This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details.
|
|
- Jalmari Kouki
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Ahonen, Timo Title: Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erityisvaikeus, lapset ja nuoret) : Käypä hoito - suositus Year: 2019 Version: Publisher's PDF Copyright: 2019 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Rights: In Copyright Rights url: Please cite the original version: Ahonen, T. (2019). Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erityisvaikeus, lapset ja nuoret) : Käypä hoito -suositus. In Duodecim : Käypä hoito. Lääkäriseura Duodecim. Retrieved from
2 &'()*)+,-ÿ./0+,'0)-ÿ1'2,3(-4ÿ&'(,-ÿ5-)0ÿ06-ÿ7)ÿ&'(,-ÿ.)+,--,'0*8+,-ÿ92+/+,-ÿ)+,)()ÿ:0(,/+,*+,*ÿ/,*0:*ÿ)0/,))-ÿ++ÿ+'+'/+,++)ÿ/,*,-ÿ/,/+,-ÿ0:4ÿ7/)ÿ<)/'))ÿ*))7)=)*)+,+ B)//)ÿ/,/+,*-,-ÿ/,*0:ÿ-ÿ*',)<((-ÿ2)8-+)<++)ÿ<)+)ÿ--ÿ!ÿ<'2,-ÿ+ÿ*,-4ÿ'/(,-,,ÿ- 1)8-+//)ÿ+,/ÿ/'-''/+,-ÿ7)ÿ('2,-ÿ'/(,-,2,-ÿ+''--,*'ÿ,2,*<ÿ(-)(()*+)ÿ,+:" '-ÿ*)+,*)ÿ)ÿ-'0,*)ÿ-ÿ<'0<)/''+-8,*()4ÿ'--,=,*(-ÿ0:ÿ)ÿ/:+0:4ÿ'*,,ÿ'(2) &'+'/+,++)ÿ/+,*-ÿ(:+ÿ<)0)+*)+''2,-ÿ/,*,*+ÿ<)/,'/+)4ÿ7/)ÿ,<ÿ<,*ÿ*,ÿ*'/,*)<++)ÿ/,/+,*+,/+ &'+'/+,++)ÿ,ÿ/+,*ÿ**+,,-ÿ/,+<)(()+'',,-ÿehi1=#$6ÿ5j$k5j%g4ÿ(-('+,,-ÿ/,+0::-ÿehi1=#$6ÿ5flg &'+'/+,-ÿ)<,,-)ÿ-ÿ,-+ÿ*)+,-ÿ7)ÿ-'0,-ÿ/,/+,*+,-ÿ/,*0:-ÿ2)8-+//)=4ÿ<)/,'+)+,*'/,*'=ÿ7),/ÿ)'+(/07-ÿehi1=#$6ÿ5f!gÿ*<ÿ/,*,*+,-ÿ/,/+,-ÿ0:4ÿ(')ÿ+'+'+)ÿ-ÿ()2*+)ÿ+<,*))ÿ(:+ÿ-- &'+'/+,-ÿ/2,0(-ÿ<)ÿ*)+,ÿ7)ÿ-'0,4ÿ7*)ÿ-ÿ/,/+,*-,-ÿ/,*0:4ÿ7)ÿ,2-ÿ,0,2,-+ÿ)0++)ÿ:+/,-,*,< &'+'+ÿ-ÿ)0/,'ÿ(:+ÿ*)+,-ÿ,0,2,-ÿ7)ÿ,2-ÿ+2+0(,-+4ÿ/',-ÿ<)0)+/)+<)'/+,-4ÿ/'*'7,-4ÿ/'--)*+,- /',-/-ÿ*)ÿ(:<)/')<)ÿ,/7:4ÿ7*-ÿ-,ÿ'*,,ÿ'(2)" (,0/<ÿ*)+,-ÿ/)+<'(0+::-ÿ7)ÿ<'0<)/''/+,,-ÿ*<ÿ'',,ÿ)ÿ(-/,*++Gÿ//,)<''+"ÿQ,ÿ<<) P0:-ÿ+-ÿ,ÿ*,ÿ-,'0*8-,-ÿ<)(()ÿ)ÿ+)0)'+ÿ,/ÿ)+(-7,-4ÿ'--,=,*(-ÿ)ÿ(0+:,/7:2,-ÿE,+(" +,,++ÿ-ÿ0:4ÿ7++)ÿ*)+,-ÿ/,*,*-,-ÿ(-)//ÿ,ÿ/,ÿ-ÿ7)ÿ(''-ÿ/8-<+,-ÿ/,/+,-ÿ('/)+,+" ÿ ÿ ÿ ÿ8714ÿÿ914 ÿ $#% ;,-ÿ<))ÿÿÿ=+'+'/+,,->ÿ? A',,-ÿ((0(+,-ÿ<)/,')ÿ<ÿ*)ÿ<)/,)ÿ'--+))ÿ)07,++)" )*,)<)ÿ,ÿ,*-ÿ,0,++" (-)//-4ÿ+)*+'(+,,-ÿ7)ÿ<'0<)/''/+,,-" D32119ÿ7 ()2*-,-ÿ/,*,*+,-ÿ(-)/<-ÿ0:" C0/,((ÿ,--'+,)ÿ)0)-)<)ÿ,/7ÿ<) 0<ÿ7)ÿ<)0)-ÿ)*,'ÿ(-)/<-ÿ'/,(-,-ÿ)07,++) &'+'+ÿ/+/,,ÿ*)+,-ÿ7)ÿ-'0,-ÿe)*,ÿ#f=<')2,-gÿ/,/+,*+,-ÿ/,*0:- 0<4ÿ/,-ÿ)7,'ÿ7)ÿ/2,--,'ÿ/'-''+ 2)8-+-) /,*,*+,-ÿ(+,-ÿ7)ÿ(-)/<-ÿ'',2,-ÿ'(-ÿ)(-,-ÿ/'*'++)" M )8-+0(-ÿ/''*'<,-ÿ*)+,-ÿ/'-''/+,++)" /,*0:/+" /'-''+) (')ÿ'/()" /'-''+/-:7",/+,*-,-ÿ/,*0:ÿE1.14ÿ1,<,*(,-)*ÿ.)-8')8,ÿ1+02,0G6 /'-''+:0(,-ÿ7)ÿ/*()--,-ÿ+,/0-ÿ,-/*:+:-4ÿ)<'/+" A CRY-PA I KIN If) (3) D U 0 D E C I M Kehityksellinen kielihairié (kielellinen erityisvaikeus, lapsetja nuoret) K'aypa hoito Suomalaisen Laak'ariseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ryzn ja Suomen Lastenneurologisen Yhdistyksen asettama tyéryhm'a Miten Viitata K'eiypa hoito -suositukseen? fl Keskeinen sanoma o Kehityksellisella kielihairiblla tarkoitetaan tassa suosituksessa kielen kehityksen hairiéta, joka vaikuttaa laaja-alaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. o Puheen ymmart'amisen vaikeutta V0i 011a vaikea tunnistaa arjessa. o Vaikka kehityksellinen kielihairib on luotettavimmin diagnosoitavissa vasta noin 4 vuoden iéistéi lahtien, tukitoimenpiteet 0n aloitettava heti epailyn her'atessa. 0 Diagnostiikka sek'a kuntoutuksen ja muiden tukitoimenpiteiden suunnittelu edellyttavat moniammatillista yhteistyéta. o Kun lapsella tai nuorella 0n vuorovaikutusongelmia, tunne-eléiman hairiéita tai kaytéshairiéita, tulee huomioida mahdollinen kielellisen toimintakyvyn h'airié. o Tarkeimm'at ennustetta parantavat tekijat ovat o riitt av'a ja varhain aloitettu toimintakyvyn tukeminen arjessa o riittava, oikein ajoitettu ja kohdennettu kuntoutus o kielellisen oppimisen ja toimintakyvyn puutteiden huomioon ottaminen koulussa. Aiheen rajaus - Suositus koskee lasten ja nuorten (alle 18 Vu0tiaiden) kehityksellisen kielihairién o diagnosointia o kuntoutusta o muita tukitoimia. - Suosituksessa k'asitell'a'an myés varhaislapsuuden kielellisia vaikeuksia, jotka eivat Viela ole luokiteltavissa kehitykselliseksi kielihairibksi. - Suosituksessa ei k'asitella alylliseen kehitysvammaisuuteen (ICD-10: F70 F79), monimuotoiseen kehityshairiéén (ICD-10: F83) eikéi autismikirjoon (ICD 10: F84) liittyvaa kielellisen kehityksen hairiéta, mutta suositusta on mahdollista soveltaa myés n'aihin diagnoosiryhmiin kuuluvien lasten kuntoutuksessa. Tavoitteet - Suosituksen tavoitteena on yhtenaistaa lasten ja nuorten kehityksellisen kielihairiéjn diagnostiikka, vaikeusasteluokittelu ja kuntoutuskaytantéja. Kohderyhméi " Suosituksen kohderyhmana ovat lapset ja nuoret, joilla on kehityksellinen kielihairib, ja heidéin perheidensa parissa tyéskentelevat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tyéntekijat. - Suositus 0n tarkoitettu myés lasten perheiden ja heid'an sidosryhmiensa, kuten varhaiskasvatuksen, koulujen, kunnallisten kuntoutustyéryhmien ja kolmannen sektorin henkilb'stén, avuksi. Ma'aritelm at - Kehityksellinen kielihairié (DLD, Developmental Language Disorder): 0 Kyseess'a on hairié, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity ian ja muun kognitiivisen kehityksen mukaisesti. o Hairién syyn'a ei ole neurologinen vamma tai sairaus eika aistitoimintojen, tunne-elaman tai ymp'aristétekijéiden (esim. merkittavat lapsen kasvuymparistébn ja vuorovaikutukseen liittyvat puutteet tai monikielisyys) poikkeavuus. Ne voivat kuitenkin olla myétavaikuttavia tekijéita, jolloin ne tulee huomioida.
