LEPPÄVIRRAN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LEPPÄVIRRAN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010

2 Saatteeksi Kädessäsi on Leppävirran kunnan ajanmukaistettu sekä uudistettu varhaiskasvatussuunnitelma. Päivähoitoyksikön henkilöstöstä muodostunut työryhmä on työstänyt suunnitelmaa toimintakauden ajan ja pohjana on ollut syksyllä 2006 valmistunut kunnan varhaiskasvatussuunnitelma. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman taustalla on valtakunnallinen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, joka ohjaa valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisällöllistä toteuttamista. Lisäksi varhaiskasvatusta ohjaavat valtakunnallisesti lasten päivähoitoa ja esiopetusta koskevat lait ja asetukset, Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sekä Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset. Uudistetun varhaiskasvatussuunnitelman ajatuksena on kuunnella enemmän lasta ja pyrkiä tekemään arjesta enemmän lasten näköinen. Olemme työstämisen aikana uppoutuneet syvälle omaan työhömme ja miettineet niin nykyisiä kuin mahdollisia uusia toimintatapoja. Lähtökohtana varhaiskasvatustyössä tulee olla ajan hermolla oleva, itseään kehittävä ja kouluttava kasvatushenkilöstö. Varhaiskasvatussuunnitelma on haluttu kirjoittaa käytännönläheisesti ja käyttäen arkikieltä. Toivomme tekstin olevan helppolukuista sekä kuvien elävöittävän tekstin sisältöä. Työryhmän työskentely on ollut hedelmällistä, innostavaa ja ajatuksia herättävää. Työryhmä on avannut ja pilkkonut pieniksi osiksi varhaiskasvatuksen monipuolisen työn ja samalla halunnut käydä perusteellisen keskustelun eri yhteistyötahojen kanssa. Tällä on haluttu lisätä avoimuutta toiminnastamme ja tehostaa yhteistyötahojen kanssa tehtävää moniammatillista yhteistyötä. Oli mielenkiintoista huomata, että tärkeiksi kokemat arvot eivät juuri olleet muuttuneet Leppävirralla vuoden välillä. Vanhemmilta kysyttiin arvoista tänä keväänä sekä edellistä suunnitelmaa tehtäessä ja ne olivat pysyneet samoina. Turvallisuus, sosiaalisuus ja hyvät tavat ovat tärkeitä, näistä on jokaisen hyvä pitää kiinni. Varhaiskasvatussuunnitelman työstämiseen ovat osallistuneet koko päivähoitoyksikön henkilöstö, vanhemmat sekä yhteistyökumppanit. Haluamme esittää kiitoksen kaikille työskentelyyn osallistuneille ja yhteistyöverkostolle. Lapset ovat tärkeitä, lapsista tulee meidän jokaisen pitää hyvää huolta. Leppävirran kunnan päivähoitoyksikön henkilöstö haluaa tarjota parasta mahdollista varhaiskasvatusta ja siinä tavoitteessa voimme onnistua tekemällä työtä yhdessä niin teidän vanhempien kuin yhteistyötahojen sekä päättäjien kanssa. Yhdessä toimimalla teemme jokaisen lapsen arjesta merkityksellisen. Leppävirralla Sonja Merta varhaiskasvatusjohtaja, työryhmän puheenjohtaja Työryhmän jäsenet Outi Airaksinen, päivähoitaja Erja Harinen, päivähoitaja Marjo Uljanoff, päivähoitaja Merja Kauppinen, perhepäivähoitaja Annika Hämäläinen, lastentarhanopettaja Kirsi Kauhanen, lastentarhanopettaja Irma Räisänen, päiväkodinjohtaja 2

3 Sisällysluettelo 1 Perustamme varhaiskasvatustoiminnalle Täällä toimimme Tavoitteemme toiminnalle Toiminta-ajatuksemme Toimintamme arvot ja punainen lanka Kasvatuskumppanuutemme Toimintamme suunnittelu ryhmissä Lastemme tapa toimia Varhaiskasvatuksemme sisällölliset orientaatiot Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus meillä Näin laadimme lapsen varhaiskasvatussuunnitelman Yhdessä lähdemme päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun Kun huolemme herää ja tarvitaan arkeen lisää tukea Varhaiskasvatustoimintamme arviointi

