RAI-LTC Mittarikäsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAI-LTC Mittarikäsikirja"

Transkriptio

1 Laitoshoidon RAI RAI-LTC Mittarikäsikirja

2 Sisältö Laitoshoidon RAI-mittarit Kognitioasteikko (CPS, 0-6)...2 Päivittäiset toiminnot, hierarkkinen asteikko (ADLH, 0-6)...3 Päivittäiset toiminnot, pitkä asteikko (ADL_28, 0-28)...4 Masennusasteikko (DRS, 0-14)...5 Painoindeksi (BMI)...5 Kipuasteikko (Pain, 0-3)...6 Sosiaalisen aktiivisuuden asteikko (SES_6, 0-6)...6 Asiakkaan kuntoutumismahdollisuus (REHABPOT, 0-1)...7 Kuntoutumista edistävä hoitotyö (NREHAB, 0-77)...7 Terveydentilan vakauden asteikko (CHESS, 0-5)...8 Psykiatriset lisäkysymykset Masennuksen itsearviointiasteikko (SRD_9, 0-9)...9 Negatiivisten oireiden asteikko (NSS_12, 0-12)...9 Positiivisten oireiden asteikko (PSS_12, 0-12) Mania-asteikko (MANIA_20, 0-20) Päihteiden käytön asteikko (CAGE_4, 0-4) Väkivalta-asteikko (VIOL_SUM, 0-15) MNA, Mini Nutritional Assessment MNA Seulonnan tulos (MNA-SF, 0-14) MNA Asteikko (MNA, ) Lepoaineenvaihdunta (BMR) Energiatarve (EER, ) Sivu 1

3 Kognitioasteikko (CPS, 0-6) CPS (Cognitive Performance Scale) -mittarin arvo muodostuu viidestä muuttujasta: lähimuisti (B2a) ymmärretyksi tuleminen (C4) päätöksentekokyky (B4) tajunnan taso (B1) kyky syödä itse (G1hA) Lähde: Morris JN, Fries BE, Mehr DR et al. MDS Cognitive Performance Scale. Journal of Gerontology 1994; 49(3): M Mittarin asteikko on 0-6; mitä suurempi arvo, sitä vaikeampi on kognition tason heikkeneminen. Asteikon lukemat ovat suoraan verrannollisia MMSE- (Mini Mental State Exam) testin lukemiin. CPS-asteikko Kognitiivisen toimintakyvyn taso MMSE 0 Ei kognitiivista häiriötä 24,9 1 Rajatilainen kognitiivinen häiriö 21,9 2 Kognition lievä heikkeneminen 19,2 3 Kognition keskivaikea heikkeneminen 15,4 4 Kognition keskivaikea - vaikea heikkeneminen 6,9 5 Kognition vaikea heikkeneminen 5,1 6 Kognition erittäin vaikea heikkeneminen 0,4 Sivu 2

4 Päivittäiset toiminnot, hierarkkinen asteikko (ADLH, 0-6) ADL (Activities Of Daily Living) -mittarin arvo lasketaan hierarkkisesti asiakkaan suoriutumiskyvyn perusteella neljästä ADL-toiminnosta: liikkuminen yksikössä (G1eA) ruokailu (G1hA) wc:n käyttö (G1iA) henkilökohtainen hygienia (G1jA) Lähde: Morris JN, Fries BE, Morris SA. Scaling ADLs within the MDS. Journal of Gerontology: Medical Sciences 1999, Vol. 54A, No. 11, M546-M553. ADLH-asteikko Fyysisen toimintakyvyn taso 0 Itsenäinen 1 Ohjauksen tarvetta 2 Tarvitsee rajoitetusti apua 3 Tarvitsee runsaasti apua 1 4 Tarvitsee runsaasti apua 2 5 Autettava 6 Täysin autettava Sivu 3

5 Päivittäiset toiminnot, pitkä asteikko (ADL_28, 0-28) Mittarissa arvioidaan asiakkaan suoriutumiskykyä seitsemässä ADL-toiminnossa: liikkuminen sängyssä (G1aA) siirtyminen (G1bA) liikkuminen yksikössä (G1eA) pukeutuminen (G1gA) ruokailu (G1hA) wc:n käyttö (G1iA) henkilökohtainen hygienia (G1jA) Jokainen toiminto arvioidaan erikseen: Suoriutumiskyky Pistemäärä Itsenäinen ko. toiminnossa 0 Ohjauksen tarvetta 1 Tarvitsee rajoitetusti apua 2 Tarvitsee runsaasti apua 3 Täysin autettava TAI toimintoa ei tapahtunut lainkaan 4 ADL_28 = G1aA + G1bA + G1eA + G1gA + G1hA + G1iA + G1jA Mitä suurempi arvo on, sitä huonompi on asiakkaan toimintakyky päivittäisissä toiminnoissa. Mittari kuvaa herkemmin muutosta päivittäisissä toiminnoissa kuin muut ADL-mittarit. Sivu 4

6 Masennusasteikko (DRS, 0-14) DRS (Depression Rating Scale) -mittarissa arvioidaan seitsemää masennukseen liittyvää oiretta. Mittarin arvo lasketaan arvioimalla kukin oire viimeisen 30 vuorokauden osalta. 0 = Ei viitettä tällaisesta oireesta viimeisen 30 vrk:n aikana 1 = Oire ilmenee korkeintaan viitenä päivänä viikossa 2 = Oire ilmenee päivittäin tai miltei päivittäin (6-7 päivänä viikossa) MDS 2.0 Osa E. Mieliala ja käyttäytyminen Arvo E1a Kielteisiä ilmaisuja: millään ei ole väliä, parempi olla kuollut, miksi elää näin kauan, 0, 1 tai 2 antakaa kuolla E1d Jatkuva omaan itseen tai muihin kohdistuva kiukku: 0, 1 tai 2 asiakas ärsyyntyy helposti on kiukkuinen siitä, että on joutunut kyseiseen laitokseen suuttuu saadusta hoidosta E1f Epärealistisilta vaikuttavan pelon ilmaisuja: 0, 1 tai 2 hylätyksi tulemisen pelko yksinjäämisen pelko muiden kanssa olemisen pelko E1h Terveyteen liittyvät toistuvat valitukset, etsii itsepintaisesti lääketieteellistä huomiota, tarkkailee 0, 1 tai 2 pakonomaisesti ruumiintoimintojaan E1i Toistuvat ahdistuneet valitukset/huoli (ei-terveydellinen): 0, 1 tai 2 toistuvaa huomionherättämisen tarve tarvitsee vakuuttelua aikatauluista/aterioista/pyykistä/vaatteista/ihmissuhteista E1l Surullinen, kivulias, huolestunut kasvojen ilme, esim. otsa rypyssä 0, 1 tai 2 E1m Itku, kyynelehtiminen 0, 1 tai 2 DRS 0-14 Lähde: Burrows AB, Morris JN, Simon SE, Hirdes JP, Phillips C. Development of a minimum data set-based depression rating scale for use in nursing homes. Age Ageing 2000 Mar;29(2): Kyseessä on summamuuttuja, jonka arvo saadaan laskemalla yhteen osa-alueista saadut pisteet DRS = E1a + E1d + E1f + E1h + E1i + E1l + E1m. Mikäli asiakas saa kolme pistettä tai enemmän, on syytä epäillä masennusta. Painoindeksi (BMI) BMI (Body Mass Index) -painoindeksi lasketaan jakamalla paino (K2b) pituuden (K2a) neliöllä. Painoindeksin avulla arvioidaan asiakkaan ravitsemustilaa. Yksittäisen asiakkaan kohdalla painoindeksiä tulkittaessa on otettava huomioon henkilön ruumiinrakenne, lihasmassa ja ikä. BMI = Paino/Pituus² Sivu 5