3 *+,-./0//+ÿ23ÿ4, Tassa suosituksessa otetaan kayttbbn WHO:n uutta ICD-11-lu0kitusta mukaileva termi kehityksellinen kielihéirib mutta ÿ ÿÿ177ÿ313ÿ6474ÿ ÿÿ ÿ ÿÿ1733ÿ1 0ÿ ÿ29334ÿ233ÿ67ÿ624ÿ&374366ÿ=ÿ ÿ83111ÿ3ÿ:ÿ;ÿ=ÿA 414ÿ%&'()$ÿ6374ÿ374374ÿ ÿ ÿ414ÿ6954ÿ!"#$ÿ4ÿ%&'(('863474ÿ6381ÿ413ÿ ÿ ÿ4 B211ÿ ÿ397455ÿÿ(Cÿ;$8ÿ87374ÿD B38ÿ ÿ ÿ3ÿ8ÿ ÿ63ÿ454389ÿ=ÿE ÿ ÿÿ713341ÿ841433ÿ ÿ813663'39779ÿF9Gÿ1ÿ39779 H8131ÿ316ÿÿ ÿ43ÿ3661ÿ211ÿÿ63181ÿ ÿ6ÿ38111ÿ ÿ38741ÿ ÿ43 B34699ÿ46ÿ211ÿ ÿÿ48374ÿ ÿÿ4131ÿ7221ÿ ÿÿ431 71ÿ4334ÿ234ÿ ÿÿ713ÿ361ÿ4374ÿ177ÿ1ÿ3ÿ38149ÿ57ÿ ÿÿ ÿ ÿ ÿ43ÿ ÿAÿ<Kÿ<<ÿ<=ÿ<>ÿ<? ÿ4366ÿ81377 I349ÿ8'83713ÿ ÿ2933ÿÿFÿ1ÿ39779ÿ7349ÿ ÿ71ÿ9655ÿ3189ÿ ÿJ H ÿ99ÿ ÿ234714ÿ7ÿ ÿ13ÿ33ÿ ÿ<? B27ÿ ÿ13ÿ34ÿ ÿ ÿ3643ÿ ÿ361673ÿÿ ÿ ÿ<J L73ÿ74ÿ34ÿ384ÿ83ÿ ÿ ÿ4ÿ64331ÿ774ÿ ÿÿ ÿ ÿ74ÿ4ÿ73798ÿ684ÿ ÿ7ÿ43ÿ7ÿ3ÿ8ÿ211ÿ ÿ684ÿ ÿ8ÿÿ183ÿ ÿ ÿ43ÿ718374ÿ193899ÿ ÿ3499ÿ33ÿ1811ÿ ÿ57ÿ417413ÿ366ÿ313ÿ8373ÿ414ÿ83ÿ487ÿA 9ÿ549ÿ ÿ ÿ316ÿ4 B21ÿ ÿ ÿÿ ÿ63181ÿ2834ÿ ÿ=Kÿ4ÿ34631ÿ ÿÿ ÿ6841 M99ÿ8714ÿ34ÿ68'ÿÿ ÿ73ÿ7ÿÿ ÿ21363ÿ63ÿ83743ÿ ÿNÿAÿ== ÿ8141ÿ87131ÿ594931ÿ5755ÿ713ÿ3699ÿ921ÿ ÿ43ÿ361ÿ67ÿ=< ÿP 738ÿ38ÿÿ11ÿ683699ÿ414ÿ ÿ ÿÿ713ÿ ÿ11811ÿ411831ÿ ÿ ÿ ÿ13ÿ34ÿ ÿ ÿQ ÿ ÿ861ÿ873ÿ4ÿ529 =>ÿ=? 34999ÿ ÿ ÿJ 119ÿ ÿ ÿ63181ÿ677ÿI57ÿ71ÿ39631ÿ2834ÿ ÿ83ÿ ÿ O ÿ63181ÿ868181ÿ999ÿ774ÿÿ ÿ283ÿ4114ÿ6744ÿ68'ÿÿ ÿ=> =? Rÿ1ÿ39779ÿ4144ÿ3837ÿÿ ÿ36114ÿ1744ÿ149ÿ ÿ36114ÿ464ÿÿ ÿ ÿ ÿ871ÿ98611ÿÿ36743ÿ ÿ ÿÿ374371ÿ3617ÿ7169ÿ3699ÿ921ÿ411831ÿ774ÿÿ ÿ ÿ74ÿ38149ÿ ÿ ÿÿ71ÿ4748ÿ813ÿ ÿ ÿ57ÿ ÿ ÿ ÿ ÿ36114ÿ34ÿ ÿ21374ÿ ÿ ÿ ÿ ÿ ÿ ÿ361ÿT14ÿ ÿ98389ÿ13ÿ81ÿ ÿ433ÿ267177ÿ ÿ3664ÿ ÿ ÿ ÿÿ41' ÿ ÿ3ÿ ÿ2344ÿ1ÿ4334ÿÿ ÿ ÿ ÿ ÿN 4614ÿÿ64ÿ ÿ1431ÿÿ841431ÿ343ÿUU%ÿ44ÿ3374ÿ ÿÿ ÿ ÿ6ÿ ÿ18ÿÿ361ÿ363ÿ7383ÿ7ÿ567363ÿ71374ÿ414$ ÿ ÿ36114ÿ2344ÿ13ÿ873ÿ13ÿ43 Vÿ4ÿ ÿ873ÿ13ÿ5745ÿ38371ÿ347199ÿ28ÿ43ÿ29189ÿÿ24ÿ ÿ ÿ ÿ636377ÿ377ÿ3473ÿ933493ÿ ÿ ÿ36114ÿ2344ÿ24743ÿ871ÿ ÿ78374ÿ1ÿ ÿÿ3 4 B ÿ433ÿ78374ÿÿ ÿ36979ÿÿ ÿ ÿ873ÿ434711ÿ214ÿ4613ÿ Kehityksellist'a kielih'airiét'a on Suomessa aiemmin kutsuttu dysfasiaksi ja kielelliseksi erityisvaikeudeksi (SL1, Spesific Language Impairment). noudatetaan ICD 10:n mukaista diagnostista kriteeristé'a. Esiintyvyys ja oirekuva Lapsilla kehityksellisen kielihairién esiintyvyydeksi on todettu diagnosointikriteerien mukaan vaihtelevasti 1 7 % I, E, E], II, E. Kun lievaasteiset héiiriéit huomioidaan (ks. kohta Diagnostiikka a), esiintyvyys lienee noin 7 % a, E. Puheen kehitys Viivastyy jopa 19 %:11a lapsista fl. Pojilla kehityksellinen kielihairib voi 011a yleisempi kuin tytiiill'a a, E- Kehityksellinen kielihairib' on useimmiten luotettavimmin diagnosoitavissa leikki-iassa (4 6 vuoden iasséi). Yleinen oirekuva on Viivastynyt tai poikkeava puheen ja kielen kehitys, joka ilmenee kielellisten ilmausten tuottamisessa tai ymméirtamisesséi taikka molemmissa. Mita laaja-alaisempi kielellinen hairié 0n 4 vuoden iasséi, sita todennakbisemmin se néikyy Viel'a kouluiassa [a]. Pitkaan jatkuva puheen epaselvyys on tavallista Virheellisten ja muuntuneiden sanahahmojen, Virheellisten ja puuttuvien taivutuspaatteiden ja sananléytamisvaikeuden vuoksi. Lapsen toimintaa haittaavaa ymméirtamisvaikeutta on usein vaikea tunnistaa arjessa. Se voi ilmeta myéis keskittymisvaikeutena, levottomuutena, kaytéshairiéina tai vetaytymisena E, m, I, I, m, m. ' Ymmartéimisvaikeus jaa herkasti havaitsematta, jos ymmartamist'a ei arvioida testeilla El. ' Lapsella, jolla on ongelmia kielellisessa kehityksess'a tai sellaista epaillaan, ymm'artamist'a pitaa arvioida uudelleen ennen kouluikaa mybs testein, vaikka aiemmin olisi todettu normaali tulos E. ' Ilmaisuista saattaa puuttua siséillén kannalta oleellisia sanoja, tai sanoja voi 011a puheen ymmarrettavyyden kannalta liikaa. Ensi sanat voivat ilmaantua normaalin kehitysaikataulun mukaisesti, mutta aktiivinen sanavarasto liséiéintyy ja lausetasoinen puhe kehittyy yleensa normaalia hitaammin E, m, 16, m, m. Puhdas kielihéiiriéisyys (ei muita merkitt'av'asti toimintakykyyn vaikuttavia kognitiivisia vaikeuksia) on yleist'a liev'aasteisesti kielihairiéisilla 5-]. Ian myétéi kehityksellisen kielihairién oirekuva muuttuu. S3, Puhe selkiytyy Vahitellen ja jokapaivaisen kielen hallinta kehittyy m, mutta pitkien, k'eisitteellisten ja monimutkaisten kuultujen ja luettujen lauseiden ymméirtéiminen pysyy usein ikaan n'ahden puutteellisena tai vaikeana (ks. I. ' Naméi lapset oppivat koulu ja opiskelui'assakin uusia sanoja ja kasitteita heikommin kuin normaalisti kehittyneet E], E a, ' Jokapaivaisen kielen ulkopuolelle jaav'an sanaston ja k'asitteistén hallinnan puutteet korostuvat koulu- ja opiskeluiass'a m, E'- Lapsilla, joilla on ennen kouluikaa todettu kehityksellinen kielihairié, on usein kouluiass a edelleen puutteellinen kielellinen toimintakyky I. Kielellisen toimintakyvyn kehittyminen ei rajoitu puhekielen kehittymiseen. Viimeistaan kouluiast'a alkaen lapsi joutuu yha enemméin tekemisiin kéisitteellisen kielen kanssa. Myés sen i'anmukainen hallinta edellyttaa normaalia kielenoppimiskykya ja riittéivaa kielellista' altistumista E]. 5 vuoden iassa todetut ilmaisun ja ymmartamisen vaikeudet ennustavat, etta kielelliset vaikeudet jatkuvat ja luetun ymmart'amisesséi ja muussa oppimiskyvyss'a on heikkoutta Viela 15 vuoden iass'a In], 55, m m. ' Kielellisen ymmartéimisen ja muistamisen vaikeus sek'a ikaan nahden puutteellinen sanavarasto ja kasitteisté haittaavat kielellist'a paattely'a. Kielelliset vaikeudet voivat kouluiass'a heijastua paattelykyvyn kehittymiseen. puutteita toiminnan ohjauksessa, kaverisuhteiden niukkuutta, vuorovaikutustaitojen puutteellista kehittymista ja tunne-elaméin ongelmia E]. Kehityksellinen kielihairién esiintyvyydest'a lapsuuden jalkeen on niukasti tutkimustietoa. Vaikeusaste Kehityksellisen kielihairién vaikeusaste vaihtelee lievéista vaikeaan. Rajanveto vaikeusasteiden Valill'a ei ole yksiselitteistéi. ' Lievaasteinenkin kielihéiiriéj voi merkittéiv'eisti haitata arjen toimintaa ja osallistumista. Lievaasteisessakin h'airiéssa puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot (augmentive and alternative communication, AAC) auttavat oppimista, ianmukaista toimintaa ja osallistumista. ' Tybryhm'an néikemyksen mukaan kielellinen ongelma on vaikea ainakin silloin, j05 yksikin seuraavista todetaan: 3 vuotta tayttéinyt lapsi ei pysty ilmaisemaan itseaan puhumalla, tai hanella on huomattava kielellinen ymmartamisvaikeus. ' Kielelliset vaikeudet haittaavat huomattavasti lapsen mahdollisuuksia osallistua arjen vuorovaikutustilanteisiin ja oppia uutta. Pystyakseen toimimaan, osallistumaan ja kehittyméiéin ik'einsa ja kykyjens'ei mukaisesti lapsi tarvitsee puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja kaikissa muissa paitsi paivitt'ain toistuvissa tilanteissa. Samantasoiset kielelliset vaikeudet haittaavat eri lapsia eri tavoin.
4 !"#ÿ%#ÿ&'()*#+,#*#ÿ-+%() ' Lapsen kasvu ja toimintaymp'ariston aikuiset voivat tukea lapsen oppimista ja selviytymist'a ÿ ÿ1ÿ ÿ3151ÿÿ5ÿ ÿ97115ÿ123ÿ1ÿ5ÿ8ÿ ÿ1ÿ5ÿ8ÿ758545ÿ5177ÿ31111ÿ23ÿ2445ÿ1934ÿ1ÿ ÿ ÿ ÿ71389ÿ1ÿ51235ÿ17934ÿ881ÿ9741ÿ12345ÿ2231ÿ1ÿ ÿ747343ÿ74ÿ149181ÿ ÿ4ÿ95541ÿ91ÿ5ÿ184115ÿ9815ÿ1845ÿ513 /ÿ01ÿ211ÿ95481ÿ93445ÿ ÿ1ÿ235ÿ ÿ03ÿ0ÿ ÿ1ÿ ÿ97115ÿ ÿ745ÿ3ÿ5ÿ4815ÿ ÿ ÿÿ/ÿ ÿ8ÿ3ÿ73ÿ ÿ743ÿ911815ÿ ÿ434ÿ3484ÿ81ÿ12445ÿ815ÿ3ÿ425ÿ3ÿ ÿ15ÿ4ÿ1ÿ ÿ5445ÿ97ÿ1ÿ ÿ1ÿ29445ÿ1ÿ7445ÿ ÿ747345ÿ435545ÿ ÿ ÿ1ÿ ÿ8ÿ541ÿ348ÿ185ÿ747343ÿ74ÿ ÿ ÿ745ÿ37ÿ12341ÿ571ÿ29445ÿ743ÿ883ÿÿ43ÿ4ÿ40 04ÿ05ÿ06ÿ07ÿ0ÿ0/ ÿ745ÿ149111ÿ111ÿ881ÿ3ÿ ÿ47ÿ9411ÿ431ÿ47:;.173ÿ1ÿ57433;?49; <3412ÿ774ÿ31111ÿ3ÿ111ÿ= 3111ÿ ÿ ÿ4ÿ5ÿ ÿ3111ÿ ÿ758343ÿ ÿ ÿ1ÿ8445ÿ71349;?49ÿ817911ÿ11343ÿ1345ÿ74435ÿ15ÿ1ÿ223445ÿ44ÿ45ÿ46ÿ47ÿ4ÿ4/ÿ ÿ71ÿ ÿ744345ÿ747345ÿ5445ÿ ÿ58ÿ4815ÿ235ÿ311ÿ73ÿ ÿ1231ÿ> 12344ÿ= B11345ÿ415ÿ1ÿC1445ÿ95313ÿ7; 44835ÿ71349ÿ15ÿ17931ÿ27ÿ ÿ1ÿ4ÿ445ÿ33ÿ311181ÿ883ÿ7443ÿ743ÿ= D311345ÿ415ÿ7ÿ5ÿ355ÿ ÿE5ÿ189ÿ4ÿ ÿ415ÿ7ÿ5ÿ99159ÿ24445 FÿG89145ÿ1345ÿ5ÿ49ÿ785ÿ1131ÿ411ÿ953113ÿ1ÿ95443ÿ54ÿ ÿ50ÿ ÿ5 3981ÿ ÿ1ÿ ÿ5ÿ4555ÿ8545ÿ43ÿ425ÿ ÿ ÿ7454ÿ1231ÿ63ÿ6ÿ60ÿ64ÿ65ÿ66ÿI131181ÿ979731ÿ4ÿ4ÿ4ÿ1231ÿ1ÿ5ÿ ÿ ÿ7ÿ94ÿ ÿ79575ÿH Hÿ915:ÿ8ÿ455171ÿ ÿ56ÿ57ÿ5ÿ5/ J ÿ ÿ ÿ1ÿ234335ÿ5ÿ ÿ953113ÿ ÿ ÿ541ÿ ÿ5445ÿ811545ÿ41545ÿ5ÿ811345ÿ ÿ443ÿ7 I ÿ3981ÿ ÿ ÿ8ÿ84ÿMÿ8945ÿ33ÿ1ÿ ÿ411ÿ49331ÿ ÿAKLÿ8945ÿ33ÿ1173ÿ795ÿ34131ÿ1231ÿ1ÿ4ÿ4ÿ9ÿ ÿ67ÿ6ÿ6/ÿ71?5ÿ7334ÿ43ÿ4ÿ941813ÿ4ÿ747343ÿ74 PQRSTUQSVÿXYZS[\ÿ]T[^[^TSU[\ÿUYTUR_[\ÿ]Y`URTUYaT\[\ÿ\[QbR^YSSYÿR\ÿ_YU]QbYÿZ`RS[SSTcÿ_R]YÿZ[`QSUQQÿ^YZS[SUY ÿ433115ÿ ÿ ÿ1ÿ ÿ1181ÿ44775ÿ ÿ795ÿ73545 \[QbR^Y]de\\[T^dÿU[fUeTfT\ÿfYbYT\URTfT\ÿS[]dÿbY\f[aaT^UYÿ_YÿbY`fYTS]YSbYUQ]S[SUYÿSYYUQTfT\ÿUT[URTfT\ÿ3cÿÿ g ÿ5ÿ74ÿ955311ÿ29445ÿ747345ÿ884ÿgkgl89111ÿ12341ÿ7ÿ31111ÿ44ÿ3 I154245ÿ1ÿ ÿ9445ÿ12345ÿ744343ÿ747343ÿ5ÿ3ÿ391991ÿ ÿ8ÿÿ ÿ4343ÿ35ÿ3ÿ12345ÿ294ÿ5ÿ544343ÿ48ÿ73 ' Lapsi, jolla on hyva kognitiivinen toimintakyky, saattaa pysty'a paattelemaan lause- tai tilanneyhteyden perusteella esimerkiksi puutteellisesti kuulemiaan tai tunnistamiaan