Eturauhasen moniparametrinen magneettikuvaus,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eturauhasen moniparametrinen magneettikuvaus,"

Transkriptio

1 Aili Aaltonen Eturauhasen moniparametrinen magneettikuvaus, 18 F-fluorokoliini-PET-TT-kuvaus ja histopatologinen tutkimus syöpädiagnostiikassa Metropolia Ammattikorkeakoulu Röntgenhoitaja YAMK Kliininen asiantuntija Opinnäytetyö

2 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Tutkinto Aili Aaltonen Eturauhasen moniparametrinen magneettikuvaus, 18 F- fluorokoliini-pet-tt-kuvaus ja histopatologinen tutkimus syöpädiagnostiikassa 46 sivua + 2 liitettä Röntgenhoitaja YAMK Koulutusohjelma Kliininen asiantuntija Ohjaaja(t) Yliopettaja, TtT Leena Hannula Eturauhassyövän diagnostiikka on jatkuvan kehityksen alla. Eturauhasen magneettikuvauksen tarkkuus on lisääntynyt moniparametristen tekniikoiden, kuten diffuusiokuvaus, dynaaminen varjoainekuvaus ja spektroskopia ansiosta. Parhaillaan on käynnissä useita tutkimuksia positroniemissiotietokonetomografia (PET-TT) -kuvauksesta eturauhassyövän levinneisyystutkimuksena eri merkkiaineilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli retrospektiivisesti tarkastella eturauhasen moniparametrisen magneettikuvauksen ja 18 F-fluorokoliini- PET-TT -kuvauksen herkkyyttä syöpädiagnostiikassa verrattuna eturauhasen histopatologisen tutkimukseen sekä tarkastella Gleasonin luokituksen korrelaatiota magneetti- ja 18 F- fluorokoliini-pet-tt -kuvausten syöpälöydöksiin. Tutkimuksen aineisto koostui 60 miehestä, joilla oli biopsialla vahvistettu hoitamaton eturauhassyöpä. Miesten keski-ikä oli 65 (43 86) vuotta, Gleason luokituksen keskiarvo oli 7 (5 9) ja PSA -arvon keskiarvo oli 16,0 ng/ml (3,3 91 ng/ml). Miehille oli tehty sekä eturauhasen magneettikuvaus että 18 F-fluorokoliini-PET-TT -kuvaus ajalla Tässä tutkimuksessa magneettikuvauksen herkkyys havaita syöpä oli 83,3 %. Gleasonin luokituksen korrelaatio magneettikuvauksen varmuuteen havaita syöpä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p=0,000, n=60). 18 F-fluorokoliini-PET-TT-kuvauksen herkkyys havaita syöpä oli 51,7 %. Gleasonin luokitus korreloi 18 F-fluorokoliini-PET-TT-kuvauksen varmuuteen havaita syöpä (p=0,006, n=60). Potilaskohtaisesti magneettikuvauksessa syövän rajoittuneen diffuusion (matalimman ADC-luvun) ja Gleasonin luokituksen välillä oli käänteistä korrelaatiota (rs=-0,277, p=0,034, n=59). Korkeimman SUV max :in ja Gleasonin luokituksen välillä ei ollut korrelaatiota (rs=0,025, p=0,425, n=60). Potilaista 84,7 %:lla eturauhasen ADC-luku oli matalin samassa kohdassa kuin korkein SUV max, vaikka matalimman ADCluvun ja korkeimman SUV max :in välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää käänteistä korrelaatiota (rs=-0,161, p=0,154, n=59). 18 F-fluorokoliini-PET-TT -kuvaus jää eturauhasen kuvantamismenetelmänä herkkyydessä jälkeen moniparametrisesta magneettikuvantamisesta. Moniparametrisen magneettikuvaukseen verrattuna se ei myöskään näytä tuovan merkittävää lisäinformaatiota eturauhasen osalta. Avainsanat 18 F-Fluorokoliini-PET-TT, moniparametrinen magneettikuvaus, eturauhassyövän diagnosointi, eturauhassyövän kuvantaminen

3 Abstract Author(s) Title Number of Pages Date Aili Aaltonen Diagnostic value of multiparametric MR Imaging of prostate, 18 F-Choline PET/CT and histopathological findings of prostate for detection of clinically significant prostate cancer 46 pages + 2 appendices 17 th of November 2013 Degree Master of Health Care Degree Programme Instructor(s) Senior lecturer, PhD Leena Hannula In recent years various imaging modalities have been developed to improve the diagnosis, staging, and localization of prostate cancer. The accuracy of prostate magnetic resonance (MR) imaging has increased because of additional multiparametric MR imaging techniques such as diffusion-weighted MR imaging, contrast-enhanced MR imaging and MR spectroscopy. There are several ongoing studies concerning the accuracy of positron emission tomography/computed tomography (PET/CT) with different markers to detect prostate cancer. The aim of this study was to compare the sensitivity of multiparametric MR imaging and 18 F- fluorocholine PET/ CT to detect prostate cancer, with histologic findings of prostate as the reference standard. This retrospective study included 60 men with biopsy proven untreated prostate cancer. The mean age of men was 65 years (range years), mean Gleason score was 7 (range 5 9) and the mean PSA value was 16,0 ng/ml (range 3,3 91 ng/ml). Prostate MR imaging and 18 F-Fluorocholine PET/CT had been done during between In this study, the sensitivity of multiparametric MR imaging to detect cancer was 83,3 %. Gleason score correlation to the confidence of cancer diagnosis in MR imaging was statistically highly significant (p = 0,000, n = 60). The sensitivity of 18 F-Fluorocholine PET/CT was 51,7 %. Gleason score correlation to 18 F-Fluorocholine PET/CT sensitivity was statistically significant (p=0,006, n=60). A statistically significant inverse correlation was found between the lowest Apparent Diffusion Coefficient (ADC) in MR imaging and Gleason score (rs=-0,277, p=0,034, n=59). There was no correlation between the highest SUV max and Gleason score (rs=0,025, p=0,425, n=60). In 84,7 % of the patients the location of the lowest ADC was the same as the location of the highest SUV max. There was not statistically significant inverse correlation of the lowest ADC and the highest SUV max (rs=-0,161, p=0,154, n=59). The additional value of 18 F-Fluorocholine PET/CT compared to multiparametric MRI in localizing, staging and diagnosing cancer within the prostate was limited. Keywords 18 F-fluorocholine PET/CT, multiparametric prostate MRI, prostate cancer diagnosis, prostate cancer imaging

4 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Kirjallisuuskatsaus eturauhassyöpään ja sen tutkimismenetelmiin Prostataspesifinen antigeeni (PSA) Eturauhasen transrektaalinen kaikututkimus ja näytteenotto Eturauhasen histopatologinen tutkimus Gleasonin luokitus Eturauhasen magneettikuvaus Magneettikuvauksen perussarjat Diffuusiokuvaus Dynaaminen varjoainekuvaus Magneettispektroskopia Syövän paikantaminen eturauhasen magneettikuvauksella biopsiaa varten Isotooppikuvantaminen eturauhassyövässä Eturauhassyövän PET-kuvantaminen Koliini-PET-TT-kuvaus eturauhassyövän diagnostiikassa SUV 14 3 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet 16 4 Aineisto ja menetelmät Tutkimusasetelma Eturauhasbiopsioiden aineisto ja muuttujat Moniparametrisen magneettikuvauksen aineisto ja muuttujat F-fluorokoliini-PET-TT-kuvauksen toteutus ja muuttujat Aineiston analyysi 20 5 Tulokset Eturauhasen histopatologisen tutkimuksen tulokset Eturauhasen moniparametrisen magneettikuvauksen tulokset F-fluorokoliini-PET-TT-kuvauksen tulokset Moniparametrisen magneettikuvauksen sensitiivisyys ja sen yhteys Gleasonin luokitukseen F-fluorokoliini-PET-TT-kuvauksen sensitiivisyys ja sen yhteys Gleasonin luokitukseen F-fluorokoliini-PET-TT-kuvauksen ja moniparametrisen magneettikuvauksen syöpälöydösten vertailu 36

5 6 Pohdinta Luotettavuus Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Lopuksi 42 Lähteet 43 Liitteet Liite 1. Tietojenkeruulomake Liite F-Fluorokoliini-PET-TT-kuvauksen tietojenkeruulomake

6 1 1 Johdanto Eturauhassyöpä on länsimaisten miesten yleisin syöpä. Vuonna 2010 Suomessa todettiin uusia tapauksia 4697, mikä oli 31,9 % kaikista suomalaisten miesten syövistä. Samana vuonna Suomessa eturauhassyöpään kuoli 845 miestä. Suurin osa eturauhassyövistä etenee hitaasti ja vuosina eturauhassyöpään sairastuneiden viiden vuoden elossaololuvun on ennustettu olevan 93 %. Noin joka seitsemäs eturauhassyöpä johtaa lopulta kuolemaan ja keuhkosyövän jälkeen se aiheuttaa toiseksi eniten syöpäkuolemia suomalaisilla miehillä. (Pukkala Sankila Rautalahti 2011: 58; Suomen syöpärekisteri 2011.) Eturauhasen Käypä hoito -suosituksen (2007:3 5) mukaan eturauhassyöpädiagnostiikka perustuu prostataspesifisen antigeenin eli PSA:n pitoisuuteen, vapaan PSA:n osuuteen prosentteina, rektaaliseen palpaatioon, transrektaaliseen kaikututkimukseen ja biopsianäytteiden histologiseen tutkimukseen. Koska PSA on valkuaisaine, jota erittyy sekä hyvänlaatuisesta että pahanlaatuisesta eturauhaskudoksesta, ei pelkän PSAarvon perusteella tiedetä varmuudella, onko kyseessä eturauhassyöpä eikä voida myöskään erottaa toisistaan kliinisesti merkityksellisiä ja merkityksettömiä eturauhassyöpiä. Lukuisten aikaisempien tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että PSApitoisuuden ylittäessä 10 mikrogrammaa/litra (µg/l) noin puolelta löytyy eturauhassyöpä, PSA-pitoisuuden ylittäessä 20 µg/l suurimmalta osalta löytyy eturauhassyöpä ja PSA-pitoisuuden ylittäessä 50 µg/l melkein kaikilta löytyy jo levinnyt eturauhassyöpä. Potilaista, joilla tuntuu eturauhasessa palpoitava kyhmy noin 30 %:lla löytyy eturauhassyöpä. (Duodecim 2012: 99; Mustajoki Kaukua 2008; Saarelma 2012.) Transrektaalisella kaikututkimuksella, eli peräsuolen kautta tehtävällä ultraäänitutkimuksella, tutkitaan eturauhasen rakennetta, mutta sillä ei voida sulkea pois eturauhassyöpää. Eturauhassyöpädiagnoosin tulee perustua aina kudosnäytteen histopatologiseen tutkimukseen. Transrektaalisesti tehdyn eturauhasen näytteenoton herkkyys havaita syöpä on vain n. 60 %. Eturauhassyövän mikroskooppinen erilaistumisaste eli pahanlaatuisuuden aste määritellään käyttäen kansainvälistä Gleasonin luokitusta. (Käypä hoito -suositus 2007:5; Duodecim 2012:100).