7 Kipuasteikko (Pain, 0-3) Asiakkaan kivun tiheyttä (J2a) ja kivun voimakkuutta (J2b) kuvataan neliportaisen luokituksen mukaan. Lähde: Fries BE, Simon SE, Morris JN, Flodstrom C, Bookstein FL. Pain in US Nursing Homes: Validating a Pain Scale for the Minimum Data Set. Gerontologist 41(2): , Kipumittarin arvoasteikko on 0-3. Mitä suuremman arvon mittari saa, sitä enemmän asiakkaalla on kipuja. Kipu-asteikko Kivun taso 0 Ei kipuja 1 Kipuja harvemmin kuin päivittäin 2 Kipuja päivittäin/kohtalainen kipu 3 Kipuja päivittäin/ajoittain vaikea/sietämätön kipu Sosiaalisen aktiivisuuden asteikko (SES_6, 0-6) Sosiaalisen osallistumisen SES_6 (Social Engagement Scale) -mittarissa arvioidaan, kuinka paljon asiakkaalla on aloitekykyä tai osallistumishalukkuutta erilaisiin yhteisiin tapahtumiin laitoksessa. Valittu = 1, Ei valittu = 0 Muuttuja Osa F. Psykososiaalinen hyvinvointi; Aloitekyky ja osallistuminen Arvo F1a Seurustelee vaivattomasti muiden kanssa 0 tai 1 F1b Suunnitellut tai ohjatut toiminnat sujuvat vaivattomasti 0 tai 1 F1c Suorittaa vaivattomasti oma-aloitteisia toimintoja 0 tai 1 F1d Asettaa omia tavoitteita 0 tai 1 F1e Osallistuu laitoksen elämään (ystävystyy; säilyttää ystävyyssuhteensa; on mukana 0 tai 1 ryhmätoiminnoissa; innostuu uusista aktiviteeteista; osallistuu uskonnollisissa toiminnoissa) F1f Hyväksyy kutsun useimpiin ryhmätoimintoihin 0 tai 1 Kyseessä on summamuuttuja; mittarin arvo saadaan laskemalla yhteen eri osa-alueista saadut pisteet. SES_6 = F1a + F1b + F1c + F1d + F1e + F1f. Mitä suurempi arvo, sitä enemmän aloitekykyä/sosiaalista osallistumista. Sivu 6

8 Asiakkaan kuntoutumismahdollisuus (REHABPOT, 0-1) Asiakkaan kuntoutumismahdollisuutta kuvaava REHABPOT (Rehabilitation Potential) -mittari kuvaa asiakkaan hoitoon osallistuvien hoitajien uskoa asiakkaan kuntoutumismahdollisuuteen (kysymys G8b). Kuntoutumista edistävä hoitotyö (NREHAB, 0-77) NREHAB (Nursing Rehabilitation) -mittari, asiakkaan kuntoutumista edistävän hoitotyön mittari, kuvaa asiakastasolla osaston hoitajien toteuttamaa, asiakkaan kuntoutumista edistävää toimintaa. Kyseessä on summamuuttuja, jonka arvo voi vaihdella 0 77 välillä. Hoitajien toteuttamat, kuntouttavaan hoitotyöhön liittyvät toiminnot, on merkitty arvioinnin kohdassa P3. Kuntouttavan hoitotyön on tällöin täytettävä RAI-käsikirjassa mainitut ehdot. Muuttuja Ei valittu Valittu Arvo P3a. Passiivinen liikehoito 0 1-7; vähintään 15 min/päivä, 1-7 päivänä/viikko 0-7 P3b. Aktiivinen liikehoito 0 1-7; vähintään 15 min/päivä, 1-7 päivänä/viikko 0-7 P3c. Avustaminen lastan tai tuen käytössä 0 1-7; vähintään 15 min/päivä, 1-7 päivänä/viikko 0-7 P3d. Vuoteessa liikkuminen 0 1-7; vähintään 15 min/päivä, 1-7 päivänä/viikko 0-7 P3e. Siirtyminen 0 1-7; vähintään 15 min/päivä, 1-7 päivänä/viikko 0-7 P3f. Käveleminen 0 1-7; vähintään 15 min/päivä, 1-7 päivänä/viikko 0-7 P3g. Pukeutuminen tai siistiytyminen 0 1-7; vähintään 15 min/päivä, 1-7 päivänä/viikko 0-7 P3h. Syöminen tai nieleminen 0 1-7; vähintään 15 min/päivä, 1-7 päivänä/viikko 0-7 P3i. Amputaatio/proteesin hoito 0 1-7; vähintään 15 min/päivä, 1-7 päivänä/viikko 0-7 P3j. Kommunikaatio 0 1-7; vähintään 15 min/päivä, 1-7 päivänä/viikko 0-7 P3k. Muu 0 1-7; vähintään 15 min/päivä, 1-7 päivänä/viikko 0-7 NREHAB 0-77 NREHAB = P3a + P3b + P3c + P3d + P3e + P3f + P3g + P3h + P3i + P3j + P3k. Mitä suurempi arvo, sitä enemmän hoitajien antamaa kuntoutusta asiakas on saanut 7 vrk tarkkailujakson aikana. Huom. Mittarin arvo yksinään ei anna kuvaa asiakkaan tilanteesta, vaan tämän mittarin yhteydessä on aina tarkasteltava asiakkaan kuntoutumistilannetta kokonaisuudessaan. Sivu 7