sanoja E]. Tyoryhman kokemuksen mukaan lapsi, jolla on hyva kognitiivinen toimintakyky, voi silti k'arsia kehityksellisesta kielih'airiost'a huomattavan paljon. Etiologia j a myotéivaikuttavia tekijéita Kaikkia kehityksellist a kielihairiot a aiheuttavia mekanismeja ei tunneta, mutta hairion arvellaan johtuvan aivojen toimintahairiésta 3-], m. Haitat johtunevat useimmiten perintotekijoiden ja ympariston yhteisvaikutuksesta I], lg, lg. Kaksos ja perhetaustatutkimusten mukaan kehityksellisen kielihairion syy nayttéiéi olevan valtaosassa geneettinen El, 3-1:], ' Raskauteen, synnytykseen ja vastasyntyneisyyskauteen liittyvat ongelmat selittav'at harvoin kehityksellist'a kielih airiot a m. Kielellisten ongelmien, luki- tai oppimisvaikeuksien ja puheen ja kielen viivéistyneen kehityksen esiintyminen lahisuvussa suurentavat kehityksellisen kielihairion riskia lapsella, jonka puheen kehitys viivastyy a, i 1, m, m. Laajat etiologiset selvittelyt ovat tarpeen vain, j05 epaillaan alyllist'a kehitysvammaisuutta, jotain oireyhtym'a'a tai kehityksen taantumaa. Kehityksellisen kielihairio'n aiheuttamaa haittaa voivat lisata seuraavat tekijat (olematta etiologisia tekijoit'a): ' Kaksi- tai monikielisyys: Useampi kotikieli saattaa lis at a haittaa I. Toisaalta samanaikainen kaksikielisyys ei n'ayta aiheuttavan lisahaittaa ainakaan kognitiivisesti suhteellisen hyv'atasoiselle lapselle I. ' Riskitekijat, jotka ennustavat kielellisen kehityksen ongelmien vaikeusastetta, néiyttavat olevan paaosin samat yksi- ja kaksikielisill'a lapsilla El. ' Melu: ' Melu vaikuttaa haitallisesti lasten kielellisiin taitoihin ja oppimiseen m, m, m, m, m, m, m. Television ja Videoiden katselu: Television katselu ilman aikuista, pitka katseluaika ja tietyt ohjelmien siséillot saattavat viivastyttaa kielellista kehitystéi I. N-,! O# ' Pienen lapsen j a vanhemman yhteinen television katselu saattaa lisat'a ei-kielellista mutta vahentéiéi kielellista vuorovaikutusta H- Toisaalta hyvin toteutettu televisio ohjelma voi lis at a yli 3 vuotiaan lapsen yleistietoutta, sanojen ja numeroiden oppimista ja mielikuvitusleikkeja E. ' Digitaalisen median ja mobiililaitteiden runsas kayttoz Sosiaalisen median kaytto on lisaantynyt voimakkaasti. On arvioitu, etta sosiaalisen median kaytto on muuttanut perheiden kommunikaatiokulttuuria [5], HI. J0 2-Vu0tiaiden lasten 0n todettu kayttavan digitaalista mediaa runsaasti ja tottuneesti El, [5. ' Puutteellinen perusturvallisuus tai riittamaton vanhemmuus, joka heij astuu kielteisesti lapsen ja vanhempien véiliseen vuorovaikutukseen m, m, [33, m. ' Kaksosten kesken'a'an kaytt'am'a, muille vaikeaselkoinen kommunikointi "kaksoskielella" (jargon) voi ennakoida pitkaaikaisia kielellisia ongelmia m. Toistuvilla valikorvatulehduksilla tai liimakorvataudilla on enintaan vahainen yhteys myohemp'a'an kielelliseen kehitykseen tyypillisesti kehittyneilla lapsilla m, m, m, m, m, m. Vastaavia tutkimuksia ei ole tehty lapsilla, joilla on kehityksellinen kielih'airio. ' Aaniéirsykkeiden sentraaliset johtumisnopeudet ja prosessointi on varhaislapsuudessa runsaasti korvatulehduksia sairastaneilla todettu 3 5 vuoden i'ass'a hitaammiksi kuin sellaisilla lapsilla, joilla ei ole ollut korvatulehduksia m, m, m, m. ' Varhaislapsuudessa toistuvia v'alikorvatulehduksia sairastaneilla voi viela 7 vuoden i'ass'a olla vaikeuksia erottaa melussa sanoja Seulonta Kielellisten ongelmien varhainen toteaminen on varhaisen puuttumisen edellytys fl. Millaan yksittaiselléi testilla ei luotettavasti loydeta kehityksellista kielihairiota. Suositus: Lapsen kielellisten taitojen kartoittaminen neuvolassa on jatkuva prosessi, joka perustuu lapsesta neuvolakiiynneilléi tehtyihin havaintoihin sekii vanhemmilta ja varhaiskasvatuksesta saatuihin tietoihin n, E. Hyvin toimiessaan suomalainen neuvolaseuranta ja varhaiskasvatus tarjoavat mielekk'a'amman seulontaprosessin kuin yksittainen seulontatutkimus. ' Kielih'airioisyys voi jaad a tunnistamatta erityisesti silloin, jos lapsen puhe on a'anteellisesti ymm'arrett'av'a'a m. Vanhempien tai varhaiskasvatuksen huoleen lapsen kielellisest'a kehityksest'a on syyt'a suhtautua vakavasti. Neuvolassa on tarkeaa tunnistaa puheen kehityksen viive 2 2,5 vuotiaalla lapsella, mika saattaa edellytt'a'a yliméiar'aisi'a neuvolakontaktej a.
5 66ÿ ÿ4ÿ ÿ969ÿ96ÿ4ÿ95ÿ ÿ8112ÿ81ÿ122ÿÿ4ÿ552ÿ221ÿ 819ÿ1ÿ65ÿ2ÿ1958ÿ4ÿ564ÿÿ1612ÿ552ÿ5ÿ162ÿ4ÿ92ÿ ÿ ÿ942ÿ62542ÿ1ÿ6ÿÿÿ2ÿ922ÿ58299ÿ96ÿ952 &/!"*ÿ! 2!!" "2ÿ010*!+" #ÿ%&''(ÿ)*ÿ+!','(ÿ+'&!"-+ ',*!!,*ÿ,*3 "*ÿ&'!+'("20!2ÿ"'+!)6!"2ÿ"*!ÿ)!5'(ÿ+2-"2-"-/!!,*4ÿ)!5'(ÿ3'1&'! '(ÿ(.',/!'(ÿ0*1&*!!(ÿ(ÿ+* **("("ÿ'1!,*! ''(ÿ"((! "*/!!*ÿ&-0!(0!("!*ÿ0**1*("*0!*ÿ"*!ÿ3'1&''( '"2ÿ0*(&'//!,*ÿ"*!ÿ32!02+5! ''(ÿ",''ÿ+!((!"22ÿ'1!"-! &,"*7!" 62ÿÿ558ÿ994ÿ5ÿ19ÿÿ2688ÿ2ÿ9ÿ4ÿ58917 #ÿd!*.("!++*ÿ3'1 "ÿ/'*ÿ"22ÿ0*!&'' *ÿ+2-"6 2ÿ,'0*(ÿEFDGHG"*"!,+!"+ '(*ÿ( +1!"''1'!&!(ÿI+ 1592ÿ4ÿ8162ÿ2ÿ9ÿ4ÿ ÿ9592ÿ62562ÿ52ÿ2ÿ16171ÿ9ÿ4ÿ152 91ÿLMNO2ÿPQRSTUS92ÿ115919ÿÿ91292ÿ5ÿVWÿXRO2ÿYX277ÿR52ÿ996452Z \5ÿVTW]ÿXRO2ÿ15ÿ9ÿÿ2ÿ52ÿ89ÿ6ÿ9ÿ58299ÿ4ÿ58ÿ^ÿ^J 94ÿ[ÿ459ÿ52ÿÿPQRSTUO2ÿ1582ÿ552 ^[ÿ^_ÿ^`ÿ^^ÿÿ19ÿ8ÿ682ÿ ÿ9222ÿ ÿJK7 192ÿ7ÿ6ÿ68ÿ9662ÿ528282ÿ4ÿ272ÿ9582ÿ ÿ5ÿ67ÿ19819ÿ52ÿ055ÿÿ2ÿÿ5ÿ8ÿ5ÿ69954ÿaÿ959ÿ %&''(ÿ""*/! 2ÿ1511ÿ4ÿ94ÿ ÿ959ÿ75ÿ5ÿ9ÿ159ÿ5 R8255ÿ672ÿ962ÿ62ÿ6272ÿ ÿ12282ÿ922ÿ812ÿ4ÿ ÿ` 6ÿ94 ÿ8ÿÿ9ÿ554ÿ2ÿ15117ÿÿ5ÿ4519ÿ4ÿ122ÿÿ 162ÿ1582ÿ2512ÿ62ÿYbcUTZÿ2ÿÿ1519ÿ8ÿ0'1f**,!('(ÿ5- %&''(ÿ-//21"2/! 2ÿ99ÿ564ÿ1699ÿ96ÿ6158ÿ957519ÿ6882ÿgh2ÿ792ÿÿ12 622ÿÿ11ÿ9ÿ5829ÿgh2ÿ792ÿ78259ÿÿ7ÿ7ÿ ÿ8 0ÿ52ÿ162ÿ1582ÿ6ÿ45652ÿÿÿ89ÿ9ÿ88891 '(ÿ&2!1!6ÿybcutdÿeÿ2818ÿ757zo j6ÿ99ÿ19ÿ8ÿ9ÿ819ÿ52ÿ89ÿ6ÿ4ÿ599117ÿ2542ÿ4ÿ ÿ5ÿÿ\5ÿÿ52ÿ9ÿ162ÿ1582ÿÿ8882ÿ6ÿ92ÿ78255ÿbcUW '(ÿ&2!1!6ÿybcuwdÿiÿ2818ÿ757zo 31*+!*ÿ45 \5ÿ162ÿÿ92ÿ62ÿÿ58Sÿ68167Sÿÿ122Sÿÿ96ÿ52ÿ652ÿ98ÿ ÿ52ÿ571ÿ16812ÿÿ92ÿ8882ÿ9ÿ69951ÿ52ÿ57229ÿÿ2922ÿ ÿ812ÿ81159ÿÿ96ÿ1ÿ78259ÿ\5ÿ826922ÿ6ÿ2ÿ2ÿ81 g91ÿ91ÿ159ÿ52ÿ6882ÿ1ÿ2682ÿ2ÿ78259ÿkÿ19ÿ75 52ÿ92ÿ892ÿ62ÿ11ÿ9ÿ2585 6ÿ52ÿ \5ÿ2ÿ16ÿÿ9ÿ52ÿ2199ÿÿÿÿ2ÿ52ÿ2Sÿÿ192ÿ599ÿÿ92ÿ89 l7ÿ82142ÿ99542ÿ1ÿ68ÿ15ÿ782554ÿbcutÿÿbcuwÿ8ÿ52ÿ912ÿ ÿÿ ÿ68ÿ5ÿ92ÿ892ÿ9692ÿ962ÿ99ÿ1582ÿPQRSTUO2ÿ78 /"*ÿ,*3 3&''(ÿ)*ÿ+!','(ÿ+'&!"-!"#ÿ ',*ÿ+!"'(+!(ÿ"5'"**(ÿ/'1+!"202ÿ+!',!&2!1!6!!"','//'ÿ5!*.( &2!1!6Kÿ+2-"'"202+!*ÿmnH7nÿI/ÿ3&''(ÿ)*ÿ+!','(ÿ+'&!"-+!ÿ!,!(4ÿ+(ÿ+'&!" ',!('(ÿ+!',!&2!1!6ÿ5!*.( '(ÿ&2!1!6kÿ"*!ÿmnh7oÿi/221!"2/2"6( +'&!"-+!"#ÿd!*.(!ÿ3'1 "ÿ/*&5,! +!'(ÿ/+**(ÿ/(!*//*"!,!'(ÿ"-61-&/2(ÿ""+!/+!*ÿ'!ÿ0!5*ÿ"'&52 +'&!"-/! X158ÿ19819ÿ96ÿ4ÿ599ÿ5ÿ62ÿ1522ÿ91112ÿ88822 q92ÿ922ÿÿÿÿÿ8ÿ6ÿ999ÿ19ÿ45ÿÿ52ÿ96922ÿ96ÿaÿ^n 1Sÿ4ÿ ÿ62ÿ4ÿ2542ÿ5822ÿ^o ',! "2ÿ*!&'"*0!'(ÿ"'+!)6!5'(ÿ '(ÿ+!',!&2!1!6(ÿ""'*/!''(ÿi"',+'/! "!",+ ''(ÿ3! '"ÿ)*ÿ+,!(!('(ÿ*10!!("!kÿ)*ÿ/!5'(ÿ&!5* ÿi+ 7ÿ+&"*ÿp1" 5!*.( "!++*ÿjk7 "*ÿ3&''(ÿ)*ÿ+!','(!( ÿ96ÿ52ÿ2ÿ15882ÿ78255ÿ252ÿrÿ1572ÿÿ62ÿ81ÿÿ222ÿ572 9ÿ782554ÿbcUcÿ4ÿbcUs 06922ÿ96ÿ5ÿ91292ÿ5ÿ57ÿ45ÿ222ÿrÿ1572ÿ9 gÿ922ÿ912511ÿ152ÿ912ÿ92ÿ6225ÿ4ÿ159ÿÿ9s2ÿ62 ÿ6ÿ2ÿ582ÿ4ÿ518ÿ4 Nÿ6ÿSÿÿ9S22ÿ1958ÿ4ÿ912511ÿ52ÿ5ÿ6ÿ912ÿ52ÿ571ÿÿ922ÿ91 varhaisvaiheista, vuorovaikutuksesta ja kommunikoinnista, kehityksellisesta kielihairiost'a ja korvaavista kommunikointikeinoista Kun johdonmukaisesti ker'attyjen havaintojen perusteella heraa epaily, ettei lapsen kielellinen toimintakyky kehity ik'atason mukaisesti, tulee tehostaa lapsen tukitoirnia ja ohjata lapsi puheterapeutin arvioon. Tietoa puheen ja kielen kehityksen on muun muassa Papunetin ja Aivoliiton internetsivuilla ' Suositus: Puheenja kielen kehityksen ongelmien varhaiseen tunnistamiseen tulee kiinnittfiéi erityistéi huomiota sellaisilla lapsilla, joiden perheisiin on kasaantunut erilaisia hyvinvointia vaarantavia tai perheen siséiistéi vuorovaikutusta heikentéivifi tekijiiitéi tai joiden kéiyttfiytymisestéi vanhemmilla tai péiiviikodissa on huolta. ' Perheisiin liittyviéi etiologisia riskitekijoitéi ovat sisaruksilla tai vanhemmilla esiintyv'at kielelliset ja oppimisvaikeudet. Diagnoosikriteerit Suositus: Diagnostiikka perustuu Suomessa téisséi vaiheessa kéiytiisséi olevan ICD-lo-tautiluokituksen kriteereihin (ks. ). ' Alkuper'aisess'a WHO:n ICD-10 k1iinisessa tautiluokituksessa ei kuitenkaan ole 2 SD:n (Standard Deviation, keskihajonta) kriteerej'a El, jotka on siséillytetty ICD-10:n suomalaiseen versioon. J0 1,25 SD:n testitulos kielellisissa testeissa néiyttaa voivan merkittavasti haitata kielellista toimintakykya ja oppimista m, m, m, m, m, m. T'at'a tukee myos tyoryhm'an moniammatillinen kliininen kokemus. Testituloksiin ja muihin lapsen kielta ja kommunikaatiota koskeviin havaintoihin on aina suhtauduttava kriittisesti, ja tulosten tulkinta edellyttaa hyvaa perehtymistéi kielihairioihin, arviointimenetelmiin ja niiden psykometrisiin ominaisuuksiin. ' Testitulokset voivat vaihdella tutkimuskerrasta toiseen. Korrelaatiot eri testien Valilla voivat myos 011a heikkoja E], koska testit saattavat mitata eri kielellisi'a osataitoj a, testien luotettavuudessa saattaa 011a rajoituksia ja testaustilanteeseen saattaa liittya vaihtelevia tekijoita. ' Testien luotettavuutta ja kaytettyjéi standardointiaineistoja koskevat tiedot ovat tarkeit'a testituloksia arvioitaessa. ' Diagnoosi tehd'aan kielihairioisyyteen hyvin perehtyneiden asiantuntijoiden tunnistaman kliinisen ilmiasun ja tutkimustulosten perusteella fl. Puheen tuottamisen hfiiriii (F80.1; expressive language disorder): Kyseessa on puheen tuottamisen hairio, johon ei sisally merkittav'a'a kielellista ymmartiimisvaikeutta. 9:;<=>?B:@@; Puheen tuottamiseen painottuvaan hairioon (F80.1) sisallytetaan tassa suosituksessa myos verbaalinen dyspraksia, jossa lapsen kyky ohjailla puheliikkeita kehittyy huomattavasti ik'eiodotuksia hitaammin. Verbaaliseen dyspraksiaan liittyy usein vahintéi'an lieviéi puutteita kielellisessa toimintakyvyss'a. Verbaalisen dyspraksian diagnostiikassa ei edellyteta edelléi mainittujen hajontakriteereiden tayttymista. Puheen ymmiirtéimisen héiiriii (F802; receptive language disorder): ' Lahes kaikissa tapauksissa myos kielellisessa ilmaisukyvysséi on merkitt'av'a'a hairiota, ja poikkeavuudet sanojen ja aanteiden tuottamisessa ovat yleisi'a. Jas lapsella on seka puheen tuottamisen ett'a ymmartamisen hairio, kaytetaan diagnoosia F80.2. Jas lapsen puhe tai kieli on niukkaa tai epaselvaa tai siina on sana- tai lauserakenteissa poikkeavia piirteit'a, kliinisesti merkittav a hairio on todennakoinen. J05 puheen tai kielen hairioon liittyy oppimis-, ihmissuhde- tai tunne tai kaytoshairioita, on harvoin kysymys normaalivaihtelusta. Vaikeusastetta kuvaavista testituloksista on vahemm'an apua vanhempien lasten diagnostiikassa. Naiss'a tapauksissa tiedot kielihairion ilmiasun muutoksista eri ikavaiheissa auttavat diagnostiikassa. J0s tamanhetkinen hairio n'ayttéiytyy liev'ana mutta aiemmin on todettu puheilmaisun tai kielellisen ymmart'amisen vaikeaa heikkoutta, on todennakoista, etta nykyinen toimintakyky on kliinisesti merkittiivan hairion seuraus eik'a normaalivariaatio. Edelléi mainittujen seikkojen perusteella tyoryhma suosittelee diagnooseja F80.1 tai F80.2 myos silloin, kun asiantunteva moniammatillinen tyoryhm'a toteaa kliinisesti merkitt'avan kehityksellisen kielih'airion, vaikka suomalaisen ICD 10:n edellyttamat hajontakriteerit eivéit téyttyisikaan. Suositus: Suosittelemme diagnoosia F80.8 (muu puheen ja kielen kehityksen hairifi) tai F80.9 (mafirittaméitiin puheen ja kielen kehityshéiiriii) kiiytettiivéiksi silloin, kun kehityksellinen kielihfiiriii diagnoosia ei voida tehdéi mutta lapsella kuitenkin todetaan merkittéiva kielihfiirifiisyys. Diagnostiikka Suositus: Diagnoosi perustuu mahdollisuuksien mukaan moniammatillisen tyiiryhméin tutkimuksiin, kehityksellisen kielihéiiriiin toteamiseen (testitulokset ja kliininen arviointi) ja muiden hidasta puheen ja kielen kehittymista aiheuttavien tekijoiden sulkemiseen pois (ks. kohta Erotusdiagnostiikka a). Mik'a'an yksittainen testi tai testisto ei v'altt'am'att'a havaitse kaikkia tapauksia, jossa lapsella on kehityksellinen kielihairio E], m. Suomalaisessa tutkimuksessa kielihairioisia ja verrokkilapsia erottivat parhaiten lausetasoinen kuullun ymmart'aminen, vertailu- ja aikamuotojen hallinta ja sanojen toistaminen m. Kehityksellinen kielihéirio on yleenséi luotettavimmin diagnosoitavissa noin 4 vuoden iasta lahtien, mutta sita ennen voidaan k'aytt'a'a diagnooseja F80.8 ja F80.9. ' Kehityksellinen kielihairio voi kuitenkin 011a todettavissa j0 ennen 4 vuoden ikaa. ' Olipa hairio liev'a- tai vaikea-asteinen, tukitoimet ja kuntoutus on aloitettava heti kun on todettu, etta kielellinen vaikeus selv'asti haittaa lapsen toimintaa ja osallistumista arjessa. ' Vaativaa l'a'akinnallista kuntoutusta suositellaan, kun kliiniset havainnot ja testitulokset viittaavat vaikea asteiseen h'airioon.
6 53989ÿ3ÿ8449ÿ53989ÿ845854ÿ61ÿ195ÿ5451ÿ ÿ411454ÿ891243ÿ4155ÿ ÿ89ÿÿ689ÿ455ÿ ÿ6549ÿ ÿ949ÿ539863ÿ84343ÿ451459ÿ414449ÿ ÿ69ÿ834459ÿ419ÿ31493ÿ4ÿ8433ÿ4ÿ414554ÿ9ÿ3ÿ843ÿ4ÿ ÿ455ÿ581849ÿ64265ÿ3933ÿ ÿ8ÿ49ÿ16833ÿ ÿ24555ÿ35343ÿ13543ÿ"ÿ#ÿ$ÿ%ÿ&ÿ'ÿ(ÿ)ÿ* ÿ14ÿ1ÿ5ÿ ÿ3ÿ136549ÿ ÿ89ÿ86ÿ8139ÿ ÿ135ÿ8453ÿ ÿ5154ÿ4824ÿÿ84533ÿ136543ÿ84ÿ433ÿ59ÿ414449ÿ8ÿ+! ÿ) ÿ ÿ4869ÿ89ÿ86ÿ818439ÿ414449ÿ ÿ39553ÿ% * ÿ3ÿ ÿ& 2ÿ85ÿ949ÿ54!ÿ649,682553ÿ ÿÿ54!ÿ3ÿ ÿ83ÿ ÿ% ÿ14ÿ66ÿ-542ÿ ÿ54459ÿ3ÿ ÿ ÿ66.ÿ843ÿ ÿ ÿ78971:1ÿ89ÿ ÿ ÿ6513ÿ3533ÿ ÿ5ÿ8489ÿ3ÿ ÿ ÿ84ÿ25ÿ34633ÿ /35413ÿ8413ÿ89ÿ451499ÿ41444ÿ89ÿ6549ÿ ÿ21ÿ34ÿ ÿ !ÿ ÿ ÿ ÿ314933ÿ66169ÿ ÿ25ÿ1669.ÿ22245ÿ158453ÿ ÿ ÿ ÿ19ÿ455ÿ3933ÿÿ483ÿ1359ÿ E636459ÿ3ÿ ÿ34ÿ ÿ642659ÿ154ÿ63339ÿ ÿ" ÿÿ813ÿ ÿ3ÿ ÿ ÿ5ÿÿÿ2643ÿ ÿ14ÿ348 H85ÿ419ÿ498!ÿ34ÿ ÿ ÿ34ÿ ÿ459ÿ891243ÿ1359ÿ ÿ26454ÿ84245ÿ ÿ348ÿ ÿ ÿ5ÿ ÿ3ÿ ÿ ÿ842493!ÿ34ÿI ÿ ÿ ÿ843ÿ83ÿ2669ÿ263553ÿ1359ÿ411499ÿ3ÿ4!411499ÿ1ÿ H85ÿ ÿ42459ÿ16833ÿ348494ÿ1ÿ ÿ29ÿ66166ÿ195ÿ25ÿI H85ÿ66183ÿ4ÿ843ÿ643ÿ ÿ ÿ1354ÿ61ÿ1ÿ ÿ ÿ549ÿ1359!ÿ34ÿ ÿ3ÿ ÿ ÿ ÿ459ÿ346ÿ843ÿ ÿ64265ÿ83ÿ39ÿ ÿ541849ÿ69ÿ419ÿ554I45ÿ ÿ ÿ1429ÿ ÿ ÿ411499ÿ3465ÿ89ÿ853ÿ1145ÿ ÿ-_`ÿ31ÿab.ÿ ÿ89ÿ11499ÿ ÿ-cab 69ÿ411499ÿ3465ÿ89ÿ853ÿ1333!313453ÿ84245!ÿ3ÿ ÿ-4!411499ÿ_`ÿabg.ÿ ÿ ÿ4544ÿ-cg+.ÿ343ÿ4!411499ÿ_`ÿ81454ÿ499ÿ9ÿ,ef9ÿ39ÿ324ÿ649ÿ ad.ÿ343ÿ4!411499ÿ_`ÿ81454ÿ9ÿ,e!549ÿ39ÿ34ÿ9229ÿ41145ÿ_`f3ÿ ÿ ÿ-cg.,393589ÿ3563ÿ ÿ ÿ ÿ1ÿ3ÿ449ÿ ÿ8143ÿ ÿ133669ÿ$& _` ÿ322339ÿ34ÿ ÿÿ89ÿ853ÿ41145ÿ842493ÿ3ÿ451499ÿ41444ÿ84ÿ9ÿ25ÿ419ÿ55ÿ" 9965ÿ89ÿ4824ÿ85ÿ ÿ1ÿ89ÿ5154ÿ543583ÿ4824ÿ" 699!129ÿ ÿ34ÿ91ÿ89ÿ ÿ9ÿ61ÿ833ÿ ÿ549ÿ ÿ3ÿ85ÿ ÿ89ÿ843663ÿ ÿ ÿH85ÿ1359ÿ45ÿ5ÿ ÿ41444ÿ514155ÿ29ÿ149ÿ61ÿÿ1351ÿ ÿ3ÿ ' Ilmaisussa on 4 6 vuoden iéiss'ei havaittavissa usein runsaasti niin sanottuja poikkeavia, kehitykselliseen kielih'eiiriéén Viittaavia piirteitéi. Kun jokap'eiiv'aiisen kielen hallinta kehittyy, poikkeavat piirteet tyypillisesti Véihenev'eit ja voivat h'aivitéi kokonaankin. ' Epéisanojen ja oikeiden sanojen toistotestit tulee yleenséi siséillyttéié tutkimuksiin kielellisiéi ongelmia epéiiltéiessii Em. ' Epéisanojen ja lauseiden toistotestien on todettu erottelevan kielihéiiriéiset lapset verrokeista. Téim'ei koskee niin yksi- kuin monikielisesséi ympéiristésséi kasvavia lapsia E], m, m, m, m, m, m, EH. Monikielisyyteen liittyvéit léhteet, ks. kohta Monikielisyys ja kielihéiiriéisyys ll. ' Ikéiodotuksia selvéisti heikompi kyky toistaa lauseita voi Viitata pysyvééin kielihéiiriéén j 0 3-vuotiailla m. Kielellisen muistamisen heikkouden on todettu korreloivan kielihéiiriiin vaikeusasteen kanssa Ba. Téisséi iésséi psykologin tutkimus antaa useimmiten jo riittéiv'ein luotettavat tulokset. Suomessa yleisemmin kéiytetyt testi- ja arviointimittarit ovat lisétietoaineistossa fl. Kielihéiirib'ijn liittyv'eit puutteet (esim. sanaston, késitteistén ja lauserakenteiden hallinnan puutteet) voivat vaikuttaa pééittelykykyyn. Toisaalta onnistuminen néénvaraisen péiéittelykyvyn tehtéiviss'ei antaa téirkeéiéi tietoa lapsen vahvuuksista. Lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihéirib, on usein liitéinn'eiisoireena kémpelyyttéi tai keskittymisvaikeutta. Ilmaisu- tai ymméirtéimisvaikeus voi myés aiheuttaa keskittymisvaikeutta. Léiéikéirin tehtéivéi on moniammatillisen arvioinnin perusteella vastata diagnostiikasta sekéi hoidon ja kuntoutuksen koordinoinnista El. Puheterapeutin tutkimuksissa arvioidaan sanaston ja kfa sitteistiin hallintaa, ilmaisujen sanastollista, kieliopillista ja siséilléllistéi koostumusta, puhemotoriikan hallintaa, kuullun (kouluiéisséi myés luetun) ymméirtéimist'ei, lyhytkestoista kuulomuistia, STUVWXYZ[\]UXVZ^^[ kuullunerottelukykyéi, kykyéi 011a kielellisesséi ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sek'ei kykyéi kéiyttéiéi muita kommunikointikeinoja. Psykologin tai neuropsykologin tutkimuksissa arvioidaan lapsen kognitiivista, emotionaalista ja sosiaalista kehittymist'ei. ' Kognitiivisten toimintojen arvioinnin kohteita ovat muun muassa lapsen kielellinen ja ei kielellinen péiéittely, tarkkaavuus, toiminnanohjaus, muisti, oppimiskyky, sensomotoriset taidot, sosiaalinen havaitseminen sekéi Visuaaliset ja tilan hahmottamiseen liittyvéit taidot. Puheterapeuttisen ja psykologisen tai neuropsykologisen tutkimuksen léydéksiéi kuvataan liséitietoaineistossa fl. Muut tutkimukset: ' Jas epéiill'ei'ain hieno tai karkeamotorisen, hahmottamisen tai aistis'ai'aitelyn kehityksen ongelmia, lapsen toimintakyvyn arviointiin osallistuu toiminta- tai fysioterapeutti. J05 toimintakyvyn kehittymisen luotettava arviointi edellytt'ei'ei osastotutkimusta, tyéryhm'ei'ein kuuluu yleens'ai myéjs foniatrisen tai lastenneurologisen yksikén lasten tai sairaanhoitaja ja joissakin paikoissa (erityis)lastentarhanopettaja. Etiologiset tutkimukset: Suositus: Mahdollisimman aikaisin tulee selvittéiéi, onko lapsella kuulovika ja johtuvatko kielelliset vaikeudet pelkiistéiéin kuuloviasta vai aiheuttaako niitéi todennéikiiisesti myiis jokin muu tekijii tai tekij éit. ' J0s kuuloa ei voida tutkia luotettavasti perusterveydenhuollossa, lapsi tulee léhettéiéi erikoissairaanhoitoon. Suositus: Sekéi lapsen normaalin kehityksen turvaamiseksi ettfi erotusdiagnostiikan kannalta on téirkeéiéi, ettii lapselle on tehty neuvolan 4-vuotistarkastuksessa lfihinfikfiseula. Jas lfihinfikfiseulan teko ei onnistu neuvolassa luotettavasti, lapsi 0n liihetettéivéi paikallisen kéiytéinniin mukaisesti tarkempaan arvioon léihinéiiin normaaliuden varmistamiseksi. Etiologiset tutkimukset ovat tarpeen ainoastaan silloin, kun epéiilléiéin spesifistéi syytéi. Erotusdiagnostiikka Kielellisen kehityksen vaikeudet voivat liittyéi kuulovikaan ' élylliseen kehitysvammaan Kun kielellinen vaikeus or} osa élyllistéi kehitysvammaisuutta (A0 alle 70), diagnoosjion élyllinen kehitysvammaisuus (F70 79), vaikka ei-kielellinen AO olisi yhden SD-yksikéin verran tai enemméin kielellist'ei AO:ta parempi. kehitysvammaa lievempéiéin suorituskyvyn heikkouteen Kun kielellinen vaikeus on osa laaja-alaista oppimis- ja kehitysongelmaa (ei-kielellinen A ), diagnoosi on Iponimuotoinen kehityshéiirié (F83), vaikka ei-kielellinen AO olisi V'eihint'ei'ein yhden SD:n verran parempi kuin kielellinen AO. ' Ennuste on heikompi, jos néib'nvarainen péiéttelykyky on selvéisti keskitasoa heikompi [a]. Sanaston kasvua seuranneessa tutkimuksessa néiénvarainen p'eiéittelykyky ja éiidin koulutustaso olivat yhteydess'ai sanavaraston laajuuteen El. ' autismikirjon ongelmaan (F84) Kielen kéiyttb on osa kielellisté toimintakykyéi, ja kehityksellinen kielihéiirié voi néikyéi myés kielen kéiytésséi fl. ' neurologiseen vammaan tai sairauteen Kehityksellistéi kielihéiiriétéi selviteltéiesséi tyéiryhméin léékérin tulee tehdéi lapselle somaattinen ja neurologinen statustutkimus, ja jos jéilkimm'eiisesséi on poikkeavuutta, konsultoida lastenneurologia. Jos lapsen kehitys pys'aihtyy tai taantuu tai hénelléi on kohtausoireita, hfa net tulee ohj ata lastenneurologisen yksikiin arvioon. ' tunne eléiméin ongelmiin