7 2 Viimeisen kymmenen vuoden aikana eturauhasen magneettikuvaus on kehittynyt huimasti moniparametristen tekniikoiden, kuten diffuusiokuvauksen, dynaamisen varjoainekuvauksen ja spektroskopian ansiosta. Näitä tekniikoita käyttäen magneettikuvauksen on todettu olevan tällä hetkellä paras käytössä oleva eturauhassyövän kuvantamismenetelmä. (Hambrock ym 2010: 520; Panebianco 2012: 339; Portalez 2010: 2781.) Uusimmassa Syöpätaudit-kirjassa (Kellokumpu-Lehtinen Joensuu Tammela 2013: 564) arvellaan eturauhasen magneettikuvauksen merkityksen todennäköisesti lisääntyvän paikallisen eturauhasyövän selvittelyssä ja Euroopan urologisen yhdistyksen (EAU 2012: 31) eturauhasen hoitosuosituksen mukaan eturauhasen primaarikasvaimen levinneisyysluokituksen, eli T-luokituksen, tulisi perustua magneettikuvaukseen. Levinneellä eturauhassyövällä tarkoitetaan syöpää, joka on jo lähettänyt etäpesäkkeitä muualle elimistöön, tyypillisesti luustoon tai imusolmukkeisiin. Luustometastaasien varmistamiseksi radioisotooppikuvaus on ensisijainen tutkimus. (Duodecim 2012: 101.) Viime vuosina on alettu myös tutkimaan voisiko radioisotooppikuvauksella diagnosoida primaaria paikallista eturauhassyöpää. Alustavissa tutkimuksissa primaaria paikallista eturauhassyöpää radioisotooppikuvattaessa 11 C- leimatun koliinin herkkyyden on raportoitu olevan keskiarvoisesti 91 % ja tarkkuuden 73 % (Schwarzenboeck Souvatzoglou Kraus 2011: 67). Samalla tavalla käyttäytyvästä 18 F- leimatusta koliinista tiedetään olevan menossa muutamia kokeellisia tutkimuksia sen käyttäytymisestä eturauhasessa, mutta niitä ei ole vielä julkaistu (Bonekamp ym. 2011: 681). Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella eturauhasen moniparametrisen magneettikuvauksen (MK) ja 18 F-fluorokoliini-positroniemissiotietokonetomografia (PET-TT) -kuvauksen herkkyyttä syöpädiagnostiikassa verrattuna eturauhasen histopatologisen tutkimukseen. Tutkimuksessa myös tarkastellaan Gleasonin luokituksen korrelaatiota magneetti- ja 18 F-fluorokoliini-PET-TT -kuvausten syöpälöydöksiin.

8 3 2 Kirjallisuuskatsaus eturauhassyöpään ja sen tutkimismenetelmiin Eturauhanen sijaitsee virtsarakon alapuolella, välittömästi peräsuolen edessä ja lantionpohjan lihasten päällä. Eturauhanen muodostuu neljästä vyöhykkeestä. Perifeerinen, eli uloin vyöhyke, sijaitsee posterolateraalisesti, eli takana ja sivuilla, eturauhasen ympärillä apexista eli kärjestä, basikseen, eli pohjaan. Sen osuus eturauhasesta on noin 70 % ja yli 75 % todennäköisyydellä eturauhassyöpä sijaitsee tällä alueella. Muut eturauhassyövät sijaitsevat transitio- eli välivyöhykkeellä. Se sijoittuu parillisena virtsaputken molemmin puolin eturauhasen keskiosassa. Sen osuus eturauhasesta on noin 20 %. Eturauhasen parillisen sentraalisen, eli keskusvyöhykkeen läpi kulkevat siemenheittotiehyet, jotka avautuvat siemenkukkulan seuduilla virtsaputkeen. Nämä edustavat 5 % eturauhasesta. Neljäs vyöhyke on anteriorinen, eli edessä sijaitseva fibromuskulaarinen vyöhyke, mikä ei sisällä lainkaan rauhaskudosta. (Logothetis ym. 2010: 1228.) Eturauhassyöpä on yli 95 %:ssa tapauksista adenokarsinooma eli rauhasepiteelistä peräisin oleva pahanlaatuinen kasvain. Muut, kuten välimuotoisen epiteelin karsinoomat, neuroendokriiniset kasvaimet, sarkoomat, musinoosit karsinoomat ja adenokystiset karsinoomat ovat harvinaisia. Eturauhassyöpä esiintyy usein monipesäkkeisenä ympäri eturauhasta. (Logothetis ym. 2010: 1228, 1230.) Ikä on eturauhassyövän tärkein yksittäinen riskitekijä. Sairastumisen keski-ikä on 71 vuotta ja vain 5 % potilaista on diagnosointihetkellä alle 60-vuotiaita. Eturauhasyövällä ei ole tyypillistä kliinistä kuvaa ja varhaisvaiheen eturauhassyöpä ei yleensä aiheutakaan mitään oireita. Oireita voivat olla tiheä virtsaamistarve, virtsasuihkun heikkous, virtsatietulehdus, verivirtsaisuus, virtsaumpi ja tunne, ettei virtsarakko tyhjene täysin. Edellä mainitut oireet ovat enimmäkseen samanlaisia kuin sairauksissa, joihin liittyy virtsaamishäiriöitä, kuten esimerkiksi eturauhasen hyvänlaatuisessa liikakasvussa. Etäpesäkkeistä johtuva luustokipu tai patologinen murtuma voivat myös olla eturauhassyövän ensimmäinen oire. (Duodecim 2012: 99.) Eturauhassyövän todennäköisyyttä tutkitaan mittaamalla verestä PSA-arvoa. Käypähoito -suosituksen mukaan eturauhassyöpädiagnostiikan tulee pohjautua kokonais- PSA:n pitoisuuteen, vapaan PSA:n osuuteen prosentteina, rektaaliseen palpaatioon, transrektaaliseen kaikututkimukseen ja biopsianäytteiden histologiseen tutkimukseen. (Duodecim 2012: 99; Käypä hoito-suositus 2007:3 5)

9 4 Eturauhasen rajojen ja vyöhykkeiden anatomian kuvaamiseen magneettikuvaus soveltuu muita kuvantamismenetelmiä paremmin. Varsinkin eturauhasen perifeerisellä vyöhykkeellä sijaitsevien tuumoreiden löytämiseksi magneettikuvaus on tehokkain keino. (EAU 2012:28 29; Hricak ym. 2007: 33.) Moniparametrisella magneettikuvauksella saadaan tietoa tuumorin aggressiivisuuteen korreloivista tekijöitä kuten eturauhasen metaboliasta, kudoksen ja tuumorin verenkierrosta sekä kudoksen sellulaarisuudesta ja eheydestä (Hambrock 2011: ). Eturauhassyöpä lähettää etäpesäkkeen useimmiten paikallisiin imusolmukkeisiin ja luustoon. Radioisotooppikartoitus on ensisijainen tutkimus luustossa sijaitsevia etäpesäkkeitä selvitettäessä. Käypä hoito -suosituksen (2007: 6) mukaan luuston isotooppikuvantaminen tulee tehdä niille uusille eturauhassyöpäpotilaille, joiden Gleasonin luokitus on 8-10, PSA- v y 20 μ /, u AFOS-aktiivisuus on lisääntynyt, tai joilla on luustoperäisiä kipuja. Uudemman suosituksen mukaan luustokartoitus tulee tehdä PSA-pitoisuuden ylittäessä jo 10 µg/l (Duodecimin 2012: 101). 2.1 Prostataspesifinen antigeeni (PSA) Prostataspesifinen antigeenin eli PSA:n mittaus on tärkein eturauhassyövän seulontamenetelmä. PSA on eturauhasen solujen tuottama valkuaisaine, jota löytyy pieniä määriä veriplasmasta. PSA on aina peräisin eturauhasesta, koska muiden kudosten solut eivät tuota samaa proteiinia. PSA-pitoisuus suurenee eturauhasen kasvaessa (Taulukko 1). Iän myötä eturauhanen suurenee, mistä johtuen viitearvojen yläraja melkein kaksinkertaistuu 56 ikävuoden jälkeen. Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu ja prostatiitti eli eturauhastulehdus nostavat PSA-tasoa yli viitearvojen jolloin voi olla jopa 10 µg/l. Myös eturauhasen syöpäsolut tuottavat PSA:ta, joten mitä korkeampi PSA-arvo on, sitä suurempi on eturauhassyövän todennäköisyys (Taulukko 2). PSA-pitoisuus yli 20 µg/l merkitsee useimmiten eturauhassyöpää ja yli 50 µg/l levinnyttä eturauhassyöpää. PSA-pitoisuutta paremmin eturauhassyövän todennäköisyyttä ennustaa PSApitoisuuden nousu yli 0,75 µg/l/v. Vaikka PSA-pitoisuus olisi alle 10 µg/l, niin PSA- pitoisuuden nousu yli 2 µg/l/v voi viitata suuren riskin aggressiiviseen eturauhassyöpään. (Draisma ym. 2003: 868; Duodecim 2012: ; Kellokumpu-Lehtinen ym. 2013: 563; Käypä hoito -suositus 2007: 4.)

10 5 Taulukko 1. Kokonais-PSA:n ohjearvot eri-ikäisillä miehillä (Duodecim 2012:100). Ikäluokka (v) P-PSA (μg/l) alle 2, alle 3, alle 4, alle 6,5 PSA:sta liikkuu 5-40 % veressä vapaana (PSA-V) ja loput proteiineihin kiinnittyneenä (PSA-T). Näiden molempien osuus suhteessa toisiinsa ilmoitetaan PSA-suhteena (P- PSA-suh) (Taulukko 2). Jos kokonais-psa:n pitoisuus on 2,5 10 µg/l, on vapaan PSA:n pitoisuuden määrityksestä todennäköisesti hyötyä arvioitaessa eturauhasbiopsian tarpeellisuutta. Syövän yhteydessä vapaan PSA:n osuus on pienentynyt, jolloin suhde on keskimäärin 15 %. PSA:n nousun johtuessa muista syistä kuin syövästä, niin suhde on keskimäärin 22 %. (Käypä hoito -suositus 2007:4; Mustajoki Kaukua 2008.) Taulukko 2. PSA-pitoisuus ja eturauhassyövän todennäköisyys (Duodecim. 2012:100). Kokonais-PSA µg/l Eturauhassyövän todennäköisyys % >10 >50 Vapaan PSA:n osuus (%), kun kokonais-psa on 4 10 µg/l >25 8

11 6 2.2 Eturauhasen transrektaalinen kaikututkimus ja näytteenotto Eturauhasen transrektaalinen kaikututkimus eli ultraäänitutkimus on ensilinjan tutkimus eturauhassyövässä, vaikka sen sensitiivisyys ja spesifisyys ovat vain noin 50 % (Panebianco ym. 2012:332). Transrektaalisella kaikututkimuksella selvitetään eturauhasen ja rakkularauhasten koko, muoto ja sisäinen kaikurakenne. Lisäksi tunnistetaan eturauhasen vyöhykkeet, virtsaputki ja siemenheittotiehyet. Eturauhassyöpää ei voida sulkea pois transrektaalisella kaikututkimuksella vaan diagnoosi perustuu kudosnäytteen histopatologiseen tutkimukseen. (Käypä hoito -suositus 2007:5.) Useimmiten eturauhasen näytteet, eli biopsiat, otetaan transrektaalisen kaikuohjauksen avulla. Käypä hoito -suosituksen (2007:5) mukaan kaksitoista näytettä lisää merkitsevästi tarkkuutta ja Gleasonin luokituksen varmuutta verrattuna kuuden näytteen biopsiaan. Otettaessa näytettä haittavaikutuksia esiintyy enemmän, mutta syöpää ei kuitenkaan löydetä merkitsevästi enempää. Transrektaalisesti tehdyn biopsian herkkyys havaita syöpä on noin 60 %. (Käypä hoito -suositus 2007:5; Duodecim 2012: 100). Eturauhasbiopsiat otetaan ensisijaisesti eturauhasen uloimman vyöhykkeen takaosasta. Arviolta noin % syövistä sijaitsee kuitenkin tekniikan ulkopuolella jäävillä alueilla kuten perifeerisen vyöhykkeen anteriorisessa ja lateraalissa osassa, välikudoksessa sekä keskilinjan anteriorisessa fibromuskulaarisessa stroomassa. Käypä hoito -suosituksen (2007:5) mukaan normaaliksi osoittautuneen biopsian jälkeen on syytä harkita uutta biopsiaa, jos PSA-pitoisuus jatkaa nousuaan. (Bouyé ym. 2009: 105; Lemaitre ym. 2009: 470; Presti ym. 2003: 125.) 2.3 Eturauhasen histopatologinen tutkimus Patologin vastauksesta tulee ilmetä biopsianäytteiden lukumäärä, pituus, syöpää sisältävien näytteiden osuus sekä kasvaimen pituus, tilavuusosuus ja paikka, jos se on tiedossa. Lisäksi tulee mainita, perineuraalinen invaasio eli syövän kasvu hermojen ympärille tai syövän kasvu eturauhasen ulkopuolelle. Eturauhassyövän mikroskooppinen erilaistumisaste määritellään käyttäen kansainvälistä Gleasonin luokitusta. (Käypä hoito -suositus 2007:5.) Syövän ohessa näytteissä todetaan muunlaisia eturauhasen kudosmuutoksia kuten PIN (prostatic intraepithelial neoplasia) tai ASAP (atypical small acinar proliferation),

12 7 suositellaan uusintabiopsiaa. Lieväasteinen PIN on hyvänlaatuinen löydös ja vahvaasteista PIN-muutosta pidetään syövän esiasteena. (Bostwick Liu Brawer- Junqi 2004:171; Käypä hoito -suositus 2007:5.) 2.4 Gleasonin luokitus Vuonna 1966 Donald F. Gleason loi pisteytysjärjestelmän eturauhassyövän luokittelulle. Nykyiset kansainväliset hoitosuositukset Gleasonin luokittelusta mukaan lukien Suomen Käypä hoito -suositus ovat tehty vuoden 2005 ISUP:n (International Society of Urological Pathology) konsensuskokouksen mukaisiksi. (Epstein ym. 2006: 1228, 1241.) Gleasonin luokituksessa otetaan huomioon eturauhassyövän tyyppipiirteet kuten monipesäkkeisyys ja heterogeenisyys. Monipesäkkeisyys tarkoittaa syövän kasvamista useassa erillisessä paikassa ja heterogeenisyys syöpäalueiden histologista erilaistuneisuutta. Rauhasrakenteiden histologinen erilaistumisaste kertoo syövän pahanlaatuisuudesta eli aggressiivisuudesta. Hyvin erilaistunut rauhasrakenne kertoo matalasta pahanlaatuisuusasteesta ja huonosti erilaistunut vastaavasti merkitsee aggressiivista syöpää. Jos seurannassa otetaan uudelleen koepaloja eturauhasesta, voi Gleasonin luokitus muuttua, koska koepalat saattavat tulla syöpäkudoksen eri alueilta. Gleasonin luokitus on altis subjektiivisille tulkinnoille, mutta silti se on tällä hetkellä paras yksittäinen ennustetekijä arvioimaan eturauhassyövän kliinistä käyttäytymistä ja hoitovastetta. (EAU 2012:21; Epstein ym. 2006: 1228, 1241; Gleason 1966: ) Gleasonin pisteet annetaan asteikolla 1 5, joista 1 merkitsee hyvin erilaistunutta eli lievintä pahanlaatuisuusastetta ja 5 huonosti erilaistunutta eli vaikeinta pahanlaatuisuusastetta. Samassa elimessä on yleensä eri pahanlaatuisuusastetta olevaa syöpäkudosta ja biopsiavastaus tulisi antaa näytekohtaisesti, niin että suuriasteisin Gleason-osuus määrittää syövän aggressiivisuuden. Gleasonin pisteytys ilmoitetaan kahtena lukuna, joista ensimmäinen kertoo koepalojen yleisimmän kasvutavan ja seuraava toiseksi yleisimmän. Gleasonin luokitus on näiden kahden edellä mainitun pistesumma 2 10 välillä. Jos vain yhtä kasvutapaa esiintyy, niin se luku tuplataan, jotta saadaan Gleasonin luokitus. Ennusteellinen pahanlaatuisuuden raja Gleasonin asteikossa on 6 7 välillä. Gleasonin luokituksen ollessa 6 tai sen alle, eturauhassyöpä on noin 70 %:lla potilaista paikallinen. (EAU 2012:21, 28. Gleason 1966: )

13 8 Taulukko vuoden riski kuolla eturauhassyöpään suhteessa Gleasonin luokitukseen vuotiailla miehillä paikallisessa eturauhassyövässä (EAU 2012:37). Gleason-luokitus Syöpäkuoleman riski* (%) Syöpäspesifinen kuolleisuus (%) *Syöpäkuolleisuuden riski vaihtelee eri ikäluokissa (muut kuolinsyyt otettu huomioon) 2.5 Eturauhasen magneettikuvaus Magneettikuvaus mahdollistaa muita kuvantamismenetelmiä paremmin eturauhasen rajojen ja vyöhykkeiden anatomian kuvaamisen. Sen avulla voidaan arvioida syövän suhdetta eturauhasen kapseliin, eli kasvainsolukon tunkeutumista terveeseen kudokseen ja lähielimiin, kuten rakkularauhasiin. Näillä on merkitystä syövän hoidon suunnittelussa. Magneettikuvaus näyttää hyvin suurella todennäköisyydellä yli 7mm 3 kokoiset tuumorit. Myös mitä suurempi on Gleasonin luokitus, eli mitä aggressiivisempi syöpä, sitä todennäköisemmin se voidaan magneettikuvauksella nähdä. (Akin ym. 2006: 784; EAU 2012:28 29; Shimizu ym. 2009: ; Vileirs ym. 2011: ) Aikaisempien tutkimusten pohjalta on raportoitu magneettikuvauksen tarkkuuden havaita eturauhassyöpä olevan 54 %:sta 93 %:iin, kapselin läpikasvu 49 %:sta 97 %:iin ja rakkularauhasten invaasio 81 %:sta 99 %:iin, eli hajonta on ollut melko suuri (Hricak 2007: 34). Syövän löytymisen todennäköisyys kasvaa käytettäessä funktionaalisia tekniikoita, kuten diffuusiokuvausta, dynaamista varjoainekuvausta ja spektroskopiaa. Näitä tekniikoita käyttäen perinteisen spinkaikukuvauksen lisäksi magneetinkuvauksen on todettu olevan tehokas keino paikallistaa eturauhassyöpä ja mitä useampaa moniparametrista tekniikkaa käyttää sitä parempiin tuloksiin päästään (Hoeks ym. 2011: 47). Moniparametrisella magneettikuvauksella saadaan tietoa tuumorin aggressiivisuuteen korreloivista tekijöitä kuten eturauhasen metaboliasta, kudoksen ja tuumorin ve-

