SYSMÄ. Kammiovuoren ranta-asemakaavan muutos ja laajennus. Päijänne, Pyhätselkä. Tilat Keidas ja Haapakangas KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 SYSMÄ Päijänne, Pyhätselkä Tilat Keidas ja Haapakangas Kammiovuoren ranta-asemakaavan muutos ja laajennus KAAVASELOSTUS , , ,

2 Tämä kaavaselostus koskee päivättyä Kammiovuoren ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen kaavakarttaa. 1 TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Kammiovuoren ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kunta: Sysmä (781) Kylä: Saari (414) Tilat: Ranta-asemakaavan muutos koskee tilaa Keidas Rantaasemakaavan laajennus (ranta-asemakaava) koskee tilaa Haapakangas ja osaa tilasta Keidas Suunnittelualue sijaitsee Sysmän kunnan pohjoisosassa, Päijänteen Pyhätselän Kylmälahden kaakkoisrannalla. Suunnittelualue muodostuu tilojen Keidas RN:o 7:0 ja Haapakangas RN:o 1:274 alueista. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 21 ha ja siihen kuuluu n. 1,2 km Päijänteen rantaviivaa. Alueelta on matkaa maanteitse Sysmän kirkonkylälle n. 25 km. Suunnittelualueen molemmille tiloille on rakentunut yksi lomarakennuspaikka. Muutoin alue on metsätalouskäytössä. Maanomistajat ja kaavan laadituttajat: Keidas RN:o 7:0 omistaja: Haapakangas RN:o 1:274 omistaja: Matti Peltola Vappu Peltola Hippiäistie 12 a 1 Koivukuja HELSINKI SYSMÄ p p mattievp@hotmail.com vappu.peltola@dnainternet.net Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Yhteyshenkilöt: Arto Remes ja Piia Tuokko Sibeliuksenkatu 11 B 1, HÄMEENLINNA p , piia.tuokko@ymparistonsuunnittelu.fi Ranta-asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu Kaavan valmisteluvaiheen aineistot nähtävillä: Kaavaehdotusvaiheen aineistot nähtävillä: Käsittely- ja hyväksymispäivämäärät: Sysmän kunnanhallitus: Sysmän kunnanvaltuusto: Voimaantulo: 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireille tulo Hallinnollinen käsittely Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö RANTA-ASEMAKAAVAN JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet Maa- ja metsätalousalueet Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet Ajoyhteydet ja liittymät KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Sosiaaliset vaikutukset Yhdyskuntarakenne Taloudelliset vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET 1. Luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu ja visualisointi Henna Koskinen ) 2. Asemakaavan seurantalomake (tilasto) 3. Liittymäselvitys (ELY-keskus ) 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireille tulovaihe Ranta-asemakaavan muutoksen valmistelu on aloitettu maanomistajien aloitteesta kesällä Kaavan muutosta varten tarvittava luontoselvitys tehtiin kesällä 2013 (Ympäristösuunnittelu ja visualisointi Henna Koskinen ) järjestettiin Hämeen ELY-keskuksessa kaavoituksen alkuvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 77, 66, MRA 26 ). Neuvottelusta on laadittu muistio. Sysmän kunnan kaavoitustoimikunta on käsitellyt kaavahankkeen valmistelua kokouksissaan ja Sysmän kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan ( 154) ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), ja päätti kaavan vireille tulosta sekä OAS:n nähtäville asettamisesta. Kunta kuulutti kaavan vireille tulosta ja OAS:n nähtävillä olosta Lähilehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla OAS pidettiin yleisesti nähtävillä Naapuritilojen maanomistajia tiedotettiin kirjeitse. OAS:sta ei jätetty yhtään osallisten mielipiteitä. Ranta-asemakaavan pohjakartan päivitys (hyväksytty ). Valmisteluvaihe (kaavaluonnos) Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen valmisteluaineisto sekä kaavaluonnos käsitellään kaavoitustoimikunnan kokouksessa, jonka jälkeen Sysmän kunnanhallitus päättää kaavaluonnosaineistojen nähtäville asettamisesta. Kaavaluonnos ja muu kaavan valmisteluaineisto pidettiin yleisesti nähtävillä Kaavaluonnosaineistoista pyydettiin viranomaisten lausunnot ja osallisilla oli mahdollisuus ilmaista kaavaluonnoksesta mielipiteensä. Luonnosaineistosta ei annettu mielipiteitä. Viranomaisten antamasta palautteesta on esitetty yhteenveto selostuksen kohdassa Kaavaluonnokseen lisättiin terveydensuojeluviranomaisen lausunnon perusteella seuraava kaavamääräys: Rakentamisen yhteydessä tulee varautua radonhaitan torjuntaan Sysmän kunnan kulloinkin voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Ehdotusvaihe Kaavaehdotusaineistot pidetään yleisesti nähtävillä Kaavaehdotusaineistoista pyydetään viranomaisten lausunnot ja osallisilla on mahdollisuus jättää aineistosta kirjallinen muistutus Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos Ranta-asemakaavan muutos koskee Sysmän kunnan Saaren kylässä sijaitsevaa tilaa Keidas RN:o 7:0. Ranta-asemakaavan laajennus (ranta-asemakaava) koskee tilaa Haapakangas RN:o 1:274 ja osaa tilasta Keidas RN:o 7:0. Kaavamuutos koskee vuonna 1977 voimaan tulleen Kammiovuoren rantaasemakaavan loma-asuntojen kortteleita 7-9 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Kylmä- 4

5 lahden rannan niemekkeen maa- ja metsätalousaluekaistale jätettiin tuolloin vahvistamatta kaavan pohjakartan kiinteistörajoissa olleiden epäselvyyksien vuoksi. Voimassa olevassa rantakaavassa on osoitettu nyt muutoksen kohteena olevalle kaavaalueelle kolme loma-asuntojen korttelialuetta (RH1, RH2), joissa on yhteensä neljä omarantaista lomarakennuspaikkaa. Muutoin kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Kammiovuoren ranta-asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat lomaasuntojen korttelit 7-10 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Alueelle muodostuu yhteensä seitsemän omarantaista lomarakennuspaikkaa perustuen Sysmän kunnan Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteisiin. Samalla rantaasemakaava-alueen tonttikohtainen rakennusoikeuden määrä nostetaan Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen mukaiselle tasolle ( k-m 2 / tontti). 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Kaavan mahdollistama rakentaminen toteutuu maanomistajien tarpeiden ja aikataulun mukaan. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Sysmän kunnan pohjoisosassa, Päijänteen Pyhätselän Kylmälahden kaakkoisrannalla. Suunnittelualue muodostuu tilojen Keidas RN:o 7:0 ja Haapakangas RN:o 1:274 alueista. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 21 ha ja siihen kuuluu n. 1,2 km Päijänteen rantaviivaa. Alueelta on matkaa maanteitse Sysmän kirkonkylälle n. 25 km. Suunnittelualueen molemmille tiloille on rakentunut yksi lomarakennuspaikka. Muutoin alue on metsätalouskäytössä. (Kuvat 1 ja 2.) Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. 5

6 7:0 1:274 Kuva 2. Ranta-asemakaavan suunnittelualueeseen kuuluvat tilat. Kuva 3. Ilmakuva suunnittelualueelta (v. 2010). 6

7 3.1.2 Luonnonympäristö Luonnonolot Suunnittelualue on pääosin rakentumatonta talousmetsää. Alueen luonnonolot on selvitetty kaavan muutosta varten laaditussa luontoselvityksessä (Ympäristösuunnittelu ja visualisointi Henna Koskinen ), joka on selostuksen liitteenä. Lähiympäristön luontoarvoja on kartoitettu myös Päijänteen rantayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Suunnittelualueen kaakkoisosan mäntyvaltainen sekametsikkö on maastonmuodollisesti hyvin vaihteleva. Metsätalouskäytössä olevan alueen kasvillisuus viittaa lehtomaisuuteen. Alueella kasvaa paikoin runsaasti nuorta haapaa ja joitakin metsälehmuksen taimia. Alueella sijaitsee myös etelään avautuva kalliojyrkänne, joka arvioitiin luontoselvityksessä (2013) välittömine alusmetsineen metsälain (1996/1093) 10 :n mukaiseksi monimuotoisuudeltaan erityisen tärkeäksi elinympäristöksi. Alueella on myös useita suuria siirtolohkareita. Jyrkänteen pohjoispuolella sijaitsee joukko tavallista harvinaisempia kasvilajeja. Tavattuihin lajeihin kuuluvat mm. haisukurjenpolvi, vaarantunut ahokirkiruoho sekä rauhoitetut lajit lehtoneidonvaippa ja valkolehdokki. Luontoselvityksessä arvioitiin Jalaanjärvestä Vintturintien luoteispuolelle erottuneen vesialueen (Taltiolahti) erkautuneen päävesistöstään tien rakentamisen myötä, joten kohteen ei arvioitu olevan vesilain (2011/587) 11 tai metsälain (1996/1093) 10 tarkoittama lähde tai lampi. Vesialueen lähiympäristön kasveihin kuuluivat mm. käenkaali, lillukka ja metsämaitikka. Ranta- ja vesikasvillisuuteen kuuluivat mm. uistinvita, vehka, järviruoko sekä suursaroja. Suunnittelualueen pohjoisosan sisämaa on avohakattu. Hakkuuaukea erottuu selvästi alueen ilmakuvasta (Kuva 3). Hakkuuaukeaa lähestyttäessä metsässä ei ole enää lehtomaisia piirteitä ja kasvillisuus on enemmän tuoreen kankaan suuntainen. Alueelta tavattuihin lajeihin kuuluu mm. mustikka, vanamo, suopursu ja metsäkorte. Hakkuuaukean reunakasvillisuus koostuu hyvin tyypillisistä lajeista kuten vadelma, maitohorsma, päivänkakkara, puna-apila ja niittyhumala. Suunnittelualueen luoteisrannalla on lehtipuuvaltainen alue, jossa esiintyy paikoin runsaasti haapaa. Metsälehmukset kertovat alueen lehtovaikutteisuudesta. Kasvillisuuteen kuuluvat mm. sudenmarja ja lehtokuusama. Alueella kasvaa myös muutamia järeitä haapoja, mutta luontoselvityksen teon yhteydessä ei löydetty koloja, jätöksiä tai muita merkkejä mahdollisen liito-oravan esiintymisestä. Tätä rantaa lukuun ottamatta suunnittelualueen ranta-alue (leveys n. 100 m) voidaan luokitella pääosin tuoreeksi mäntyvaltaiseksi mustikkatyypin kankaaksi, joka jatkuu aina tarkastelualueen kaakkoisosassa sijaitsevan rakennetun pihapiirin tuntumaan asti. (Kuvat 4 ja 5.) Kuvat 4 ja 5. Suunnittelualueen luoteisosan rantapuustoa ja lounaaseen suuntautuvaa rantaa. 7

8 Haapakankaan tilan alue on lehtipuuvaltainen. Alueella esiintyy pääosin koivua ja joitakin haapoja. Takamaastoon päin mentäessä alue muuttuu kivikkoisemmaksi ja lehtipuiden joukossa kasvaa muutamia mäntyjä. Maisema Suunnittelualueen edustan vesialue (Kylmälahti) on leveydeltään n. 500 m ja pintaalaltaan n. 65 ha. Kylmälahden lounaisosasta vesialue suuntautuu enemmän etelään päin yhtyen laajempaan Pyhätselkään. Kylmälahdelta ei ole yhteyttä vesitse muualle ja rantarakentamisen maisemalliset vaikutukset kohdentuvatkin vain lähistöllä sijaitsevaan asutukseen. Suunnittelualueen itäpuolitse kulkeva Vintturintie sijaitsee n. 250 metrin päässä Kylmälahden rannasta, jolloin tien suunnasta tarkasteltuna mahdolliset rantaan rakentuvat lomarakennuspaikat jäävät maastonmuotojen ja metsän taakse suojaan. Sysmän kunnan Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen luontoselvitys kertoo suunnittelualuetta ympäröivästä maisemasta seuraavaa: Pyhätselän pohjoispään selkä on n. 4 km pitkä ja 1-2 km leveä niukasti saaria sisältävä selkä. Rantaviiva on mutkitteleva. Maiseman rajapintoina toimivat korkealle kohoavat metsäiset kallioselänteet: lännessä Huhkaimenvuori, pohjoisessa Vuorisalo, etelässä Riuttavuori ja Kultavuori sekä idässä Kotovuori ja Pirttivuori. Ruovikkoisten rantojen vähäisyyden ja kallioisten metsien runsauden takia maiseman yleisilme on karu, ja suuret korkeuserot luovat jylhän vaikutelman. Rantametsien runsas lehtipuusto luo vehreydellään vastakohdan kalliomäkien luomaan jylhään yleisilmeeseen. Suurin osa rannoista on kaltevasti kohoavia kivennäismaarantoja. Rantaviiva ei ole yhtä paljon huuhtoutunut kuin Päijänteen isojen selkien rannoilla. Rantaluhdat ovat heikosti kehittyneitä. Vaikka rantamaasto on yleisesti kallioista, varsinaisia rantakallioita on vain muutamassa kohdassa. Suunnittelualueen läheisyyteen ei ole osoitettu arvokkaita tai huomionarvoisia rantaalueita Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen luontoselvityksessä. Vesistö Suunnittelualue sijaitsee Päijänteen Pyhätselän Kylmälahden koillisosassa. Suunnittelualueen edustalla vesialue haarautuu pohjoispuoleltaan n. 130 metriä leveään Mustalahteen ja kaakkoisosastaan pienempään lahdenpoukamaan. Päijänne on Kymijoen vesistön pääjärvi ja Suomen toiseksi suurin järvi. Päijänteen selkävedet ovat laadultaan erinomaisia, kun taas suljetummilla ja rannanläheisillä alueilla vedenlaatu on hyvää. Vesistönä Päijänne tarjoaa erinomaiset virkistyskäyttömahdollisuudet. Maa- ja metsätalous Kaavan suunnittelualue on pääosin normaalissa metsätalouskäytössä. Luonnonsuojelu ja muut arvokkaat luontokohteet Suunnittelualueella ei ole suojelualueita tai luonnonsuojelulain (29 ) mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Suunnittelualueen luontoselvityksessä arvioitiin etelään avautuvan kalliojyrkänteen välittömine alusmetsineen olevan metsälain (1996/1093) 10 :n mukainen monimuotoisuudeltaan erityisen tärkeä elinympäristö. Lain mukaisesti, mikäli elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia, niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Jyrkänteen luoteispuolisella alueella sijaitsee tavallista harvinaisempia kasvilajeja kuten haisukurjenpolvi, vaarantunut ahokirkiruoho sekä rauhoitetut lehtoneidonvaippa ja valkolehdokki. 8

9 3.1.3 Rakennettu ympäristö Rakennuskanta ja väestön rakenne Suunnittelualueen molemmille tiloille on rakentunut yksi lomarakennuspaikka. Tilan Keidas RN:o 7:0 rakennuspaikka sijaitsee suunnittelualueen eteläosassa suuntautuen kohti länttä. Lomarakennuspaikalla sijaitsee vuonna 1936 rakennettu mökki, autotalli, varasto, rantasauna ja venetalas (Kuva 6). Haapakankaan tilan RN:o 1:274 alueella sijaitsee loma-asunto n. 75 metrin etäisyydellä rannasta, rantasauna ja varasto (Kuvat 7 ja 8). Kuva 6. Tilan Keidas rakennuskantaa. Kuvat 7 ja 8. Haapakankaan tilan loma-asunto ja rantasauna. Läheisillä Päijänteen rannoilla on runsaasti rakentuneita loma-asuntoja. Lähiympäristössä sijaitsee myös muutamia maatilojen talouskeskusten alueita. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole kylämäistä asutusta. Palvelut Suunnittelualueen peruspalvelut löytyvät Sysmän kirkonkylästä. Alueelta on matkaa kirkonkylälle noin 25 km. Liikenne Haapakankaan tilan (RN:o 1:274) rakennuspaikalle kuljetaan yhdystieltä (Vintturintie) erkanevan Kylmälahdentien kautta. Keitaan tilan vanhalle rakennuspaikalle kuljetaan suoraan Vintturintieltä. ELY-keskus laaditutti kaavaluonnosvaiheessa Vintturintien liittymistä selvityksen (Liite 3) 9

10 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Virkistys Tekninen huolto Ympäristöhäiriöt Suunnittelualue ei kuulu maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueisiin, eikä alueella sijaitse tunnettuja muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Suunnittelualueella ei ole todettu olevan yleisen virkistyskäytön kannalta jokamiehenoikeutta suurempaa merkitystä. Suunnittelualuetta ei ole liitetty kunnallisen vesihuollon piiriin. Alueen vanhojen rakennuspaikkojen vesihuolto ja jätevesien käsittely on järjestetty rakennuspaikkakohtaisesti. Alueella tai sen lähiympäristössä ei ole merkittäviä ympäristöhäiriöiden lähteitä Maanomistus Tilan Keidas omistaja on Matti Peltola Tilan Haapakangas omistaja on Vappu Peltola 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli lainvoimaiseksi Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaava Alueella on voimassa Ympäristöministeriön vahvistama Päijät-Hämeen maakuntakaava (Kuva 9). Suunnittelualueelle ei kohdistu maakuntakaavavarauksia. Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 laatiminen on vireillä, ja kaavaehdotus on ollut nähtävillä Myöskään uuden maakuntakaavan ehdotuksessa ei ole osoitettu merkintöjä suunnittelualueelle. 10

11 Kuva 9. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta (Päijät-Hämeen liitto). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Rantayleiskaava Päijänteen Pyhätselän ranta-alueet kuuluvat Sysmän kunnanvaltuuston ( 35) hyväksymän Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen alueeseen. Kaavamuutos on tullut pääosin voimaan kunnanhallituksen päätöksellä ( 179). Kunnanvaltuuston kaavan hyväksymispäätöksestä on tehty kaksi valitusta hallintooikeuteen. Toinen valitus on ratkaistu hallinto-oikeudessa. Toinen taas on edennyt korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja ko. kaava-alueen osa on edelleen lainvoimaton. Muilta osin, kuten kaava-alueen osalta, kaava on kuulutettu lainvoimaiseksi. Rantaosayleiskaavassa on osoitettu Keitaan tilan alueelle voimassa olevaa rantaasemakaavaa kuvaava kaavamerkintä ja Keitaan tilalle on osoitettu yksi vanhan lomarakennuspaikan ja neljä uuden lomarakennuspaikan merkintää. Rantaosayleiskaavassa on osoitettu Keitaan tilalle rakennuspaikkamerkintöjä yksi enemmän kuin voimassa olevassa ranta-asemakaavassa, vaikka ilmeisesti tarkoituksena on ollut kuvata voimassa olevan ranta-asemakaavan mukainen määrä rakennuspaikkoja. Myös nykyisen Haapakankaan tilan rantakaistaleelle (Kylmälahden rannan niemeke) on osoitettu voimassa olevaa ranta-asemakaavaa kuvaava kaavamerkintä, vaikka ranta-asemakaava on jäänyt Lääninhallituksen päätöksellä vahvistumatta kyseisen alueen osalta. Haapakankaan tilan takamaaston osalle on osoitettu rantaosayleiskaavassa yksi vanha lomarakennuspaikka (RA). (Kuva 10.) Kuva 10. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 11

12 Keitaan tilan RN:o 7:0 ranta-alueen takamaaston osat puolestaan kuuluvat voimaan tulleen Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavan alueeseen. Tähän yleiskaavaan kuuluva osa Keitaan tilasta on osoitettu yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Lisäksi yleiskaavassa on kuvattu Kammiovuoren rantaasemakaavan rajaus osittain myös Päijänteen Pyhätselän puolelta. (Kuva 11.) Kuva 11. Ote Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavasta. Ranta-asemakaava Mikkelin lääninhallitus on vahvistanut alueen nykyisen ranta-asemakaavan ja kaava on tullut vahvistetun alueen osalta voimaan Lääninhallitus jätti vahvistamatta Kylmälahden rannan niemekkeen maa- ja metsätalousaluekaistaleen johtuen epäselvyyksistä kaavan pohjakartan kiinteistörajoissa. Alueen vanha rantaasemakaava on osa laajempaa Kammiovuoren ranta-asemakaavaa, johon kuuluu mm. Jalaanjärven ja Kaitaveden ranta-alueita. Kammiovuoren ranta-asemakaavaan on tehty Etelä-Savon ympäristökeskuksen vahvistama osittainen muutos koskien Jalaanjärven ja Kaitaveden ranta-alueita. Ranta-asemakaavalla on osoitettu suunnittelualueelle kolme loma-asuntojen korttelialuetta (RH1, RH2). RH1-korttelin 9 tontille saa rakentaa yhden perheen lomaasunnon (80 k-m 2 ) ja talousrakennuksia (30 k-m 2 ). RH2-kortteliin 8 ja korttelin 7 tonteille 1 ja 2 saa rakentaa loma-asunnot enintään kahdelle perheelle (yht. 150 k-m 2 / tontti) ja talousrakennuksia (yht. 50 k-m 2 /tontti. Muutoin (lukuun ottamatta vahvistamatta jäänyttä Kylmälahden niemekettä) suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Suunnittelualue rajautuu voimassa olevan kaavan liikennealueeseen (L). Kulkuyhteys korttelien 7 ja 8 uusille tonteille on osoitettu korttelin 9 vanhalle rakennuspaikalle johtavan tien kautta. (Kuva 12.) Voimassa olevan ranta-asemakaavan pinta-alat ja rakennusoikeuden määrä suunnittelualueen osalta: - loma-asuntokorttelit (RH1, RH2); pinta-ala 2,347 ha ja rakennusoikeutta 720 k-m 2 - maa- ja metsätalousalueen (M) pinta-ala 17,15 ha 12

13 Kuva 12. Ote voimassa olevasta ranta-asemakaavasta. Vahvistamatta jätetty alue on esitetty punaisella ruksilla. Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Sysmän kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Alueella ei ole rakennuskieltoa. Alueelle voidaan rakentaa voimassa olevan rantaasemakaavan mukaisesti. 13

14 Pohjakartta Voimassa olevan ranta-asemakaavan pohjakartta on hyväksytty Vanha pohjakartta on laadittu Helsingin järjestelmä- koordinaatistossa ja N60- korkeusjärjestelmässä. Vanhan pohjakartan kiinteistörajoissa on todettu epäselvyyksiä Mikkelin lääninhallituksen kaavan vahvistamiskäsittelyssä, ja kaava on tästä syystä jätetty vahvistamatta Kylmälahden niemekkeen osalta (nykyisin Haapakankaan tilan aluetta). Ranta-asemakaavan pohjakartta on päivitetty kaavamuutosta varten. Pohjakartan keskeisin päivitystarve liittyi kiinteistörajojen oikeellisuuteen ja Haaparannan tilan rakentamistilanteen kuvaukseen. Pohjakartan päivityksessä hyödynnettiin vanha pohjakartta käyttökelpoisilta osin. Päivitetty pohjakartta laadittiin ETRS-GK26- koordinaatistossa ja N60 korkeusjärjestelmässä. Ympäristönsuunnittelu Oy:n laatima 1:2000- mittakaavainen pohjakartta on hyväksytty kaavamuutoksen ja -laajennuksen pohjakartaksi. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Sysmän kunnan Päijänteen ranta-alueet kuuluvat Sysmän kunnanvaltuuston ( 35) hyväksymään Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen alueeseen ja lähiympäristön muut ranta-alueet Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavan alueisiin. Päijänteen ranta-alueille on laadittu lisäksi useita ranta-asemakaavoja. Suunnittelualueen lähistöllä ei ole tällä hetkellä vireillä muita ranta-asemakaavoja. Alueelle laaditut selvitykset ja inventoinnit - Luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu ja visualisointi Henna Koskinen ). Luontoselvitys on selostuksen liitteenä 1. - Liittymäselvitys (ELY-keskus ) 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Voimassa oleva ranta-asemakaava on maankäyttöratkaisultaan vanhentunut eikä vastaa alueen maanomistajien tarpeita ja tavoitteita. Voimassa olevan kaavan toteuttaminen ei ole nykymuodossaan tarkoituksenmukaista. Haapakankaan tilan osalta rantaasemakaavalla on tarkoitus huomioida kaavallisesti alueella oleva omarantainen lomarakennuspaikka. Haapakankaan tilan rantavyöhykkeen osalta ranta-asemakaava on aikoinaan jätetty vahvistamatta eikä tilan nykyistä rakentamistilannetta ole myöskään huomioitu Päijänteen rantaosayleiskaavan muutoksessa kumoutuneen ranta-asemakaava-alueen osalta. Ranta-asemakaavan muutoksella on tarkoitus myös tutkia Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteiden ohjausvaikutus alueen rakennuspaikkojen määrän mitoitukseen sekä tutkia mahdollisuudet osoittaa ranta-asemakaavan Sysmän Päijänteen rantaosayleiskaavan muutoksen mukaiselle tasolle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan muutoksen valmistelu on aloitettu maanomistajien aloitteesta keväällä Kaavoituksen alkuvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Hämeen ELY-keskuksessa. Sysmän kunnan kaavoitustoimikunta on käsitellyt kaavahankkeen valmistelua kokouksissaan ja Sysmän kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan ( 154) ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), ja päätti kaavan vireille tulosta sekä OAS:n nähtäville asettamisesta. 14

15 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallisia ovat 1. Naapuritilojen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa 2. Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään 3. Viranomaiset o Hämeen ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus (liikenne), Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Hämeen maakuntamuseo, Päijät-Hämeen pelastuslaitos ja Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ympäristöterveyskeskus o Sysmän kunnan toimielimet ja hallintokunnat: kaavoitustoimikunta, tekninen lautakunta, teknisen lautakunnan lupajaosto, kunnanhallitus Sysmän kunta kuulutti kaavan vireille tulosta ja OAS:n nähtävillä olosta Lähilehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla Hallinnollinen käsittely Ajankohta kh Suunnitteluvaihe Sysmän kunnan kaavoitustoimikunta on käsitellyt kaavahankkeen valmistelua kokouksissaan. Sysmän kunnanhallituksen kokous: Kammiovuoren ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) käsittely. Päätös kaavan vireille tulosta sekä OAS:n nähtäville asettamisesta Kaavoitustoimikunta käsitteli kaavaluonnoksen sekä kaavan valmisteluaineistot. kh Sysmän kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan kaavaluonnoksen sekä kaavan valmisteluaineistot ja päätti aineistojen nähtäville asettamisesta Kaavoitustoimikunta käsitteli/hyväksyi kaavaehdotusaineiston. kh Sysmän kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan kaavaehdotusaineiston 249 ja päätti aineistojen nähtäville asettamisesta Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Lähilehdessä sekä Sysmän kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla. Lisäksi välittömän vaikutusalueen maanomistajille lähetetään tiedostuskirje em. kaavavaiheissa. Ajankohta Suunnitteluvaihe Kuulutus ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei esitetty mielipiteitä Ranta-asemakaavaluonnos pidettiin yleisesti nähtävillä Sysmän kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla. - Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä. Mielipiteitä ei esitetty. 15

16 Ranta-asemakaavaehdotus pidetään yleisesti nähtävillä. - Osallisilla on mahdollisuus jättää aineistosta muistutuksensa Viranomaisyhteistyö Ajankohta Suunnitteluvaihe Kaavoituksen alkuvaiheen viranomaisneuvottelu Hämeen ELYkeskuksessa. Neuvottelussa käsiteltiin kaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet, kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustava kaavaluonnos. Neuvotteluun osallistuivat Hämeen ELY-keskuksen ja Sysmän kunnan edustajat, maanomistajat sekä kaavan laatijan edustaja. Neuvotteluun oli kutsuttu myös Päijät-Hämeen liitto ja Päijät- Hämeen maakuntamuseo, jotka lähettivät kommenttinsa neuvotteluun sähköpostilla. (muistio) Viranomaisilta pyydettiin lausunnot kaavaluonnoksesta. Lausuntonsa antoivat Hämeen / Uudenmaan ELY-keskus, Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Hämeen maakuntamuseo, Päijät-Hämeen pelastuslaitos ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ympäristöterveyskeskus Päijät-Hämeen liitolla, Päijät-Hämeen maakuntamuseolla ja Pelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa kaavaluonnosaineistoon. - Kaavaluonnokseen lisättiin terveydensuojeluviranomaisen lausunnon pohjalta määräys rakentamisen yhteydessä huomioitavasta mahdollisen radonhaitan torjunnasta. - Hämeen ELY-keskus totesi lausunnossaan, että kaavan luontoselvitys on suunnittelutehtävään nähden riittävä. Noudatettu mitoitus noudattaa Päijänteen rantojen suunnittelua ja on perusteltu. ELYkeskuksella ei ole huomautettavaa myöskään kaava-määräyksistä. Liikenteen osalta ELY-keskus ilmoitti lausunnossaan varmistavansa, ennen kuin Sysmän kunta voi viedä kaavan hyväksymisvaiheeseen, soveltuuko kaavassa esitetty liittymän paikka näkemiensä ja pituuskaltevuuksien kannalta uuden liittymän paikaksi. ELY-keskus ilmoitti täydentävänsä myöhemmin kaava-luonnoslausuntoaan, kun asia on tutkittu. Lisäksi ELY-keskus esitti lausunnossaan, että liittymälle tulee hakea ennen sen käyttöön ottoa maksullinen liittymälupa, sillä kaavassa ei käsitellä liittymän paikkaa. Liittymälupahakemukseen tulee liittää ELY-keskuksen täydennetty kaavalausunto. ELY-keskus laaditutti liittymäselvityksen syksyllä 2015, jossa kaava-alueen pohjoispuolisen uuden liittymän sijaintia pidettiin hyvänä, mutta olemassa oleva Keitaan vanhan rakennuspaikan liittymä oli selvityksen mukaan näkemiltään huono. Selvityksessä katselmoitiin ko. vanhalle liittymälle mahdollinen uusi korvaava paikka, jonka toteuttamisen katsottiin kuitenkin vaativan louhimista. Kaavaluonnosta ei muutettu ELY-keskuksen lausunnon perusteella. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaehdotuksesta. 16

17 4.4 Ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteet Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen laatimisen tavoitteita ovat: - Voimassa olevan kaavan mukaisten tonttialueiden rajauksien täsmentäminen siten, että rakennuspaikat osoitetaan rakennusteknisesti tarkoituksenmukaisella tavalla - Muuttaa voimassa olevan kaavan korttelien 7 ja 8 tonttien kulkuyhteys siten, että kulku tapahtuu omasta liittymästä suoraan Vintturintieltä (Taltiolahden pohjoispuolelta) - Ajantasaistaa voimassa olevan ranta-asemakaavan kaavamerkinnät ja -määräykset. Tavoitteena on mm. nostaa kaava-alueen rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus Sysmän Päijänteen rantaosayleiskaavan muutoksen mukaiselle tasolle ja selkeyttää alueelle rakennettavien loma-asuntojen määrää. Nykyisen kaavan mukaan korttelien 7 ja 8 tonteille saa rakentaa loma-asunnot enintään kahdelle perheelle. - Osoittaa Haapakankaan tilalle omarantainen lomarakennuspaikka olevan rakentamistilanteen mukaisesti. Nykyisen Haapakankaan tilan rantakaistale on ollut mukana Kammiovuoren ranta-asemakaavassa, mutta Mikkelin lääninhallitus on jättänyt kaavan tältä osin vahvistamatta. Haapakankaan tilan osalta kyse on siten uuden ranta-asemakaavan laatimisesta. Lomarakennuspaikka on tarkoitus osoittaa vahvistamatta jätetyn kaava-alueen rakentuneen saunan ja kokonaan alkuperäisen ranta-asemakaavan suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevan loma-asunnon muodostamasta kokonaisuudesta. - Laatia kaava noudattaen Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteita; mm. tutkia mahdollisuus ranta-asemakaavan mitoituksen nostamiseen Sysmän Päijänteen rantayleiskaavassa viereisillä Pyhätselän ranta-alueilla käytetylle tasolle 8 rakennuspaikkaa/muunnettu ranta-km Työn alkuvaiheessa selvitetään alueen luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön olosuhteet ja mahdolliset erityisarvot huomioidaan ja turvataan kaavamuutoksen yhteydessä. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Ranta-asemakaavan muutos koskee Sysmän kunnan Saaren kylässä sijaitsevaa tilaa Keidas RN:o 7:0. Ranta-asemakaavan laajennus (ranta-asemakaava) koskee tilaa Haapakangas RN:o 1:274 ja osaa tilasta Keidas RN:o 7:0. Kammiovuoren ranta-asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat lomaasuntojen korttelit 7-10 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Alueelle muodostuu yhteensä seitsemän omarantaista lomarakennuspaikkaa perustuen Sysmän kunnan Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteisiin. Samalla rantaasemakaava-alueen tonttikohtainen rakennusoikeuden määrä on nostettu Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen mukaiselle tasolle ( k-m 2 / tontti). Lähtökohdat Päijänteen Pyhätselän ranta-alueet kuuluvat Sysmän kunnanvaltuuston ( 35) hyväksymän Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen alueeseen. Rantayleiskaavassa on käytetty Pyhätselällä, asumiseen hyvin soveltuvilla rannoilla, 8 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km. Näillä alueilla ei ole erityisiä luontoon tai maisemaan liittyviä arvoja. Rantasuunnittelun emätila Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksessa emätilan rajaamisajankohtana on käytetty ajankohtaa Kaavamuutoksen kohteena oleva tila Keidas RN:o on muodostunut rantasuunnittelun emätilasta Keidas RN:o 1:60 (rek.pvm 17

18 ). Myös Haapakankaan tilan RN:o rantakaistale kuuluu Keitaan emätilaan. Keitaan emätilaan RN:o 1:60 kuuluu lisäksi suunnittelualueen ulkopuolinen Suomen Parkinson-säätiön omistama tila Routela RN:o , johon kuuluu ranta-alueita mm. Jalaanjärvellä, Iso Ruokopuolisella, Haukijärvellä sekä Pyhätselän saarissa. Routelan tilan Jalaanjärven ranta-alueet ovat mukana Kammiovuoren vanhassa ranta-asemakaavassa ja tilan Iso Ruokopuolisen ja Haukijärven ym. ranta-alueiden maankäyttö on ratkaistu Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavassa. Pyhätselän saarien maankäyttö on ratkaistu Päijänteen rantayleiskaavan muutoksessa. Tämän ranta-asemakaavan muutoksen alueeseen kuuluvaa osaa Keitaan emätilan alueesta (tilat Keidas RN:o 7:0 ja Haapakangas RN:o 1:274) voidaan käsitellä omana rantamitoituskokonaisuutena, koska Ruotelan tilan 7-1 ranta-alueet ovat kokonaisuudessaan rakentumattomia ja Routelan tilaan kuuluvien ranta-alueiden maankäyttö on jo ratkaistu eri kaavoissa. Rantaviivan pituudet ja muunto Keitaan emätilan suunnittelualueen osalle kuuluu Päijänteen Pyhätselän rantaviivaa yhteensä 1,24 km ja muunnettua mitoitusrantaviivaa 0,92 km. Muunnetun rantaviivan pituus on saatu noudattaen Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen muuntotapaa seuraavasti: Mitoituksen perusteena oleva mitoitusrantaviiva (= muunnettu rantaviiva) mitataan 1 : mittakaavaiselta maastokartalta. Mitoitusrantaviiva mitataan 50 metrin murtoviivaa käyttäen. Tällä menettelyllä rannan pienmuodoista sekä osa erittäin kapeista niemistä ja lahdista karsiutuu pois. Näistä ei siten muodostu mitoitusrantaviivaa yhtä paljon kuin suorasta rantaviivasta. Mitoitusrantaviivan laskennassa käytetään seuraavia muunnoskertoimia: - niemen, kannaksen tai saaren leveys alle 50 m, niemien ja kannasten osalla mitoitusrantaviivaan lasketaan kantaosa - niemen, kannaksen tai saaren leveys m, kerroin 0,6 x mitoitusrantaviiva m leveä lahti tai salmi, kerroin 0,6 x mitoitusrantaviiva Mitoitusperuste ja rakennusoikeus Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen mitoitusarvona käytetään 8 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km perustuen Päijänteen rantaosayleiskaavan muutoksen ohjausvaikutukseen. Sysmän Päijänteen rantaosayleiskaavan muutoksessa on käytetty mitoitusarvoa 8 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km asumiseen hyvin soveltuvilla Pyhätselän ranta-alueilla, joilla ei ole ollut erityisiä luontoon tai maisemaan liittyviä arvoja. Tämän ranta-asemakaavan muutoksen ranta-alueet soveltuvat hyvin rakentamiseen eikä alueella ole erityisiä luontoon tai maisemaan liittyviä arvoja. Päijänteen rantaosayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukainen Keitaan emätilan rakennusoikeus suunnittelualueella on yhteensä 0,92 muunnettu ranta-km X 8 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km = 7,38 = 7 rakennuspaikkaa. Keskimääräinen mitoitus Suunnittelualueella on nykyisin kaksi rakentunutta lomarakennuspaikkaa. Suunnittelualueen nykyisen rakentamistilanteen mukainen rantarakentamisen keskimääräinen mitoitus on 1,6 rakennusyksikköä / todellinen ranta-km ja 2,2 rakennusyksikköä / muunnettu ranta-km. Alueen voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on osoitettu neljä lomarakennuspaikkaa. Vanhan ranta-asemakaavan mitoittava vaikutus on kuitenkin kaavan tonttien lukumäärää korkeampi, koska kaava sallii kolmelle tontille loma-asuntojen rakentami- 18

19 sen kahdelle perheelle. Lisäksi tulee Haapakankaan tilan alueelle muodostunut lomarakennuspaikka, jota ei ole osoitettu vanhassa ranta-asemakaavassa. Kaavamuutoksen toteutuessa alueelle tulee yhteensä seitsemän lomarakennuspaikkaa. Suunnittelualueen rantarakentamisen keskimääräiseksi mitoitukseksi tulee kaavan toteutuessa 5,6 rakennusyksikköä / todellinen ranta-km ja 7,6 rakennusyksikköä / muunnettu ranta-km. Rakennusoikeuden määrä (kerrosala) Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on osoitettu suunnittelualueelle kolme lomaasuntojen korttelialuetta (RH1, RH2). RH1-korttelin 9 tontille saa rakentaa yhden perheen loma-asunnon (80 k-m 2 ) ja talousrakennuksia (30 k-m 2 ). RH2-kortteliin 7 ja korttelin 8 tonteille 1 ja 2 saa rakentaa loma-asunnot enintään kahdelle perheelle (yht. 150 k-m 2 / tontti) ja talousrakennuksia (yht. 50 k-m 2 /tontti. RA-kortteleiden kokonaisrakennusoikeus on siten 910 k-m 2. Muutoin (lukuun ottamatta vahvistamatta jäänyttä Kylmälahden niemekettä) suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Sysmän kunnan rakennusjärjestyksen mukainen kokonaiskerrosala saa olla enimmillään 7 % rakennuspaikan pinta-alasta ja rakennuspaikan vähimmäisrakennusoikeus 150 k-m 2. Myös Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen tonttikohtainen rakennusoikeuden määrä on 7 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 500 k-m 2. Ranta-asemakaavamuutoksella muodostuvat tontit ovat pinta-alaltaan m 2. Kaavalla ja kaavan muutoksella on osoitettu yhteensä seitsemän omarantaista lomaasunnon tonttia. Tonttikohtainen rakennusoikeus on määritetty tonttienpinta-alaan perustuen siten, että kolmen tontin rakennusoikeus on 500 k-m 2 ja neljän tontin rakennusoikeus 400 k-m 2. Kaavamuutosalueen kokonaisrakennusoikeuden määrä nousee 2380 k-m 2 ja koko kaava-alueen rakennusoikeuden määräksi tulee 3100 k-m Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavassa osoitetuilla rakentamisalueilla ei ole erityisiä luonnonympäristön, maiseman tai rakennetun ympäristön arvoja. Kaavassa on huomioitu kaavan luontoselvityksessä esitetty arvokas luontokohde osoittamalla ko. alue luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi alueeksi (luo). Haja-asutusalueen rakennuspaikkojen talousjätevesien käsittelyvaatimukset määritellään kaavan laatimisajankohtana Valtioneuvoston asetuksessa 209/2011. Jätevesien käsittelyn on vähennettävä ympäristöön joutuvaa kuormitusta (orgaaninen aines, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) asetuksen vaatima määrä eli asetus määrittää talousjätevesien puhdistustasolle raja-arvot. Kun kaavalla osoitettujen rakennuspaikkojen jätevesien käsittely hoidetaan asetuksen säädösten mukaisesti, niin kaavan mukaisen rakentamisen toteutuminen ei vaikuta haitallisesti ympäristöön tai Pyhätselän vedenlaatuun. Kaavan toteutumisella ei ole merkittävää vaikutusta suunnittelualueen tai sen vaikutusalueen ympäristön nykytilaan. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Kammiovuoren ranta-asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat lomaasuntojen korttelit 7-10, joihin muodostuu yhteensä seitsemän omarantaista lomarakennuspaikkaa. RA-korttelialueiden pinta-ala on yhteensä n. 4,56 ha. 19

20 Rakennuspaikkojen suunnittelun lähtökohtana on pidetty alueen voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Rakennuspaikkojen sijoittamisessa on huomioitu mm. kaavan luontoselvitys, maaston ominaispiirteet sekä rannan sopivuus rakentamiseen. Kortteleiden rakennuspaikkojen sijainti on pääpiirteissään vanhan ranta-asemakaavan mukainen. Lisäksi ranta-asemakaavan laajennuksella on osoitettu Haapakankaan tilalle jo rakentunut omarantainen loma-asuntotontti. Kaavamuutoksella on pyritty parantamaan tonttien laatua mm. rajaamalla tonttialueet aiempaa syvemmiksi. Loma-asuntojen korttelialue 7 (RA) sijaitsee Keitaan tilan rakentamisalueista pohjoisimpana. RA-korttelin 7 kolme rakennuspaikkaa avautuvat lounaaseen. Korttelin pinta-ala on n. 1,78 ha ja kullakin tontilla on rakennusoikeutta 400 k-m². Loma-asuntojen korttelialueen 8 (RA) yksi omarantainen rakennuspaikka sijaitsee vanhan kaavan mukaisesti Keitaan tilan keskiosassa. Kaava-alueen muista rakennuspakoista poiketen RA-tontti ei ole kovin syvä johtuen rakennuspaikan takana nousevasta kalliojyrkänteestä. Tontin rakentamista on ohjattu osoittamalla tontin alueelle jäävät rakentamiseen huonosti sopivat ja myös paikallisesti tärkeät ympäristön pienkohteet (tontin lounaisosan kalliokumpare ja koillisosan kallionalusalue) luonnonmukaisena säilytettävän alueen osan merkinnällä. Korttelin 8 tontin pinta-ala on 5768 m 2 ja tontille on osoitettu rakennusoikeutta 400 k-m². Loma-asuntojen korttelialue 9 (RA) sijaitsee Keitaan tilan rakentamisalueista eteläisimpänä. RA-korttelin 9 tontti 1 on jo rakentunut ja tontti 2 sijaitsee Kylmälahden itäisimmässä lahdenpoukamassa avautuen lounaaseen. Korttelin pinta-ala on n. 1,44 ha ja kullakin tontilla on rakennusoikeutta 500 k-m². Loma-asuntojen korttelialueen 10 (RA) yksi omarantainen rakennuspaikka sijaitsee suunnittelualueen eteläosassa Haapakankaan tilalla. Haapakankaan tilan osalta kyse on uuden ranta-asemakaavan laatimisesta (kaavan laajennuksesta). Haapakankaan tilalle osoitettu tontti on jo rakentunut. Tontin itäosan rantakaistale on osoitettu luonnonmukaisena säilytettävän alueen osan merkinnällä. Merkinnän tarkoituksena on ohjata korttelin 10 tontin toiminnallista käyttöä siten, että mahdollinen häiriövaikutus korttelin 9 tonttien suuntaan olisi mahdollisimman vähäinen. Korttelin 10 pinta-ala on 7624 m 2 ja rakennuspaikalla on rakennusoikeutta 500 k-m². RA-tonttien pinta-alat (m²): kortteli 7 tontti tontti tontti kortteli 8 tontti kortteli 9 tontti tontti kortteli 10 tontti RA-korttelialueiden tontteja koskevat kaavamääräykset: Kaavamääräysten mukaisesti kullekin tontille saa sijoittaa yhden loma-asunnon ja vierasmajan sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Rakennusten yhteenlaskettu lukumäärä saa olla enintään viisi. Loma-asunnon, vierasmajan ja talousrakennusten etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25m. Erillisen, kerrosalaltaan enintään 25m²:n suuruisen ja harjakorkeudeltaan lattiapinnasta mitattuna enintään 3,5 m olevan saunarakennuksen saa sijoittaa kaavassa osoitetun rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 10 m etäisyydelle rantaviivasta. 20

21 Kerrosalaltaan yli 25m²:n suuruiset ja harjakorkeudeltaan yli 3,5 m olevat saunarakennukset tulee sijoittaa kaavassa osoitetulle rakennusalalle vähintään 25 etäisyydelle rantaviivasta. Kullekin tontille saa rakentaa enintään kerrosluvun I u 1/2 mukaisen loma-asunnon. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. RA-tonttien rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisena ja rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuusto. Rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 metri vesistön ylävesirajaa (Päijänne +79,41m) korkeammalla. Rakentamisen yhteydessä tulee varautua radonhaitan torjuntaan Sysmän kunnan kulloinkin voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaisesti. RA-alueiden vesihuolto on järjestettävä kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön ja Sysmän kunnan määräysten mukaisesti Maa- ja metsätalousalueet Suurin osa kaava-alueesta (78,3 %) on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). M-alueiden pinta-ala on n. 16,48 hehtaaria Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet Luontoselvityksessä kasvillisuutensa puolesta arvokkaana alueena mainittu korttelialueiden 8 ja 9 itä-/pohjoispuolelle sijoittuva alue on osoitettu kaavan M-alueelle luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen viivamerkinnällä (luo). Alueella kasvavat rauhoitetut ja vaarantuneet kasvilajit tulee säilyttää. Alueella ei saa suorittaa kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- tai täyttämistoimenpiteitä. Lisäksi luontoselvityksessä mainittu mahdollinen metsälakikohde (etelään avautuva kalliojyrkänne alusmetsineen) sijoittuu myös luo-merkinnällä rajatulle alueen osalle Ajoyhteydet ja liittymät Kulku alueen vanhan ranta-asemakaavan mukaisille neljälle lomarakennuspaikalle on osoitettu muutettavassa kaavassa Keitaan tilan vanhan rakennuspaikan olevan tien ja liittymän kautta. Kaavamuutoksella on muutettu alueen sisäisiä liikennejärjestelyjä maaston ominaispiirteet ja kaavamuutoksen luontoselvityksen luontoarvot huomioiden siten, että alueen pohjoisosan rakennuspaikoille on esitetty uusi tieyhteys Vintturintieltä. Kaavamuutoksen loma-asuntokortteleiden kulkuyhteydet on osoitettu M- alueelle ajoyhteysmerkinnöin (ajo). Keitaan tilan vanhalle rakennuspaikalle sekä vanhan rakennuspaikan eteläpuolelle osoitetulle yhdelle uudelle tontille (RA-kortteli 9) on osoitettu kulkuyhteys olemassa olevaa tietä pitkin. Kulku alueen pohjoisosan neljälle uudelle lomarakennuspaikalle (korttelit 7 ja 8) on puolestaan osoitettu omasta tieliittymästä Vintturintieltä, Taltiolahden pohjoispuolelta. Uusi ajoyhteys on osoitettu kaavaan ohjeellisella merkinnällä (ajo) ja uuden ajoyhteyden pituus Vintturintieltä RA-kortteliin 8 on n. 310 metriä. Alueen pohjoisosan korttelien 7 ja 8 uusien rakennuspaikkojen toteuttaminen vaatii uuden liittymän rakentamista Vintturintielle. 21

22 Uudenmaan ELY-keskus teetti maastokatselmusraportin kaava-alueen tieliittymistä kaavan luonnosvaiheessa. Raportin mukaan kaava-alueen olemassa olevan Keitaan tilan vanhan rakennuspaikan tieliittymän (VINTTURI /15046/1/1705/oikea) näkemät ovat rajoittuneet tien profiilin vuoksi. Selvityksessä katselmoitiin ko. vanhalle liittymälle mahdollinen uusi korvaava paikka tierekisteriosoitteeseen VINTTU- RI/15046/1/1650/oikea. Korvaava katselmoitu liittymän paikka jouduttaisiin kuitenkin louhimaan, jotta näkemät ja odotustila saataisiin ohjeiden mukaiseksi. Pohjoisempi, kaavaluonnoksessa osoitetun uuden ajoyhteyden liittymäpaikka (VINTTU- RI/15046/1/1285/oikea) on selvityksen mukaan näkemäalueiden osalta sopiva vaikka koko kaava-aluetta palvelevaksi liittymäksi. Kaavan korttelien 7 ja 8 lomarakennuspaikkojen tieyhteyden liittymälle (VINTTU- RI/15046/1/1285/oikea) tulee hakea ennen sen käyttöön ottoa maksullinen liittymälupa. Liittymälupahakemukseen tulee liittää ELY- keskuksen täydennetty kaavalausunto / liittymäselvitys. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunnittelualueen molemmille tiloille on rakentunut lomarakennuspaikka. Alueen rakennuspaikat sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien välittömässä läheisyydessä. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita. Alueelta ei myöskään tunneta muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaavamuutoksessa osoitetut uudet RA-tontit sijoittuvat osittain vanhojen rakentuneiden lomarakennuspaikkojen viereen ja voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisille paikoille. Kaavamuutos ei siten muuta nykyistä kaavatilannetta tältä osin merkittävästi. Rakennuspaikkojen rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus on nostettu kaavassa Sysmän kunnan rakennusjärjestyksen ja rantasuunnittelukäytännön mukaiselle tasolle (7 % rakennuspaikan pinta-alasta). Tällöin kaava-alueen rakennuspaikkakohtaiseksi rakennusoikeuden määräksi tulee k-m². Kaavamuutos selkeyttää alueelle rakennettavien loma-asuntojen määrää, sillä voimassa olevan kaavan mukaan korttelien 7 ja 8 tonteille saa rakentaa loma-asunnot enintään kahdelle perheelle. Kaavamuutos sallii rakentaa yksiselitteisesti yhden loma-asunnon kullekin rakennuspaikalle. Kaavan korttelin 9 uuden tontin 2 toteutumisella on mahdollisesti vaikutusta Haapakankaan tilan jo rakentuneeseen rakennuspaikkaan, koska rakennuspaikat sijaitsevat kapean lahdelman vastarannoilla. Rakennuspaikkojen läheinen sijainti on huomioitu osoittamalla kaavassa Haapakankaan vanhan rakennuspaikan koillisosaan luonnontilaisena säilytettävällä alueen osan merkintä. Alueen puusto tulee säilyttää, eikä alueelle saa sijoittaa rakennuksia, rakenteita tai laitureita. Tällä pyritään varmistamaan, ettei korttelin 9 tontin 2 rakentamisesta ja tontin toiminnallisesta käytöstä aiheudu merkittävää häiriötä Haapakankaan tilan vanhalle rakennuspaikalle. Toisaalta merkinnän tarkoituksena on ohjata Haapakankaan tilan rakennuspaikan toiminnallista käyttöä siten, että mahdollinen häiriövaikutus korttelin 9 tonttien suuntaan olisi mahdollisimman vähäinen. Korttelin 7 rakennuspaikat on sijoitettu maastollisesti suunnittelualueen pohjoisosassa olevan mäenharjanteen eteläpuolelle siten, että uusien rakennuspaikkojen toteutumisesta ei aiheudu välitöntä vaikutusta Mustalahden pohjoisrannan vanhojen rakennuspaikkojen suuntaan. Kokonaisuutena kaavan toteutumisella ei ole merkittävää vaikutusta suunnittelualueen tai lähialueiden naapuritilojen rakennettuihin ympäristöihin. 22

23 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Suunnittelualue on pääosin rakentumatonta maa- ja metsätalousmaata. Alueen luonnonolot on selvitetty kaavan muutosta varten laaditussa luontoselvityksessä. Suunnittelualueella ei ole suojelualueita tai luonnonsuojelulain (29 ) mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Luontoselvityksessä arvioitiin etelään avautuvan kalliojyrkänteen välittömine alusmetsineen olevan metsälain (1996/1093) 10 :n mukainen monimuotoisuudeltaan erityisen tärkeä elinympäristö. Jyrkänteen luoteispuolisella alueella kasvaa tavallista harvinaisempia kasvilajeja. Kaavassa osoitetuilla rakentamisalueilla ei ole erityisiä luonnonympäristön, maiseman tai rakennetun ympäristön arvoja. Kaavassa on huomioitu kaavan luontoselvityksessä esitetty arvokas luontokohde osoittamalla ko. alue luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi alueeksi (luo). RA-korttelin 8 paikallisesti tärkeät ympäristön pienkohteet (tontin lounaisosan kalliokumpare ja koillisosan kallionalusalue) on osoitettu luonnonmukaisena säilytettävän alueen osan merkinnällä. Alueen puusto tulee säilyttää, eikä alueelle saa sijoittaa rakennuksia, rakenteita tai laitureita. Merkinnällä pyritään osaltaan turvaamaan alueen ympäristön herkimpien osien säilymistä koskemattomana. Valtioneuvoston asetus 209/2011 määrittelee haja-asutusalueen rakennuspaikkojen talousjätevesien käsittelyvaatimukset. Jätevesien käsittelyn on vähennettävä ympäristöön joutuvaa kuormitusta (orgaaninen aines, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) asetuksen vaatima määrä eli nykyisin ympäristön kannalta kestävälle talousjätevesien puhdistustasolle on olemassa raja-arvot. Kaavalla osoitettujen lomarakennuspaikkojen rakentuminen ei vaikuta merkittävästi Päijänteen Pyhätselän vedenlaatuun. Kokonaisuutena arvioiden kaavamuutoksella / kaavalla edistetään alueen paikallisten luonnonympäristön arvojen säilymistä eikä kaavan rakentamisalueiden toteutumisella ole merkittävää vaikutusta suunnittelualueen tai sen läheisten ranta-alueiden luonnonympäristöön tai maisemaan eikä Päijänteen vesistön tilaan Sosiaaliset vaikutukset Lomarakennuspaikat on osoitettu kaavassa jo rakentuneille tai voimassa olevan rantaasemakaavan mukaisille alueille. Uusien tonttien rakentuminen ennestään rakentuneiden rakennuspaikkojen viereen ei vaikuta merkittävästi laajemmin lähiympäristön olevan loma-asutuksen tai vesialueen muiden käyttäjien jokamiehenoikeudella tapahtuvaan virkistykseen tai vesiliikennöintimahdollisuuksiin. Vanha ranta-asemakaava olisi mahdollistanut Keitaan tilalle yhteensä seitsemän lomaasunnon rakentamisen, joten kaavan muutoksella Keitaan tilalle muodostuvat kuusi lomarakennuspaikkaa eivät todennäköisesti tuo alueelle voimassa olevaan kaavaan verrattuna yhtään enempää käyttäjiä, vaikka tonttien lukumäärä lisääntyykin. Kokonaan uuden rakentamisen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ja mahdollista Pyhätselän ranta-alueiden vanhojen ranta-asukkaiden kaavan toteutumisesta kokemaa häiriötä ei voida kuitenkaan pois sulkea. Sosiaaliset vaikutukset lienevät samankaltaisia, mutta suppeammalle alueelle kohdistuvia, kuin vastaavilla suunnitteluja mitoitusperusteilla laaditun Paijänteen rantayleiskaavan muutoksen vaikutukset ovat Yhdyskuntarakenne Kokonaisuutena rakennuspaikkojen sijoittamisessa on tukeuduttu ranta-alueen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen (vanhat rakennuspaikat, tiestö) sekä vanhan kaavan maankäyttöratkaisuun. Kaavamuutoksella on pyritty huomioimaan myös riittävien yh- 23

24 tenäisten rakentamisesta vapaiden rannanosien säilyminen. Kaava-alueen pohjoisosaan jää 320 metriä yhtenäistä rakentamisesta vapaata rantaviivaa. ELY-keskuksen laadituttaman liittymäselvityksen mukaan Keitaan tilan olemassa olevan vanhan rakennuspaikan tieliittymän (VINTTURI /15046/1/1705/oikea) näkemät ovat rajoittuneet tien profiilin vuoksi eikä liittymä ole nykyisten ohjeistusten mukainen. Pohjoisempi, kaavan kortteleiden 7 ja 8 käyttöön tarkoitetun uuden ajoyhteyden ja tarvittavan uuden liittymän sijainti (VINTTURI/15046/1/1285/oikea) on selvityksen mukaan näkemäalueiden osalta liittymän paikaksi sopiva. Kaavamuutoksella vähennetään Keitaan tilan vanhaa Vintturintien liittymää käyttävien rakennuspaikkojen määrää vanhan kaavan neljästä rakennuspaikasta kahteen, joista toinen on Keitaan tilan vanha rakennuspaikka, jonka käyttöön ko. liittymä on aikoinaan rakennettu. Kaavamuutoksen tonteista neljä tukeutuu uuteen pohjoisempaan ajoyhteyteen ja uuden ajoyhteyden vaatimaan uuteen Vintturintien liittymään. Kaavamuutoksella edistetään kaava-alueen liikenneturvallisuutta ohjaamalla pääosa alueen rakennuspaikkojen liikenteestä näkemäalueiltaan turvalliseen Vintturintien liittymän paikkaan. Kaavaratkaisu ei ole ELY-keskuksen liittymäselvitykseen perustuen Keitaan vanhan rakennuspaikan olevaan tiehen tukeutuvan kaavan korttelin 9 rakennuspaikkojen osalta liikenneturvallisuuden kannalta paras mahdollinen. Huomioiden kuitenkin kaavaratkaisun kulkuyhteyksien järjestelymahdollisuuksiin kokonaisuutena vaikuttavat muut tekijät mm. maasto-olosuhteet ja alueen luontoarvot, niin vanhan rakennuspaikan olevan tien ja liittymän hyödyntäminen korttelin 9 kulkuyhteytenä on katsottu olevan perusteltua Taloudelliset vaikutukset Ranta-alueiden rakennusoikeuden määrittäminen ranta-asemakaavalla jäsentää ja turvaa rantoihin liittyvät taloudelliset arvot. Ranta-asemakaavan muutoksen / rantaasemakaavan voidaan arvioida nostavan alueen tilojen arvoa. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole mitään erityisiä kaavan toteutumiseen vaikuttavia häiriötekijöitä eikä kaavan muutoksella synny tällaisia häiriötekijöitä. 5.6 Kaavamerkinnät 24

25 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Ranta-asemakaavan muutos voidaan toteuttaa kaavan voimaan tulon jälkeen maanomistajan tarpeiden ja aikataulun mukaan. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Asemakaava-alueella ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä (MRL 128 ). Maisematyöluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen tai kunnan määräämä muu viranomainen. Hämeenlinnassa , , , Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Arto Remes maanmittausinsinööri (AMK) Piia Tuokko ympäristösuunnittelija (ylempi AMK) 25

26 LIITE 1 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU JA VISUALISOINTI HENNA KOSKINEN LUONTOSELVITYS Sysmä Kylmälahden ranta-alue Henna Koskinen

27 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti löytyvät luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain sekä EU:n luonto- ja lintudirektiivin mukaiset elinympäristöt tai lajit, jotka erityisesti tulisi huomioida alueen maankäytön suunnittelussa. Tarkastelualue sijaitsee Sysmän kunnan pohjoisosassa, Päijänteen Kylmälahden koillisrannalla (KARTTA 1). Ranta-asemakaavan muuttamista varten suoritettiin alueella maastotarkistus Tarkistuksen tekivät luontoasiantuntija Hannu Alén ja miljöösuunnittelija Henna Koskinen. Tarkastelu suoritettiin jalkaisin. VINTTURINTIE KARTTA 1. Tarkastelualue (vihreällä).

28 Havainnot ja johtopäätökset maastokäynnin perusteella Tarkastelu aloitettiin selvitysalueen kaakkoisosasta Vintturintien läheisyydestä, ottaen suunta kohti luodetta Vintturintien suuntaisesti. Alueen mäntyvaltainen sekametsikkö oli maastonmuodollisesti hyvin vaihteleva. Metsätalouskäytössä olevan alueen kasvillisuus viittasi lehtomaisuuteen. Alueelta havaittiin paikoin runsaasti nuorta haapaa ja joitakin metsälehmuksen taimia. Kasvillisuuteen kuuluivat mustikan (Vaccinium myrtillus) ohella muun muassa metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum), sinivuokko (Hepatica nobilis), lehtokuusama (Lonicera xylosteum), kielo (Convallaria majalis), kevätlinnunherne (Lathyrus vernus), näsiä (Daphne mezereum), mustakonnanmarja (Actaea spicata) ja karhunputki (Angelica sylvestris). (KUVA 1). Tarkastelualueen kaakkoisosassa sijaitsi etelään avautuva kalliojyrkänne (KARTTA 2 ja KUVA 2), joka välittömine alusmetsineen arvioitiin metsälain (1996/1093) 10 :n mukaiseksi monimuotoisuudeltaan erityisen tärkeäksi elinympäristöksi. Lain mukaisesti, mikäli elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia, niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Alueella havaittiin myös useita suuria siirtolohkareita. Luodetta kohti liikuttaessa tavattiin alueella joukko tavallista harvinaisempia kasvilajeja. (Lajien esiintymisalue esitettynä keltaisella rasterilla kartassa 2.) Tavattuihin lajeihin kuului muun muassa haisukurjenpolvi (Geranium robertianum) sekä ahokirkiruoho (Gymnadenia conopsea), joka kuuluu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 4. mainittuihin uhanalaisiksi luokiteltaviin lajeihin. Vuoden 2010 uhanalaisuusluokituksessa laji luokitellaan vaarantuneeksi (VU). Tavattuihin lajeihin kuului myös lehtoneidonvaippa (Epipactis helleborine), joka on luonnonsuojeluasetuksen (160/1997) liitteen 3 (a) mukaisesti koko maassa rauhoitettu laji. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 42 mukaan rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on kielletty. Sama koskee soveltuvin osin rauhoitetun kasvin siemeniä. Myös alueelta havaittu valkolehdokki (Platanthera bifolia) luokitellaan kuuluvaksi edellä mainittuihin, koko maassa rauhoitettuihin lajeihin. VINTTURINTIE KARTTA 2. Keltaisella rasterilla merkittynä alue, jossa tavattiin tavallista harvinaisempia kasvilajeja; lehtoneidonvaippaa, valkolehdokkia, ahokirkiruohoa ja haisukurjenpolvea. Violetilla nuolella on osoitettu metsälakikohteeksi arvioitu kallionjyrkänne alusmetsineen.

29 KUVA 1. Selvitysalueen kaakkoisosan metsäkasvillisuutta Vintturintien läheisyydessä. KUVA 2. Metsälakikohteeksi arvioitu kalliojyrkänne alusmetsineen.

30 Edelleen luodetta kohti kuljettaessa siirryttiin tarkastelemaan Vintturintien välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa vesialuetta (Taltiolahti) (KUVA 3). Vesialueen arvioitiin erkautuneen välittömästi Vintturintien toisella puolella sijaitsevasta Jalaanjärvestä tien rakentamisen myötä, joten kohteen ei voitu arvioida olevan vesilain (2011/587) 11 tai metsälain (1996/1093) 10 tarkoittama lähde tai lampi. Vesialueen lähiympäristön kasveihin kuuluivat muun muassa käenkaali (Oxalis acetosella), lillukka (Rubus saxatilis) ja metsämaitikka (Melampyrum sylvaticum). Ranta- ja vesikasvillisuuteen kuuluivat muun muassa uistinvita (Potamogeton natans), vehka (Calla palustris), järviruoko (Phragmites australis) sekä suursaroja. KUVA 3. Jalaanjärvestä Vintturintien luoteispuolelle erottunut vesialue; Taltiolahti. Taltiolahden ohi edelleen luoteeseen liikuttaessa metsän lehtomaiset piirteet alkoivat hävitä ja kasvillisuus alkoi muuttua yhä enemmän tuoreen kankaan suuntaan (KUVA 4). Alueelta tavattuja kasvilajeja olivat tyypillisesti muun muassa mustikka (Vaccinium myrtillus), vanamo (Linnaea borealis), suopursu (Rhododendron tomentosum) ja metsäkorte (Equisetum sylvaticum).

31 KUVA 4. Metsää vesialueen luoteispuolella. Tarkastelualueen luoteispäätä lähestyttäessä saavuttiin hakkuuaukean reunaan, jonka kasvillisuuteen kuuluivat ympäristölle hyvin tyypillisesti muun muassa vadelma (Rubus idaeus), maitohorsma (Epilobium angustifolium), päivänkakkara (Leucanthemum vulgare), puna-apila (Trifolium pratense) ja niittyhumala (Prunella vulgaris). (KUVA 5).

32 KUVA 5. Hakkuuaukea tarkastelualueen luoteispäätä lähestyttäessä. Hakkuuaukealta otettiin suunta länteen kohti Mustalahden rantaa. Lähellä tarkastelualueen luoteispäätä, Mustalahden rannalla havaittiin lehtipuuvaltainen alue, jossa esiintyi paikoin runsaasti haapaa. Alueella havaittiin jälleen lehtovaikutteisuutta, josta kertoivat muun muassa alueella tavatut metsälehmukset. Kasvillisuuteen kuuluivat muun muassa sudenmarja (Paris quadrifolia) ja lehtokuusama (Lonicera xylosteum). Alueella havaittiin myös muutamia järeitä haapoja, jotka tutkittiin tarkemmin liito-oravan (Pteromys volans) mahdollisen esiintymisen kartoittamiseksi. Tutkimuksissa ei löydetty koloja, jätöksiä tai muita merkkejä liito-oravan esiintymisestä. (KUVA 6).

33 KUVA 6. Lehtipuuvaltainen alue Mustalahden rannalla lähellä tarkastelualueen luoteispäätä. Muutamista järeistä haavoista huolimatta alueelta ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Tarkastelualueen luoteisosan Mustalahden rantaa lukuun ottamatta voitiin ranta-alue noin 100 metrin etäisyydelle rannasta luokitella pääosin tuoreeksi mäntyvaltaiseksi mustikkatyypin kankaaksi, joka jatkui aina tarkastelualueen kaakkoisosassa sijaitsevan rakennetun pihapiirin tuntumaan asti. Kasvilajeista mustikan (Vaccinium myrtillus) lisäksi alueelta tavattiin muun muassa vanamo (Linnaea borealis) ja yövilkka (Goodyera repens). Enimmäkseen kivikkoisen rannan vesikasvillisuuteen havaittiin kuuluvan muun muassa järvikaislaa (Schoenoplectus lacustris) ja ulpukkaa (Nuphar lutea). (KUVA 7).

34 KUVA 7. Jyrkkäpiirteistä maastoa tarkastelualueen keskivaiheilla rantaa pitkin liikuttaessa. Selvitysalueelta kuultiin ympäristölle tyypillisten lintujen, kuten peipon (Fringilla coelebs), räkättirastaan (Turdus pilaris), varpusen (Passer domesticus) ja punarinnan (Erithacus rubecula) laulua. Selvitysalueen luoteisosasta havaittiin myös lehtokurppa (Scolopax rusticola). Arvokkaiden osien sijoittuessa Vintturintien läheisyyteen, yli 100 metrin etäisyydelle rannasta, voidaan arvioida, ettei rantarakentamisella ole vähäistä suurempia vaikutuksia alueen luontoarvoihin. Padasjoella Henna Koskinen miljöösuunnittelija (AMK) Hannu Alén luontoasiantuntija Ympäristösuunnittelu ja visualisointi Henna Koskinen

35 Lähteet Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Luonnonsuojeluasetus /160 Liite 4 ja Liite 3 (a), muutoksineen. Ympäristöministeriö Saatavilla: Viitattu [ ] Luonnonsuojelulaki /1096 muutoksineen. Ympäristöministeriö Saatavilla: Viitattu [ ] Vesilaki /587. Oikeusministeriö Saatavilla: Viitattu [ ] Metsälaki /1093 muutoksineen Maa- ja metsätalousministeriö Saatavilla: Viitattu [ ] KUVAT: Kannen kuva: Näkymä Mustalahdelle selvitysalueen luoteispäätä lähestyttäessä. Kuvaaja: Henna Koskinen Kuvat 1-7. Kuvaaja: Henna Koskinen KARTAT: Kartta 1. Muokannut Henna Koskinen Pohjana käytetty Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan aineistoa 07/2013. Kartta 2. Muokannut Henna Koskinen Pohjana käytetty Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan aineistoa 07/2013.

36 Asemakaavan seurantalomake LIITE 2 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 781 Sysmä Täyttämispvm Kaavan nimi Kammiovuoren ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 21,0455 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 1,5485 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 19,4970 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 1,22 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 7 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 7 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 21, , ,01 1, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 4, , ,07 2, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 16, ,3 0-0, W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

37 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 21, , ,01 1, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 4, , ,07 2, RA 4, , ,07 2, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 16, ,3 0-0, M 16, ,0 0-0, W yhteensä

38 LAUSUNTO 1 (6) LIITE UUDELY/xxx/2015 Liittymän maastotarkastelu Selvitettävä ennen maastokäyntiä: - Kohteen sijainti (hakemuksen liitekartat, KTJ yms.) - Aiemmin myönnetyt / haetut liittymäluvat / lausunnot /suunnitelmat yms. - Kaavoitustilanne, annetut kaavalausunnot, poikkeusluvat - Käynnissä olevissa suunnittelu / rakennuskohteissa yhteys projektivastaavaan - Hakemusasiakirjoista tarkistus: onko liittymä omalle tontille, onko liittymäpaikasta sopimus esim. naapurin kanssa vai onko rasitetie olemassa - Mahdolliset lisätiedot hakijalta ja ilmoitus maastokäynnin ajankohdasta (sovitetaan aika, mahdollisesti siten, että hakija on paikalla) Selvitettävä maastokäynnin yhteydessä: - Liittymäpaikan sijainnin tarkistus - Toimivuuden arviointi kaikissa keliolosuhteissa - Voidaanko liittyminen järjestää turvallisemmin jossain muussa paikassa - Valokuvat ainakin liittymänäkemistä Käsittelijä Anne Valkonen Tien nimi Kunta Sysmä Tien numero VINTTURI Tierekisteriosoite VINTTURI / / 1 / 1705 / oikea Liittyvä tie Katu Asuinkiinteistöön (YA) Lomakiinteistöön (YL) Muuhun tarkoitukseen, mihin? Kammiovuoren kaava-alue, liittymä kahdelle lomakiinteistölle Liike- tai teollisuuskiinteistöön (YE) Maa- ja metsätalous (YM) Arvioitu liikenne liittyvällä tiellä < 20 ajoneuvoa/vrk, pääasiassa henkilöautoliikennettä ajoneuvoa/vrk, pääasiassa henkilöautoliikennettä < 20 ajoneuvoa/vrk, osaksi säännöllistä raskasta liikennettä > 100 ajoneuvoa/vrk Vain ajoittaista maa- ja metsätalousajoa Näkemäalue Näkemä 6 m (10 m) päätien reunasta n. 75 m vasemmalle n. 115 m oikealle Näkemäalueelta poistettavaa On poistettavaa Tiealueella ja kiinteistön puolella olevaa puustoa ja vesakkoa Ei poistettavaa Maasto päätielle tultaessa Melko tasainen Nousee jyrkästi Laskee loivasti Sivuojarummun koko / mm Materiaali Rumpua ei tarvita Lähin liittymä samalla puolella Ennen, 530 m Jälkeen, m Kaava Vahvistettu Luonnosasteella Ei kaavassa Päätien nopeusrajoitus 100 km/h 80 km/h 60 km/h 50 km/h Muu rajoitus km/h Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri Asemapäällikönkatu 14 Puhelin Telefaksi Sähköposti PL (09) kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi HELSINKI etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

39 LAUSUNTO 2 (6) UUDELY/xxx/2015 Liikennemerkki 231 (Väistämisvelvollisuus risteyksessä) Tarvitaan Ei tarvita Liikennemerkki 232 (Pakollinen pysähtyminen) Tarvitaan Ei tarvita Päätie Päällystetty SOP tai muu vastaava Soratie Suunnitelmatilanne Tie- tai rak.suunnitelma Tienrak/päällyste.työmaa Katselmus pvm Maastotarkastelun tekijän nimi ja puh Anne Valkonen / Destia Oy Lisätietoja Maastokatselmuksessa läsnä: - Anne Valkonen / Destia Oy Näkemäpiste tarkasteltu 6 metrin päässä tien reunasta, koska tien on tarkoitus johtaa kahdelle kaavaan suunnitellulle kiinteistölle. Näkemät rajoittuneet pääasiassa tien profiilin vuoksi; vasemmalle katsottaessa mäen nyppylä ja oikealle katsottaessa tien kaarre oikealle. Katselmoitu maastossa liittymälle mahdollinen uusi paikka tierekisteriosoitteeseen: / 1 / 1650 / oikea. Ko. kohdasta täytetty oma maastotarkastelulomake ("Kammiovuori_uusi_E"). Valokuvia: Liittymä tierekisteriosoitteessa / 1 / 1705 / oikea. Kuvaussuunta lounaaseen päin.

40 LAUSUNTO 3 (6) UUDELY/xxx/2015 Näkemä oikealle. Puuston ja vesakon raivauksen jälkeen näkemäksi tulee n. 115 metriä noin 6 metrin päässä maantien reunasta. Näkemää rajoittaa pääasiassa tien kaarre oikealle. Kuvaussuunta kaakkoon päin. Näkemä oikealle tien reunasta. Näkemää rajoittaa pääasiassa tien kaarre oikealle. Kuvaussuunta kaakkoon päin.

41 LAUSUNTO 4 (6) UUDELY/xxx/2015 Näkemä vasemmalle. Puuston ja vesakon raivauksen jälkeen näkemäksi tulee n. 75 metriä noin 6 metrin päässä maantien reunasta. Näkemää rajoittaa pääasiassa viereinen mäen nyppylä. Kuvaussuunta luoteeseen päin. Näkemä vasemmalle tien reunasta. Näkemää rajoittaa pääasiassa viereinen mäen nyppylä. Kuvaussuunta luoteeseen päin.

42 LAUSUNTO 5 (6) UUDELY/xxx/2015 Kuva tierekisteriosoitteesta / 1 / 1820 (115 m), johon asti näkemää saa puuston ja vesakon raivauksella. Kuvaussuunta luoteeseen päin. Kuva tierekisteriosoitteesta / 1 / 1790 (85 m), josta liittymäkohta vielä näkyy. Kuvaussuunta luoteeseen päin.

43 LAUSUNTO 6 (6) UUDELY/xxx/2015 Kuva tierekisteriosoitteesta / 1 / 1630 (75 m), josta liittymäkohta vielä näkyy. Kuvassa oikealla etualalla nyppylän päällä kohta, johon liittymä olisi mahdollista näkemien puolesta siirtää. Kyseinen kohta sijaitsee tierekisteriosoitteessa: / 1 / 1650 / oikea. Kuvaussuunta kaakkoon päin.

44 LAUSUNTO 1 (5) UUDELY/xxx/2015 Liittymän maastotarkastelu Selvitettävä ennen maastokäyntiä: - Kohteen sijainti (hakemuksen liitekartat, KTJ yms.) - Aiemmin myönnetyt / haetut liittymäluvat / lausunnot /suunnitelmat yms. - Kaavoitustilanne, annetut kaavalausunnot, poikkeusluvat - Käynnissä olevissa suunnittelu / rakennuskohteissa yhteys projektivastaavaan - Hakemusasiakirjoista tarkistus: onko liittymä omalle tontille, onko liittymäpaikasta sopimus esim. naapurin kanssa vai onko rasitetie olemassa - Mahdolliset lisätiedot hakijalta ja ilmoitus maastokäynnin ajankohdasta (sovitetaan aika, mahdollisesti siten, että hakija on paikalla) Selvitettävä maastokäynnin yhteydessä: - Liittymäpaikan sijainnin tarkistus - Toimivuuden arviointi kaikissa keliolosuhteissa - Voidaanko liittyminen järjestää turvallisemmin jossain muussa paikassa - Valokuvat ainakin liittymänäkemistä Käsittelijä Anne Valkonen Tien nimi Kunta Sysmä Tien numero VINTTURI Tierekisteriosoite VINTTURI / / 1 / 1650 / oikea Liittyvä tie Katu Asuinkiinteistöön (YA) Lomakiinteistöön (YL) Muuhun tarkoitukseen, mihin? Kammiovuoren kaava-alue, liittymä kahdelle lomakiinteistölle Liike- tai teollisuuskiinteistöön (YE) Maa- ja metsätalous (YM) Arvioitu liikenne liittyvällä tiellä < 20 ajoneuvoa/vrk, pääasiassa henkilöautoliikennettä ajoneuvoa/vrk, pääasiassa henkilöautoliikennettä < 20 ajoneuvoa/vrk, osaksi säännöllistä raskasta liikennettä > 100 ajoneuvoa/vrk Vain ajoittaista maa- ja metsätalousajoa Näkemäalue Näkemä 6 m (10 m) päätien reunasta 150 m vasemmalle 150 m oikealle Näkemäalueelta poistettavaa On poistettavaa Tiealueella ja kiinteistön puolella olevaa puustoa ja vesakkoa, kallion nokkia Ei poistettavaa Maasto päätielle tultaessa Melko tasainen Nousee jyrkästi Laskee jyrkästi, kallioleikkaus Sivuojarummun koko / mm Materiaali Rumpua ei tarvita Lähin liittymä samalla puolella Ennen, 475 m Jälkeen, m Kaava Vahvistettu Luonnosasteella Ei kaavassa Päätien nopeusrajoitus 100 km/h 80 km/h 60 km/h 50 km/h Muu rajoitus km/h Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri Asemapäällikönkatu 14 Puhelin Telefaksi Sähköposti PL (09) kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi HELSINKI etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

45 LAUSUNTO 2 (5) UUDELY/xxx/2015 Liikennemerkki 231 (Väistämisvelvollisuus risteyksessä) Tarvitaan Ei tarvita Liikennemerkki 232 (Pakollinen pysähtyminen) Tarvitaan Ei tarvita Päätie Päällystetty SOP tai muu vastaava Soratie Suunnitelmatilanne Tie- tai rak.suunnitelma Tienrak/päällyste.työmaa Katselmus pvm Maastotarkastelun tekijän nimi ja puh Anne Valkonen / Destia Oy Lisätietoja Maastokatselmuksessa läsnä: - Anne Valkonen / Destia Oy Näkemäpiste tarkasteltu 6 metrin päässä tien reunasta, koska tien on tarkoitus johtaa kahdelle kaavaan suunnitellulle kiinteistölle. Tämä liittymän kohta katselmoitu maastossa, koska kaavaan tierekisteriosoitteeseen: / 1 / 1705 / oikea suunnitellun liittymän näkemävaatimukset eivät täyty. Ko. kohdasta täytetty oma maastotarkastelulomake ("Kammiovuori_E"). Valokuvia: Liittymäkohta tierekisteriosoitteessa / 1 / 1650 / oikea. Kuvaussuunta lounaaseen päin.

46 LAUSUNTO 3 (5) UUDELY/xxx/2015 Näkemä oikealle tien reunasta. Puuston ja vesakon raivauksen, sekä kallion nokkien / kivien poistamisen jälkeen näkemäksi tulee n. 150 metriä noin 6 metrin päässä maantien reunasta. Kuvaussuunta kaakkoon päin. Näkemä vasemmlle tien reunasta. Puuston ja vesakon raivauksen, sekä kallion nokkien / kivien poistamisen jälkeen näkemäksi tulee n. 150 metriä noin 6 metrin päässä maantien reunasta. Kuvaussuunta luoteeseen päin.

47 LAUSUNTO 4 (5) UUDELY/xxx/2015 Katselmoidun liittymän kohta mäen nyppylällä, kallioleikkauksen kohdalla. Liittymän paikalla on louhittavaa, jotta liittymään saadaan ohjeiden mukainen odotustila ja näkemät molempiin suuntiin. Kuva tierekisteriosoitteesta / 1 / 1800 (150 m), johon asti näkemää saa puuston ja vesakon raivauksella sekä kallion nokkien / kivien poistamisen jälkeen. Kuvaussuunta luoteeseen päin.

48 LAUSUNTO 5 (5) UUDELY/xxx/2015 Kuva tierekisteriosoitteesta / 1 / 1790 (140 m), josta liittymäkohta vielä näkyy. Kuvaussuunta luoteeseen päin. Kuva tierekisteriosoitteesta / 1 / 1500 (150 m), josta liittymäkohta vielä näkyy. Kuvaussuunta kaakkoon päin.

49 LAUSUNTO 1 (6) UUDELY/xxx/2015 Liittymän maastotarkastelu Selvitettävä ennen maastokäyntiä: - Kohteen sijainti (hakemuksen liitekartat, KTJ yms.) - Aiemmin myönnetyt / haetut liittymäluvat / lausunnot /suunnitelmat yms. - Kaavoitustilanne, annetut kaavalausunnot, poikkeusluvat - Käynnissä olevissa suunnittelu / rakennuskohteissa yhteys projektivastaavaan - Hakemusasiakirjoista tarkistus: onko liittymä omalle tontille, onko liittymäpaikasta sopimus esim. naapurin kanssa vai onko rasitetie olemassa - Mahdolliset lisätiedot hakijalta ja ilmoitus maastokäynnin ajankohdasta (sovitetaan aika, mahdollisesti siten, että hakija on paikalla) Selvitettävä maastokäynnin yhteydessä: - Liittymäpaikan sijainnin tarkistus - Toimivuuden arviointi kaikissa keliolosuhteissa - Voidaanko liittyminen järjestää turvallisemmin jossain muussa paikassa - Valokuvat ainakin liittymänäkemistä Käsittelijä Anne Valkonen Tien nimi Kunta Sysmä Tien numero VINTTURI Tierekisteriosoite VINTTURI / / 1 / 1285 / oikea Liittyvä tie Katu Asuinkiinteistöön (YA) Lomakiinteistöön (YL) Muuhun tarkoitukseen, mihin? Kammiovuoren kaava-alue, liittymä neljälle lomakiinteistölle Liike- tai teollisuuskiinteistöön (YE) Maa- ja metsätalous (YM) Arvioitu liikenne liittyvällä tiellä < 20 ajoneuvoa/vrk, pääasiassa henkilöautoliikennettä ajoneuvoa/vrk, pääasiassa henkilöautoliikennettä < 20 ajoneuvoa/vrk, osaksi säännöllistä raskasta liikennettä > 100 ajoneuvoa/vrk Vain ajoittaista maa- ja metsätalousajoa Näkemäalue Näkemä 6 m (10 m) päätien reunasta 200 m vasemmalle yli 200 m oikealle Näkemäalueelta poistettavaa On poistettavaa Tiealueella ja kiinteistön puolella olevaa puustoa ja vesakkoa, kalliota Ei poistettavaa Maasto päätielle tultaessa Melko tasainen Nousee jyrkästi Laskee jyrkästi Sivuojarummun koko / mm Materiaali Rumpua ei tarvita 300 muovi Lähin liittymä samalla puolella Ennen, 110 m Jälkeen, m Kaava Vahvistettu Luonnosasteella Ei kaavassa Päätien nopeusrajoitus 100 km/h 80 km/h 60 km/h 50 km/h Muu rajoitus km/h Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri Asemapäällikönkatu 14 Puhelin Telefaksi Sähköposti PL (09) kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi HELSINKI etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi