Monikulttuurinen ohjaus osana henkilökohtaistamisprosessia
|
|
- Markku Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Monikulttuurinen ohjaus osana henkilökohtaistamisprosessia Tuija Arola Osastonjohtaja, KM Aikuiskoulutuskeskus Kouvola Tiivistelmä Katsausartikkelissa tarkastellaan ammatilliselta kouluttajalta edellytettävää ohjausosaamista, kun näyttötutkinnon suorittajana on maahanmuuttajataustainen henkilö. Tarkastelun lähtökohtina ovat tutkinnon järjestäjiä velvoittavan, voimaan tulleen henkilökohtaistamismääräyksen eksplikoimat eri toimijoiden vastuut sekä Riitta Metsäsen (2009, 122) esittämä määrittely ohjaajan monikulttuurisesta osaamisesta. Tavoitteena on tarkastella, miten monikulttuurisen ohjauksen vaatimat tiedot ja taidot näkyvät henkilökohtaistamisprosessin kolmessa eri vaiheessa: hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Ammatillisen kouluttajan tehtävä henkilökohtaistamisessa on olla prosessien käynnistäjä ja ylläpitäjä, tutkinnon suorittajan ohjaaja ja kannustaja, aiemmin hankitun osaamisen tunnistaja, työpaikkaohjaajien ja arvioijien valmentaja, opettaja sekä näyttötutkintotoiminnan laadunvarmentaja, kehittäjä ja markkinoija. Kun kyseessä on maahanmuuttajataustainen tutkinnon suorittaja, ammatillisen kouluttajan on arvioitava toi- 61
2 sessa maassa hankittua osaamista, verrattava sitä suomalaisen työelämän osaamistarpeille perustuviin ammattialakohtaisiin tutkinnon perusteisiin sekä otettava kantaa mm. ammatissa ja valmistavassa koulutuksessa vaadittavaan suomen kielen taitoon sekä tuettava ammatillisen suomen kielen taidon kehittymistä valmistavan koulutuksen aikana ja tutkintotilaisuuksiin valmistauduttaessa. Hänen odotetaan myös toimivan kulttuurivälittäjänä maahanmuuttajan ja työelämän välillä sekä opiskelijaryhmässä ja huomioivan monikulttuurisen oppimisympäristön erityisvaatimukset ammattipedagogiikassa. Lisäksi kouluttajan tehtävä on valmentaa opiskelija suomalaiseen oppimis- ja työkulttuuriin sekä ammattialakohtaisiin käytänteisiin. Avainsanat: Ohjaus, monikulttuurinen ohjaus, henkilökohtaistaminen, näyttötutkinnot Johdanto Ohjauksen merkitys osana aikuisopiskelua, näyttötutkintoja ja henkilökohtaistamista on keskeinen, ja ammatillisesta kouluttajasta on yhä voimakkaammin tullut oppimisen ohjaaja ja mahdollistaja, jolta odotetaan kykyä suunnitella yhdessä opiskelijan kanssa juuri hänelle tarkoituksenmukaisia, yksilöllisiä oppimisja tutkintopolkuja. Tutkintojen perusteet, näyttötutkintojen järjestämissopimukset ja niihin liittyvät järjestämissuunnitelmat luovat toiminnalle puitteet, joiden sisällä tutkinnon suorittajan ohjaaminen yksilöllisellä tutkintopolulla on kouluttajan vaativinta työtä (Vuolle-Salonen 2006, 22). Yhtenä aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisen keskeisenä välineenä Suomessa on koulutus, joka ensivaiheessa on kieli- ja kotoutumiskoulutusta, mutta yhä enenevässä määrin myös ammatillista, tutkintotavoitteista koulutusta. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta selvittäneen AKKU-johtoryhmän asettaa toimenpide-ehdotuksessaan tavoitteeksi saada maahanmuuttajat entistä nopeammin ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Suomalaisen tutkinnon suorittamista korostetaan ja ammatillista, tutkintotavoitteista koulutusta halutaan kehittää entistä paremmin maahanmuuttajille soveltuvaksi kuitenkin niin, ettei maahanmuuttajille perusteta omia ryhmiä, vaan heidät integroidaan suomalaiseen koulutukseen. (AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti). Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11, 40.) Kun opiskelijoina ja tutkinnon suorittajina on henkilöitä, joiden äidinkieli ei ole suomi ja jotka edustavat erilaisia oppimis- ja työkulttuureita, kieli- ja kulttuuritaustasta syntyvät erityistarpeet on huomioitava sekä ammattipedagogiikassa että näyttötutkintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Henkilökohtaistamisprosessissa kouluttajalla on keskeinen rooli sekä opiskelijan että työelämän suuntaan; hän on päävastuussa siitä, että näyttötutkinnot ja valmistava koulutus toteutetaan määräysten mukaisesti, laadukkaasti ja työelämälähtöisesti. Ammatillinen kouluttaja ohjaa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista 62
3 sekä tutkintotilaisuuksien ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen suunnittelua, tukee työelämän edustajia ja opiskelijaa työssäoppimisprosessissa sekä valmentaa arvioijat tutkintosuorituksen arviointitehtävään. Maahanmuuttajataustaisten hakeutujien kohdalla erityisenä haasteena on arvioida aiemmin, mahdollisesti toisessa maassa hankittua osaamista ja verrata sitä tutkinnon perusteissa esitettyihin suomalaisen työelämän osaamisvaatimuksista johdettuihin ammattitaitovaatimuksiin. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa opiskelijalla tulee henkilökohtaistamismääräyksen hengen mukaisesti olla aktiivisen toimijan rooli. Kulttuurierojen lisäksi tilannetta vaikeuttaa se, että hakeutujalla ei aina ole riittävää suomen kielen taitoa oman osaamisensa esille tuomiseen ja arviointiin yhdessä kouluttajan kanssa. Uudenlaisen haasteen muodostaa myös se, että ammatillisen kouluttajan on otettava kantaa siihen, mikä suomen kielen taidon merkitys on osana ammattitaitoa ja miten mahdolliset kielitaidon puutteet Ammatillisen kouluttajan on otettava kantaa siihen, mikä suomen kielen taidon merkitys on osana ammattitaitoa. 