14 9 renkierrosta sekä kudoksen sellulaarisuudesta ja eheydestä (Hambrock ym 2010: ; Hambrock ym 2011: ; Portalez 2010: ) Magneettikuvauksen perussarjat Muihin lääketieteellisiin kuvantamismenetelmiin verrattuna magneettikuvaus tuottaa ainutlaatuisen hyvän pehmytkudoskontrastin. Magneettikuvauksessa käytetään erilaisia kuvaussekvenssejä, joilla kullakin on omat erityispiirteensä kuten virittämistapa, magnetoitumisen manipulointitapa ja signaalinkeruutapa. Yleisesti käytetyt sekvenssit ovat nimeltään spinkaikusekvenssejä. Magneettikuvauksessa puhutaan T1-, T2-, ja proteiinitiheyspainotteisista kuvista havaittavan kaikusignaalin hetkellä vallitsevan T1- ja T2-relaksaatioiden asteen mukaan. T1-relaksaation aste määräytyy TR- eli toistoajan mukaan ja T2-relaksaation aste määräytyy TE- eli kaikuajan mukaan. Magneettikuvan kontrastia voidaan lähes rajattomasti muunnella muuttamalla edellä mainittuja kuvaussekvenssin aikaparametrejä. (Jurvelin ja Nieminen 2005: 65.) Eturauhanen kuvataan T2 -painotteisin spinkaikusekvenssein aksiaali-, sagittaali- että koronaalisuunnissa eturauhasen anatomian ja rakenteen hahmottamiseksi. T2 - painotteisissa kuvissa normaali perifeerinen vyöhyke on kirkassignaalinen ja syöpä näkyy tavallisesti paikallismuutoksena matalan signaalin alueena, mutta muutos ei ole spesifinen, sillä mm. eturauhastulehdus, verenvuoto tai eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu voi muistuttaa syöpälöydöstä. Lisäksi varsinkin T2-painotteisissa kuvissa biopsian jälkeinen verenvuoto häiritsee kuvien tulkintaa vielä kuusi viikkoa näytteiden oton jälkeen. Uusimmat tutkimustulokset puoltavatkin magneettikuvausta jo ennen ensimmäistä biopsiaa, jotta vältyttäisiin biopsian jälkeisiltä artefaktoilta magneettikuvissa. (Ahmed ym. 2009: ; Park ym. 2011: ; Sciarra ym. 2010: ; Shimizu ym. 2009: ) T1 -painotteisissa kuvissa näkyy parhaiten imusolmukesuurentumat ja kasvainten tunkeutuminen elimiä ympäröivään rasvaan tai luuytimeen. (Hricak ym. 2007: 33; Panebianco ym. 2012: 333.) Diffuusiokuvaus Diffuusiopainotteisen magneettikuvauksen avulla mitataan kudoksissa tapahtuvaa vesimolekyylien mikroskooppista liikkeestä johtuvaa veden diffuusiota, joka ilmenee signaalin vaimenemisena. Diffuusiopainotteinen sekvenssi saadaan lisättäessä tavan-

15 10 omaisen refokusoivan pulssisekvenssin molemmin puolin diffuusiogradientit, jotka tekevät sekvenssin herkäksi protonien diffuusiolle (Jurvelin ja Nieminen 2005: 65.) Diffuusio-ominaisuuksia voi kvantifioida laskemalla diffuusiokuvista ns. parametrinen kuva eli diffuusiokartta, jossa näkyvä signaali-intensiteetti on verrannollinen diffuusiokertoimeen (ns. apparent diffusion coefficient eli ADC). Diffuusiokuvauksen hyödyllisyys eturauhassyövän tutkimisessa perustuu siihen, että syöpäkudoksen runsas solutiheys rajoittaa vesimolekyylien liikkuvuutta. Tästä johtuen perifeerisessä vyöhykkeessä normaalikudoksen ADC-arvot ovat korkeampia ja eturauhassyövän matalampia. Diffuusiokuvauksen avulla löydetään suurella todennäköisyydellä eturauhasen perifeerisessä vyöhykkeessä sijaitsevat tuumorit, mutta eturauhasen välivyöhykkeellä sen diagnostisuus on heikompi. (Panebianco ym. 2012: ) Hambrock ym. (2011) tutkivat ADC-arvon suhdetta tuumorin aggressiivisuuteen eturauhasen magneettikuvauksessa. 51 potilaan eturauhanen kuvattiin diffuusiopainotteisella magneettikuvaussarjalla ennen prostatektomiaa. Leikkauspreparaateista löytyi yhteensä 251 syöpäpesäkettä, joita verrattiin ADC-lukuihin. 94 %:ssa tuumoreista ADC-arvo oli alhaisimmillaan täsmälleen samassa kohdassa kuin patologisesti todettu aggressiivisin tuumorialue. ADC-luvulla ja tuumorin aggressiivisuudella oli selkeä käänteinen yhteys. Keskiarvoisesti ADC-arvo laski 0,18x10-3 mm 2 /s Gleason luokan noustessa yhdellä. (Hambrock ym. 2011: ) Dynaaminen varjoainekuvaus Magneettikuvauksessa varjoaineen avulla voidaan arvioida muutoksen verekkyyttä ja aktiivisuutta (Jurvelin ja Nieminen 2005: 75). Aggressiiviset tuumorit ovat yleensä verekkäitä, koska niissä on enemmän mikroverisuonia ja varjoaine läpäisee verisuonten seinämät paremmin kuin normaalissa kudoksessa. Tällöin niille on ominaista nopea ja intensiivinen tehostuminen dynaamisissa varjoaineella tehdyissä T1-painotteisissa kuvasarjoissa. On kuitenkin otettava huomioon, että mikroverenkierron määrä on joissakin syöpäkudoksen osissa pieni, jolloin kaikissa syövissä ei näy tehostumista varjoaineen antamisen jälkeen. (Hricak ym. 2007: 33; Panebianco ym. 2012: 334)

16 Magneettispektroskopia Magneettispektroskopia mittaa kasvaimen kemiallista koostumusta. Eturauhasen tuumorin metaboliset ominaisuudet poikkeavat muusta eturauhasen kudoksesta. Prostatakudokselle on ominaista korkea sitraattipitoisuus, mutta tuumorissa sitraatin tuotto ja eritys vähenee. Magneettispektroskopiassa tämä näkyy sitraattipitoisuuden pienenemisen lisäksi koliini- ja kreatiinipitoisuuden kasvuna. Myös jotkut hyvänlaatuiset muutokset kuten prostatiitti ja biopsian jälkitilat voivat aiheuttaa samoja muutoksia pitoisuuksien vaihteluun. (Jurvelin ja Nieminen 2005: 66; Panebianco ym. 2012: 334.) Vileirs ym. kuvasi 356 potilasta 1.5 teslan magneetilla T2-painotteisella sarjalla ja spektroskopialla. Prostatasyöpä todettiin histopatologisesti 220 potilaalla, joista 41:llä oli korkea Gleasonin luokitus (> GS 4+3) ja 179:llä matala Gleasonin luokitus (< GS 3+4). Menetelmän sensitiivisyys korkean Gleasonin luokituksen tuumoreiden diagnostiikassa oli 92,7 % ja matalan Gleasonin luokituksen tuumoreiden diagnostiikassa huomattavasti alhaisempi, 67,6 %. Vääriä positiivisia tuloksia oli vain 7,4 %. T2 - painotteisen magneettikuvauksen ja spektropskopian negatiivinen ennustearvo oli 98,4 % aggressiivisen syövän poissulussa. (Villeirs ym. 2011: ) Syövän paikantaminen eturauhasen magneettikuvauksella biopsiaa varten Syövän paikantaminen eturauhasen magneettikuvauksella edeltävästi lisää biopsian osuvuutta (Choi ym 2011: ). Lisäksi monet tutkimukset ovat osoittaneet, että miehille, joilla PSA nousee ja aikaisemmat biopsiat ovat olleet negatiivisia, eturauhasen magneettikuvausohjattu biopsia on lisännyt eturauhasen syövän löytymisen todennäköisyyttä (Anastasiadis ym. 2006: ; EAU 2012:18; Hambrock ym. 2010: ). Vastaavia tuloksia on saatu myös fuusioitaessa biopsiaa varten reaaliaikaisesti magneettikuvauslöydökset transrektaaliseen ultraääneen (Rud Baco Eggesbø 2012:3383). Eturauhasen magneettikuvaus ennen ensimmäistä biopsiaa ei ole vielä hoitosuositusten mukaista. Kuitenkin esimerkiksi Euroopan urologisen yhdistyksen (EAU 2012: 18) eturauhasen hoitosuositus muistuttaa magneettikuvauksen hyödyllisyydestä syövän paikallistamiseksi ennen uusintabiopsiaa, jos aikaisemman negatiivisen biopsiavastauksen saaneilla PSA jatkaa nousuaan. Sciarra ym. käyttivät 1,5 teslan magneetilla kolmen suunnan T2 -painotteisten kuvien, magneettispektroskopian ja dynaamisen

17 12 varjoainesarjan yhdistelmää paikantamaan syöpäpesäke 180 potilaalla, joilla oli aikaisemmin negatiiviseksi jäänyt biopsia, mutta SA k h ( 4 / L - <10 ng/ml). Menetelmän sensitiivisyys oli 92,6 %, spesifisyys 88,8 %, positiivinen ennustearvo 88,7 %, negatiivinen ennustearvo 92,7 % ja tarkkuus 90,7 % verrattuna uusintabiopsianäytteisiin. (Sciarra ym. 2010: 1875.) Park ym (2011) tutkivat myös magneettikuvauksen merkitystä ennen prostatabiopsiaa 85 potilaalla. Menetelmänä olivat aksiaalisuunnassa T2 -painotteiset leikkeet, dynaaminen varjoainesarja ja diffuusiopainotteinen sarja, josta tehtiin ADC-kartta. Magneettikuvauksen positiivinen ennustearvo syöpädiagnostiikassa oli 82 %. (Park ym. 2011: ) 2.6 Isotooppikuvantaminen eturauhassyövässä Isotooppitutkimukset perustuvat fysiologiselta käyttäytymiseltään elimistössä tunnetun radiolääkkeen lähettämän gamma- tai positronisäteilyn kuvantamiseen (Vanninen 2005: 685). Käypä hoito -suosituksessa (2007: 6) on eturauhassyövän isotooppikuvantamisen ainoaksi indikaatioksi mainittu luustometastaasien varmistaminen. Käytettävän merkkiaineen mukaan määräytyy kuvaustavaksi joko gammakuvaus, yksifotonitomografia (SPET) -kuvaus tai positroniemissiotomografia (PET) -kuvaus. (Duodecim 2012: 101; Vanninen 2005: 685.) SPET- ja PET-kuvauksen diagnostista tarkkuutta parantaa selvästi tietokonetomografian (TT) käyttö (Hogg Testanera 2010: 6). PSA-pitoisuuden ollessa alle 10 µg/l, on eturauhassyövän luustometastaasien todennäköisyys alle 1 %. Merkkejä mahdollisesta eturauhassyövän luustoon leviämisestä ovat PSA-pitoisuuden nouseminen yli 10 µg/l, lisääntynyt seerumin AFOS-aktiivisuus ja luustoperäiset kivut. (Duodecim 2012: 101.) Käypä hoito -suosituksen (2007: 6) mukaan luuston isotooppikuvantaminen tulee tehdä niille uusille eturauhassyöpäpotilaille, joiden kasvaimen Gleasonin luokitus on 8 10, PSA- v y 20 μ /, umin AFOSaktiivisuus on lisääntynyt, tai joilla on luustoperäisiä kipuja. Duodecimin (2012: 101) mukaan luustokartoitus tulee tehdä PSA-pitoisuuden ylittäessä jo 10 µg/l.

18 Eturauhassyövän PET-kuvantaminen Positroniemissiotietokonetomografia (PET-TT) -kuvauksella tutkitaan radioaktiivisen merkkiaineen avulla aineenvaihdunnan jakautumista elimistössä. Korostunut kertymä alueella, jolla ei normaalisti ole fysiologista kertymää tulkitaan poikkeavaksi, koska radioaktiivinen merkkiaine hakeutuu aineenvaihdunnaltaan vilkastuneisiin kohteisiin, kuten esimerkiksi syöpäsoluihin. Noin 95 %:ssa PET-TT-kuvauksista käytetään radioaktiivisena merkkiaineena 18 F-fluorideoksiglukoosia eli FDG:tä, mutta eturauhassyövän levinneisyyden selvittelyssä PET-kuvauksella useat muut radioaktiiviset merkkiaineet ovat kuitenkin osoittautuneet tehokkaammiksi. (Schöder 2009: 366.) Luustometastasointia epäiltäessä natriumfluoridi on merkkiaineena ensisijainen ja pehmytkudosmetastaasien paikannukseen taasen hiiliasetaatti tai fluorokoliini (Kellokumpu-Lehtinen ym. 2013: 564) Koliini-PET-TT-kuvaus eturauhassyövän diagnostiikassa Vielä ei ole julkaistuja isoja tutkimuksia siitä kuinka tarkasti 18 F -leimatulla koliinilla eli fluorokoliinilla (fluoromethyl-dimethyl-2-hydroxyethyl-ammonium, käytetään myös lyhennettä FCH) tehdyn PET-TT-kuvauksen avulla voidaan diagnosoida syöpäpesäkkeet eturauhasessa. On kuitenkin vahvaa näyttöä, että 18 F-fluorokoliini-PET-TT-kuvauksella voidaan paikallistaa eturauhassyövän metastaasit hyvin kattavasti. Tutkimustuloksia ei kuitenkaan ole tarpeeksi, jotta 18 F-fluorokoliini-PET-TT-kuvaus otettaisiin vielä huomioon eturauhasen hoitosuosituksissa. (Hogg Testanera 2010: 6; Schwarzenboeck Souvatzoglou Kraus 2011: 67). 18 F ja 11 C -leimatut koliinit, ovat raportoitu olevan PET-merkkiaineena herkkyydeltään ja tarkkuudeltaan samanlaisia erilaistumattoman, aggressiivisen ja metastasoineen eturauhassyövän levinneisyystutkimuksena. Primaaria paikallista eturauhassyöpää kuvattaessa 11 C-koliini-PET-TT-kuvauksen herkkyyden todeta syöpäpesäke eturauhasessa on raportoitu olevan keskiarvoisesti 91 % ja tarkkuuden 73 %. Tukimusten potilasmäärät ovat olleet kuitenkin niin pieniä, että tulokset ovat vasta alustavia. (Schwarzenboeck Souvatzoglou Kraus 2011: 67.)

19 SUV PET -kuvauksessa visuaalisen vastearvion tukena aineenvaihduntaa mitataan kvantitatiivisen kertymäarvon eli SUV:in (Standardized Uptake Value) avulla. SUV kuvaa radioaktiivisen aineen kertymän voimakkuutta, joka vakioidaan injisoidun aktiivisuuden (MBq) puoliintumisesta ja potilaiden koosta johtuvan vaihtelun suhteen. Myös injisoitu aktiivisuus (MBq) vaikuttaa SUV:iin. Riippumatta kertymän koosta SUV kuvaa syövän biologista aktiivisuutta. Pienelläkin kertymällä voi olla korkea SUV, mutta alle 5mm muutokset eivät yleensä erotu menetelmän paikkaerotuskyvyn takia. (Wahl Jacene Kasamon Lodge 2011: 122.) Tyypillisin tapa laskea SUV on alla olevan kaavan mukaisesti (Adams Turkingto Wilson Wong 2010: 310). SUV= mitattu aktiivisuus (KBq/kg) injisoitu aktiivisuus (KBq) / potilaan koko, esim. paino (kg) SUV lasketaan joko pikselikohtaisesti tai käyttäen standardia aluetta eli ROI:ta (region of interest). ROI asetetaan keskelle tutkittavaa kohdetta eli tuumoria käyttäen hyväksi interaktiivista työasemaa. ROI:n mitattu aktiivisuus normalisoidaan käyttäen yllä olevaa kaavaa. SUV:sta ilmoitetaan tyypillisesti joko maksimaalinen SUV eli SUV max (maximum standardized uptake value) tai keskiarvoinen SUV eli SUV mean (mean standardized uptake value). SUV max kertoo ROI:n sisällä olevan suurimman vokselin arvon ja SUV mean kaikkien ROI:n sisällä olevien vokselien keskiarvon. SUV max on yleisemmin käytetty, koska se ei ole yhtä tarkkailijariippuvainen ja on toistettavampi kuin SUV mean. (Adams ym. 2010: ) Van der Bergh ym. (2013) tutkivat 11 C-koliini-PET-TT-kuvauksen lisäarvoa moniparametriseen magneettikuvauksen lisänä eturauhassyövän paikantamisessa. Molemmat kuvaukset tehtiin 73 potilaalla, joilla oli korkean riskin eturauhassyöpä ilman levinneisyyttä. Magneettikuvaus tehtiin 1,5T magneetilla ilman endorektaalikelaa. Kuvaussarjat olivat diffuusiopainotteinen sarja, dynaaminen varjoainetehostesarja ja kolmessa suunnassa T2-painotteiset sarjat. Magneetti- ja 11 C-koliini-PET-TT-kuvauksen jälkeen potilaille tehtiin prostatektomia, minkä histopatologisia leikkeitä verrattiin kuvantamisen tuloksiin. Tutkimuksen moniparametrisen magneettikuvauksen sensitiivisyys oli 94,7% ja spesifisyys 52,7%. SUV max oli merkittävästi korkeampi maligneissa kohteissa kuin hyvänlaatuisissa kohteissa (3.68 ± 1.30 vs. 3.12±1.02, p<0,0001). 11 C-koliini-PET-TT-

20 15 kuvauksen lisääminen moniparametriseen magneettikuvaukseen lisäsi eturauhasessa diagnostista tarkkuutta vain alle 1 %. (Van der Bergh 2013: ) Testa ym. (2007) vertasivat 11 C-koliini-PET-TT-kuvausta ja magneettikuvausta yhdistettynä magneettispektroskopiaan eturauhassyövän paikantamisessa 26 potilaalla. Magneettikuvaus yhdistettynä magneettispektroskopiaan antoi tarkkuudeksi 88 % ja 11 C- leimattu koliinikuvaus 75 %. Magneettispektroskopian ja PET-löydösten vastaavuus oli vähä (κ = 0.139). (T y. 2007: ) Reske ym. (2006) tutkivat 11 C-koliini-PET-TT-kuvausta eturauhassyövän kuvantamismenetelmänä ja havaitsivat koliinin kertymän olevan merkittävästi korkeampi eturauhasen tuumorin kohdalla (SUV max 3.5 ± 1.3) kuin normaalissa eturauhasen kudoksessa (SUV max 1.7 ± 0.5), prostatiitissa (SUV max 2.1 ± 0.6), tai muissa hyvänlaatuisissa muutoksissa (SUV max 2.0 ± 0.6). SUV mean oli hyvänlaatuisessa eturauhasen muutoksessa 2.0 +/- 0.6 ja eturauhasen tuumorissa SUV mean oli 3.5 +/ Merkitsevä korrelaatio löytyi tuumorin T-luokittelun suhteen, mutta sitä ei havaittu PSA-arvon tai Gleasonin pisteytyksen suhteen. (Reske ym. 2006: 1249.) Beheshti ym. (2010) vuorostaan tutkivat 18 F-fluorokoliini-PET-TT-kuvausta eturauhassyövän kuvantamismenetelmänä imusolmukemetastaasien osalta eturauhassyöpäpotilailla, joiden Gleasonin summa oli yli 7 ja/tai PSA-arvo yli 10 ng/ml. 81 %:lla koliinin kertymä oli korkein maksimaalisen tuumorin infiltraation kohdalla verrattaessa histopatologiseen analyysiin (r = 0,68, p= 0,0001). Tutkimuksessa ei havaittu kuitenkaan merkitsevää SUV-arvojen korrelaatiota PSA-arvon tai Gleasonin luokituksen suhteen (p= 0,10 ja p=0,28). 18 F- fluorokoliini-pet-tt-kuvauksen sensitiivisyys imusolmumetastaasien havaitsemiseksi oli 45 %, spesifisyys 96 %, positiivinen ennustearvo 82 % ja negatiivinen ennustearvo 83 %. Tulokset olivat paremmat halkaisijaltaan yli 5 mm kokoisten imusolmukkeiden diagnostiikassa. (Beheshti ym. 2010: ) Beer ym. tutkivat 11 C- leimatun koliini-pet-tt-tutkimuksen SUV-arvon ja diffuusiopainotetun magneettikuvauksen ADC-arvon korrelaatiota imusolmukkeissa. Niillä havaittiin olevan käänteinen korrelaatio (r = -0,5144, p < 0,0001). Keskimääräisesti hyvänlaatuisissa imusolmukkeissa ADC-arvot olivat 1.60 ± 0.24 x 10-3 mm 2 /s ja SUV-arvot olivat 1.82 ± 0.57 ja pahanlaatuisissa imusolmukkeissa ADC-arvot olivat 1.09 ± 0.23 x 10-3 mm 2 /s ja SUV-arvot olivat 4.68 ± (Beer ym. 2011: 352.)

21 16 3 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella eturauhasen moniparametrisen magneettikuvauksen ja 18 F-fluorokoliini-PET-TT-kuvauksen herkkyyttä syöpädiagnostiikassa verrattuna eturauhasen histopatologiseen tutkimukseen. Tutkimuksessa myös tarkastellaan Gleasonin luokituksen korrelaatiota magneettikuvauksen ADC-arvoon ja 18 F- fluorokoliini-pet-tt-kuvauksen SUV max :iin ja niiden korrelaatiota keskenään. Lisäksi tutkimuksessa vertaillaan magneetti- ja 18 F-fluorokoliini-PET-TT -kuvausten syöpälöydöksiä keskenään. Tutkimuskysymykset: a) Mikä on moniparametrisen magneettikuvauksen herkkyys ja sen korrelaatio Gleasonin luokitukseen b) Mikä on 18 F-fluorokoliini PET-TT -kuvauksen herkkyys ja sen korrelaatio Gleasonin luokitukseen c) Kuinka yhteneväisiä ovat 18 F-fluorokoliini-PET-TT-kuvauksen ja moniparametrisen magneettikuvauksen syöpälöydökset 4 Aineisto ja menetelmät 4.1 Tutkimusasetelma Tutkimus toteutettiin retrospektiivisesti Docrates Syöpäsairaalassa. Tutkimukseen otettiin mukaan kaikki potilasaineistot, joissa oli eturauhasen näytteenotosta 100 päivän sisällä tehty Docrates Syöpäsairaalassa prostatan magneettikuvaus ja 18 F-fluorokoliini- PET-TT -kuvaus. Aiemmin hoidettu eturauhasyöpä oli tutkimuksessa poissulkukriteeri. Aineisto hankittiin seulomalla kaikista Docrates Syöpäsairaalassa tehdyistä isotooppikuvauksista 18 F-fluorokoliini-PET-TT-kuvaukset ajalta Tästä valikoitiin sisäänotto- ja poissulkukriteerillä tutkimukseen soveltuvat. Kuvauksia oli tehty

22 17 yhteensä 381, joista ensimmäisiä kuvauksia oli 330 ja seurantakuvauksia 51. Tutkimukseen otettiin mukaan vain niiden potilaiden tiedot, jotka suostumuslomakkeessa olivat antaneet luvan tietojensa käyttöön lääketieteellisessä tutkimuksessa. 25 kappaletta poissuljettiin kieltäytymisen takia. 215 kappaletta poissuljettiin aikaisemmin hoidetun eturauhassyövän takia. 23 kappaletta poissuljettiin, koska magneettikuvausta ei ollut tehty, 5 kappaletta poissuljettiin, koska se oli tehty muualla kuin Docrates syöpäsairaalassa ja 1 poissuljettiin, koska magneettikuvauksen oli lausunut vieraileva radiologi. Lisäksi 1 poissuljettiin, koska biopsian ja kuvausten välillä oli kulunut liian pitkä aika. Tutkimuksen sisäänottokriteerit täytti lopulta 60 potilaan aineisto. Tarvittavat tiedot kerättiin eturauhasnäytteiden patologin raportista, PSA-arvon sisältävästä laboratoriotulosteesta, magneettikuvauslausunnosta, 18 F-fluorokoliini-PET-TTkuvauslausunnosta sekä 18 F-fluorokoliini-PET-TT-kuvauksen tietojenkeruulomakkeesta. 8 potilaalle oli tehty prostatektomia, mutta vain 2 potilaasta saatiin riittävän kattava patologin raportti siitä, joten niiden analysointi jäi vähäiseksi tässä tutkimuksessa. Excel-taulukkoon kerättiin seuraavat esitiedot: potilaan tutkimusnumero, syntymäaika, PSA-mittauksen päivämäärä ja PSA-arvo. Eturauhasbiopsioiden ja prostatektomioiden patologin raporteista kerättiin seuraavat tiedot: päivämäärä, oliko adenokarsinooma, tavallisin Gleasonin luokka, toiseksi tavallisin Gleasonin luokka, Gleasonin pistesumma, kuinka paljon syöpää oli millimetreinä ja prosentuaalisesti, näytteissä olleen syövän pituus oikeassa basiksessa, oikeassa keskiosassa, oikeassa apexissa, vasemmassa basiksessa, vasemmassa keskiosassa ja vasemmassa apexissa, oliko High grade PIN, oliko perineuraalinen invaasio ja lisäkommentit. Eturauhasbiopsioista kerättiin lisäksi neulabiopsioiden lukumäärä sekä monessako eturauhasen segmentissä oli syöpää eturauhasen oikeassa ja vasemmassa lohkossa. Prostatektomioista kerättiin lisäksi tieto eturauhasen painosta, positiivisten marginaalien pituudesta, oliko vesikkeliinvaasiota sekä oliko syöpää poistetuissa lantion alueen imusolmukkeissa. Magneetti- ja 18 F-fluorokoliini-PET-TT-kuvauksista kerättiin seuraavat tiedot: kuvausten päivämäärät, kuinka varmasti lausunnon mukaan oli syöpälöydöstä, viittasiko löydös aggressiiviseen syöpään, oliko kapselin läpikasvua, oliko levinneisyyttä imusolmukkeisiin, oliko syöpälöydöstä oikeassa lohkossa, vasemmassa lohkossa, oikeassa basiksessa, keskiosassa ja apexissa, vasemmassa basiksessa, keskiosassa ja apexissa, sentraalisessa basiksessa, keskiosassa ja apexissa. Lisäksi magneettikuvista kerättiin tieto edellä mainituissa segmenteissä löydösten ADC-arvoista ja fluorokoliinikuvista

23 18 edellä mainituissa segmenteissä merkittävien löydösten SUV max :t. Magneettikuvausten lausunnoista kirjattiin myös ylös käytettiinkö endorektaalikelaa, tehtiinkö spektroskopia ja jos tehtiin, mikä oli sitraatin ja koliinin suhde alimman ADC-luvun kohdalla, erottuiko dynaamisessa varjoainekuvauksessa hypervaskulaarinen fokus alimman ADC-luvun kohdalla, oliko T2-kuvissa matalasignaalisuutta alimman ADC-luvun kohdalla ja oliko häiritsevää biopsian jälkeisiä artefaktaa. 18 F-fluorokoliini-PET-TT-kuvausten lausunnoista kerättiin lisäksi tieto mikä oli, injisoitu aktiivisuus, kuinka pian injisoinnin jälkeen alkoi koko kehon kuvaus, kuinka pian injisoinnin jälkeen alkoi lantion myöhäiskuvaus, koko eturauhasesta mitattu SUV mean ja oliko levinneisyyttä luustoon. Magneetti- ja 18 F- fluorokoliini-pet-tt -kuvausten lausunnoista kerättiin myös lisäkommentit mahdollisista poikkeavuuksista. 4.2 Eturauhasbiopsioiden aineisto ja muuttujat 60 (n=60) potilaan tutkimusaineistosta 20 (33,3 %) eturauhasbiopsioista oli otettu Docrates Syöpäsairaalassa pitkän kokemuksen omaavan urologin toimesta. 19 (31,7 %) eturauhasbiopsiassa magneettikuvaus oli tehty ennen näytteiden ottoa, jolloin urologi oli käynyt magneettikuvauksen löydökset radiologin kanssa läpi ja magneettikuvat olivat olleet nähtävillä näytteenottotilanteessa. Magneettikuvaus oli tehty keskimäärin 6 (0 49) päivää ennen näytteenottoa. Yksi magneettikuvaus oli tehty 17 päivää näytteenoton jälkeen. Kaikki näytteet oli otettu antibioottiprofylaksiassa puuduteainetta käyttäen. Eturauhasbiopsiat oli toteutettu rutiiniprotokollan mukaisesti ultraääniohjauksessa. Näytteitä oli otettu kummastakin lohkosta, basiksesta, keskeltä ja apexista kahdessa rivissä, yhteensä 12 kappaletta. Yhdessä eturauhasbiopsiassa oli otettu yksi ylimääräinen näyte ja yksi eturauhasbiopsioista oli toteutettu lisäksi saturaatiobiopsiana, koska rutiiniprotokollassa ei tavoitettu tuumoria. Saturaatiobiopsiassa näytteitä oli otettu 28 kappaletta sentraalisesta prostatasta. Kaikki näytteet oli lähetetty tutkittavaksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Meilahden patologian laboratorioon tai Medix yhtyneet laboratorioon. Loput 40 (66,7 %) eturauhasbiopsiaa oli otettu muualla kuin Docrates Syöpäsairaalassa. Näille potilaille magneettikuvaus tehtiin keskimäärin 39 (7 100) päivää eturauhasbiopsian jälkeen. Patologin raportista tarkistettiin, että heiltä oli otettu näytteet standardi protokollan mukaisesti. Kahdessa tapauksessa näytteitä oli otettu vain kymmenen, mutta ne olivat kuitenkin tyyppipaikoilta. Yhdessä eturauhasbiopsiassa oli otettu yksi ylimääräinen näyte.

24 Moniparametrisen magneettikuvauksen aineisto ja muuttujat Kaikille tutkimukseen mukaan otetuille potilaille (n=60) oli tehty levinneisyystutkimuksena eturauhasen magneettikuvaus Docrates Syöpäsairaalassa 1.5 teslan (T) Siemensin Espree magneettikuvauslaitteella. Ne oli tulkinnut sama kokenut radiologi. Radiologilla oli käytettävissä biopsiavastaus, jos magneettikuvaus tehtiin biopsian jälkeen. Magneettikuvauksen sarjoina oli otettu T2 painotteiset sarjat aksiaali-, sagittaali- ja koronaalisuunnassa, T1 painotteinen sarja aksiaalisuunnassa, diffuusiokuvaus aksiaalisuunnassa, dynaaminen varjoainekuvaus aksiaalisuunnassa ja 53 potilaalle (88,3 %) oli tehty magneettispektroskopia. Magneettikuvauksen syöpädiagnoosi tehtiin T2 - painotteisten kuvien, ADC-kuvien ja dynaamisen varjoainekuvien perusteella. 60 magneettikuvauksesta 2 (3,3 %) potilaalle ei rakenteellisten vikojen vuoksi voitu käyttää endorektaalikelaa parantamaan kuvanlaatua, jolloin näiltä potilailta ei myöskään kuvattu spektroskopiaa. Lopuilla 58 (96,7 %) potilaalla magneettikuvauksessa oli käytetty endorektaalikelaa. 5 (8,3 %) potilaalle ei tehty spektroskopiaa lonkkaproteesien vuoksi. Spektroskopialöydöstä analysoitiin vain niiltä alueilta, joissa ADC-kuvien mukaan oli syöpäepäily F-fluorokoliini-PET-TT-kuvauksen toteutus ja muuttujat Kaikille tutkimukseen mukaan otettavista potilaista oli tehty 18 F-fluorokoliini-PET-TT - kuvaus eturauhassyövän levinneisyystutkimuksena Docrates Syöpäsairaalassa Siemensin Biograph TM TruePoint PET-TT:llä. Merkkiaineena oli käytetty 18 F-leimattua fluorokoliinia, jota injisoitiin potilaisiin keskimäärin 344± 67 MBq ( MBq). 18 F- fluorokoliini-pet-tt-kuvaus oli tehty kaksivaiheisesti. Keskimäärin 11± 4 minuuttia (5-23 minuuttia) laskimoon ruiskutettavan merkkiaineinjektion jälkeen oli kuvattu koko keho ja keskimäärin 74± 9 minuuttia ( minuuttia) injektion jälkeen otettu myöhäiskuvat lantiosta. Molemmat kuvaukset oli aloitettu matalaannostietokonetomografiakuvauksella, jonka jälkeen oli tehty PET-kuvaus. Tietokone fuusioi eli yhdisti automaattisesti matala-annostietokonetomografia- ja PET-kuvauksen. Kuvaukset oli tulkinnut kokenut isotooppilääkäri yhdessä saman radiologin kanssa kuka oli tulkinnut myös magneettikuvat. Magneettikuvauksen löydös ja biopsiavastaukset

25 20 olivat käytettävissä tulkintatilanteessa. Lisäksi eturauhasen kertymän osalta ulkopuolinen isotooppilääkäri täytti etukäteen laaditun tietojen keruulomakkeen. 4.5 Aineiston analyysi Kuvausten lausuntojen informaatio muutettiin määrälliseen muotoon etukäteen laaditun kyselylomakkeen monivalintakysymysten vakioitujen vastausvaihtoehtojen avulla. Tutkittavaa tietoa käsiteltiin numeroina ja lausunnoista haettiin kohta, joka lähiten vastasi oikeaa vaihtoehtoa. Patologin raportin ja 18 F-fluorokoliini-PET-TT -kuvauksen tietojen keruulomakkeen informaatio syötettiin Exceliin sellaisenaan. Viidessä kohtaa 18 F- fluorokoliini-pet-tt -kuvauksen lomakkeessa oli ristiriitaa lausunnon kanssa. Näissä tapauksissa lausunnon informaatio merkittiin taulukkoon. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällön analyysillä. Aineisto kerättiin Microsoft Excel ohjelmaan ja puuttuvien tietojen syöttö toteutettiin jättämällä ruutu tyhjäksi. Aineisto analysoitiin SPSS PASW statistics 18- ohjelmalla, joka on tarkoitettu tilastollisen aineiston tutkimuksia varten. Muuttujien arvot ja nimet oli määritelty jo kyselylomakkeeseen ja ne pidettiin samoina myös käsittelyvaiheessa. Ennen aineiston analysointia kaikkien muuttujien arvot tarkastettiin. Neljä syöttövirhettä löytyi ja ne korjattiin vastaamaan oikeaa. Aineisto kuvailtiin muuttujien tunnuslukujen sekä frekvenssi- ja prosenttijaukamien kautta. Khiin neliötestin avulla tutkittiin nominaali- ja järjestysasteikollisten taustamuuttujien välistä yhteyttä. Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla tutkittiin ADCluvun, SUV max :in ja Gleasonin luokituksen korrelaatiota keskenään. Tilastollinen merkitsevyys ilmoitettiin p-arvona. Tulosta pidettiin tilastollisesti merkittävänä, kun p-arvo oli <0,05.

ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI

ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen

Lisätiedot

Eturauhassyövän käypä hoito patologin kannalta. Paula Kujala 13.11.2008

Eturauhassyövän käypä hoito patologin kannalta. Paula Kujala 13.11.2008 Eturauhassyövän käypä hoito patologin kannalta Paula Kujala 13.11.2008 Eturauhassyöpä Käypä hoito 14.11.2007 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistys ry:n asettama työryhmä Kohderyhmät

Lisätiedot

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Radiologi Valtakunnallinen PET-keskus, Turku TT +aika- ja paikkaerotuskyky +nopeus +saatavuus +hinta +keuhkot +useimmat vatsan

Lisätiedot

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa

Lisätiedot

POTILASOHJE 1 ensitieto 15.3.2012

POTILASOHJE 1 ensitieto 15.3.2012 Eturauhanen ETURAUHASSYÖPÄ POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu eturauhassyöpä, johon sairastuminen voi herättää paljon kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. On hyvä tietää, että vaikka eturauhassyöpä on Suomessa

Lisätiedot

Eturauhassyöpä Suomessa

Eturauhassyöpä Suomessa Eturauhassyöpä Suomessa Insidenssi 4596 uutta tapausta v. 2009 (Suomen yleisin syöpä ja miesten yleisin syöpä) -14774 uutta syöpätapausta vuonna 2009 Kuolleisuus 784 hlöä v. 2009 (miesten toiseksi yleisin

Lisätiedot

Eturauhassyövän uudet lääkehoidot

Eturauhassyövän uudet lääkehoidot Eturauhassyövän uudet lääkehoidot 24.04.2015 Petteri Hervonen, LT, Syöpätautien erikoislääkäri Docrates Syöpäsairaala, TAYS Yleistä Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätyyppi Lähes 5000 uutta diagnoosia/vuosi

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

Luuston SPECT ja PETCT

Luuston SPECT ja PETCT Luuston SPECT ja PETCT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Luuston kuvantaminen Gammakuvauksella vs. PET-menetelmällä SPET-CT vs. PET/CT

Lisätiedot

Eturauhassyövän magneettikuvaus

Eturauhassyövän magneettikuvaus Anu Kenttämies ja Antti Rannikko KATSAUS Eturauhassyövän magneettikuvaus Eturauhassyöpä on ennusteeltaan hyvin vaihteleva sairaus. Tautikirjon ääripäissä ovat hyvin erilaistuneet, lähes normaaliksi ikääntymiseksi

Lisätiedot

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari Tapaus 1 45 vuotias mies, ei aiempia sairauksia. Oikean kiveksen 3,5 cm läpimittainen tuumori. 14.11.2008 CD99 Inhibin Ki67 AE1/AE3 14.11.2008 Muita immunovärjäyksiä

Lisätiedot

Tiedote: Muotokuvanäyttely 12 miestä antaa kasvot eturauhassyövälle

Tiedote: Muotokuvanäyttely 12 miestä antaa kasvot eturauhassyövälle Tiedote: Muotokuvanäyttely 12 miestä antaa kasvot eturauhassyövälle Kaksitoista eri-ikäistä miestä asettui valokuvaaja Juha Törmälän kameran eteen kesällä 2015 ja kertoi, miltä tuntuu sairastua eturauhassyöpään.

Lisätiedot

Eturauhassyövän diagnostiikka murroksessa

Eturauhassyövän diagnostiikka murroksessa Kevin Sandeman, Antti Rannikko, Anu Kenttämies ja Tuomas Mirtti Eturauhassyövän diagnostiikka murroksessa Eturauhassyövän välittömän radikaalitavoitteisen hoidon vaihtoehtona on aktiiviseuranta, johon

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

VUODEOSASTOPALVELUT. Hinta

VUODEOSASTOPALVELUT. Hinta Toimenpiteet ja hinnasto 1.9.2012 alkaen Hinnastossa esitetty potilaan maksuosuus on vain esimerkinomainen arvio sairausvakuutuskorvauksesta. Päätöksen potilaalle myönnettävästä sairausvakuutuskorvauksesta

Lisätiedot

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Rintojen kuvantaminen 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Kuvantamistavat Mammografia (2D), tomosynteesi (3D) Ultraääni, ABUS Magneettikuvantaminen Rinta-TT TT Oireet Kyhmy Ihon, nännin uusi ja konstantti

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua. Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA

Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua. Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA Basalioomien yleisyydestä TYKS-SAPA:n patologialla tehty v. 2013 dgn Basal cell carcinoma 1046 kertaa, potilaita

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee

Lisätiedot

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,

Lisätiedot

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon

Lisätiedot

Kannattaako ostaa halvalla?

Kannattaako ostaa halvalla? Kannattaako ostaa halvalla? Laitehankintojen anatomiaa ja elinkaarikustannuksia virpi.tunninen@satadiag.fi Virpi Tunninen Ylifyysikko, vastuualuejohtaja Sairaalafysiologia SataDiag Mikä on isotooppitutkimus?

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus

GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Liite III. Muutoksia valmistetietojen tiettyihin kohtiin

Liite III. Muutoksia valmistetietojen tiettyihin kohtiin Liite III Muutoksia valmistetietojen tiettyihin kohtiin Huomaa: Kyseessä olevat valmistetietojen kohdat ovat lausuntopyyntömenettelyn tuloksia. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset päivittävät tämän

Lisätiedot

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumorit IAP Turku 7.5.2010 Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumori tiimi älä tee diagnoosia yksin Ortopedi Radiologi Onkologi Geneetikko ja Patologi -kliiniset tiedot/löydökset -natiivi-rtg,

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Katsaus tulevaan Suomessa: sädehoitotilat, kiihdyttimet Sädehoitofyysikoiden 31. Neuvottelupäivät Billnäs 5.-6.6.2014

Katsaus tulevaan Suomessa: sädehoitotilat, kiihdyttimet Sädehoitofyysikoiden 31. Neuvottelupäivät Billnäs 5.-6.6.2014 Katsaus tulevaan Suomessa: sädehoitotilat, kiihdyttimet Sädehoitofyysikoiden 31. Neuvottelupäivät Billnäs 5.-6.6.2014 Sisältö Kysely Suomen sädehoitoyksiköille tilanteesta ja tulevaisuuden suunnitelmista

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Eturauhassyöpä

Käypä hoito -suositus. Eturauhassyöpä Käypä hoito -suositus Päivitetty 27.5.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

MIESTEN JA ALLE 35-VUOTIAIDEN NAISTEN RINTASYÖPÄ

MIESTEN JA ALLE 35-VUOTIAIDEN NAISTEN RINTASYÖPÄ MIESTEN JA ALLE 35-VUOTIAIDEN NAISTEN RINTASYÖPÄ Ari-Pekka Asikainen LK & Minna Tanner Dosentti/ Oyl, TAYS, Syövän hoidon vastuualue Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta.

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta. Osteoporoosifoorumi, Helsinki 22.05.2014 Luuntiheysmittaus Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry S-posti: harri.sievanen@uta.fi 1 Johdannoksi Evidence-based

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

ylilääkäri Teijo Kuopio

ylilääkäri Teijo Kuopio ylilääkäri Teijo Kuopio 28.8.2013 Vasteiden tarkastelu voi tapahtua: Elinten tasolla (makroskooppinen patologia) Kudostasolla (histopatologia) Solutasolla (solupatologia) Molekyylitasolla (molekyylipatologia)

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Kaksi auditointia takana

Kaksi auditointia takana Kaksi auditointia takana muuttuiko mikään? Lauri Karhumäki, oyl HUSLAB Kliininen fysiologia ja isotoopilääketiede 19.01.2010 Oma kokemus Oma kokemus Jorvin isotoopiyksikön kl. auditointi vuonna 2003 HUSLABin

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot ABI-tapahtuma 15.1.2015 Eeva Rainio Kansainvälisen koulutuksen koordinaattori Sisältö Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelumahdollisuudet

Lisätiedot

JÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN MERKITYS KOHTUSYÖVÄN OPERA- TIIVISESSA HOIDOSSA

JÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN MERKITYS KOHTUSYÖVÄN OPERA- TIIVISESSA HOIDOSSA JÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN MERKITYS KOHTUSYÖVÄN OPERA- TIIVISESSA HOIDOSSA Anni Niskanen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos / Naistentaudit ja synnytykset Helmikuu

Lisätiedot

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Yksityiskohtaiset mittaustulokset Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS-pikaohje Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS on ohjelmisto tilastollisten aineistojen analysointiin. Hyvinvointiteknologian ATK-luokassa on asennettuna SPSS versio 13.. Huom! Ainakin joissakin

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia

TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS 19.3.2014 Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia Tehtävän suoritus Palautuksia: 51 Tiivistelmien keskipituus 97 sanaa hyvä! OTSIKOT Otsikko tutkimuksen

Lisätiedot

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja

Lisätiedot

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas TUTKIMUSOPAS SPSS-opas Johdanto Tässä oppaassa esitetään SPSS-tilasto-ohjelman alkeita, kuten Excel-tiedoston avaaminen, tunnuslukujen laskeminen ja uusien muuttujien muodostaminen. Lisäksi esitetään esimerkkien

Lisätiedot

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös):

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös): Tilastollinen tietojenkäsittely / SPSS Harjoitus 5 Tarkastellaan ensin aineistoa KUNNAT. Kyseessähän on siis kokonaistutkimusaineisto, joten tilastollisia testejä ja niiden merkitsevyystarkasteluja ei

Lisätiedot

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Tilastoaineiston peruselementit: havainnot ja muuttujat havainto: yhtä havaintoyksikköä koskevat tiedot esim. henkilön vastaukset kyselylomakkeen kysymyksiin

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle!

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Miksi kuvanlaatuun kiinnitetään huomiota? Oikeutusarviointi. Onko TT-tutkimus yleensä oikeutettu? Tarvittavan

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin TT-tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Tarkastaja Säteilyturvakeskus Sisältö Tietokonetomografiatutkimusten määrät Suomessa

Lisätiedot

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO...

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO... Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA...9 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...9 1.3

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE ONKO SITÄ? Iiris Salonen Kymenlaakson sairaalapalvelut

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE ONKO SITÄ? Iiris Salonen Kymenlaakson sairaalapalvelut NÄYTTÖÖN PERUSTUVA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE ONKO SITÄ? Iiris Salonen Kymenlaakson sairaalapalvelut SISÄLTÖ MITÄ SE ON? MIKSI? MIHIN TARVITAAN? - mihin tutkimusten validointi pohjautuu ONKO SITÄ, PALJONKO, LÖYTYYKÖ

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas Itse arvioidun terveydentilan ja sukupuolen välinen riippuvuustarkastelu. Jyväskyläläiset 75-vuotiaat miehet ja naiset vuonna 1989.

Lisätiedot

Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB

Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (Human Chorionic Gonadotropin, hcg) Kuuluu

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

Kennelliiton selkäkuvaukset

Kennelliiton selkäkuvaukset Kennelliiton selkäkuvaukset E L T A N U L A P P A L A I N E N H E L S I N G I N Y L I O P I S T O S A K S A N P A I M E N K O I R A L I I T O N K A S V A T T A J A P Ä I V Ä 1 6. 1 1. 2 0 1 3 Nyyssönen

Lisätiedot

MAGNEETTIKUVAUKSEN HYÖDYLLISYYS KOHDUNKAULASYÖPÄPOTILAILLA

MAGNEETTIKUVAUKSEN HYÖDYLLISYYS KOHDUNKAULASYÖPÄPOTILAILLA MAGNEETTIKUVAUKSEN HYÖDYLLISYYS KOHDUNKAULASYÖPÄPOTILAILLA Emilia Pitkäkangas Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Synnytys- ja naistentautioppi Toukokuu 2015

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Eturauhasen sairaudet. Ville Saari

Eturauhasen sairaudet. Ville Saari Eturauhasen sairaudet Ville Saari Eturauhanen eli prostata Sijaitsee aivan virtsarakon alapuolella peräsuolen edessä Luumun kokoinen elin, painaa n. 20 grammaa, ympäröi osittain virtsaputkea Eturauhanen

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus)

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) Pään ja kaulan alueen SPECT/CT (hyperparatyreoosi,, pään ja kaulan SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet isotooppilääkäreille.

Lisätiedot

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

Kirurgisen leikkauspreparaatin raportointikäyt

Kirurgisen leikkauspreparaatin raportointikäyt Kirurgisen leikkauspreparaatin raportointikäyt ytännöt Heikki Aho TYKS patologia Labqualityn laaduntarkkailupäiv ivät Helsinki 5.2.2008 Raportoinnin vaatimukset Lausunnon tulee sisält ltää sellaiset tiedot,

Lisätiedot

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Rustotuumorit. IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere

Rustotuumorit. IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere Rustotuumorit IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere Rustotuumorit yleistä Suurimpia primäärien luutuumoreiden ryhmiä Tyyppipiirre on kasvainsolujen tuottama kondroidi matriksi (soluväliaine)

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET Kiireellisyysluokitus! (päivystys/ei-päivystys). Sovi päivystytutkimuksesta/ajankohdasta tutkimuksen tekevän yksikön kanssa

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)

Lisätiedot

Tuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA

Tuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA Tuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA 14.8.2015 8. Nopeat kuvausmenetelmät Perinteisessä SE-kuvauksessa kuvauksessa yhdellä sekvenssillä pystytään ottamaan informaationa

Lisätiedot

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Kemometriasta Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Mistä puhutaan? Määritelmiä Määritys, rinnakkaismääritys Mittaustuloksen luotettavuus Kalibrointi Mittausten

Lisätiedot

SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET

SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET Kirsi Timonen, ylilääkäri, Kliininen fysiologia ja isotooppitutkimukset, Sairaalafysiologian yksikkö, ksshp TYÖRYHMÄ, MOODI 2015 Anssi Sovijärvi (pj) Annette

Lisätiedot

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku.

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. 1/11 4 MITTAAMINEN Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. Mittausvirhettä johtuen mittarin tarkkuudesta tai häiriötekijöistä Mittarin

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Harjoittele tulkintoja

Harjoittele tulkintoja Harjoittele tulkintoja Syksy 9: KT (55 op) Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi SPSS tulosteiden tulkintaa/til Analyysit perustuvat aineistoon: Haavio-Mannila, Elina & Kontula, Osmo (1993): Suomalainen

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot