Kouvolan kaupungin. Talousarvio. tiivistelmä

Transkriptio

1 Kouvolan kaupungin Talousarvio 2016 tiivistelmä

2 Julkaisun tiedot The publication reflects the authors views and that the Managing Authority cannot be held liable for the information published by the project partners. Tekstit: Kouvolan kaupungin talousarvion kooste 2016 Graafinen ilme ja kuvat: Kouvolan kaupunki, Johanna Kuusisto Julkaisija: Kouvolan kaupunki 2

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO VÄESTÖMÄÄRÄ HENKILÖSTÖ KEHITYSNÄKYMÄT TALOUDELLINEN TILANNE TOIMIALOITTAIN INVESTOINNIT RAHOITUS 3

4 JOHDANTO Vaikea taloustilanne ja negatiivinen väestönkehitys edellyttävät jatkuvaa sopeuttamista kaupungin palvelurakenteissa, henkilöstömitoituksessa sekä tulorahoituksessa. Vuoden 2016 talousarvion mukaan kaupungin palveluihin, investointeihin ja kehittämiseen käytetään rahaa 637 miljoonaa euroa. Toiminnan nettomenot kasvavat kuluvan vuoden talousarvioon nähden 0,6 prosenttia. Talousarvio on 0,2 milj. euroa ylijäämäinen, mutta kaupungin suunnitteluvuosille taseeseen jää katettavaksi vielä 4,6 miljoonaa euroa. Talouden tasapainottamiseksi on tehty useita eri toimenpiteitä viime vuosien aikana, mutta vallitseva heikko taloustilanne edellyttää lisäsopeutusta kaupungin palveluissa ja veronkorotuksia vuodelle Kunnallisvero sisältää 0,25 prosenttiyksikön korotuksen ja lisäksi kiinteistöveroihin on tehty eräitä korotuksia. Kaupungin julkinen rahoitus eli verotulot ja valtionosuudet kasvavat yhteensä 2,6 % vuonna Kaupungin tulorahoitus ei kata toiminnan ja investointien menoja, minkä johdosta kaupungin nettovelka kasvaa 41 milj. euroa. Kaupungin velkamäärä pysyy kuitenkin kohtuullisena. Talousarvioehdotuksessa kaupungin investointimenot ovat 63,5 milj. euroa. Vuoden 2015 tilinpäätösennuste on 8,2 miljoonaa euroa alijäämäinen, joten kuromista riittää tuleville vuosille. Talouden tasapainottamista hankaloittaa erityisesti heikko suhdannetilanne, joka näkyy mm. kasvaneina työttömyyden hoitokustannuksina sekä heikkona verotulokehityksenä. Samanaikaisesti kaupungin väkimäärä vähenee. Tilikauden ylijäämä 0,2 milj. euroa vuonna 2016 Talousarvioehdotuksessa kaupungin investointimenot 63,5 milj. euroa Toimintakatteen muutos 0,6 prosenttia vuonna 2015 Kertynyt yli- ja alijäämä 4

5 Julkisen rahoituksen ja toimintakatteen muutosprosentti ja ennuste Julkinen rahoitus muutos % Julkisen rahoituksen ja toimintakatteen muutoksien suhde kuvaa kunnille tyypillistä menojen ja tulojen epätasapainoa. Julkinen rahoitus, joka sisältää verotulot ja valtionosuudet, on merkittävä osa kunnan tuloja. Kouvolan osalta se on tuloslaskelman tuloista 86 % vuonna Valtionosuusleikkaukset ja verotulojen muutokset sekä heikko kehitys vaikuttavat julkisen rahoituksen kehitykseen. Kuntien omilla toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan toimintakatteen maltilliseen kehittymiseen. Toimintakate muutos % Vuosikate muodostuu toimintakatteen, verotulojen, valtionosuuksien ja rahoitustulojen ja menojen erotuksesta. Vuosikatteen tulisi olla positiivinen, jolloin se riittää kattamaan poistonalaisten investointien aiheuttamat suunnitelman mukaiset poistot. Vuosikate ja poistot Poistot Vuosikate 5

6 VÄESTÖMÄÄRÄ Tulevaisuuden palvelutarpeita arvioidaan pääasiassa väestömäärän kehityksen ja väestörakenteen muutosten perusteella. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kokonaisväestömäärä Kouvolassa laskee noin 8,7 prosentilla vuodesta 2014 vuoteen Ennuste perustuu toteutuneeseen kehitykseen ja siitä johdettuun todennäköiseen tulevaan kehitykseen. Väestörakennetta koskevan ennusteen mukaan vuodesta 2016 vuoteen 2040 mennessä vuotiaiden määrä laskee noin 13 prosenttia ja työikäisen väestön vuotiaiden määrä vähenee noin 17 prosenttia. Sitä vastoin 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa noin 17 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Kaupungin palveluiden järjestämisen näkökulmasta väestörakenteessa tapahtuva muutos on merkityksellinen, sillä väestörakenteen muutos heijastuu suoraan palveluiden tarpeeseen ja järjestämiseen. Negatiivinen väestömuutos vaikuttaa myös kaupungin tuloperusteisiin heikentävästi. Väestörakenteen ennakoidaan Kouvolassa muuttuvan samansuuntaisesti riippumatta siitä, väheneekö vai kasvaako väestömäärä lievästi vuotiaiden määrä laskee noin 13 prosenttia työikäisen väestön vuotiaiden määrä vähenee noin 17 prosenttia 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa noin 17 prosenttia 6

7 ASUMINEN Asuntoja yhteensä Kouvolassa on yhteensä asuntoa. Asunnot jakautuvat siten, että omakoti- ja paritaloissa asuntoja on , rivitaloissa 6 671, kerrostaloissa asuntoa ja muissa rakennuksissa sijaitsee yhteensä asuntoa. Kouvolan kaupungissa ei ole käytössä asuntopoliittista ohjelmaa, jossa olisi asetettu pitkän ajan asuntotuotontavoitteita. Kouvolan asuntotuotanto on hiipunut pientalorakentamisen osalta, johtuen kaupungin asukasmäärän vuosittaisesta vähenemisestä koko uuden Kouvolan ajanjaksolla. Työpaikkojen väheneminen Kouvolan alueella on aiheuttanut nuoremman väestön osalla muuttotarpeen muualle Suomeen työpaikkojen ohjaamana, joten tarve pientalorakentamiseen on vähentynyt lähes puoleen vuoden 2011 tasolta. Rakentamisen volyymi keskittyy tulevina vuosina uudisrakentamisen sijaan korjaus- ja laajennusrakentamiseen. Energiatehokkuuden parantaminen lisää myös korjausrakentamisen tarvetta. Vapaa-ajanrakennusten rakentaminen on vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta säilynyt ennallaan. Lisäksi olemassa olevaan suureen määrään vapaa-ajanrakennuksia haetaan paljon laajentamiseen, lisärakentamiseen ja korjaamiseen liittyviä rakennus- ja toimenpidelupia. omakoti- ja paritaloasuntoja rivitaloasuntoja muut asunnot Vanhemman väestön muuttaessa kylätaajamista palvelujen läheisyyteen kuntakeskukseen on edesauttanut kerrostalojen ja rivitalojen rakentamisen jatkumista normaalilla tasolla. Samalla pientalorakennuksien käyttötarkoitus haja-asutusalueella on muuttunut osittain vapaa-ajan toimintoja palvelevaksi rakennuskannaksi. Valmistuvien asuntojen lukumäärä 2009 Rakentamisen volyymi keskittyy tulevina vuosina uudisrakentamisen sijaan korjaus- ja laajennusrakentamiseen. 7

8 HENKILÖSTÖ Henkilöstömenojen hallinta on keskeisiä keinoja talouden tasapainottamisessa, mikä edellyttää tiukkaa henkilöstösuunnittelua. Kaupungin henkilöstömäärä on vähentynyt huomattavasti viime vuosien aikana. Henkilöstön eläköityminen jatkuu suurena, joten eläkepoistumaa tulee hyödyntää tehokkaasti myös jatkossa. Henkilöstösuunnittelun tavoitteena ovat optimaaliset henkilöstörakenteet ja -mitoitukset. Kaupungin palveluja ja palveluverkkoa koskevilla ratkaisuilla on huomattava vaikutus tulevien vuosien henkilöstötarpeeseen. Kouvolan kaupungilla on ollut korkeat työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset. Yhtenä keskeisenä henkilöstömenojen hallinnan keinona on sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen. Vuoden 2015 aikana kehitys on saatu käännettyä myönteiseen suuntaan, mutta määrätietoista työtä on jatkettava edelleen. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen ja työkykyprosessien kehittäminen onkin vuoden 2016 henkilöstöjohtamisen painopisteitä. Myös johtamista ja esimiestyötä kehitetään suunnitelmallisesti jatkamalla esimiesten 360-arviointeja. Henkilötyövuodet htv 2016 Henkilöstömenojen hallinnan keinona sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen KEHITYSNÄKEMÄT Kaupunki varautuu myös tulevaan ja satsaa kehittämiseen Kaupungin palveluita pyritään järjestelemään tulevaisuuden vaatimustasoa vastaavaksi. Tähän työhön on valjastettu palvelumallityöryhmä, joka huomioi mm. digitalisaation tuomat mahdollisuudet kuntalaispalvelujen tuottamisessa. Kaupunki investoi tulevina vuosina elinvoimaa vahvistaviin strategisiin kärkihankkeisiin. Sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen yhdistämistä toteuttavan Ratamo-keskuksen rakentaminen käynnistyy ensi vuonna. Kullasvaaran logistiikka-alueella sijaitsevaa Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalia kehitetään vuorovaikutuksessa logistiikka-alan toimijoiden kanssa. Vuonna 2016 jatketaan rautatie- ja maantieterminaalialueen maanhankintatoimenpiteitä, laaditaan koko suunnittelualueen kaavarunko sekä käynnistetään alueen asemakaavan ja yleissuunnitelman laatiminen. Kouvola RRT alueen kehittämiseen haetaan Euroopan Unionin rahoitustukea. Asuntomessut Kouvolassa 2019 suunnittelua jatketaan. Tavoitteena on kirkastaa kuvaa Kouvolasta edullisena ja viihtyisänä asuinpaikkana hyvien liikenneyhteyksien varrella palvelujen ja luonnon läheisyydessä. Kouvolan elinvoimaisuutta pyritään lisäämään myös Kouvolan ydinkeskustan kehittämistoimenpiteillä. Kouvolaan saapumista ja keskusta-alueen ominaispiirteitä korostetaan tarinallisesti markkinoinnissa sekä sisääntuloväylien rakenteissa Ydinkeskustan kehittämisalueita ovat mm. kaavoitus, infrastruktuurin suunnittelu ja toteutus sekä alueen toimintojen ja palvelujen toiminnallinen kehittäminen. Kävelykatu Manski uudistetaan suurimmalta osin vuoden 2016 aikana. Lisäksi laaditaan keskustan osayleiskaavaehdotus sekä edistetään Matkakeskuksen, Lasipalatsin, Brankkarin ja Keskustakortteleiden asemakaavoituksen valmistelua ja rakentamista yhteistyössä alueen kiinteistönomistajien kanssa. Samalla varaudutaan osallistumaan yleisten alueiden kehittämiseen yksityisten kiinteistöjen rakennushankkeiden yhteydessä. 8

9 Ydinkeskustan kehittämisalueita ovat mm. kaavoitus, infrastruktuurin suunnittelu ja toteutus sekä alueen toimintojen ja palvelujen toiminnallinen kehittäminen. Kävelykatu Manski uudistetaan suurimmalta osin vuoden 2016 aikana. Kouvolan kaupungin edunvalvontahankkeet Vanhojen teollisuusalueiden osalta teollisuusaluekäytöstä poistuneiden tai vajaakäyttöisten teollisuustonttien ja -kiinteistöjen uusiokäyttöä lisätään yhteistyössä alueiden omistajien kanssa. Vuonna 2016 sovitaan asianosaisten kesken kehittämistavoitteista ja -toimenpiteistä, joilla edistetään uusien työpaikkojen ja yritysten syntymistä. Kimolan kanavan vesiväylähanketta edistetään hankkeeseen sitoutuneiden osapuolten kanssa. Vesiväylähankkeelle pyritään saamaan sen toteuttamisen mahdollistamiseksi kuntien ulkopuolista rahoitusta. Vuonna 2016 odotetaan väyläpäätöksen saavan lainvoiman sekä uudistetaan hankkeeseen sitoutuneiden kuntien rahoituspäätökset. Kymi Ring -hankkeen toteuttaminen on siirtymässä toteuttajayhtiön vastuulle. Kouvolan kaupunki tukee hanketta omalta osaltaan jatkossa sovittavalla tavalla. 9

10 TALOUDELLINEN TILANNE Kaupungin talouteen on syntynyt kunnille tyypillinen rakenteellinen menojen ja tulojen epätasapaino. Vuoden 2014 tilinpäätös muodostui 8,3 milj. euroa ylijäämäiseksi ainoastaan kertaluonteisten satunnaisten tuottojen vuoksi. Taseeseen kertynyt ylijäämä tullaan käyttämään jo vuoden 2015 aikana. Vuoden 2015 alijäämäksi arvioidaan 8,2 milj. euroa, jolloin taseeseen muodostuu kertynyttä alijäämää 4,8 milj. euroa. Näin ollen talouden tasapainottamista tulee edelleen jatkaa. Kouvolan talouden sopeuttamistarve on edelleen noin 10 miljoonan euron luokkaa vuositasolla. Verotulojen kehitys on Kouvolan osalta erityisen heikkoa, johtuen pitkälti ansiotulojen heikosta kasvusta. Ansiotulojen arvioitu kasvu vuodelle 2015 on ainoastaan 1,1 prosenttia ja verotettavien tulojen kasvu 1 %. Kunnallisverotilityksien kasvu vuodelle 2015 on 3,5 % ja 1,7 % vuodelle 2016 näille vuosille kohdistetuista veronkorotuksista huolimatta. Kunnallisveroa nostettiin vuoden 2015 alusta 0,5 prosenttiyksikköä ja vuoden 2016 talousarvio sisältää 0,25 prosenttiyksikön korotuksen sekä kiinteistöverojen korottamisen. Suunnitelmavuosina ansiotulojen sekä verotulojen kasvujen arvioidaan olevan edelleen heikkoa. Yhteisöveron määräaikaisen korotuksen päättyminen pienentää yhteisöveron tuottoa arviolta noin 3,0 milj. euroa vuoden 2015 tasoon nähden vuodesta 2016 lähtien. Kaupunki sis. liikelaitokset Tuloslaskelma 1000 e TP 2014 Muutettu TA 2015 Arvio TP 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilikauden yli/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä Kunnallisveroprosentti 20,00 20,50 20,50 20,75 20,75 20,75 Toimintakatteen muutos % 3,1 % 2,5 % 1,6 % 0,6 % -0,5 % 1,1 % Toimintamenojen muutos % 2,4 % -0,7 % -1,2 % -0,1 % -0,9 % 1,0 % Toimintatulot/Toimintamenot % 15,6 % 12,9 % 13,2 % 12,9 % 12,5 % 12,4 % Vuosikate, % poistoista 24,0 % 18,8 % 52,8 % 100,9 % 94,6 % 116,1 % Vuosikate, euroa/asukas

11 Vuosikate 100,9 % poistoista 2016 Kunnallisveroprosentti 20,75 % Vuosikate 242 per asukas Taloussuunnitelmavuosien 2017 ja 2018 osalta toimintakatteen kasvun lähtökohtana käytettiin kehyksen laadinnan yhteydessä 1 prosentin kasvua. Perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle vaikuttaa vuoden 2017 ja 2018 toimintatuloihin, -menoihin ja katteeseen. Myös valtionosuudet muuttuvat samasta syystä vuosina 2017 ja Talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella edellyttää muutoksia palveluverkossa sekä henkilöstömäärän vähentämistä eläköitymisiä hyödyntämällä. TOIMIALOITTAIN Konsernipalvelut Konsernipalvelut 1000 euroa TP 2014 Muutettu TA 2015 TA 2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Strategiayksikössä panostetaan vaikutusten ennakkoarvioinnin kehittämiseen ja tuottavuuden edistämiseen kaupungin eri palvelujen osalta. Vuoden 2016 aikana on tarkoitus rakentaa kauas tulevaisuuteen luotaava palvelumalli, jolla tuotetaan kuntalaispalvelut uusilla kustannustehokkailla tavoilla. Työssä kartoitetaan erityisesti digitalisaation hyödyntämismahdollisuuksia ja tiedon avaamisen edistämistä. Vuoden 2016 aikana on tarkoitus ottaa käyttöön projektisalkun hallintajärjestelmä sekä uusia/päivittää talouden ohjausjärjestelmät, tämä projekti tulee vaatimaan resursseja taloushenkilöstön osalta. Osaamisen johtamisen, työhyvinvoinnin sekä johtamisen ja yhteistyön kehittäminen ovat keskeisiä henkilöstöjohtamisen painopisteitä suunnittelukaudella. Henkilöstötyötä tehostetaan kehittämällä ja tuottamalla tehokkaita HRprosesseja ja -mittareita johtamisen tueksi. Käyttöön otetaan henkilöstöhallinnon prosesseja tukeva HR-järjestelmä sekä pilotoidaan terveysjohtamisen järjestelmää vuonna Lisäksi mahdollinen sote-uudistus sekä siihen liittyvät muutokset vaikuttavat myös henkilöstöpalvelujen kehittämiskohteisiin ja tehtäviin suunnittelukaudella. Tulevat muutokset sosiaali- ja terveyspalvelujen hallintoja rahoitusjärjestelmässä sekä aluehallinnon toimi- ja vastuualueissa muuttavat kaupungin roolia ja vastuuta alueensa elinvoiman ylläpidossa ja kehittämisessä. Aiemman elinkeino-ohjelman korvaavan elinvoimaohjelman laatimisprosessi on yksi väline, jonka avulla voidaan arvioida muutoksen vaikutuksia ja linjata tarvittavia toimenpiteitä. 11

12 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Tekniikka- ja ymp. palvelut 1000 euroa TP 2014 Muutettu TA 2015 TA 2016 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Teknisissä palveluissa panostetaan elinvoimaa vahvistavaan maankäyttöpolitiikkaan. Kaupungin strategisten kärkihankkeiden edistäminen jatkuu. Keskustan kehittäminen jatkuu osayleiskaavan tarkistamisella ja matkakeskusalueen kehittämissuunnitelman laatimisella. Rr-terminaalialueen yleissuunnittelu aloitetaan ja asuntomessualueen asemakaava laaditaan. Hyväksytyn keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan perusteella aloitetaan kaupungin maapoliittisen ohjelman uudistaminen. Kaupungin kymmenen vuoden maankäyttöohjelmaa täydennetään yritysalueilla ja teollisuus- ja varastoalueilla. Tavoitteena on kaupunkikeskustan elinvoimaisuus ja eheä kaupunkirakenne. Tätä tavoitetta varten painotetaan mm. maanhankinnan, kaavoituksen ja tonttituotannon osuutta keskeisillä kaupunkialueilla. Katujen ja vesihuollon saneerausohjelmien laatimista jatketaan yhdessä vesilaitosten kanssa. Tavoitteena on, että yhdyskuntatekniset palvelut ja vesilaitokset korjaavat vesihuoltoa ja katua yhtäaikaisesti. Yhdyskuntateknisten rakenteiden korjausvelkaa vähennetään. Korjausvelan kasvua tulee estää suunnitelmakaudella varaamalla riittävät määrärahat korjausrakentamiseen. Katuvalosaneeraushankkeen toteuttaminen jatkuu v Jätehuollon palvelutaso on määritetty vuonna Palvelutason määrittämisen avulla taataan kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu. Jätepoliittisen ohjelman valmistelu aloitetaan Uusiutuvan energian osuutta rakentamisen energiankäytössä kasvatetaan tehokkaalla energianeuvonnalla ja ohjauksella rakennuslupaprosessin yhteydessä sekä toteuttamalla uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tuloksena saatuja toimenpiteitä. Arvokkaiden luontokohteiden ja rakennetun kulttuuriperinnön säilymistä edistetään. Luontotieto ja kulttuurikohdetieto viedään sähköisenä tietokantaan ja paikkatietomuotoista inventointitietoa käytetään suunnittelun pohjana. Ympäristöohjelma päivitetään ja hyväksytään talousarviovuoden 2016 aikana. Asiakkaan kuulemista ja asiakaspalvelun laatua parannetaan entisestään koko toimialalla asiakastyytyväisyyskyselyillä ja asiakasraadeilla. Ns. yhden luukun periaate otetaan käyttöön koko organisaatiossa. 12

13 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut 1000 euroa TP 2014 Muutettu TA 2015 TA 2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Hyvinvointipalvelujen kehittämisen keskeisimmät kaupunkistrategiaa toteuttavat tavoitteet kaikkien palveluketjujen osalta ovat varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevien palvelujen käytön lisäämiseen. Tavoitteena on asiakasymmärryksen syventäminen ja kuntalaisten ja järjestöjen osallisuuden vahvistaminen hyvinvoinnin tukemisessa. Ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistamisessa on tavoitteena palveluiden toteutus oikea-aikaisena ja palvelutarvetta vastaavina sekä varhaisten- ja peruspalveluiden resurssien lisääminen ja vastaavasti erityisen tuen palveluiden käytön vähentäminen. Kouvolan hyvinvointipalveluissa jatkuu ASKEL -projekti vuoden 2016 aikana, jossa keskitytään vuoden 2016 aikana asiakassegmenttien muodostamiseen sekä palveluiden kohdentamiseen asiakasryhmittäin. Palveluprosessit kehitetään asiakkaan näkökulmasta sujuviksi ja asiakkaiden ja asukkaiden osallisuutta vahvistetaan palveluiden arvioinnissa ja toteutuksessa. Dialogisen verkostojohtamisen toimintamallin juurruttamista koko hyvinvointipalveluiden johtamiseen jatketaan. Osana koko kaupungin palvelumallin määrittelyä hyvinvointipalveluissa selvitetään asiakastarpeisiin perustuva palveluverkko ja uudet toimintamallit, joissa hyödynnetään yhteistyö eri palvelutuottajien kanssa. mm. palvelusetelit ja ostopalvelut sekä sähköisten palvelujen ja itsepalvelujen käytön lisääminen. Tavoitteena on turvata palvelujen saatavuus ja saavutettavuus kustannustehokkaasti ja asiakastarvetta vastaavasti. on Ratamo projektin eteneminen. Ratamo projektissa uudistetaan palveluprosesseja yhdessä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa sekä suunnitellaan uuden Ratamo -keskuksen rakentamista, joka valmistuu vuonna Ratamo-projektissa kehitetään myös digitalisoituja palveluja sekä asiakkuudenhallintaan ja toiminnanohjaukseen liittyviä IT ratkaisuja. Sosiaalihuoltolaki on tullut voimaan Keskeinen lain viesti kunnille on varhaisten ja matalan kynnyksen palveluiden järjestäminen asiakkaille ja asiakkaiden arjen selviytymisen tukeminen. Sosiaalihuoltolain velvoitteet kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille on huomioitu osin vuoden 2015 aikana. Vuoden 2016 osalta ao. lain velvoitteet on huomioitu hyvinvointipalveluiden palveluketjuissa ja palveluissa. Hyvinvointipalvelut ovat osallisena valtiovarainministeriön käynnistämässä kuntakokeilussa vuosina Kouvola osallistuu kolmeen kokeiluohjelmaan: hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, asumispalvelujen ja nuorisotakuun toimintamalli. Keskeisenä tavoitteena on löytää sellaisia toimintamuotoja, joilla helpotetaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua asiakastyössä ja näin parantaa asiakaspalvelua. Hyvinvointipalveluiden toiminnan arvioinnissa ja toimintamallien muutosten toteuttamisessa huomioidaan Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen liittyvä selvitystyöryhmän raportti (STM 2015:36) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen ja itsehallintoalueiden perustaminen sekä aluehallintoalueiden valmistelu. Keskeisenä hyvinvointipalveluiden hankkeena 13

14 INVESTOINNIT Investointimenot vuodelle 2016 ovat kaupungin osalta 21,4 miljoonaa euroa ja Tilaliikelaitoksen osalta yhteensä 42,1 miljoonaa euroa eli koko kaupunki yhteensä 63,5 milj. euroa. Rahoitusosuuksia arvioidaan saatavan Tilaliikelaitokselle 1,7 milj. euroa. Pysyvien vastaavien myyntituloja arvioidaan vuonna 2016 kertyvän yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Kaupungin ja liikelaitoksien yhteenlasketut nettoinvestoinnit ovat 60,2 miljoonaa euroa vuodelle 2016, josta ns. kärkihankkeiden osuus on 34,8 milj. euroa. Ilman kärkihankkeita nettoinvestoinnit ovat 25,5 milj. euroa. Tietohallinnon investointien eli aineettomien hyödykkeiden toiminnan kehittämisestä tukevien ratkaisujen painopistealueita ovat digitalisaation edistäminen ja kansalliset ratkaisut, toiminnanohjaus ja tiedolla johtaminen. Elinvoimaa vahvistavaan maankäyttöpolitiikkaan painottuviin maa- ja vesialueiden hankintoihin on varauduttu 14 1,0 milj. euroa vuonna Rakennusten ja yhdyskuntatekniikan rakentamisen investointimenot jakaantuvat uus-/laajaennusinvestointeihin 38,8 milj. euroa ja korvausinvestoinnit 21,1 milj. euroa. Koneisiin ja laitteisiin on varattu talousarviossa 0,4 milj. euroa, pääosin nämä hankinnat tehdään leasing-rahoituksella. Kaupungin toiminnan edistämiseksi tehtäviin sijoituksiin on varattu 0,2 milj. euroa kaupunginhallituksen käyttöön osakkeiden ostoon. kaupungin ja liikelaitoksien nettoinvestoinnit yhteensä 60,2 milj.

15 Suurimmat investoinnit Nettokustannukset milj. euroa Niskalan päiväkoti, peruskorjaus/laajennus 2,4 1,9 Valkeala-koti, peruskorjaus (rah.osuus) 2,2 1,9 Valkeala-koti ja Mäntylä 2. vaihe, peruskorj. (rah.os.) Myllykosken paloasema, uudisrakennus (rah.osuus) 2,9 0,7 2,2 1,8 1,8 Yhteislyseon uudisrakennus 3,0 1,5 1,5 Kuusankosken terveysasema, peruskorjaus 2,7 0,2 2,5 Kehitysvammaisten asumisyksikkö, uudisrak. 2,2 0,1 2,1 Ratamo-keskus 110,0 27,0 38,0 37,0 Kaunisnurmen palvelukeskus, peruskorjaus 3,3 0,1 1,6 1,6 KSAO Tornionmäen kampus 9,9 2,3 7,6 Sarkolan koulu, peruskorjaus 2,8 2,8 Nettokustannukset milj. euroa Kokonaiskust. Kokonaiskust Maa- ja vesialueet 1,0 1,5 1,5 Kadut, tiet ja kevyt liikenne 5,5 10,3 11,7 Ulkovalaistus 1,8 0,4 0,1 Viheralueet 0,7 2,0 1,3 Sillat ja erikoisrakenteet 0,5 0,8 1,2 Keskustan kehittäminen/manski 6,7 3,0 3,0 0,5 RR-terminaalin suunnittelu 1,0 0,4 0,4 0,2 Ratamon liikennejärjestelyt 10,1 3,7 3,5 2,5 Pioneeripuisto/Asuntomessut 6,1 1,3 2,3 3,0 Keskustan kehittäminen/matkakeskus 6,1 0,5 1,7 15

16 RAHOITUS Lainakanta milj. eur eur/as Lainakanta Euroa/asukas Talouden sopeuttamiseksi vuosikate pitäisi saada kasvatettua vähintään poistoja vastaavalle tasolle. Korkeasta investointitasosta johtuen lainakanta tulee kasvamaan merkittävästi. Kaupungin lainakanta tulee talousarvioesityksen mukaisesti vuonna 2016 kasvamaan nettomääräisesti noin 41,0 miljoonalla eurolla. Lainakannan arvioidaan vuonna 2016 olevan 244,9 milj. euroa eli euroa/asukas, pysyen kuntien keskimääräisen lainamäärän tasolla. Lainakannan arvioidaan kasvavan vuoteen 2018 mennessä noin 373 milj. euroon eli noin euroon asukasta kohden. Merkittävänä investointina suunnittelukaudella toteutetaan mm. Ratamo-keskuksen ja siihen liittyvien liikennejärjestelyjen rakentaminen, jonka kustannusarvio on noin 120 milj. euroa vuosina sekä muita merkittäviä kärkihankkeita. Ilman veroprosenttien korotuksia vuosikate näyttäisi jäävän nettoinvestointeja ja poistoja alemmalle tasolle, mikä aiheuttaisi merkittävää lisävelkaantumista, eikä kuntalain mukainen talouden tasapainottaminen toteutuisi. Rahoituslaskelman toiminnan rahavirta muodostuu tuloslaskelman vuosikatteesta, satunnaisista eristä ja tulorahoituksen korjauseristä. Tulorahoituksen korjauserät muodostuvat pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitoista ja -tappioista. Myyntivoittoja on arvioitu vuonna 2016 saatavan 1,2 milj. euroa. Toiminnan rahavirta osoittaa käytettävissä olevan tulorahoituksen määrän investointien rahoittamiseen, pääomasijoituksiin ja pääoman palautuksiin sekä maksuvalmiuden vahvistamiseen. Investointien rahavirta muodostuu investointimenojen ja niihin saatujen rahoitusosuuksien ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulojen erotuksesta. Toiminnan ja investointien rahavirran tavoitteena pitkällä aikavälillä pitää olla investointien rahoitus omarahoituksella. Investointitasoa on pystyttävä laskemaan vuosittain asteittain niin, että päästää tasapainoon investointien omarahoituksessa taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Kouvolan kaupunki sis. liikelaitokset Rahoituslaskelma 1000 e Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, milj. euroa Lainakanta TA 2016 TS 2017 TS ,7-133,8-181, Lainakanta euroa/asukas Lainanhoitokate 0,9 0,8 0,9 16

17 Kestävä investointitaso pitkällä aikavälillä on noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä viideltä vuodelta seurataan toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tarkasteluvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä on tarkasteluvuodelta positiivinen. Kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä muodostuu taloussuunnittelukaudella negatiiviseksi jokaisen suunnitelmavuoden osalta. Lainanhoitokykyä kuvaava lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten suhteen. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvon jää alle yhden. Taloussuunnittelukaudella lainanhoitokatteen arvioidaan olevan 0,8-0,9 välillä. Vuonna 2016 lainakannan muutokseksi arvioidaan 41,0 milj. euroa, josta uusien pitkäaikaisten lainojen lisäystä on 64 milj. euroa ja lainojen lyhennyksiä 23 milj. euroa. Lainakannan arvioidaan vuonna 2016 olevan 244,9 milj. euroa eli euroa/asukas, pysyen kuntien keskimääräisen lainamäärän tasolla. Lainakannan arvioidaan kasvavan vuoteen 2018 mennessä noin 373 milj. euroon eli noin euroon asukasta kohden. Lainakanta vuonna ,9 milj. Lainamäärä /asukas 2016 Rahoitus Nettoinvestoinnit Vuosikate Lainakannan muutos 17

18 Lisätietoja: Kouvolan kaupunki Talous- ja omistajaohjaus