4 1 Perustamme varhaiskasvatustoiminnalle On hyvä kirjata heti alkuun ne linjaukset meidän omasta kunnasta, joihin toimintamme pohjaa. Leppävirran kuntastrategiaan vuosille on kirjattu ne arvot ja tavoitteet, jotka ovat myös varhaiskasvatustoiminnan perustana. Kuntakonsernin arvot ovat kumppanuus ja yhteistyökyky avoimuus/läpinäkyvyys leppävirtalaisten hyvinvointi inhimillisyys, ihmisläheisyys oikeudenmukaisuus lainmukaisuus terve kuntatalous turvallisuus Myös kunnan oma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (kv , 26 ) antaa pohjan meidän varhaiskasvatukselle. Sinne on määritelty ne tavoitteet ja toiminnan puitteet, joilla voidaan taata lapselle hänen edun mukainen kasvu, kehitys ja oppiminen. Suunnitelmaan on myös kirjattu kehittämisen painopistealueet ja konkreettisia toimia lasten hyvinvoinnin parantamiseksi kunnassa. Jotta kasvatushenkilöstö voisi toimia lapsen edun mukaisesti, henkilöstöä on koulutettu huolen puheeksi ottamisen varalle ja käytössämme on myös toimintamalli lähisuhde- ja perheväkivalta tilanteisiin. Jokaisessa toimipisteessä on laadittu turvallisuussuunnitelma, johon on koottu mm. tiedot lapsista ja vanhempien yhteystiedoista, henkilökunnasta, ohjeet pelastautumistilanteeseen ja riskitilanteisiin, pohjapiirustukset toimitiloista sekä piha-alueista. Toimintamme pohjautuu laajaan verkostoyhteistyöhön. Verkostoyhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen linjausten mukaisesti koko laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa ja tarvittaessa seudullisesti. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat lastenneuvola ja koulu sekä seurakunta. Lastenneuvolan kanssa seurataan yhdessä lapsen kasvua ja kehitystä sekä tarvittaessa ohjataan perhettä hakeutumaan eri palveluihin esim. perheneuvola ja sosiaalityö. Yhdessä koulutoimen kanssa luodaan lapselle kasvatuksellinen ja opetuksellinen jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen. Seurakunta järjestää erilaisia tapahtumia eri toimipisteissä esim. pyhäkoulua, kerhotoimintaa ja kinkereitä. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. liikunta- ja kulttuuritoimi, liikuntajärjestöt ja -seurat, kirjastot, museo, kyläyhdistykset, Verso (= Varkauden seutukunnan verkostomuotoinen lastenkulttuurikeskus), palolaitos, poliisi ja eri oppilaitokset. Arjen toiminnassa ne näkyvät vierailukäynteinä ja erilaisina tapahtumina esim. museovierailut, paloharjoitukset sekä kirjastoautot ja kunnan kirjaston palvelut. Lisäksi oppilaitoksista tulee opiskelijoita eri toimipisteisiin suorittamaan työharjoitteluja. 1.1 Täällä toimimme Kunnassamme varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa, esiopetuksessa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja perhepäiväkodeissa. Toimipisteet sijaitsevat ympäri laajaa Leppävirran kuntaa. 4

5 Leppävirran kirkonkylässä sijaitsee Ilonpillerin ja Puistolan päiväkoti sekä esikoulu Omenatarha. Ilonpillerin päiväkoti, Lääkärinkatu vuotiaiden päivähoito vuorohoito esiopetus Puistolan päiväkoti, Savonkatu vuotiaiden päivähoito esiopetus Omenatarhan esikoulu, Leppävirrantie 12 esiopetus Päiväkoti Viitosvintiöt sijaitsee kahdessa eri toimipisteessä, Oravikoskella ja Paukarlahdessa. Oravikosken toimipiste, Koulukaarre vuotiaiden päivähoito esiopetus Paukarlahden toimipiste, Paukarlahdentie vuotiaiden päivähoito 5

6 Sorsakoskella sijaitsee Sorsakosken päiväkoti, jossa toimii 1-6-vuotiaiden päivähoito ja esiopetus. Sorsakosken päiväkoti, Koskentie 810 Timolassa sijaitsee Timolan ryhmäperhepäiväkoti, jossa toimii 1-6-vuotiaiden päivähoito ja esiopetus. Timolan ryhmäperhepäiväkoti, Timolantie 350 Kurjalassa toimii Kurjalan esiopetus, jossa on lapsia sekä Kurjalan että Konnuslahden alueelta. Kurjalan esikoulu, Kurjalanrannantie 1230 Mustinsalon ja Näädänmaan alueella toimii koulutoimen alaisuudessa, alkuopetuksen yhteydessä esiopetus. Perhepäivähoitopaikkoja on 1-6 vuotiaille lapsille eri puolilla Leppävirran kuntaa. Perhepäivähoitoa voidaan toteuttaa hoitajan omassa kodissa tai hoidettavien lasten kodeissa. Perhepäivähoidon varahoitoyksikkö, Liukontupa, toimii kirkonkylällä. Liukontuvan varahoitoyksikkö, Liukontie 1 B 9 6

7 Lisäksi kunnassamme toimii yksityisiä perhepäivähoitajia. Kunnassa on käytössä yksityisen hoidon kuntalisä. Eri toimipisteet ovat laatineet yksikölleen varhaiskasvatussuunnitelman (=esitteen), jossa kerrotaan tarkemmin yksikön toiminnasta, tavoitteista ja tavoista. Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma on tarkoitettu perheille arjen käytäntöjen tietopaketiksi. 1.2 Tavoitteemme toiminnalle Varhaiskasvatuksen tavoitteena on hyvinvoiva lapsi, joka on osallistuva ja saa toimia omana itsenään kannustavassa, hyväksyvässä ja turvallisessa ympäristössä. 1.3 Toiminta-ajatuksemme Leppävirran kunnan varhaiskasvatuksessa lapsi kasvaa kiireettömässä, turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä. Hänestä kasvaa elämästä nauttiva, itseään ja toisia arvostava lapsi. Avoimessa ja myönteisessä ilmapiirissä annetaan tilaa omalle ajattelulle, tunteille ja itseilmaisulle. Oppimisen ja oivaltamisen ilo tapahtuu yhdessä toimimalla, kokeilemalla ja ihmettelemällä. Samalla lapsi kasvaa vastuullisuuteen, toisten hyväksymiseen ja harjoittelemaan vuorovaikutustaitoja. Varhaiskasvatushenkilöstö sitoutuu kuulemaan ja huomioimaan lapsen mielipiteet, kannustamalla ja suhtautumalla myönteisesti hänelle tärkeisiin asioihin. 1.4 Toimintamme arvot ja punainen lanka Vanhemmille keväällä 2010 tehdyn kyselyn mukaan nousivat seuraavat varhaiskasvatuksen arvot tärkeimpinä esiin. Turvallisuus Hoitopaikka on fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen. Kasvatushenkilöstö on luotettavaa, ammattitaitoista ja koulutettua. Lapsi otetaan aamulla vastaan kiireettömästi ja kasvatushenkilöstöllä on aikaa keskustella lapsesta. Asioista voidaan puhua avoimesti henkilöstön ja vanhempien kesken. Tilojen tulee olla toimivat sekä lapsiryhmät sopivan kokoisia suhteutettuna henkilöstöön. Sosiaalisuus Lapset oppivat avointa vuorovaikutusta ja ottamaan huomioon toiset lapset. Sosiaalisuuteen kasvamisessa ja kasvattamisessa opitaan ja opetetaan hyviä ihmissuhdetaitoja, toisten ihmisten kunnioittamista ja erilaisuutta. Hyvät tavat Käytöstapoja harjoitellaan kaikissa arjen toiminnoissa esim. ruokaillessa, leikissä, ryhmässä toimiessa, retkillä käydessä, vuoron odottelussa, toisten kuuntelemisessa. Opitaan sanomaan kiitos, ole hyvä, anteeksi. Myös seuraavat asiat vanhemmat kokivat tärkeinä lapsen yksilöllinen huomioiminen lapsen kokema ilo ja viihtyvyys 7

8 välittävä sekä hyväksyvä ilmapiiri toiminnan monipuolisuus ja taitojen kehittyminen selkeä päivärytmi leikinomaisuus kiireettömyys kodin ja kasvatushenkilöstön yhteiset kasvatusperiaatteet sekä tiedonkulku 2 Kasvatuskumppanuutemme Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan lapsen edun mukaisesti. Vanhemmilla on kasvatusoikeus ja vastuu omasta lapsestaan kun taas kasvatushenkilöstö vastaa kasvatuskumppanuuden edellytysten luomisesta varhaiskasvatuksessa. Yhteistyön tulee olla tasavertaista ja toisiaan kunnioittavaa. Päivähoidon alkaessa on tärkeää luoda luottamuksellinen suhde vanhempien ja kasvatushenkilöstön välille. Perheille toimitetaan päivähoidon alkaessa esite päivähoitopaikasta. Perheiden toivotaan tutustuvan päivähoitopaikkaan ennen päivähoidon alkua. Henkilöstön tutustuminen lapseen on myös mahdollista käymällä lapsen kotona. Päivähoitopaikassa nimetty henkilö ottaa uuden lapsen vastaan. Heti alussa sovitaan yhteisistä käytännöistä koskien lapsen arkea. Toimintakauden alussa tehdään perheille/lapsille kysely lapsen kiinnostuksen kohteista. Vanhemmille kerrotaan päivittäin avoimesti lapsen niin hyvistä kuin huonoistakin hetkistä. Päivittäisissä keskusteluissa kerrotaan lapsen tekemisistä ja mitä hän on oppinut. Kasvatushenkilöstöllä ja vanhemmilla tulee olla riittävästi aikaa keskustella kasvatusasioista. Tiedonvälitys puolin ja toisin on tärkeää, kaiken keskiössä on kuitenkin lapsi ja hänen hyvinvointinsa. Vanhempainiltoja pidetään 1-2 kertaa toimintavuodessa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelu (=Vasu-keskustelu) pidetään syksyllä ja keväällä. Ensimmäinen keskustelu on noin 2-3- kuukauden sisällä päivähoidon alkamisesta - kun lapsi on tutustunut ryhmään ja henkilöstö vastaavasti lapseen. Kasvatushenkilöstö sitoutuu olemaan läsnä lapsille sekä lapsen kasvatusasioissa vanhemmille ja jokainen perhe kohdataan yksilöllisesti. Vanhemmat ja kasvatushenkilöstö tekevät yhteistyötä, jolla tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. 3 Toimintamme suunnittelu ryhmissä Toiminnan suunnittelu lähtee tutustumalla ja havainnoimalla ryhmän lapsia. Kyselemällä ja keskustelemalla lasten vanhempien kanssa saadaan arvokasta ja oleellista tietoa toiminnan suunnitteluun. Tästä johtuen jokaisessa ryhmässä toiminta on erilaista ja toiminta perustuu lasten tarpeisiin. Havainnoinnin pohjalta syntyvät tavoitteet ryhmän toiminnalle sekä lasten yksilöllisille tarpeille. Kasvatushenkilöstö laatii ryhmälle varhaiskasvatussuunnitelman (=ryhmävasu). Henkilöstö ja vanhemmat selvittävät lasten kiinnostuksen kohteita ja ne toimivat perustana laadittaessa toimintavuoden teemoja. Teemojen lukumäärä voi vaihdella ryhmittäin, lähtökohtana ovat jokaisen lapsiryhmän omat toiveet. Suunnittelussa huomioidaan myös lapsen luontainen tapa toimia sekä varhaiskasvatuksen keskeiset sisällöt (= sisällölliset orientaatiot). 8

9 Toiminnan suunnittelu ja toteutus pohjaa henkilöstön suunnitelmallisuuteen ja ryhmästä lähteviin tarpeisiin, vaatien ammatillista osaamista sekä yhteistyön tekemistä henkilöstön kesken. Vastuu suunnittelusta ja toteutuksesta on kasvatushenkilöstöllä. 3.1 Lastemme tapa toimia Tutkiva lapsi Kasvattaja antaa mahdollisuuden luontaisesti uteliaan lapsen ihmetykseen ja oivaltamiseen sekä kannustaa lasta uusien asioiden tutkimiseen. Monipuolinen toimintaympäristö luo pohjan kaikkien aistien ja kehon kokonaisvaltaiseen käyttöön. Liikkuva lapsi Kasvattaja antaa mahdollisuuden lapsen liikkumiseen, ilon ja uusien elämyksien kokemiseen. Välineet ja ympäristö houkuttelevat lapsen liikkumaan ja kokeilemaan uusia tapoja liikkua. Liikunta on tärkeä osa terveen itsetunnon kehittymisessä. Lapsikin saa hengästyä ja hikoilla. Leikkivä lapsi Kasvattaja arvostaa leikkiä ja mahdollistaa omatoimisen ja ohjatun leikin. Lapset poimivat ympäristöstään itselleen merkityksellisiä asioita, joita he sitten käsittelevät leikin kautta, käyttäen näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa leikin pohjana. Ammattitaitoinen kasvattaja osaa luoda, ylläpitää ja uudistaa lasten leikkiympäristöä ja olla leikissä mukana. Eri taiteen alueita kokeva ja ilmaiseva lapsi Kasvattaja luo omalla esimerkillään innostavan ja hyväksyvän ilmapiirin. Lapsella on mahdollisuus eri aistien kautta tehdä ja kokea eri taiteen muotoja. Lapselle taiteen alueet ovat mm. maalaaminen, piirtäminen, soittaminen, laulaminen, rakentaminen, näytteleminen, tanssiminen, nikkaroiminen, askarteleminen, ompeleminen, satujen ja runojen kuunteleminen ja keksiminen sekä osallistuminen eri kulttuuritapahtumiin. 9

10 3.2 Varhaiskasvatuksemme sisällölliset orientaatiot Keskeiset varhaiskasvatuksen sisällöt rakentuvat eri orientaatioiden varaan eli mitä tehdään, mitä tutkitaan, millä välineillä. Orientaatiot muodostavat varhaiskasvatuksesta vastaavalle henkilöstölle kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä aikuisten tulee etsiä, muokata ja tarjota lasten ja lapsiryhmien toimintaa ja oppimista varten. Varhaiskasvatuksessa lapsi ei opiskele eikä suorita eri orientaatioiden sisältöjä tai oppiaineita eikä lapsille aseteta suoriutumisvaatimuksia. Seuraavassa esitellään sisällölliset orientaatiot, joissa esimerkit havainnollistavat lapsen tapaa toimia. Kieli Kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline kaikkien orientaatioiden alueella ja on aina kaikessa toiminnassa mukana. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille. Kielellä on keskeinen merkitys lapselle ominaisessa tavassa toimia. Lapsi tarvitsee kieltä toiminnassaan ja kieli kehittyy leikkimisen, liikkumisen, tutkimisen sekä taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen kautta. Temppurata on yksi oiva keino lapsen kielenkehitykselle, jossa opitaan uusia käsitteitä, toimitaan ohjeiden mukaisesti ja harjoitetaan motorisia taitoja sekä kehonhallintaa ja rytmiikkaa leikinomaisesti. Matemaattinen orientaatio Matemaattinen orientaatio perustuu suljetussa käsitejärjestelmässä tapahtuvaan vertaamiseen, päättelemiseen ja laskemiseen. Varhaiskasvatuksessa vertaaminen, päätteleminen ja laskeminen tapahtuvat arkielämän tilanteissa leikinomaisesti konkreettisten lapsille tuttujen ja heitä kiinnostavien materiaalien, esineiden ja välineiden avulla. Metsässä katsellaan puita ja vertaillaan niiden pituutta ja paksuutta. Tutkitaan puiden lehtiä ja niiden muotoja, määriä ja luokitellaan niitä. Etsitään käpyjä ja lasketaan kuinka monta löydettiin. 10

11 Esteettinen orientaatio Varhaiskasvatuksessa tämä orientaatio avautuu havaitsemisen, kuuntelemisen, tuntemisen ja luomisen, mutta myös kuvittelun ja intuition avulla. Orientaation kohteista ja sen kohteisiin lapsille syntyy kauneuden, harmonian, melodian, rytmin, tyylin, jännityksen ja ilon, mutta myös niiden vastakohtien kautta omakohtaisia aistimuksia, tuntemuksia ja kokemuksia. Lapsen arvostukset, asennoituminen ja näkemykset alkavat hahmottua. Ihmisenä ja ihmisyyteen kasvun kannalta samastuminen on yksi orientaation tärkeä prosessi. Jokainen nauttii hiihtoretkestä omien taitojensa mukaan. Lapsi saa omakohtaisia aistimuksia luonnon kauneudesta ja oppii arvostamaan ympäristöään. Eettinen orientaatio Eettisessä orientaatiossa tarkastellaan arvo- ja normimaailman kysymyksiä. Lasten jokapäiväinen elämä sisältää tilanteita ja tapahtumia, joita voidaan pohtia ja tarkastella oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen näkökulmista. Myös oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, kunnioituksen ja vapauden kysymyksiä voidaan käsitellä luontevasti päivittäisten tapahtumien yhteydessä. Olennaista on ottaa huomioon lasten kehitystaso. Pelot, ahdistus, syyllisyys kuuluvat myös lasten elämään. Niitä käsitellään lasten kanssa niin, että lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi. Leikin maailmaan kuuluu oleellisesti tilanteita, joissa on pysähdyttävä miettimään mikä on oikein ja mikä väärin sekä ottamaan huomioon toisen tunteet. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Historiallis-yhteiskunnallisessa orientaatiossa rakennetaan lasten kanssa kuvaa menneisyydestä samoin kuin nykyisyydestä niistä kertovien esineiden ja dokumenttien avulla. Lähiympäristön ja kotiseudun kohteet ja nähtävyyden saavat aikaulottuvuuden ja merkityksiä. Näkökulmia menneisiin tapahtumiin ja siltaa niistä nykyaikaan voivat avata myös vanhemmat ihmiset, lasten vanhemmat ja lapset itse. 11

12 Kotileikeissä lapsi voi eläytyä roolien kautta sekä menneisyyteen että nykyisyyteen. Lapset harjoittelevat näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa. Luonnontieteellinen orientaatio Havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla syvennytään elollisen luonnon ilmiöihin. Tämänkin orientaation aiheet moninaisine ilmiöineen, eläimineen ja kasveineen eri vuodenaikoina ovat lapsen lähiympäristössä sisällä ja ulkona. Luonnontieteelliselle orientaatiolle on ominaista kokeellisen menetelmän käyttö. Kontrolloiduissa olosuhteissa perehdytään syy-seuraus-tyyppisiin vaikutussuhteisiin, joiden kautta luonnon ilmiöt ja niihin vaikuttavat tekijät alkavat vähitellen avautua lapsille. Tunnustellaan, katsellaan ja haistellaan luonnon materiaaleja mm. sammalta, käpyjä, oksia, kiviä, lehtiä, heinää. Kuunnellaan ympäröivää luontoa. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Uskonnollis-katsomuksellisen orientaation ytimen muodostavat uskonnolliset, hengelliset ja henkiset asiat ja ilmiöt. Lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihin perehdytään. Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. Lapsen herkkyyttä ja kykyä ymmärtää sanatonta ja symbolista ilmaisua kunnioitetaan, tuetaan ja vahvistetaan. Lapsia lähellä olevien erilaisten uskontojen ja katsomusten tapoihin tutustutaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa uskonnollis-katsomuksellisen orientaation lapsikohtaisesta sisällöstä. 12

13 Ruokailutilanteessa korostuu lapsen yksilöllinen huomioiminen. Lapsi voi herkistyä rauhallisessa tilanteessa pohdiskelemaan syvällisiä ja lapsen mieltä askarruttavia asioita. Varhaiskasvatuksessa sisällölliset orientaatiot ilmenevät luontevasti eri tilanteissa sekoittuen toisiinsa. Esimerkiksi metsäretkellä yhdistyy lähes kaikki sisällölliset orientaatiot. Siirryttäessä esiopetukseen varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot muuttuvat käsitteenä sisältöalueiksi. Sisällöllisissä orientaatioissa ja sisältöalueissa puhutaan kuitenkin samoista asioista, mutta eri termein. Alla olevan kuvion avulla tulee hyvin esille, miten eri sisällölliset orientaatiot ja sisältöalueet sekoittuvat keskenään. 13

14 3.3 Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus meillä Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus järjestetään Leppävirran kunnan eri toimipisteissä. Lapsiryhmässä eri kielitaustaista lasta tuetaan oppimaan suomenkieltä esim. mallintamisen, nimeämisen, sanojen toistamisen ja kuvien käytön kautta sekä voidaan järjestää pienryhmätoimintaa. Toiminnassa noudatamme suomalaisia kulttuuriperinteitä, mutta kunnioitamme ja huomioimme eri kulttuuritaustaiset perheet. Pyrimme avoimeen vuorovaikutukseen perheiden kanssa, keskustelemalla ja kuuntelemalla heidän toiveitaan. 4 Näin laadimme lapsen varhaiskasvatussuunnitelman Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle noin 2-3- kuukauden sisällä hoidon aloittamisesta. Henkilöstön tehtävänä on havainnoida lasta säännöllisesti ja ottaa havainnointitieto huomioon toiminnan suunnittelussa ja yhdessä vanhempien kanssa tehtävissä lapsikohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Keskustelussa vanhempien kanssa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen kehitystä vahvistaviin myönteisiin puoliin. Lapsen hyvinvointiin liittyvät huolen aiheet ja ongelmat tuodaan esille mahdollisimman konkreettisina ja niihin haetaan ratkaisua yhdessä vanhempien kanssa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan sekä kasvatushenkilöstön kesken että vanhempien kanssa. Lastenneuvolan on mahdollista saada tietoja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta ja vastaavasti lastenneuvolasta on toivottavaa saada lapsesta tietoa päivähoitoon vanhempien luvalla. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma muodostaa yhdessä lapsen esiopetussuunnitelman kanssa toimivan kokonaisuuden. 5 Yhdessä lähdemme päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun Päivähoidon, esiopetuksen ja koulun kanssa on laadittu yhteisiä linjauksia ja yhteistyömuotoja Leppävirran kunnassa alueittain. Yhteistyömuotoja ovat mm. kummitoiminta, erilaiset tapahtumat ja juhlat sekä yhteiset teemapäivät. Erityistä tukea tarvitsevien lasten tiedonkulkua parannetaan ja sitä pyritään lisäämään jo varhaisessa vaiheessa. Erityisopettajien ja kiertävän erityislastentarhanopettajan (=kelto) yhteistyötä tiivistetään, jotta lapsen siirtyminen koulutielle on vaivatonta. Esiopetuksesta siirryttäessä kouluun esiopettajat jakavat tarvittavan tiedon lapsista tuleville alkuopettajille ja erityisopettajille. Tiedonsiirtämiseen kysytään lupa vanhemmilta. 6 Kun huolemme herää ja tarvitaan arkeen lisää tukea Tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi lapsi saattaa varhaisvuosina tarvita kasvuunsa ja kehitykseensä erityistä tukea. Varhaisvuosina erityiskasvatus sisältää lapsen oppimis- ja kehitysvaikeuksien tunnistamista, vaikeuksien ennalta ehkäisyä ja kuntouttamiseen liittyviä toimia. Meillä varhaiskasvatuksessa kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) toimii tiiviisti yhteistyössä kasvatushenkilöstön, vanhempien ja muiden tukipalveluiden kanssa lapsen edun mukaisesti tukea ja ohjausta antaen. Varhaiskasvatuksessa yhteistyötä tehdään eri tukipalveluiden kanssa vanhempien rinnalla. 14

15 Tukipalvelut ovat varhaiskasvatuksen arkinen yhteistyön muoto. Käytössä olevia tukipalveluita ovat - Puheterapia - Fysioterapia - Toimintaterapia - Lastenneuvola - Perheneuvola - Kuopion yliopistollinen sairaala - Lastensuojelu - Perhetyöntekijä - Kehitysvammahuolto Huolen herätessä joko kotona, päivähoidossa tai esiopetuksessa vanhemmat ja kasvatushenkilöstö keskustelevat ensin yhdessä ja sopivat käytännöistä, joiden avulla edetään lapsen tarpeet huomioiden. Kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) on keskeinen henkilö tehtäessä yhteistyötä eri tukipalveluiden kanssa esim. neuvola, perheneuvola ja puheterapeutti. Tukimuodoista mm. kuvaohjaus ja tukiviittomat ovat arkipäivää päivähoidossa ja esiopetuksessa. Tarvittaessa tukimuotona voi olla myös ryhmäavustaja tai henkilökohtainen avustaja asiantuntijalausuntojen tai suositusten pohjalta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan määritellään tuen tarve ja järjestäminen sekä voidaan laatia kuntoutussuunnitelma. Kuntoutussuunnitelmassa kuvataan lapsen tuen tarpeen alueet ja vahvuudet sekä nostetaan esille konkreettiset tavoitteet lapsen kehittymisen ja kasvamisen tukemiseen. Kuntoutussuunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien ja asiantuntijoiden (esim. kelto, puheterapeutti, toimintaterapeutti) kanssa, jota seurataan ja arvioidaan säännöllisin väliajoin. 7 Varhaiskasvatustoimintamme arviointi Tähän varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattu ne asiat, joiden pohjalta toimintaa suunnitellaan, toteutetaan sekä myös arvioidaan. Kasvatushenkilöstö vastaa arvioinnin säännöllisestä toteutuksesta ja koko toimintavuoden ajan peilaa toimintaansa kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan ja ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmaan. Arviointia tehdään myös lapsilta ja vanhemmilta saadun palautteen pohjalta pitkin toimintavuotta. Henkilöstö arvioi omaa toimintaansa (=itsearviointi) aina toimintavuoden lopulla. Vanhemmilta pyydetään arviointi toiminnasta keväisin lasten varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelujen (=lapsi vasu) yhteydessä. Keväällä 2010 toteutetun kyselyn pohjalta tulemme jatkamaan hyvää käytäntöä. Kasvatushenkilöstö kirjaa/dokumentoi säännöllisesti lasten antamaa palautetta toiminnasta. Lapsilta voidaan pyytää suoraa palautetta toiminnasta, tapahtumasta tai vaikka päivän kulusta. Palautetta saadaan lapsilta esim. hymynaama- ja mutrunaama korteilla, havainnoimalla lapsen toimintaa tietyssä tilanteessa, keskustelemalla lapsen tai lapsien kanssa toiminnasta/tapahtumasta, seuraamalla lasten keskinäisiä keskusteluja. Lapsilta saadut palautteet pyritään käymään läpi nopeasti, jotta mahdolliset muutokset näkyvät lyhyellä viiveellä arjessa. Näin lasten osallisuus ja kuuleminen saadaan kunniaan sekä näkyviin ryhmien arkikäytännöissä. 15

16 Koko toimintavuoden aikana saadut palautteet/arvioinnit niin henkilöstöltä, lapsilta kuin vanhemmilta käydään läpi ryhmittäin, taloittain ja myös koko päivähoitoyksikön tasolla toimintavuoden lopussa. Leppävirran kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 2010 ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmalomake arvioidaan viimeistään neljän vuoden kuluttua. Yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmat (=esitteet) päivitetään vuosittain. 16