9 Terveydentilan vakauden asteikko (CHESS, 0-5) CHESS (Changes in Health, End-stage disease and Symptoms and Signs) -mittarilla arvioidaan terveydentilan vakautta. Mittari koostuu seuraavista muuttujista: Muuttuja sym Oireiden esiintyminen: oksentelu (J1o = 1) hengenahdistus (J1l = 1) turvotus (J1g = 1) painon lasku (K3a = 1) riittämätön nesteiden otto (J1d = 1) Jättää ruoastaan syömättä 25% tai enemmän useimmilla aterioilla (K4c = 1) dec kognitiivinen tila huonontunut (B6 = 2) päivittäisten toimintojen suorituskyky huonontunut (G9 = 2) J5c Sairauden terminaalivaihe, elinaikaa jäljellä 6 kk tai vähemmän kyllä = 1 ei = 0 CHESS = sym + dec + J5c Pistemäärä kaksi tai useampi ilmenee = 2 yksi ilmenee = 1 ei mikään näistä = 0 molemmat ilmenee = 2 yksi ilmenee = 1 ei mikään näistä = 0 Mittari kuvaa asiakkaan terveydentilan vakautta kuusiportaisella asteikolla 0-5; mitä suurempi arvo, sitä epävakaampi terveydentila. CHESS-asteikko (0-5) 0 Vakaa terveydentila 1 Epävakaa terveydentila 1 2 Epävakaa terveydentila 2 3 Epävakaa terveydentila 3 4 Epävakaa terveydentila 4 5 Hyvin epävakaa terveydentila Sivu 8

10 Psykiatriset lisäkysymykset Masennuksen itsearviointiasteikko (SRD_9, 0-9) SRD_9-mittarin arvo muodostuu seuraavista muuttujista: Muuttuja Kysy: Kuinka usein olet viimeisen 3 päivän aikana kokenut Arvo MHC3a....etteivät yleensä mielihyvää tuottavat asiat kiinnosta? 0-3, 8 MHC3b....ahdistuneisuutta, rauhattomuutta, jännittyneisyyttä? 0-3, 8 MHC3c....surullisuutta, masentuneisuutta, toivottomuutta? 0-3, 8 SRD_ = Ei viimeisen 3 päivän aikana 1 = Ei viimeisen 3 päivän aikana, mutta tuntee usein tällä tavalla 2 = 1-2 päivänä viimeisen 3 päivän aikana 3 = Päivittäin viimeisen 3 päivän aikana 8 = Ei kyennyt vastaamaan tai halunnut vastata Jos yksikään muuttujien arvoista on 8, mittarin arvoa ei voida laskea. SRD_9 = MHC3a + MHC3b + MHC3c Negatiivisten oireiden asteikko (NSS_12, 0-12) NSS_12-mittarin arvo muodostuu seuraavista muuttujista: Muuttuja MHC1k. Arvo 0-3 Ilmaisuja (myös ei-sanallisia), jotka kuvastavat mielihyvän puuttumista (anhedonia) esim. en nauti enää mistään MHC1l. Vetäytyminen kiinnostuksen kohteista esim. pitkäaikaisista 0-3 harrastuksista, yhdessäolosta perheen tai ystävien kanssa MHC1m. Motivaation puute spontaanin tavoitteellisen toiminnan puuttuminen 0-3 MHC1n. Vähentynyt sosiaalinen kanssakäyminen 0-3 NSS_ = Oire ei ole havaittavissa 1 = Oire on olemassa, mutta ei ole ilmennyt viimeisen 3 päivän aikana 2 = Oire ilmennyt viimeisen 1-2 päivän aikana 3 = Oire ilmennyt päivittäin viimeisen 3 päivän aikana NSS_12 = MHC1k + MHC1l + MHC1m + MHC1n Sivu 9

11 Positiivisten oireiden asteikko (PSS_12, 0-12) Psykiatriset lisäkysymykset PSS_12-mittarin arvo muodostuu seuraavista muuttujista: Muuttuja MHC1g. MHC1h. MHC1i. MHC1j. Hallusinaatiot, aistiharhat kaikenlaiset väärät aistihavainnot, joihin ei liity todellisia ärsykettä riippumatta siitä, ymmärtääkö henkilö havainnon olevan aistiharha (esim. kuuloharha, näköharha, tuntoaistialueen harhakokemus, hajuharha, makuharha, pois lukien käskevät aistiharhat) Käskevät aistiharhat harha-aistimukset, jotka käskevät tekemään jotakin tai toimimaan tietyllä tavalla (esim. vahingoittamaan itseä tai toista henkilöä) Harhaluulot jatkuva väärä uskomus (esim. grandioottinen, paranoidinen, tai somaattinen harhaluulo, pois lukien henkilön kulttuuriin tai uskontoon liittyvät uskomukset) Poikkeava epänormaali ajatuksenkulku esim. löystyneet assosiaatiot, ajatusten salpautuminen, ajatuksenriento, puhuu asian vierestä, liiallinen seikkaperäisyys Arvo PSS_ = Oire ei ole havaittavissa 1 = Oire on olemassa, mutta ei ole ilmennyt viimeisen 3 päivän aikana 2 = Oire ilmennyt viimeisen 1-2 päivän aikana 3 = Oire ilmennyt päivittäin viimeisen 3 päivän aikana PSS_12 = MHC1g + MHC1h + MHC1i + MHC1j Sivu 10

12 Psykiatriset lisäkysymykset Mania-asteikko (MANIA_20, 0-20) MANIA_20-mittarin arvo muodostuu seuraavista muuttujista: Muuttuja Arvo MHC1a. Korostunut itsearvostus esim. liioiteltu omahyväisyys, ylimielisyys, liiallinen usko omiin 0-3 kykyihin MHC1b. Kiihtyneisyys motorinen kiihtyminen, lisääntynyt reaktioherkkyys, ylivirittyneisyys 0-3 MHC1c. Ärtyvyys helposti ärtyvä, lyhytpinnainen, helposti pois tolaltaan, kärsimätön 0-3 MHC1d. Lisääntynyt sosiaalisuus tai ylikorostunut seksuaalisuus huomattava sosiaalisen tai 0-3 seksuaalisen toiminnan lisääntyminen MHC1e. Pakonomainen puheliaisuus tai ajatuksenriento - esim. puhetulva, siirtyminen nopeasti 0-3 aiheesta toiseen MHC1f. Tunnetilan epävakaus tunnetilat ailahtelevat usein aiheesta tai aiheetta 0-3 MHC2. Uniongelmat, jotka liittyvät hypomaniaan tai maniaan 0-5 MANIA_ MHC1a-f. 0 = Oire ei ole havaittavissa 1 = Oire on olemassa, mutta ei ole ilmennyt viimeisten 3 päivän aikana 2 = Oire ilmennyt 1-2 päivänä kolmesta 3 = Oire ilmennyt päivittäin viimeisten 3 päivän aikana MHC2. 0 = Ei koskaan 1 = Yli vuosi sitten 2 = päivää sitten 3 = 8-30 päivää sitten 4 = 4-7 päivää sitten 5 = Viimeisen 3 päivän aikana Mittarin arvon laskennassa käytetään välimuuttujaa hypo_sleep, jonka arvo määräytyy seuraavalla tavalla: Jos MHC2 = 0 on hypo_sleep = 0 Jos MHC2 = 1, 2, 3 tai 4 on hypo_sleep = 1 Jos MHC2 = 5 on hypo_sleep = 2 MANIA_20 = MHC1a + MHC1b + MHC1c + MHC1d + MHC1e + MHC1f + hypo_sleep Sivu 11

13 Päihteiden käytön asteikko (CAGE_4, 0-4) Psykiatriset lisäkysymykset CAGE_4 (Addictions and substance use) -mittari perustuu seuraaviin muuttujiin: Muuttuja Juomistavat tai muiden päihteiden käyttötavat viimeisen 90 päivän aikana Arvo MHD2a. Henkilö tunsi tarvetta tai joku kehotti vähentämään alkoholin tai huumeiden 0, 1 käyttöä tai joku oli huolestunut henkilön päihteiden käytöstä MHD2b. Henkilö on ollut kiusaantunut kuullessaan jonkun kritisoivan juomistaan tai 0, 1 huumeiden käyttöään MHD2c. Henkilö on ilmaissut kokevansa syyllisyyttä juomisestaan tai huumeiden 0, 1 käytöstään MHD2d. Henkilön oli saatava drinkki tai käytettävä huumeita heti aamulla rauhoittaakseen hermojaan esim. krapularyyppy 0, 1 CAGE_ = Ei 1 = Kyllä CAGE_4 = MHD2a + MHD2b + MHD2c + MHD2d Väkivalta-asteikko (VIOL_SUM, 0-15) VIOL_SUM (Violence Subscale) -mittari perustuu seuraaviin muuttujiin: Muuttuja MHE3a. MHE3b. MHE3c. Väkivaltaiset kuvitelmat ja aikeet tiedossa henkilön väkivaltaisia esim. puheita, aikeita, suunnitelmia Muiden pelottelu tai väkivallalla uhkaileminen esim. uhkaava liike tai asento ilman fyysistä kontaktia, huutaminen vihaisesti, huonekalujen heitteleminen, avoin väkivallalla uhkaileminen Muihin kohdistuva väkivalta tarkoituksellista raakaa tai pahantahtoista toimintaa, joka johtaa toisen fyysiseen vahingoittumiseen esim. puukotus, tukehduttaminen, hakkaaminen Arvo VIOL_SUM = Ei koskaan 1 = Yli vuosi sitten 2 = 31 päivää - 1 vuosi sitten 3 = 8-30 päivää sitten 4 = 4-7 päivää sitten 5 = Viimeisen 3 päivän aikana VIOL_SUM = MHE3a + MHE3b + MHE3c Sivu 12

14 MNA Seulonnan tulos (MNA-SF, 0-14) MNA, Mini Nutritional Assessment MNA (Mini Nutrional Assessment) on ravitsemustilan arviointiin tarkoitettu kysymyssarja. MNA-seulonnassa (MNA-SF) arvioidaan kuutta aliravitsemukseen liittyvää riskitekijää. Mittarin arvo lasketaan arvioimalla kukin riskitekijä viimeisen 3 kuukauden aikana. Muuttuja (MNA-seulonta) BA Onko ravinnonsaanti vähentynyt viimeisen kolmen kuukauden aikana ruokahaluttomuuteen, ruuansulatusongelmien, puremis- tai nielemisvaikeuksien takia 0 = Kyllä, ravinnonsaanti on vähentynyt huomattavasti 1 = Kyllä, ravinnonsaanti on vähentynyt hieman 2 = Ei muutoksia BB Painonpudotus kolmen viime kuukauden aikana 0 = Painonpudotus yli 3kg 1 = Ei tiedä 2 = Painonpudotus 1-3 kg 3 = Ei painonpudotusta BC Liikkuminen 0 = Vuode- tai pyörätuolipotilas 1 = Pääsee ylös sängystä, mutta ei käy ulkona 2 = Liikkuu ulkona BD Onko viimeisen kolmen kuukauden aikana ollut psyykkistä stressiä tai akuutti sairaus 0 = Kyllä 2 = Ei BE Neuropsykologiset ongelmat 0 = Dementia, depressio tai neuropsykologinen ongelma 1 = Lievä dementia, depressio tai neuropsykologinen ongelma 2 = Ei ongelmia BF Painoindeksi eli BMI (= paino/(pituus) 2 kg/m 2 ) 0 = BMI on alle 19 1 = BMI on 19 tai yli mutta alle 21 tai 2 = BMI on 21 tai yli mutta alle 23 tai 3 = BMI on 23 tai enemmän Arvo 0, 1 tai 2 0, 1, 2 tai 3 0, 1 tai 2 0 tai 2 0, 1 tai 2 0, 1, 2 tai 3 MNA-SF 0-14 Lähde: Vellas B, Villars H, Abellan G, et al. Overview of the MNA -Its History and Challenges. J Nutr Health Aging 2006; 10: Rubenstein LZ, Harker JO, Salva A, Guigoz Y, Vellas B. Screening for Undernutrition in Geriatric Practice: Developing the Short-Form Mini Nutritional Assesment (MNA- SF). J Geront 2001; 56A:M Guigoz Y. The Mini-Nutritional Assesment (MNA ) Review of the Literature What dos it tell us? J Nutr Health Aging 2006; 10: Kyseessä on summamuuttuja, jonka arvo saadaan laskemalla yhteen osa-alueista saadut pisteet. MNA-SF = BA + BB + BC + BD + BE + BF. Maksimitulos on 14. Mikäli asiakas saa 11 pistettä tai vähemmän, on riski aliravitsemukselle kasvanut ja arviointia jatketaan. MNA Seulonnan tulos (MNA-SF) 0-11 Riski virheravitsemukselle on kasvanut Riski virheravitsemukselle ei ole kasvanut Sivu 13

15 MNA, Mini Nutritional Assessment MNA Asteikko (MNA, ) MNA (Mini Nutrional Assessment) on ravitsemustilan arviointiin tarkoitettu kysymyssarja. Mikäli MNA Seulonnassa (MNA-SF) kokonaispistemäärä on 11 tai vähemmän, jatketaan arvioimalla kaksitoista lisäkysymystä virheravitsemuksen selvittämiseksi. Muuttuja (MNA Arviointi) Arvo Pisteet MNA-SF MNA Seulonnan tulos 0-14 sama kuin arvo CG Asuuko haastateltava kotona (0 = Ei, 1 = Kyllä) 0, 1 sama kuin arvo CH Onko päivittäisessä käytössä useampi kuin kolme reseptilääkettä (0 = Kyllä, 1 = Ei) 0, 1 sama kuin arvo CI Painehaavaumia tai muita haavoja iholla (0 = Kyllä, 1 = Ei) 0, 1 sama kuin arvo CJ Päivittäiset lämpimät ateriat (sisältää puurot ja velli) 0 = Yksi ateria 1 = Kaksi ateriaa 2 = Kolme ateriaa 0, 1, 2 sama kuin arvo CKA, CKB, CKC CL CM CN CO CP CQ CR Sisältääkö ruokavalio vähintään yhden annoksen maitovalmisteita (maito, juusto, piimä, viili) päivässä (0 = Ei, 1 = Kyllä) kaksi annosta tai enemmän kananmunia (myös ruuissa, esim. laatikot) (0 = Ei, 1 = Kyllä) lihaa, kalaa tai kanaa joka päivä (0 = Ei, 1 = Kyllä) Pisteet: jos 0 tai 1 kyllä-vastausta 0.0 pistettä jos 2 kyllä-vastausta 0.5 pistettä jos 3 kyllä-vastausta 1.0 pistettä Kuuluuko päivittäiseen ruokavalioon kaksi tai useampia annoksia hedelmiä tai kasviksia (0 = Ei, 1 = Kyllä) Päivittäinen nesteen juonti (esim. kahvi, tee, maito, mehu, kotikalja tai vesi) 0 = Alle 3 lasillista (0.0 pistettä) 1 = 3-5 lasillista (0.5 pistettä) 2 = enemmän kuin 5 lasillista (1.0 pistettä) Ruokailu 0 = tarvitsee paljon apua tai on syötettävä 1 = Syö itse, mutta tarvitsee hieman apua 2 = Syö itse ongelmitta Oma näkemys ravitsemustilasta 0 = Vaikea virhe- tai aliravitsemus 1 = Ei tiedä tai lievä virhe- tai aliravitsemus 2 = Ei ravitsemuksellisia ongelmia Oma näkemys terveydentilasta verrattuna muihin samanikäisiin 0 = Ei yhtä hyvä (0.0 pistettä) 1 = Ei tiedä (0.5 pistettä) 2 = Yhtä hyvä (1.0 pistettä) 3 = Parempi (2.0 pistettä) Olkavarren keskikohdan ympärysmitta (OVY cm) 0 = OVY on alle 21 cm (0.0 pistettä) 1 = OVY on cm (0.5 pistettä) 2 = OVY on yli 22 cm (1.0 pistettä) Pohkeen ympärysmitta (PYM cm) 0 = PYM on alle 31 cm 1 = PYM on 31 cm tai enemmän 0, 1 0.0, 0.5 tai 1.0 0, 1 sama kuin arvo 0, 1, 2 0.0, 0.5 tai 1.0 0, 1, 2 sama kuin arvo 0, 1, 2 sama kuin arvo 0, 1, 2, 3 0.0, 0.5, 1.0 tai 2.0 0, 1, 2 0.0, 0.5 tai 1.0 0, 1 sama kuin arvo MNA Lähde: Vellas B, Villars H, Abellan G, et al. Overview of the MNA -Its History and Challenges. J Nutr Health Aging 2006; 10: Rubenstein LZ, Harker JO, Salva A, Guigoz Y, Vellas B. Screening for Undernutrition in Geriatric Practice: Developing the Short-Form Mini Nutritional Assesment (MNA- SF). J Geront 2001; 56A:M Guigoz Y. The Mini-Nutritional Assesment (MNA ) Review of the Literature What dos it tell us? J Nutr Health Aging 2006; 10: Sivu 14

16 MNA, Mini Nutritional Assessment Kyseessä on summamuuttuja, jonka arvo saadaan laskemalla yhteen osa-alueista saadut pisteet. MNA-tulos = Seulonnan tulos + CG + CH + CI + CJ + CK + CL + CM + CN + CO + CP + CQ + CR. Maksimitulos on 30. Mikäli asiakas saa pistettä riski virheravitsemukselle on kasvanut. Mikäli asiakas saa alle 17 pistettä asiakas kärsii virheravitsemuksesta. MNA Asteikko Virheravitsemus Virheravitsemusriski kasvanut Ei riskiä virheravitsemukselle Lepoaineenvaihdunta (BMR) Lepoaineenvaihdunta (BMR) mittarin arvo muodostuu seuraavista muuttujista: Muuttuja (MNA-arviointi) A6. Paino (kg) A7. Pituus (cm) Ikä (vuotta) A3. Sukupuoli 1 = Mies, 2 = Nainen Arvo 1, 2 Mittarin arvo lasketaan seuraavalla kaavalla: Naiset: BMR = (9.6 * A6) + (1.8 * A7) - (4.7 * A4) Miehet: BMR = 66 + (13.7 * A6) + (5 * A7) - (6.8 * A4) Sivu 15

17 MNA, Mini Nutritional Assessment Energiatarve (EER, ) Energiatarve (EER) mittarissa arvioidaan seuraavaa: Muuttuja (MNA-arviointi) BC. Liikkuminen 0 = Vuode tai pyörätuolipotilas 1 = Pääsee ylös sängystä, mutta ei käy ulkona 2 = Liikkuu ulkona Ikä (vuotta) A6. Paino (kg) A3. Sukupuoli 1 = Mies, 2 = Nainen EER Arvo 0, 1 tai 2 1, kcal Mittarin arvo määriytyy seuraavien taulukoiden mukaan: Nykypaino (kg) Alle 60-vuotiaat naiset Vuodepotilas (Liikkuminen = 0) Liikkuva potilas (Liikkuminen = 1, 2) Yli 60-vuotiaat naiset Vuodepotilas (Liikkuminen = 0) Liikkuva potilas (Liikkuminen = 1, 2) kcal (7.6 MJ) 2200 kcal (9.2 MJ) 1800 kcal (7.6 MJ) 2000 kcal (8.4 MJ) kcal 90 (8.4 MJ) kcal 1800 kcal 80 (6.7 MJ) (7.6 MJ) kcal (6.7 MJ) 1800 kcal (7.6 MJ) kcal 1600 kcal 1400 kcal 1600 kcal (6.7 MJ) (5.9 MJ) (6.7 MJ) (5.9 MJ) Nykypaino (kg) Alle 60-vuotiaat miehet Vuodepotilas (Liikkuminen = 0) Liikkuva potilas (Liikkuminen = 1, 2) Yli 60-vuotiaat miehet Vuodepotilas (Liikkuminen = 0) Liikkuva potilas (Liikkuminen = 1, 2) kcal 2600 kcal (10.9 MJ) 2000 kcal (9.2 MJ) (8.4 MJ) 2200 kcal kcal (9.2 MJ) 90 (10.1 MJ) 1800 kcal kcal (7.6 MJ) 80 (8.4 MJ) 2200 kcal 2000 kcal 75 (9.2 MJ) 1600 kcal (8.4 MJ) kcal 2000 kcal (6.7 MJ) 1800 kcal 65 (7.6 MJ) (8.4 MJ) (7.6 MJ) kcal 1600 kcal kcal (6.7 MJ) 1800 kcal (7.6 MJ) (5.9 MJ) (6.7 MJ) Mukailtu Fogelholmin (2006) ja Thomas & Bishop:n (2007) julkaisusta. Tarveluvut on laskettu painon, sukupuolen ja iän huomioon ottavan perusainevaihdunnan, aterian aiheuttaman energiakulutuksen ja fyysisen aktiivisuuden perusteella käyttäen kertoimia 1.1 vuodepotilaille ja 1.25 liikkuville potilaille. Liikkuvalla potilaalla tarkoitetaan lähinnä osastolla liikkuvaa. Sivu 16

RAI Screener Oulu. Mittarikäsikirja

RAI Screener Oulu. Mittarikäsikirja RAI Screener Oulu Mittarikäsikirja 28.02.2013 Sisältö RAI Screener Oulu mittarit Kognitioasteikko (CPS, 0-6)...3 Päivittäiset toiminnot, hierarkkinen asteikko (ADLH, 0-6)...4 Päivittäiset toiminnot, pitkä

Lisätiedot

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu Päivämäärä 03.02.2017 Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu 03.02.2017 Yhteenveto Henkilöiden lukumäärä 94 (102) Keski-ikä 81,17 Nainen 63,83% Mies 36,17% RUG-III/HC_22,

Lisätiedot

MNA-testi eli Mini Nutritional Assessment:

MNA-testi eli Mini Nutritional Assessment: MNA on tutkimuksissa validoitu mittari, eikä sen kysymyksiä saa muuttaa. Tätä ohjeistusta voi sen sijaan muokata käyttäjien tarpeiden mukaan helposti ymmärrettäviksi. Tavoite: MNA testiä voidaan käyttää

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000 RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus RAI-seminaari Helsingissä 1..2007 Magnus Björkgren, VTM, FT Projektipäällikkö Chydenius-instituutti Tausta RUG-III/22 luokitus Validoitu Suomessa vuonna 1995/96

Lisätiedot

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta?

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL

Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL Moniammatillista, tavoitteellista ja terveyslähtöistä Yksilöllistä, asiakkaan tarpeista lähtevää Lähtökohtana on asiakkaan

Lisätiedot

Fyysinen kuntoutuminen

Fyysinen kuntoutuminen Tiedosta hyvinvointia RAI - vertailemalla laatua 1 RAI vertailutiedon käyttö kuntoutujan tunnistamisessa vanhuspalveluissa RAI-seminaari Helsingissä15.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen

Lisätiedot

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 )

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 ) Kuvio 1. Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 ) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Iäkäs kuntoutuja ja hänen omaisensa Lähtökohta Terveysongelma Edellytys Sitoutuminen tavoitteen

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

Pystynkö reagoimaan uusiin tuuliin RAI-tiedolla?

Pystynkö reagoimaan uusiin tuuliin RAI-tiedolla? Pystynkö reagoimaan uusiin tuuliin RAI-tiedolla? Seinäjoki 16.6.2010 Rauha Heikkilä Ikäihmisten palvelut -yksikkö 17.6.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 sisältö RAI; Palvelujen järjestäminen KUNTATASO RAI;

Lisätiedot

RAI HC - peruskoulutus Lapin maakunnan alueella. Katriina Niemelä, TtM, Pia Vähäkangas, TtT Erityisasiantuntijat, GeroFuture Oy 8.11.

RAI HC - peruskoulutus Lapin maakunnan alueella. Katriina Niemelä, TtM, Pia Vähäkangas, TtT Erityisasiantuntijat, GeroFuture Oy 8.11. RAI HC - peruskoulutus Lapin maakunnan alueella Katriina Niemelä, TtM, Pia Vähäkangas, TtT Erityisasiantuntijat, GeroFuture Oy RAI HC koulutuksen tavoitteet ja sisältö Tavoite: Osallistujat oppivat arvioimaan

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

21.9.2015. Hoitoaika (k.a.) DKLR (*) LKPT (*) JKPT (*) Tpa k.a.

21.9.2015. Hoitoaika (k.a.) DKLR (*) LKPT (*) JKPT (*) Tpa k.a. 1 (9) YHTEENVETO JÄMSÄN JA KUHMOISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON (tehostettu asumispalvelu) RAI-LTC TULOKSISTA, AINEISTO 1/2014 ja 2/2014 sekä aineisto 1/2015 Valmistelija: Vanhuspalvelujohtaja Mai-Stiina

Lisätiedot

Osallistuuko asiakas oman arviointinsa tekoon? RAI-seminaari

Osallistuuko asiakas oman arviointinsa tekoon? RAI-seminaari Osallistuuko asiakas oman arviointinsa tekoon? RAI-seminaari 30.9.2010 Britta Sohlman Kehittämispäällikkö, Ikäihmisten palvelut, THL Britta.sohlman@thl.fi 1 Esityksen sisältö: Yleistä asiakkaan osallisuudesta

Lisätiedot

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Pia Vähäkangas, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pia Vähäkangas, TtT 1 Resident Assessment Instrument (RAI) RAI

Lisätiedot

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla

Lisätiedot

RAI ja hoidon suunnittelu Pia Vähäkangas, TtT, GeroFuture Oy Katriina Niemelä, TtM, GeroFuture Oy

RAI ja hoidon suunnittelu Pia Vähäkangas, TtT, GeroFuture Oy Katriina Niemelä, TtM, GeroFuture Oy RAI ja hoidon suunnittelu Pia Vähäkangas, TtT, GeroFuture Oy Katriina Niemelä, TtM, GeroFuture Oy 10.1.2018 Pia Vähäkangas & Katriina Niemelä 1 RAI valmennus POSKE Lappi 10.1.2018 Pia Vähäkangas & Katriina

Lisätiedot

21.9.2015. Vos 10 Vos 12 Tk:t k.a. Lukkoilakoti Vk:t k.a. 1,4 1,3 1,5 3,3 3,0 1,7 2,2 3,9 3,2 3,2 3,0

21.9.2015. Vos 10 Vos 12 Tk:t k.a. Lukkoilakoti Vk:t k.a. 1,4 1,3 1,5 3,3 3,0 1,7 2,2 3,9 3,2 3,2 3,0 1 (9) YHTEENVETO JÄMSÄN JA KUHMOISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON (vuodeosastot ja vanhainkoti) RAI-LTC TULOKSISTA, AINEISTO 1/2014 ja 2/2014 sekä aineisto 1/2015. Valmistelija: Vanhuspalvelujohtaja Mai-Stiina

Lisätiedot

Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille

Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori Ikäihmisten palvelut / PALO / TA4 3.4.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyvystä Kuntoutumisesta

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet Aikuisten hoito 2015 Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 13.5.2015 Omaishoidon tuki Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN PITKÄAIKAISEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON MYÖNTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN PITKÄAIKAISEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON MYÖNTÄMINEN Liite 2/ Petula 14.12.2017 84 IKÄIHMISTEN PALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN PITKÄAIKAISEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON MYÖNTÄMINEN Perusturvalautakunta 14.12.2017 84 2 (5) 1. Palvelutarpeen arviointi

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena

RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 26.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tiedetään että: Ikä, pitkäaikaissairaudet ja toiminnanvajaus altistavat

Lisätiedot

Laitoksessa vai kotona?

Laitoksessa vai kotona? Laitoksessa vai kotona? Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö, dosentti (gerontologia) RAI seminaari: Itsemäärääminen, osallisuus ja pakon käyttö 27.09.2012, Messukeskus, Helsinki Agenda Johdattelua Palvelutarpeen

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Vajaaravitsemuksen hoito

Vajaaravitsemuksen hoito Vajaaravitsemuksen hoito Lähi-ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 15.10.2018 Aoh Reetta Kiikeri Tyks Sydänkeskus *Lähteenä käytetty osin VSSHP:n johtavan ravitsemusterapeutti Mari Salmisen luentodioja

Lisätiedot

Tytti Oksanen, palotarkastusinsinööri, Pirkanmaan pelastuslaitos

Tytti Oksanen, palotarkastusinsinööri, Pirkanmaan pelastuslaitos Tytti Oksanen, palotarkastusinsinööri, Pirkanmaan pelastuslaitos PALORAI-HANKE Dementoitunut Rauno, 80, oli juuri kotiutettu - kuoli tulipalossa seuraavana päivänä Hakemus tulipalossa kuolleen miehen laitospaikasta

Lisätiedot

Ravitsemus tehostetussa palveluasumisessa. TPA Tampere ravitsemus

Ravitsemus tehostetussa palveluasumisessa. TPA Tampere ravitsemus Ravitsemus tehostetussa palveluasumisessa Perustieto Määritelmä Yleisyys Syyt Havainnointi Hoito Syventävä tieto Seuraukset Ravintoaineet Ravitsemus tehostetussa palveluasumisessa Virheravitsemus: ravinnonsaanti

Lisätiedot

RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus

RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus Tiedosta hyvinvointia 1 RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 23.9.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vertailukehittäminen

Lisätiedot

Fyysinen kuntoutuminen

Fyysinen kuntoutuminen Tiedosta hyvinvointia 1 Vertailutiedon käyttö kuntoutumista edistävän hoitotyön ohjauksessa kotihoidossa laitoshoidossa RAI-seminaari johtajille Helsingissä14.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-palauteraportin lukuohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6000 www.thl.fi RAI-palauteraportin lukuohje 2(34) Nämä ohjeet auttavat

Lisätiedot

PALORAI. Tytti Oksanen, palotarkastusinsinööri, Pirkanmaan pelastuslaitos

PALORAI. Tytti Oksanen, palotarkastusinsinööri, Pirkanmaan pelastuslaitos PALORAI Tytti Oksanen, palotarkastusinsinööri, Pirkanmaan pelastuslaitos 1. Pyritään estämään tulipalon syttyminen ennakolta mahdollisimman tehokkaasti 2. Varaudutaan myös tulipalon syttymiseen Hankemallin

Lisätiedot

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 2(5) Sisällys 1 IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITO JA SEN TOTEUTUS... 3 2 OHJAUTUMINEN IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITOON

Lisätiedot

Ohje hoitosuunnitelman laatimiseen asukkaan RAI Henkilöprofiilin ja MNA raportin pohjalta

Ohje hoitosuunnitelman laatimiseen asukkaan RAI Henkilöprofiilin ja MNA raportin pohjalta Ohje hoitosuunnitelman laatimiseen asukkaan RAI Henkilöprofiilin ja MNA raportin pohjalta HOIDOLLINEN PÄÄTÖKSENTEKO Hoidollisen päätöksenteon sisältö muodostuu ihmisen terveyttä, sairautta ja niiden hoitamista

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-palauteraportin lukuohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki RAI-neuvonta: 029 524 7472 rai@thl.fi www.thl.fi/rai RAI-palauteraportin lukuohje 2(29) Nämä

Lisätiedot

Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta?

Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta? Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta? Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö Ikäihmisten palvelut yksikkö, THL RAI-seminaari 4.4.213 Paasitorni, Helsinki Esityksen rakenne Omaisapuun liittyviä kysymyksiä

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA

YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET KOTIHOIDON KRITEERIT IKÄIHMISTEN SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN ASUMIS- JA HOIVAHOITOPALVELUJEN

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 4 5

Tekijä Pitkä matematiikka On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 4 5 Tekijä Pitkä matematiikka 6..06 8 On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 5 sivun AB pituudesta. Pitää siis osoittaa, että DE = AB. 5 Muodostetaan vektori DE. DE =

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Seuranta- ja loppukysely

Seuranta- ja loppukysely Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio, 20170604 Seuranta- ja loppukysely NIMI Ikä Pvm 1. Paino 2. Pituus 3. Verenpaine 1. / 2. / http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/hoi04010#t3

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Johdon RAI-tietokannan lukuohje, RAI-LTC

Johdon RAI-tietokannan lukuohje, RAI-LTC Johdon RAI-tietokannan lukuohje, RAI-LTC Laitoshoidon keskijohdon ja hoitotyön ylimmän johdon käyttöön laitosten ja sitä laajempien kokonaisuuksien johtamiseen THL 4.11.2008 SISÄLTÖ JOHDON TIETOKANNAN

Lisätiedot

MUISTISAIRAS ASUKAS PALVELUTALOSSA

MUISTISAIRAS ASUKAS PALVELUTALOSSA MUISTISAIRAS ASUKAS PALVELUTALOSSA KUNTOUTTAVA HOITOTYÖ Eeva-Kerttu Demirtas Osastonhoitaja Helsingin kaupunki/ Sote Puistolan palvelutalo eeva-kerttu@hel.fi Palvelutalossa asuu 116 asukasta Muistisairaiden

Lisätiedot

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet 2016 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO,

Lisätiedot

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito

Lisätiedot

Palveluasumis- ja hoivakotipaikan myöntämisperusteet

Palveluasumis- ja hoivakotipaikan myöntämisperusteet SAS: Selvitä, arvioi, sijoita Palveluasumis- ja hoivakotipaikan myöntämisperusteet Vanhustenhuollon SAS-toiminnan periaatteet Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 13.5.2015 1. Tarkoitus ja tavoite Mustasaaren

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Asukkaiden ravitsemustila iäkkäiden pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa Helsingissä

Asukkaiden ravitsemustila iäkkäiden pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa Helsingissä Asukkaiden ravitsemustila iäkkäiden pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa Helsingissä 2013-2017 Riitta Saarela, FT; Helena Soini, dos; Seija Muurinen, dos; Niina Savikko, dos; Taija Puranen, FT;

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden hoidon suunnittelu RAPs:n ja CAPs:n avulla. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä. Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 2

Käytösoireisten asiakkaiden hoidon suunnittelu RAPs:n ja CAPs:n avulla. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä. Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 2 Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari Käytösoireisten asiakkaiden hoidon suunnittelu RAPs:n ja CAPs:n avulla Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari Käytösoireet useat eri

Lisätiedot

THL:n RAI-tietotuotteet

THL:n RAI-tietotuotteet THL:n RAI-tietotuotteet RAI-seminaari 31.3.2015 31.3.2015 RAI tietotuotteet / Matti Mäkelä 1 Tiedosta hyvinvointia THL:n iso tehtävä Tutkittua, riippumatonta tietoa Kansalliset tietovarannot, jalostettavaksi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet 2017 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO,

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT alkaen

OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT alkaen OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT 1.7.2018 alkaen Vaasan kaupunki Hyväksytty SoTeLa 19.6.2018 SISÄLLYSLUETTELO 1 OMAISHOIDON TUKI... 2 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN, PALVELUTARPEEN ARVIOINTI JA PÄÄTÖKSEN TEKO...

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon myöntämisperusteet 2018 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO, PALVELUASUMINEN,

Lisätiedot

Maija Meikäläinen. Vanhusasiakkaan henkisen hyvinvoinnin huomioiminen hoidon suunnittelussa Asiakkaasta potilaaksi ja paluu kotiin

Maija Meikäläinen. Vanhusasiakkaan henkisen hyvinvoinnin huomioiminen hoidon suunnittelussa Asiakkaasta potilaaksi ja paluu kotiin Vanhusasiakkaan henkisen hyvinvoinnin huomioiminen hoidon suunnittelussa Asiakkaasta potilaaksi ja paluu kotiin Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/2009 1 Maija Meikäläinen 84- vuotias, jäänyt

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN VAJAARAVITSEMUKSEN KIRJAAMINEN

IKÄÄNTYNEIDEN VAJAARAVITSEMUKSEN KIRJAAMINEN IKÄÄNTYNEIDEN VAJAARAVITSEMUKSEN KIRJAAMINEN Tee ikääntyneelle MNA-testi. Jos seulonnan kokonaispistemäärä on 11 tai vähemmän, tee myös arviointiosa. Kotihoidossa ja asumispalveluissa testi tehdään RAI-arvioinnin

Lisätiedot

Screener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: keskeiset tulokset

Screener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: keskeiset tulokset Screener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: 1 keskeiset tulokset, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pietarsaaren alueen sote, THL, GeroFuture 2 Oulu Screener taustaa

Lisätiedot

Ikääntyneen ravitsemus Noora Mikkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Ikääntyneen ravitsemus Noora Mikkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Ikääntyneen ravitsemus 7.9.2017 Noora Mikkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Ikääntyneen ravitsemuksen erityiskysymykset Toimintakykyisenä kotona ravitsemuksen rooli Eksoten strategia 2014-2018

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Turvallisuus hoito- ja palvelusuunnitelmassa apuna RAI. Teija Hammar, erikoistutkija RAI-seminaari, Helsinki 3.10. 2013

Turvallisuus hoito- ja palvelusuunnitelmassa apuna RAI. Teija Hammar, erikoistutkija RAI-seminaari, Helsinki 3.10. 2013 Turvallisuus hoito- ja palvelusuunnitelmassa apuna RAI Teija Hammar, erikoistutkija RAI-seminaari, Helsinki 3.10. 2013 Sisältö Kaksi esimerkkiä turvallisuudesta RAI-LTC: fyysinen pahoinpitely ja sosiaalisesti

Lisätiedot

Asiakas- ja asukasohjauksen kriteerit. Ikääntyneiden kotihoidon, tehostetun palveluasumisen, vanhainkotiasumisen. Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri

Asiakas- ja asukasohjauksen kriteerit. Ikääntyneiden kotihoidon, tehostetun palveluasumisen, vanhainkotiasumisen. Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri Asiakas- ja asukasohjauksen kriteerit Ikääntyneiden kotihoidon, tehostetun palveluasumisen, vanhainkotiasumisen ja hoivahoidon ohjaukseen Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri SISÄLLYSLUETTELO 1 Kriteerien

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0 kysymyksen versio, läheisen tekemä arvio Tällä kyselylomakkeella selvitetään sinun näkemystäsi sinulle läheisen henkilön kokemista terveydentilasta johtuvista vaikeuksista. Voit vastata läheisen henkilön

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:

Lisätiedot

Miten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Lääketeollisuus, syysseminaari

Miten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Lääketeollisuus, syysseminaari Miten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Lääketeollisuus, syysseminaari 23.10.2017 Juha Laine, terveystalouspäällikkö Pfizer Oy Tutut asiat, joita ei tällä kertaa käsitellä Teho ja vaikuttavuus Kausaalisuhteen

Lisätiedot

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon myöntämisperusteet alkaen

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon myöntämisperusteet alkaen JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon myöntämisperusteet 1.1.2019 alkaen Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO, PALVELUASUMINEN,

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Kuntouttavan toiminnan johtaminen

Kuntouttavan toiminnan johtaminen Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntouttavan toiminnan johtaminen Rauha Heikkilä TtM, kehittämispäällikkö RAI-seminaari 23.9.8 Tiedosta hyvinvointia 2 Sosiaali- ja terveysjohtamisen sisällön yhteys johtamisen

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Psykososiaaliset vaikeudet - Paradise24Fin

Psykososiaaliset vaikeudet - Paradise24Fin Psykososiaaliset vaikeudet - Paradise24Fin Paradise24fin kartoittaa henkilön toimintakykyyn liittyviä vaikeuksia. Lomaketta voi käyttää kerta-arviona tai kokonaistilanteen seurantaan. Lomake soveltuu hyödynnettäväksi

Lisätiedot

3. Verenpaine 1. / 2. /

3. Verenpaine 1. / 2. / Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio, 20170604 Alkukysely NIMI Ikä Pvm 1. Paino 2. Pituus 3. Verenpaine 1. / 2. / http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/hoi04010#t3

Lisätiedot

Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi.

Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi. ALKOHOLIJUOMIEN ENERGIAMÄÄRÄT Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi. JUOMA 100 ml ANNOS annos 7000 kcal energiamäärä,

Lisätiedot

Psykososiaaliset vaikeudet - Paradise24Fin

Psykososiaaliset vaikeudet - Paradise24Fin Psykososiaaliset vaikeudet - Paradise24Fin Paradise24fin kartoittaa henkilön toimintakykyyn liittyviä vaikeuksia. Lomaketta voi käyttää kerta-arviona tai kokonaistilanteen seurantaan. Lomake soveltuu hyödynnettäväksi

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

YMMÄRRÄ RAI-arvioinnin sisältö ja tarkoitus

YMMÄRRÄ RAI-arvioinnin sisältö ja tarkoitus YMMÄRRÄ RAI-arvioinnin sisältö ja tarkoitus Tutkimusprofessori geriatrian dosentti Harriet Finne-Soveri 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Tausta ja tarkoitus Kysymykset Mittarit Hoitosuunnitelman

Lisätiedot

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99 9 Painonhallinta Oppikirjan sivut 92-99 Nykyaikaa Ulkonäön ja fyysisyyden korostaminen Median kauneuskäsitykset Jatkuva painontarkkailu, laihduttaminen ja erityisruokavaliot Monet murrosikäiset tyytymättömiä

Lisätiedot

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena RAI - seminaari 10.3.2010 Kirsi Kiviniemi, kehittämispäällikkö 11.3.2010 1 Hyvästä parempaan - missä olemme nyt? Muutoksella kohti parempaa Ikäihmisten palveluiden

Lisätiedot