63 vaikuttavat opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen. Joissakin oppilaitoksissa näyttötutkintojen hakeutumisvaiheessa tapahtuvaan kielitaidon arviointiin osallistuu ammatillisen kouluttajan ohella myös suomi toisena kielenä- eli S2-kouluttaja, mutta aina tämä ei ole mahdollista mm. resurssien vähyyden tai S2- kouluttajan puuttumisen vuoksi. Vaikka S2-kouluttajat ovat kielitaidon arvioinnin ammattilaisia, ammatillisessa koulutuksessa kielitaidon arvioinnin pelkästään S2-kouluttajan toimesta tekee haasteelliseksi se, että he eivät välttämättä tunne ammattialakohtaista erikoissanastoa, ammattikieltä ja alakohtaisia kielitaitovaatimuksia, joiden arviointi on opiskelijavalinnan yhteydessä keskeistä. Hakeutumisvaiheen jälkeen ammatillisen kouluttajan on tuettava maahanmuuttajan ammatillisen kielitaidon kehittymistä koulutusprosessin aikana. Kysymys on äärimmäisen tärkeä, koska maahanmuuttajalle suomen kielen taito on ammatillisen identiteetin kehittymisen ja työyhteisön täysivaltaisen jäsenyyden saavuttamisen keskeinen edellytys. Eteläpellon ja Vähäsantasen (2006, 32) mukaan työ- ja ammatti-identiteetti ovat aikuisen keskeisiä identiteetin osa-alueita. Heidän (2006, 45) mukaansa ammatillinen identiteetti neuvotellaan työyhteisön sosiokulttuurisissa konteksteissa, joissa identiteetit rakentuvat yksilöllisen osallisuuden myötä. Eteläpellon ja Vähäsantasen mukaan ammatillinen identiteetti voidaan laajimmillaan nähdä yksilön omakohtaisena suhteena yhteiskunnalliseen toimintaan ja työnjakoon: siihen, miten hän näkee paikkansa, asemansa ja osallisuutensa. Moni maahanmuuttaja haluaa uudessa kotimaassa opiskella täysin uuden ammatin, jolloin ammatillista identiteettiä rakennetaan
4 ammatillisessa koulutuksessa ja silloinkin, kun maahanmuuttaja jatkaa lähtömaassa hankitussa ammatissa, ammatillinen identiteetti on ikään kuin neuvoteltava uudessa kulttuurissa uudelleen. Forsanderin (2000, 164) mukaan toisessa maassa hankittua koulutusta ja työkokemusta ei ole helppo sellaisenaan siirtää maasta toiseen, koska inhimillinen pääoma kuten ammattitaito ja kokemus ovat usein sidoksissa ympäröivään yhteiskuntaan. Erityisesti asiantuntija-ammatit rakentuvat hänen mukaansa hienosyisen kommunikaation varaan, ja kulttuurin hallinnan edellytyksenä on valtaväestön ja erityisesti oman alan verkostojen hallinta. Ohjaus käsitteenä 64 Ohjauksen filosofia liittyy auttamiseen, ja kasvatuksen filosofian perinteisiin idea yhdistyy kasvun tukemisen ja kasvamaan saattamisen käsitteillä (Pasanen 2002, 123). Ohjauksen lähtökohta on humanistinen, ja sen eettiset periaatteet edellyttävät ohjaajan työskentelevän ohjattavan avuksi ja parhaaksi vailla muita sitoumuksia. (Mt. 2002, 125.) Sosiodynaamisen ohjauksen teorian kehittäjän Peavyn (1998, 21 22) mukaan ohjaus on yksilöllinen ja käytännönläheinen ongelmanratkaisun menetelmä ja voimaantumisen väline, joka on ohjattavan tavoitteille rakentuvaa tukea, rinnalla kulkemista sekä kasvuun tai muutokseen saattamista. Peavyn (2001, 12) mukaan sosiodynaamiselle ohjaukselle on tyypillistä, että se korostaa ohjaajan ja ohjattavan yhteistyötä, ja aidossa yhteistyössä pyritään luottamuksellisen ja kunnioittavan ilmapiirin luomiseen. Pasanen (2002, ) toteaa ohjauksen olevan ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen tietoon. Ohjaus ei ole terapiaa eikä edellytä, että ohjattavan on tunnistettava itsessään jokin vika tai sairaus. Se ei Pasasen mukaan myöskään ole opetusta, jossa valmis tieto pyritään ulkoa päin siirtämään ohjattavan ominaisuudeksi. Ojanen (2001, 138) toteaa, että kun opetuksessa puhutaan näkyvistä ja mentaalisista toiminnoista, ohjaus on pääasiassa mentaalista toimintaa: pedagogista pohdintaa, tutkiskelua ja päättelyä. Peavyn (1998, 19) mukaan yksilöllä on ohjauksessa mahdollisuus tarkastella valintojaan ja löytää vaihtoehtoisia polkuja tulevaisuudelleen. Suomalaisen ohjaustutkimuksen perusteella ohjaus voidaan myös määritellä neuvotteluksi ja neuvottelevaksi työtavaksi (Pasanen 2006, 19). Ohjauskeskustelu tarjoaa hyvän mahdollisuuden prosessiin, jossa korostetaan ohjattavan toimijuutta ja subjektin roolia (Pekkari 2008, 12). Peavyn (2001, 15) mukaan ohjaaja antaa ohjattavalle mallia myös ongelmanratkaisussa, tilanteen analysoimisessa ja tavoitteiden asettamisessa. Yhtenä ohjauksen keskeisenä tavoitteena on itseohjautuvuuden eli ohjattavan autonomia- ja itsensä kehittämisen pyrkimysten lisääminen (Pasanen 2002, 123). Ohjaus on myös moderni tapa tehdä rakentavaa arviointia, jossa tarkastellaan, onko ohjattava menossa oikeaan suuntaan ja ovatko hänen käsityksensä ja merkityksensä muuttuneet. Tästä näkökulmasta ohjaus toimii tilana itsereflektioprosessille. (Mt. 2002, ) Aikuisen ohjaaminen eroaa nuoren ohjaamisesta. Nuoren ohjaaminen on epäsymmetrinen vuorovaikutustilanne, jossa osapuolilla on erilaiset tiedot ja erilaiset mahdollisuudet ohjata vuorovaikutusta ja vaikuttaa tilanteen etenemi-
5 seen eikä vuorovaikutus välttämättä ole niin tasa-arvoista kuin kahden aikuisen välillä (Pekkari 2008, 12). Ohjauskeskustelussa aikuiset osapuolet ovat keskenään tasa-arvoisia asiantuntijoita. Ohjaaja on substanssin asiantuntija ja ohjattava aikuinen on oman elämänsä asiantuntija. (Pekkari 2008, ) Isokorven (2009, 41) mukaan aikuisuuteen kuuluu vastuun ottaminen omista tunteista, puheista, teoista ja käyttäytymisestä. Lisäksi aikuisuuteen kuuluu Isokorven mukaan se, että ihminen saa itse määritellä, millainen hän on ja millainen haluaisi olla. Ohjaajan auktoriteettiasenne ei sovi vuorovaikutteiseen tietojen rakentamiseen eikä tue ohjattavan sitoutumista ja keskittymistä. Onnistuneeseen ohjaukseen kuuluu yhteisen ymmärryksen jakaminen, kehittely, elaborointi ja uudelleen tutkiminen. (Ojanen 2001, 138.) Monikulttuurinen ohjaus 65 Metsäsen (2002, 185) mukaan monikulttuurinen ohjaus eroaa muusta ohjauksesta siinä, että ohjaaja ja ohjattava tulevat joko eri kulttuurista, edustavat erilaista etnistä ryhmää tai puhuvat eri kieltä äidinkielenään. Laajasti määriteltynä monikulttuurinen ohjaus on yhteiskunnallista, psykososiaalista ja psykologista tukea, joka auttaa ohjattavaa kotoutumaan ja sopeutumaan uuteen ympäristöön (Metsänen 2009, 117). Kun yksilö siirtyy kulttuurista toiseen, hänen henkilökohtaiset kehitystehtävänsä seuraavat uuteen kulttuuriin, ja niiden lisäksi hän joutuu omaksumaan paljon uudesta kulttuurista. Tärkeitä kehitystehtäviä ovat mm. uuteen kulttuuriin sopeutuminen, uuden ammatti-identiteetin hahmottaminen ja maailmankatsomuksen jäsentäminen uudessa kulttuuriympäristössä. Uusi kulttuuri voi muokata maahanmuuttajan näkökulmia mm. poliittisten, kulttuuristen, taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden osalta, ja hän joutuu ratkomaan uuteen kulttuuriin siirtymisen synnyttämiä jännitteitä. Voidakseen säilyttää omaa lähtökulttuuriaan ja integroituakseen uuteen kulttuuriin hänen on löydettävä dialoginen suhde kahden kulttuurin välille. Perimmältään kyse on suostumisesta uuden oppimiseen ja uusien näkökulmien etsimiseen yhdessä toisten kanssa, ja onnistuminen vaatii rohkeutta asettua avoimeen vuorovaikutukseen uuden kulttuurin edustajien kanssa, lähtökulttuurinsa arvostamista sekä valmiutta asettaa se ja uusi kulttuuri suhteeseen keskenään. (Taajamo & Puukari 2007, ) Sopeutuessaan uuteen kulttuuriin yksilö joutuu reflektoimaan ja muuttamaan ennakko-oletuksiaan; ne kulttuuriset koodit, jotka hän on sosialisaatioprosessissaan oppinut, eivät uudessa kulttuurissa välttämättä toimikaan. Sopeutumista voidaan tukea ohjauksella, jonka yhtenä tavoitteena on maahanmuuttajan elämisen, työnteon ja opiskelun tukeminen uusissa olosuhteissa. (Metsänen 2009, ) Monille maahanmuuttajille institutionaalinen ja systemaattinen, oppilaitoksessa tapahtuva, oppituntien ulkopuolinen ohjaus on uusi kokemus. Joskus ohjattavat mieltävät ohjauksen sen henkilökohtaisuuden vuoksi virheellisesti ympärivuorokautiseksi huolehtimiseksi, ja siksi käytännön pelisäännöistä on sovittava ohjauksen alkuvaiheessa. (Metsänen 2009, 119.) Useimmat maahanmuuttajat eivät Metsäsen (2009, ) mukaan myöskään ole tottuneet suomalaisessa yhteiskunnassa vallalla olevaan tasa-arvoisuutta ja kaikkien kuulemista korostavaan neuvottelukult-
6 nimeltä maahanmuuttajat - on vain globalisoituvassa maailmassa eri syistä liikkuvia ihmisiä. Huttusen mukaan ihmiset aina ja kaikkialla joutuvat ratkaisemaan omaan elämäänsä liittyviä kysymyksiä, kuten miten rakentaa sitä itselle ja läheisille hyvä elämä tai mikä on oikein ja väärin. Se, mikä erottaa maahanmuuttajat suomalaisista näitä pohdintoja tehtäessä ovat Huttusen mukaan olosuhteet. Aikuisen oppimiseen liittyvät teoriat muodostavat aikuisten maahanmuuttajien ohjaukselle relevantin ja käyttökelpoisen perustan. Sen sijaan, että tarkastellaan ensin puutteita, rajoitteita ja osaamisvajeita, tulisi yhteistyö rakentaa ohjattavan vahvuuksille aivan kuten muidenkin aikuisopiskelijoiden kanssa toimittaessa. (Maunonen-Eskelinen ym. 2005, 268.) Maahanmuuttaja ei ole tyhjä sivu ja siksi ohjauksen lähtökohtana ovat yksilön osaaminen ja kokemukset (mt. 2005, 275). Useimmilla aikuisilla on työkokemusta, joka on vahvistanut ja syventänyt heidän tietojaan sekä ammatillista osaamistaan. Heillä on myös elämänkokemusta, ja he ovat oppineet toimimaan ja tekemään ratkaisuja erilaisissa elämäntilanteissa ja olosuhteissa. (Mt. 2005, 267.) Kun ohjaajan lähestymistapa on empaattinen, ohjattava kokee, että hänen osaamisensa ja kokemuksensa on arvokasta. Näitä tuntemuksia tulee tukea, koska ammatillinen identiteetti on useimmille aikuisille hyvin tärkeä asia. Ohjattavalle tulee myös rehellisesti kertoa, mikäli hänen lähtömaassa suorittamaansa tutkintoa ei suoraan hyväksytä Suomessa, mitä mahdollista täydennyskoulutusta tarvitaan ja miten suomalainen koulutusjärjestelmä toimii. (Maunonen-Eskelinen ym. 2005, 275.) Metsänen (2002, 191) toteaa, että maahanmuuttajaa ohjattaessa on edettävä hitaammin kuin valtaväestöä edustavien ohjattavien kanssa. Ohjaajan on myös huomioitava oppimisprosessiin vaikuttavana tekijänä, että maahanmuuttajan on useimmiten opiskeltava toisella, kolmannella tai jopa neljännellä vieraalla kielellä (Maunonen-Eskelinen ym. 2005, 267). Maahanmuuttajien heterogeenisyydestä syntyvät erityistarpeet tulisi pyrkiä huomioimaan mm. ryhmiä koostettaessa ja ohjaajia valittaessa. Koska ohjaajan ei yleensä ole mahdollista edustaa samaa etnistä ryhmää kuin ohjattava, ohjaajien koulutukseen ja rekrytointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Myös ohjauksen saavutettavuus on tärkeää: paikka, aika, ilmapiiri, lastenhoidon järjestäminen sekä mahdollisesti tarvittava tulkkiapu. (Mt. 2005, 275.) Taulukkoon 1 (sivulla 68) on koottu Metsäsen esittämiä monikulttuurisen ohjauksen vaatimia tietoja ja taitoja sekä asenteellisia valmiuksia. Ammatillisessa koulutuksessa maahanmuuttajan ohjauksessa käsiteltävät asiat koskettelevat usein elämää ja oppimista huomattavasti laaja-alaisemmin kuin valtaväestön edustajia ohjattaessa; oppimiseen ja tutkinnon suorittamiseen voivat vaikuttaa merkittävästi mm. sopeutumisprosessiin liittyvät asiat, jolloin niitä on tarpeen käsitellä ohjauksessa. Osana uuden kotimaan kulttuuria on tarpeen käsitellä myös mm. suomalaista oppimis- ja työkulttuuria sekä eri ammattialojen toimintatapoja. Joskus maahanmuuttaja joutuu tekemään valintoja oman ja uuden kulttuurin vaatimusten ristipaineessa esim. sukupuoltenväliseen tasaarvoon ja rooleihin liittyen, ja myös uskonto voi vaikuttaa siihen, millaisia työtehtäviä maahanmuuttaja katsoo voi- 67
7 Taulukko 1. Ohjaajan monikulttuurinen osaaminen (Metsänen 2009, 122). Tiedot Taidot Asenteet/ominaisuudet tiedot kulttuurieroista kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot joustavuus tiedot sopeutumisprosessista taito vaihtaa vuorovaikutustyyliä ei-arvottava suhtautuminen asioihin ja ilmiöihin tiedot ohjattavan lähtömaan taito asettua toisen asemaan avoimuus tilanteesta ja historiasta tiedot ohjattavan taustasta: koulutus, ohjaustaidot, erilaiset interventiotyylit työkokemus, terveys, perhesuhteet tietoisuus omista arvoista, normeista ja asenteista tiedot erilaisista selviytymistyyleistä osaamisen arviointitaidot suvaitsevaisuus (coping) kielitaito kyky sietää epäselviä ja ennakoimattomia tilanteita ja asioita vansa tehdä. Laaja-alaisuutensa vuoksi monikulttuurinen ohjaus on vaativaa ja usein myös hyvin kuormittavaa työtä, jossa ohjaajan on osattava rajata työtään ja huolehtia työssäjaksamisestaan. Sue, Arredondo ja McDavis (1992, 482) muistuttavat, että samalla kun kulttuurisesti kompetentti ohjaaja tiedostaa oman osaamisensa ja asiantuntemuksensa rajoitteet hän pyrkii aktiivisesti hankkimaan lisää koulutusta ja ohjauskokemusta sekä hyödyntämään kokeneempien ohjaajien kokemuksia lisätäkseen omaa ymmärtämystään. Maahanmuuttajien kanssa työskentelevät painiskelevat Metsäsen (2002, 193) mukaan jatkuvasti ristiriitaisten tunteiden kanssa. Toisaalta ohjaaja ymmärtää asiakkaan ongelmia ja elämäntilanteen epävarmuutta, toisaalta hän pyrkii purkamaan asiakkaan avuttomuutta ja riippuvaisuutta auttajistaan. 68 tietoisuus omista stereotypioista ja ennakkoluuloista vähemmistöryhmiä kohtaan Vaikka ohjaustilanne olisikin kahden aikuisen välinen vuorovaikutustilanne, monikulttuurisuus synnyttää epäsuhdan. Tuorin (2012, 105) mukaan epäsuhta syntyy mm. siitä, että toinen puhuu äidinkielellään, toinen ei, ohjaajalle kyse on ammatillisesta vuorovaikutustilanteesta, maahanmuuttajalle omasta elämästä. Se, että keskustelijoilla on eriarvoiset asemat vaatii erityistä keskittymistä kuuntelemiseen ja itsereflektiota vaaditaan varsinkin etuoikeutetussa asemassa olevalta osapuolelta (mt. 2012, 106). Pantzar (2009, 100) muistuttaa, että toisen ihmisen täydellinen ymmärtäminen lienee mahdotonta. Siitä pitää hänen mukaansa huolen kielellisten ja kulttuuristen ilmaisujen monimerkityksisyys. Pantzarin (2009, 101) mukaan keskeistä kulttuurienvälisessä kommunikaatiossa on halu ja pyrkimys yhteisten merkitysten löytämiseen, vaikka siihen ei aina olisikaan edellytyksiä. Ymmärtämisen dialoginen luonne mahdollistaa hänen mukaansa molemminpuolisten erojen tunnustamisen ja oletuksen toisen jäljille pääsemisestä, vaikka vain osittaisena vierauden ja erojen ylittämisenä.
8 Ohjaus osana henkilökohtaistamista Aikuisten näyttötutkinnoissa henkilökohtaistaminen määritellään näyttötutkintojärjestelmässä tapahtuvaksi ohjaus-, neuvonta-, opetus- ja tukitoimien asiakaslähtöiseksi suunnitteluksi ja toteuttamiseksi. Opetushallitus on antanut voimaan tulleen määräyksen näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Koulutuksen järjestäjä ei voi jättää noudattamatta määräystä tai poiketa siitä. (Raivola, Heikkinen, Kauppi, Nuotio, Oulasvirta, Rinne, Knubb-Manninen, Silvennoinen & Vaahtera 2007, 63.) Henkilökohtaistamisessa kullekin opiskelijalle ja tutkinnon suorittajalle laaditaan yksilölliset oppimis- ja tutkintosuunnitelmat, jotka dokumentoidaan ja kootaan henkilökohtaistamista koskevaksi asiakirjaksi. Suunnittelu tehdään tutkinnon suorittajan sekä tutkinnon/koulu tuk - sen järjestäjän yhteistyönä, ja lähtökohtana on aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen (Raivola ym. 2007, 64). Näyttötutkintojärjestelmän keskeisenä ajatuksena on, että tutkinnon voi suorittaa riippumatta siitä, miten osaamisen on hankkinut. Lisäksi henkilökohtaistamismääräys edellyttää, että henkilökohtaistamisessa huomioidaan erilaisesta kulttuuri- ja kielitaustasta tai muusta syystä kuten oppimisvaikeuksista mahdollisesti johtuvat erityistarpeet ja lähtökohdat (Opetushallituksen henkilökohtaistamismääräys 2006, 4). 69 Asiakaslähtöisyys ja koulutusorganisaatioiden muuttuminen palvelujen tarjoajiksi ovat tehneet aikuisopiskelijasta oman oppimisensa ja tutkinnon suorittamisen päähenkilön, jolla on suuri vaikutusmahdollisuus siihen, millaiseksi hänen tutkintopolkunsa rakentuu. Tästä syystä kouluttajan tulee substanssin hallinnan ja pedagogisen osaamisen lisäksi olla sosiaalisesti taitava ja aidosti kiinnostunut tutkinnon suorittajasta ja työelämän edustajista yhteistyökumppaneina. Henkilökohtaistamisprosessissa tutkinnon suorittaja, kouluttaja, työssäoppimisen ohjaaja ja näyttötutkinnon arvioijat ovat tasa-arvoisessa vuorovaikutuksessa kunnioittaen ja arvostaen toistensa osaamista, mikä toteutuakseen vaatii luottamusta ja aitoa kiinnostusta. (Vuolle-Salonen 2006, ) Luottamuksellinen ohjaussuhde mahdollistaa myös vaikeiden asioiden kuten oppimisvaikeuksien tai muiden erityistä huomiota vaativien tekijöiden käsittelyn ja huomioimiseen. Ohjauksen tehtävä on toimia tutkinnon suorittajan voimavarana ja lisätä hänen itsetuntemustaan sekä itsearvostustaan tutkinnon suorittajana, opiskelijana ja ammattitaitoisena työntekijänä. Ohjauksella rohkaistaan alkuun, motivoidaan ja kannustetaan eteenpäin, tuetaan itseohjautuvuutta ja sitoutetaan tutkinnon suorittamiseen. (Mt. 2006, 24.) Jos ohjausta tarkastellaan kouluttajan käytännön toimintana, se kulkee henkilökohtaistetun tutkintoprosessin rinnalla ohjauksellisena toimintatapana saaden erilaisia muotoja ja hyödyntäen erilaisia välineitä prosessin eri vaiheissa. (Vuolle-Salonen 2006, 25.) Henkilökohtaistamisen alkuvaiheen painopisteenä ovat tiedottava ja neuvova ohjaus; kun hakeutuja saa riittävästi tietoa ja ohjausta, on muiden vaiheiden suunnittelu ja toteutus helpompaa ja johdonmukaisempaa. Alkuvaiheessa on myös tarpeen sopia ohjauksesta ja siihen liittyvistä pelisäännöistä, kuten siitä, miten
9 toimitaan yllättävissä, ohjausta vaativissa tilanteissa. Toimijoiden on luotava yhteinen näkemys siitä, miten tutkinnon suorittaja, työpaikkaohjaaja tai työnantaja sekä arvioijat ja kouluttajat tutkinto-, ohjaus- ja arviointiprosessissa toimivat. (Mt. 2006, 27.) Hakeutumisvaiheessa on myös varmistettava, että ala on sopiva ja tutkintotaso oikea. On tärkeää, että hakeutuja saa mahdollisimman realistisen kuvan ammatista, tutkinnon vaatimuksista ja toteutuksesta sekä siitä, mitkä hänen edellytyksensä ovatko tutkinnon suorittamiseen. Kun päätökset on tehty, alkaa osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen arviointia varten. Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen ja tutkinnon suorittamisen aikana ohjausta tarvitaan oppimaan oppimisen ja itsearvioinnin kehittämisessä, tutkinnon kokonaisuuden ja erilaisten mahdollisuuksien hahmottamisessa sekä tavoitteiden asettamisessa. Onnistunut ohjaus tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen toimintaan lisää itseohjautuvuutta ja vähentää ohjaustarvetta. (Vuolle-Salonen 2006, ) Näyttötutkintojärjestelmän työelämälähtöisyys tuo omat haasteensa ohjaukseen. Aidon kolmikantayhteistyön syntyminen edellyttää kouluttajan tiivistä yhteistyötä työnantajien ja työntekijöiden edustajien kanssa. Yhteistyöhön sisältyy paljon informaation antamista ja tiedottavaa ohjausta, ja usein työelämän kehittämistarpeet voidaan yhdistää tutkinnon suorittajan ammattitaidon hankkimiseen. Kun ammattitaidon hankkiminen yhä enemmän tapahtuu työpaikoilla ja myös näyttötutkinnot suoritetaan aidoissa työympäristöissä, entistä suurempi vastuu tutkinnon suorittajan ohjauksesta siirtyy työpaikoille. Tutkinnon suorittajan kannalta on kuitenkin tärkeää, että vaikka ohjausta antavatkin useat eri henkilöt, ohjausprosessi on johdonmukainen ja tavoitteellinen. (Vuolle-Salonen 2006, 23.) Taulukossa 2 esitetään henkilökohtaistamisprosessin ohjausmalli, johon on tiivistetty kuvaus eri toimijoiden rooleista ja vastuista. Taulukon lähtökohtana on voimaan tullut Opetushallituksen henkilökohtaistamismääräys sekä Opetushallituksen vuonna 2012 julkaisema Näyttötutkinto-opas. Henkilökohtaistamismääräys määrittelee eri toimijoiden roolit, vastuut ja laatuvaatimukset näyttötutkintoprosessin eri vaiheissa ja on tutkinnon järjestäjää velvoittava. Jotta prosessi toteutuu määräyksen edellyttämällä tavalla, keskeistä ovat riittävä ohjaus sekä tiivis ja luottamuksellinen dialogi kouluttajan tutkinnon suorittajan ja työelämän edustajien välillä. Taulukossa on haluttu erityisesti korostaa ammatillisen kouluttajan merkitystä eri prosessien käynnistäjänä ja mahdollistajana ja samalla tuoda esiin tutkinnon suorittajan roolia aktiivisena, vastuullisena toimijana. Lisäksi kouluttajan tehtävä on aidon kolmikantayhteistyön luomiseksi toimia eri osapuolten välisen dialogin ylläpitäjänä sekä näyttötutkintojärjestelmän asiantuntijana. Hänen tulee varmistaa, että näyttötutkintoprosessi etenee laadukkaasti henkilökohtaistamismääräyksen, tutkinnon perusteiden sekä tutkintotoimikunnan ohjeiden mukaisesti. Osana laadunvarmennusta kouluttaja on myös keskeinen prosessin dokumentoija ja hallinnollinen toimija. Mallissa näkyy kouluttajan rooli tutkinnon suorittajan rohkaisijana ja motivoijana. Ongelmatilanteissa kouluttajan tehtävä on ohjata 70
10 Taulukko 2. Ohjaus henkilökohtaistamisprosessissa. DIALOGI Kouluttaja Työelämän edustajat Tutkinnon suorittaja Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen yksilöllisen oppimissuunnitelman laadinnan ohjaaminen opetus oppimisen ohjaus työssäoppimisen ohjaus ammatillisen kasvun tukeminen työpaikkaohjaajan tukeminen arviointi kannustus ja motivointi dokumentointi ja hallinto työssäoppimisen tavoitteiden määrittely osana oppimissuunnitelmaa työssäoppimisen ohjaaminen arviointi kannustus ja motivointi asiantuntijana toimiminen yksilöllisen oppimissuunnitelman laatiminen sitoutuminen oman oppimisen ohjaaminen (itseohjautuvuus) oppiminen opiskelutaitojen kehittäminen opintojen suorittaminen, ammatin oppiminen työssäoppiminen itsearviointi O H J A U S Tutkinnon suorittaminen näyttötutkintosuunnitelman laadinnan ohjaaminen arvioijien valmentaminen tutkinnon suorittajan ohjaaminen arviointi ja arviointiprosesssin johtaminen palautteen antaminen tutkintoon liittyvä dokumentointi/hallinto kannustus ja motivointi näyttötutkintosuunnitelman laatimiseen osallistuminen tutkintotilaisuuksien suunnitteluun osallistuminen tutkinnon suorittajan ohjaus arviointi palautteen antaminen kannustus ja motivointi näyttötutkintosuunnitelman laatiminen tutkinnon perusteissa edellytettävän osaamisen mukaisesti tutkintotilaisuuden suunnitteleminen tutkinnon suorittaminen itsearviointi Hakeutuminen tiedottaminen ohjaus: oikean tutkinnon valinta opintojen rahoitus tavoitteiden asettaminen osaamisen tunnistaminen luottamuksen rakentaminen sitouttaminen henkilökohtaistetun suunnitelman laatimisprosessin käynnistäminen hakeutumisprosessin dokumentointi ja hallinto osaamisen tunnistamiseen osallistuminen hakeutujan tukeminen, tutkinnon suorittamiseen kannustaminen edellytysten luominen tutkinnon suorittamiselle ja oppimiselle tutkinnon perusteisiin perehtyminen: arvioinnin kohteet ja kriteerit oman osaamisen kuvaaminen itsearviointi voimavarat: elämäntilanteen sopivuus tutkinnon suorittamiseen luottamuksen rakentaminen sitoutuminen tavoitteiden asettaminen aktiivinen osallistuminen suunnitelmien laaditaan 71
11 ongelmanratkaisuprosessia ja olla sekä tutkinnon suorittajan että työelämän edustajien tukena. Näyttötutkintojen markkinoinnissa ja tiedottamisessa ammatillisella kouluttajalla on keskeinen asiantuntijarooli, ja lisäksi hänen odotetaan aktiivisesti osallistuvan näyttötutkintotoiminnan kehittämiseen yhdessä työelämän ja tutkintotoimikuntien kanssa. Johtopäätökset Näyttötutkintojärjestelmä sisältää useita tekijöitä, jotka tekevät siitä maahanmuuttajille soveltuvan tavan suorittaa suomalaisen työelämän tarpeita vastaava tutkinto. Yhtenä keskeisenä järjestelmän vahvuutena on se, että näyttötutkinnoissa osaamistaan voi tehdä näkyväksi aidoissa olosuhteissa, työpaikoilla toteutettavissa tutkintotilaisuuksissa käytännön työtä tekemällä. Näyttötutkintojärjestelmän sisältämä henkilökohtaistaminen mahdollistaa lähtömaassa hankitun osaamisen tunnistamisen ja hyödyntämisen niin, ettei maahanmuuttajan tarvitse turhaan opiskella jo osaamiaan asioita. Lisäksi henkilökohtaistamisprosessissa huomioidaan kieli- ja kulttuuritaustasta tai muista syistä mahdollisesti johtuva erityisen tuen tarve ja rakennetaan tutkinnon suorittajan valmiuksien ja tarpeiden mukaisia opintopolkuja. Ammatilliseen aikuiskoulutukseen sisältyvä työssäoppiminen ja tiivis yhteistyö työelämän kanssa auttavat maahanmuuttajia rakentamaan työelämäverkostoja, ja Suomessa suoritettu tutkinto tukee työllistymistä luoden edellytyksiä itsenäiselle ja aktiiviselle yhteiskunnan jäsenyydelle. Tämä on tärkeää, koska yhteiskunnalliseen elämään osallistuminen sekä koulutukseen sijoittuminen ja työllistyminen ovat Lasosen, Teräksen ja Sanninon (2011, 236) mukaan osoittautuneet ratkaiseviksi tekijöiksi maahanmuuttajien integroitumisessa uuteen kotimaahan. Samalla kun henkilökohtaistaminen maahanmuuttajataustaisen tutkinnon suorittajan näkökulmasta sisältää useita vahvuuksia, se vaatii toteutuakseen ammatilliselta kouluttajalta uudenlaista osaamista ja toimintatapaa. Taulukkoon 3 on yhdistetty Metsäsen (2009, 122) esittämiä monikulttuurisessa ohjauksessa vaadittavia tietoja ja taitoja sekä kouluttajan toimintaa koskevia kuvauksia henkilökohtaistamisprosessin eri vaiheissa. Jotta maahanmuuttajataustainen henkilö voi suorittaa suomalaisen näyttötutkinnon, hän tarvitsee asiantuntevaa ohjausta ja tukea hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Kyseessä on prosessi, jossa monikulttuurinen ohjaus ja henkilökohtaistaminen yhdistyvät, ja ammatilliselta kouluttajalta prosessin keskeisenä toimijana vaaditaan näiden molempien hallintaa. Lisäksi maahanmuuttajataustaisen henkilön ohjaaminen henkilökohtaistamisprosessin eri vaiheissa vaatii ammatilliselta kouluttajalta mm. ammatissa ja tutkinnossa vaadittavaan suomen kielen taidon arviointiin ja ammatillisen kielitaidon kehittymisen tukemiseen liittyviä valmiuksia, kulttuurivälittäjänä toimimista työelämän suuntaan, arvioijien kouluttamista niin, että maahanmuuttajalle voidaan taata objektiivinen ja tutkinnon perusteiden mukainen arviointi sekä vahvaa pedagogista, monikulttuurisen oppimisympäristön huomioivaa asiantuntijuutta valmistavassa koulutuksessa. Koska myös maahanmuuttajien tutkintosuoritusten tulee täyttää tutkinnon perusteissa esitetyt ammattitaitovaatimukset, kouluttaja joutuu li- 72
12 Taulukko 3. Monikulttuurinen ohjaus osana henkilökohtaistamista. Monikulttuurisen ohjaajan tiedot ja taidot Tavoite/toiminta hakeutumisvaiheessa Tavoite/toiminta tutkinnon suorittamisessa Tavoite/toiminta tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa tiedot kulttuurieroista, kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot, taito vaihtaa vuorovaikutustyyliä, ohjaustaidot, erilaiset interventiotyylit, kyky sietää epäselviä ja ennakoimattomia tilanteita ja asioita, kielitaito tiedottaminen näyttötutkintojärjestelmästä ja opintojen toteutuksesta, oikean/ soveltuvan tutkinnon valitseminen, eri toimijoiden roolien selventäminen, ohjauksen sisällöt ja pelisäännöt, luottamuksen ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen, mahdolliset kulttuuriin tai uskontoon liittyvät rajoitteet suhteessa tavoiteammattiin ja opintoihin työelämäyhteyksien rakentaminen, soveltuvan näyttötutkintoympäristön löytäminen, arvioijien ja työpaikkaohjaajien valmentaminen arviointiin ja ohjaukseen, tutkinnon suorittajan valmentaminen tutkintosuoritukseen ammatinopetus, monikulttuurinen ammattipedagogiikka, ryhmäyttäminen, itseohjautuvuuden ja itsearviointitaitojen kehittymisen tukeminen, oppimaan oppimisen ohjaus, ammatillisen kasvun ja ammatillisen identiteetin tukeminen, työssäopppimisen ohjaus tiedot sopeutumisprosessista ja erilaisista selviytymistyyleistä opiskelijan voimavarojen riittävyys opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen, opiskelua mahdollisesti rajoittavat tekijät motivointi ja sitouttaminen motivointi ja sitouttaminen ohjauksen rajaaminen, asiantuntijaverkoston hyödyntäminen tiedot ohjattavan lähtömaan tilanteesta ja historiasta, taito asettua toisen asemaan, tietoisuus omista stereotypioista ja ennakkoluuloista vähemmistöryhmiä kohtaan hakeutujan kohtaaminen yksilönä, lähtökohtana maahanmuuttajan osaamisen arvostaminen ja vahvuuksien näkeminen perehdyttäminen ja ohjaus: näyttötutkintojärjestelmä ja eri toimijoiden roolit opiskelijan lähtömaan oppimiskulttuurin vaikutuksen ymmärtäminen, ohjaus suomalaiseen oppimiskulttuuriin, kulttuurivälittäjänä toimiminen työelämän suuntaan ja integroidussa opiskelijaryhmässä, ohjaus suomalaiseen työkulttuuriin tiedot ohjattavan taustasta: koulutus, työkokemus, terveys, perhesuhteet, osaamisen arviointitaidot osaamisen tunnistaminen, suomen kielen taidon arviointi, tarvittavien tukitoimien suunnittelu näyttötutkintosuunnitelman laatimisen tukeminen, suomen kielen merkitys tutkintosuorituksessa suunnitelma tarvittavan ammattitaidon hankkimisesta, tukitoimien koordinointi ja ohjaus, arviointi säksi tekemään valintoja ja päätöksiä siitä, voidaanko mahdolliset puutteet suomen kielen taidossa huomioida tutkintotilaisuuksien toteutuksessa ja miten ne vaikuttavat arviointiin. Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita ohjattaessa ohjaajan on tiedostettava mm. oppimiskulttuurin eroista syntyvät vaikeudet, jotka voivat näkyä esim. itseohjautuvuuden ja itsearviointitaitojen kehittymättömyytenä. Myös suomalaisen oppimiskulttuuriin kuuluvat työskentelytavat ja opetusmenetelmät ovat monille maahanmuuttajille vieraita ja niiden omaksumiseen tarvitaan runsaasti ohjausta. Oman haasteensa tuo näyttötutkintojärjestelmään sisältyvä roolijako, jossa tutkinnon suorittajan tulee olla aktiivinen toimija henkilö- 73
13 kohtaistamisprosessin kaikissa vaiheissa. Autoritaariseen, opettajajohtoiseen työskentelyyn tottuneelle maahanmuuttajalle tämä voi olla suuri haaste. Edellä kuvatut vastuut ja haasteet ovat varsin mittavia, ja selviytyäkseen niistä ammatilliset kouluttajat tarvitsevat ohjaukseen ja monikulttuurisuuteen liittyvän osaamisen määrätietoisesta lisäämistä mm. osana ammatillisten opettajien pedagogista koulutusta ja näyttötutkintomestarikoulutusta. Lisäksi monikulttuuriseen ohjaukseen tarvitaan täydennyskoulutusta, jossa huomioidaan aikuisohjauksellinen näkökulma. Lähteet Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. (2009). AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti). Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11. Opetusministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Helsinki: Yliopistopaino. Eteläpelto, A. & Vähäsantanen, K. (2006). Ammatillinen identiteetti persoonallisena ja sosiaalisena konstruktiona. Teoksessa Eteläpelto, A. & Onnismaa, J. (toim.), Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu (ss ) Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura. Forsander, A. (2000). Työvoiman tarve ja maahanmuuttopolitiikka onko maahanmuuttajien osaaminen vastaus työvoiman kysyntään? Teoksessa Trux, M-L. (toim.), Aukeavat ovet kulttuurien moninaisuus Suomen elinkeinoelämässä (ss ). Helsinki: WSOY. Henkilökohtaistamismääräys (2006). (Opetushallituksen määräys 43/011/2006). Luettu osoitteesta 29,18771,17170, Huttunen, L. (2009). Mikä ihmeen maahanmuuttaja? Teoksessa Keskinen, S., Rastas, A., & Tuori, S. (toim.), En ole rasisti, mutta Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä (ss ). Tampere: Vastapaino. Isokorpi, T. (2009). Aikuisopiskelijan ohjaajan jaksaminen ja voimaantuminen. Teoksessa Lätti, M., & Putkuri, P. (toim.), Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan kokemuksia ja käytänteitä ammattikorkeakouluista (ss ). Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B:18. Joensuu: Kopijyvä. Lasonen, J., Teräs, M., & Sannino, A. (2011). Tunnustaminen, kokeminen ja ekspansiivinen oppiminen käsitteellisinä resursseina maahanmuuttajia tutkittaessa. Teoksessa Lasonen, J., & Ursin, J. (toim.), Koulutus yhteiskunnan muutoksissa: jatkuvuuksia ja katkoksia (ss ). FERA Suomen kasvatustieteellinen seura ry. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. Maunonen-Eskelinen, I., Kaikkonen, L., & Clayton, P. (2005). Councelling immigrant adults at an educational setting. Teoksessa Launikari, M., & Puukari, S. (toim.), Multicultural Guidance and Councelling. Theorethical foundations and best practices in Europe (ss ). Jyväskylä: CIMO. Metsänen. R. (2009). Monikulttuurinen ohjaus käytännössä - vanhaa ja uutta, omaa ja lainattua, läheltä ja kaukaa. Teoksessa Helander, J. (toim.), Ammatillisen opettajan käsikirja (ss ). Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu. Metsänen, R. (2002). Monikulttuurinen ohjaus. Teoksessa Onnismaa, J., Pasanen, H., & Spangar,T. (toim.), Ohjaus ammattina ja tieteenalana 2. Ohjauksen toimintakentät (ss ). Juva: PS-Kustannus. Näyttötutkinto-opas näyttötutkinnon järjestäjien ja tutkintotoimikuntien käyttöön. (2012). Opetushallituksen oppaat ja käsikirjat 2012:11. Tampere: Juvenes Print Suomen yliopistopaino. Ojanen, S. (2001). Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian kehittelyä. 2. uusittu painos. Helsinki: Palmenia-Kustannus. Pantzar, T. (2009). Erilaisuuden ja vierauden ymmärtämisen edistäminen kulttuurienvälisen kasvatuksen tavoitteena. Teoksessa Jaatinen, R., Kohonen, V., & Moilanen P. (toim.), Kielikasvatus, opettajuus ja kulttuurienvälinen toimijuus (ss ). Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy. Pasanen, H. (2006). Ohjaus näyttötutkinnoissa. Teoksessa Heikkinen, E., Rikkinen, A. Gunnar, M., Vuolle-Salonen, M., & Pasanen, H. (toim.), Ohjaus näyttötutkintoprosessissa. Aiheprojektin tuloksia 2006 (ss ). Helsinki: Hakapaino. Pasanen, H. (2002). Oppimisen ohjauksen tarve ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Teoksessa Onnismaa, J., Pasanen, H., & Spangar, T. (toim.), Ohjaus ammattina ja tieteenalana 2. Ohjauksen toimikentät (ss ). Jyväskylä: PS- Kustannus. Peavy, R.V. (2001) Elämäni työkirja. Konstruktivististen ohjausperiaatteiden soveltaminen: tehtäviä ja harjoituksia. Suomentanut Petri Auvinen. Helsinki: Psykologien Kustannus. Peavy, R.V. (1998). SocioDynamic councelling: A Constructivist Perspective. Victoria.BC:Trafford. 74
14 Pekkari, M.(2008). Tavoitteellinen ohjauskeskustelu. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Raivola, R., Heikkinen, A., Kauppi, A., Nuotio, P., Oulasvirta, L., Rinne, R., Knubb-Manninen, G., Silvennoinen, H., & Vaahtera, K. (2007). Aikuisten näyttötutkintojärjestelmän toimivuus. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 26. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. Sue, D. W., Arredondo, P., & McDavis, R.J. (1992). Journal of Councelling & Development, 70, (March/April), Taajamo, M., & Puukari, S. (toim.) (2007). Monikulttuurisuus ja moniammatillisuus ohjaus- ja neuvontatyössä. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 36. Tuori, S. (2012). Kuunteleminen monikulttuurisuuden mahdollistajana. Teoksessa Keskinen, S., Vuori, J., & Hirsiaho, A. (toim.), Monikulttuurisuuden sukupuoli. Kansalaisuus ja erot hyvinvointiyhteiskunnassa (ss ). Tampere: Tampereen yliopistopaino. Vuolle-Salonen, M. (2006). Ohjaus näyttötutkintoprosessissa. Teoksessa Heikkinen, E., Rikkinen, A., Gunnar, M., Vuolle-Salonen, M., & Pasanen, H. (toim.), Ohjaus näyttötutkintoprosessissa. Aihe-projektin tuloksia 2006 (ss ). Helsinki: Hakapaino. 75
Ohjaus ja monikulttuurisuus
Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen
LisätiedotMonikulttuurisuus näyttötutkinnoissa
Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan
LisätiedotKATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä
KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009.
ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. HENKILÖKOHTAISTAMINEN YHTEISTOIMINNALLISUUTTA; Tutkintoon hakeutuvan /suorittajan kanssa Tutkintovastaavan/tutkinnon
LisätiedotAUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala
AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN
LisätiedotTUTKINNON SUORITTAJAN OHJAUS henkilökohtaistamis -prosessin aikana
TUTKINNON SUORITTAJAN OHJAUS henkilökohtaistamis -prosessin aikana Mitä on aikuisohjaus? Miten poikkeaa muiden opiskelijoiden ohjauksesta? TUTKINNON SUORITTAJAN OHJAUS. Näyttötutkintotoiminnassa ohjaustehtävää
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotOPISKELIJAN ARVIOINTI
OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Lisätiedot1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...
Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...
LisätiedotSuositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa
Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotKASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS
TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta
LisätiedotMaahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen
Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,
LisätiedotMuutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015
Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen
LisätiedotTutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja
LisätiedotTIE NÄYTTÖTUTKINTOON
TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan
LisätiedotOpintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa
Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot
Lisätiedot10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa
LisätiedotMATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013
MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013 Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä Lapin Matkailualan koulutus-
LisätiedotOhjauksen vastuut ja ohjausjärjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa
Ohjauksen vastuut ja järjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Mitä on? Ohjauksen tavoitteet Ohjauksen toteutus Ohjaus on tutkinnon suorittajan opastamista ja auttamista tutkinnon suorittamiseen.
LisätiedotHENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA
HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 19 20.11.2009 Koulutuspäivien avauspuheenvuoro, Henkilökohtaistaminen säädöksissä Opetusneuvos Lea Lakio Lea Lakio 19.11.2009 www.oph.fi HENKILÖKOHTAISTAMINEN
LisätiedotHenkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys
Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotKuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta
Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto
LisätiedotNäyttötutkinnon arvioijan opas
Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta
Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi
LisätiedotSuvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus
Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,
LisätiedotErityisryhmät henkilökohtaistamisessa
Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Sanna Penttinen Ammatillinen aikuiskoulutus Ohjauksen ja tukitoimien tarve Lähtökohtaisesti kaikki tutkinnon
LisätiedotHENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006
HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 2006 MÄÄRÄYS 43/011/2006 ISBN 13: 978 952 13 3094 0 (nid.) ISBN 10: 958 13 3094 5 (nid.) ISBN 13: 978 952 13 3095 7 (pdf) ISBN 10: 952 13 3095 3 (pdf) OPETUSHALLITUS 1 Dno
LisätiedotHenkilökohtaistamisen prosessi
Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotItse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi
Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen:
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen: AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja
LisätiedotLisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa
1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä
LisätiedotAmmatillisen kasvun ohjaus ammattikorkeakoulussa
1 (8) Ammatillisen kasvun ohjaus ammattikorkeakoulussa Opinto-ohjaajakoulutukseen liittyvän kehittämistyöni aiheena oli ammattikorkeakoulun liiketalouden alan ammatillisen kasvun ohjauksen kehittäminen.
LisätiedotReformi puheesta nostettua
Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää
LisätiedotOsaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017
Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov
Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen
LisätiedotNäyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi
Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät 24.-25.3.2010 Henkilökohtaistamista ohjaavat säädökset ja ohjeet 1/2 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotTervetuloa Omnian aikuisopistoon
Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotAikuisten ammatilliset näyttötutkinnot
Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa
LisätiedotTERV ETULOA
2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI
1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotArviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.
Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno
LisätiedotOpetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
LisätiedotUusi NAO maahanmuuttajille
Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille
LisätiedotOHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna
ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.
Lisätiedot2. Suoritettava tutkinto ja noudatettavat tutkinnon perusteet, mahdollinen osaamisala ja tutkinnon osat
Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja 2 ( 7 ) 1. Tutkinnon suorittajan nimi Perustiedot Sukunimi: Opiskelija AIKO Sähköposti: sahkoposti@sahkoposti.fi Etunimet: Taina Puhelin: 0401234567 Syntymäaika:
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE
OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE www.varia.fi SISÄLLYS Mitä oppisopimuskoulutus on?... 2 Oppisopimuskoulutus ja yleinen tutkintorakenne... 4 Oppisopimusprosessi... 5 Oppisopimuksen
LisätiedotEkvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013
Tuula Ritvanen 2013 Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013 Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja saa valmiuksia toimia työssäoppimisen ohjaajana ja arvioida opiskelijan ammattiosaamisen näyttöjä
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotLaajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen
LisätiedotHENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA
1 HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Hakeutuminen Tiedon kirjaamis- ja siirtolupa Tietojen kirjaamisen on kysytty lupa kyllä ei Tässä henkilökohtaistamissuunnitelmassa olevia tietoja saa antaa valmistavassa
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotOpintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu
Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen Verkostoista voimaa -seminaari 9.10.2017, Amiedu Sisältö Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen henkilökohtaistaminen (Laki 531/2017) Pohdinta ryhmissä
LisätiedotTyössäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla
Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi
Lisätiedoterityisohjauksen kehittämiseen
Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan
Lisätiedot5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.
5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe
Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN. Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM 20.03.2009 1 Arvot ohjaavat toimintaamme LISÄÄ KUVA Yhteiskunnallinen vastuullisuus
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotOPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta
OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotOsaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.
Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen
LisätiedotPortfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund
Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ASIAKASLÄHTÖINEN NÄYTTÖTUTKINTOTOIMINTA
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja
LisätiedotLaajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä
LisätiedotOpinto-ohjaus ja työelämätaidot
Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Aikuisten perusopetus 2018 Lisää ohjausta luku- ja kirjoitustaidon koulutus, aikuisten perusopetukseen valmistava koulutus, nykyinen aikuisten perusopetus yhdistyvät oppivelvollisuusiän
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotVERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA
Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 21.04.2015 08:13 VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA Kouvolan kaupunki Vastaajien kokonaismäärä 356 22411 Kohderyhmän koko 590 94211 60 % 24 % 01.01.2014 Raportin vertailujakso
LisätiedotItsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä
Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotNäyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus
Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO
LisätiedotTervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!
OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä
Lisätiedot