Kannonkosken kirkonkylän numeerinen asemakaava on saatu valmiiksi Työn toteutti Airix Ympäristö Tampereelta. Numeeristettu ajantasakaava toimii teknisenä apukarttana, eikä se korvaa voimassa olevaa kirkonkylän asemakaavaa. 12(12)