7 ÿ74ÿ0502ÿ ÿ1ÿ ÿ ÿ2ÿ01771ÿ02552ÿ1ÿ ÿ 3ÿÿ166ÿ404ÿ ÿ2ÿ172ÿ1011ÿ7441ÿ08228ÿ13ÿÿ34ÿ088ÿ6228ÿ ÿ4061ÿ 1721ÿÿ2206ÿ1421ÿÿ00ÿÿ244944ÿ920ÿ8ÿ ÿ88ÿ1611ÿ1ÿ172ÿ31 404ÿ794244ÿ040ÿ708288ÿ2ÿ68ÿ172ÿ74ÿ19221ÿ044211ÿ08ÿ028ÿ ÿ1ÿ ÿ172ÿ74ÿ205558ÿ1931ÿ ÿ ÿ6441ÿ12ÿ028ÿ0528ÿ4ÿ24911ÿ1ÿ2ÿ4ÿ ÿ ÿ"#ÿ34ÿ8228ÿ ÿ4044ÿ74ÿ052332ÿ3ÿ58ÿ19ÿ ÿ111311ÿ028ÿ31041ÿ! 0ÿ776ÿ1ÿ2856ÿ31ÿ8908ÿ611ÿ792ÿ04449ÿ1ÿ8ÿ193ÿ0838ÿ ÿ74ÿ0502ÿ24ÿ ÿ404ÿ12ÿ02228ÿ ÿÿ4 ÿ1ÿ08588ÿ431082ÿ12ÿ01221ÿ01ÿ1ÿ ÿ ÿÿ528ÿ ÿ ÿ085838ÿ0ÿ61ÿ799ÿÿ67421ÿ0558ÿ1ÿ6838ÿ2112ÿ1 644ÿ121ÿ1ÿ618ÿ4ÿ9121ÿ74ÿ66ÿ028ÿ1ÿ0825ÿ ÿ121ÿ31131ÿ ÿ3ÿ1ÿ8053ÿ ÿ7982ÿ4ÿ0852ÿ190ÿ ÿ0ÿ776ÿ310411ÿ044221ÿ7762ÿ2802ÿ39112ÿ04449ÿ274462ÿ4 08ÿ4 <08ÿ502=ÿ8ÿ602ÿ172ÿ7731ÿ ÿ08228ÿ08ÿ38ÿ044342ÿ1011ÿ7402ÿ208ÿ9838 < ÿ ÿ ÿÿ4ÿ31ÿ28111ÿ0;322ÿ538122ÿ1ÿ ÿ ÿ3ÿ0892ÿ172ÿ4>ÿ ÿÿ8022ÿÿ0;321ÿ41ÿ2 172ÿ12ÿ ÿ0ÿ08828ÿ8ÿ74422ÿ4? 1ÿ6742ÿ713ÿ12ÿ1ÿ09ÿ4062ÿ ÿ6401ÿ1ÿ111ÿ ÿ61211ÿ612661ÿ19012ÿ641ÿ21611ÿ612661ÿ32 4:6ÿ0ÿÿ08228ÿ028ÿ1ÿ0;321ÿ08258ÿ58388ÿ1ÿ42ÿ99111ÿ ÿ009121ÿ ÿ14161ÿ;61ÿ211131ÿ1ÿ31012ÿ913221ÿ0ÿ0502ÿ8928ÿ! 02228ÿ ÿ ÿ172ÿ001ÿ0ÿ1246ÿ31ÿ98ÿ71ÿ1ÿ Bÿÿ6121ÿ1211ÿ85ÿ ÿ ÿ2ÿ0401ÿ0141ÿ172ÿÿ131ÿ11ÿ44ÿ0ÿÿ04 172ÿ13ÿ0522ÿ0ÿ111ÿ ÿ31ÿ040ÿ2311ÿ50202ÿ172ÿ08961ÿ = ÿ08961ÿA2ÿ172ÿÿ ÿ1ÿ ÿ ÿ ÿ10ÿ08ÿ ÿ! 1001ÿ246ÿ0ÿ124621ÿ2ÿ4ÿ388ÿ749174ÿ193ÿ1ÿ142ÿÿ ÿ2ÿ80ÿ11ÿ 89255ÿ421621ÿ6028ÿ1721ÿ14131ÿ0892ÿ557ÿ52; ÿ744431ÿ1 088ÿ8ÿ2382ÿ ÿ7821ÿ1ÿ142ÿ2=ÿCÿ1ÿ142910ÿ112228ÿCÿ208ÿ42131ÿ2112ÿ ÿ ÿ1ÿ60064ÿ39ÿ ÿ3111ÿ1428ÿ1ÿ084021ÿ2382ÿ ÿ406402ÿ31ÿ121 D96112ÿ08ÿ773ÿ399141ÿ602ÿ050222ÿ0892ÿ12ÿÿ4ÿ2131ÿE78211E FG91ÿ1;41;ÿ1ÿH376ÿI4219ÿ1ÿFG91ÿ1;41;ÿB396ÿI4219ÿ31ÿ010202ÿ12 02ÿ12ÿ406402ÿ1ÿÿ ÿ21611ÿ13ÿ04ÿ502026ÿ38122ÿ89ÿ ÿ1ÿ3101=122ÿ89ÿ1ÿ78238ÿ1ÿ ÿ466ÿCÿ42ÿ21ÿ7762ÿ31042ÿ3ÿ311ÿ05022ÿ089 A1ÿ602ÿ12ÿ ÿ406ÿ1ÿ1ÿ29538ÿ652ÿ0ÿ190ÿÿ89088ÿ8ÿ04442ÿ22888ÿ ÿ ÿ172ÿ3167ÿ ÿ89ÿ162ÿ058ÿ05258ÿ525ÿÿ2464ÿ1ÿÿ28ÿ193ÿ808ÿ1ÿ 172ÿ ÿ4ÿÿJ 892ÿ172ÿ612ÿ8829ÿ4ÿ01911ÿ0201ÿÿ211131ÿ310411ÿÿ044402ÿ1ÿ4 5022ÿ089ÿÿ4ÿ42ÿ538ÿ ÿ ÿÿ461131ÿ ÿ92ÿ249402ÿ38ÿ05ÿ58ÿ244302ÿ1ÿ ÿ04ÿ ÿ091189ÿ7HMHÿÿ692ÿ ÿ42ÿ692ÿ1ÿ ÿ =ÿ1ÿ69ÿ067552ÿ4J $%&'(')*'+,,+ÿ./ÿ(')*'01'2'3'+,,+ ' kasvuymp'aristén j a vuorovaikutuksen puutteisiin ' Lapsilla, joiden sosioekonominen tausta on heikko, on suurentunut riski, ett'a kielih airiéisyys j'2i'2i toteamatta ja lapsi vaille tarvitsemiaan tukitoimia m. ' monikielisyyteen. Ks. kappale Monikielisyys ja kielihairioisyys El. ' hyvanlaatuiseen puheen kehityksen viiveeseen. ' Viive on aiemmin luokiteltu hyv'anlaatuiseksi, jos lapsi alkaa puhua ikaistensa tavoin 4 vuoden ikaan mennessa. Usein luokittelu perustuu kuitenkin pelkéistéiéin siihen, milta lapsen puhe arjessa kuulostaa, eika kielellista toimintakyky'a ja kielen oppimista lapsen puheen selkiydytty'a arvioida tarkemmin. ' Hyv'anlaatuiseksi luokiteltuun puheen kehitysviiveeseen voi liittya aen toimintakyky'a haittaavaa kielellist'a vaikeutta I. ' Hyv'anlaatuisesti puheen kehityksen suhteen Viiv'astyneiksi luokiteltujen lasten kielellisess'a toimintakyvyssa on todettu heikkoutta 13 vuoden iass'a I Monikielisyys ja kielihairioisyys Vieraaseen kieliymparistoon muuttaneiden lasten kielellista kehitysta tulee seurata ja siihen tulee tarvittaessa puuttua. ' Kotikielen oppiminen ja sailyminen ovat t'arkeit'a omaan perheeseen, kulttuuriin ja naiden arvoihin kiinnittavia suojaavia tekijoita m. Ympariston kielen oppiminen vaikuttaa koulussa oppimisen liséiksi Vieraaseen kulttuuriin sopeutumiseen [Eu]. Kieli, jota kaytet'a'an neuvolaikaisten lasten kanssa kotona ja varhaiskasvatuksessa keskusteltaessa, on yleensa tilannesidonnaista: puhutut asiat viittaavat ymparisto'ssa oleviin ja nakyviin kokonaisuuksiin (perheenj asenet, lelut, kaytto'esineet, arkeen liittyv'at muut asiat ja toiminnat) m. Tilannesidonnainen puhe minimoi kielellista ja tiedonkasittelyn vaativuutta. Koulussa luokkatilanteissa kaytettéivéille kielelle ominainen piirre 0n monipuolista kiteytettyéi tietoa ilment'ava sanasto ja lausemuotoilu. Monimutkainen ja laaja kokonaisuus ilmaistaan mahdollisimman tarkasti mutta samalla mahdollisimman tiiviisti m: kieli on k'eisitteellista, kielellist'a ja kognitiivista kasittelya edellytt'avaa ja usein irrallaan ymp'aroivast'a konkretiasta m. Seka yksi- ett'a monikieliset lapset oppivat vaativampaa kasitteellistéi kielta V'eihitellen kouluvuosien aikana opetuksen seka riitt'av'an ja monipuolisen opetettavien aineistojen ja kirjojen lukemisen myota. Suomalaisessa tutkimuksessa kaksikielisyydest'a ei todettu olevan lisahaittaa kognitiivisesti hyv'atasoisille ja hyv'eisséi sosioekonomisessa asemassa oleville kielihairioisille lapsille m. Kaksikielisyydesta ei todennakoisesti ole kognitiivista etua, jos lapsi hallitsee jommankumman kielen ik'a'ans a nahden puutteellisesti m. Kaksikielisyyden aiheuttamat ongelmat saattavat 011a vaikeasti erotettavissa kielen kehityksen h'airiost'a I. Monikielisess'a ymparistoss'a kasvavan lapsen kielikohtainen kielellinen altistuminen vaihtelee erittain paljon, ja tarkkaa K'L1&&1'+%'2))L altistumisen méiéiraa eri kielisséi on vaikea arvioida m. Kielellisiin testeihin ei sen vuoksi ole mahdollista maaritella monikielisyytt'a huomioivia ik'anormeja. Jas lapsi on runsaassa ja monipuolisessa p'aivitt'eiisess'a vuorovaikutuksessa jollakin kielella yksikielisen lapsen tavoin, kyseisen kielen hallintaa arvioitaessa voitaneen kuitenkin soveltaa yksikielisen lapsen ikanormeja Vahintéiéin suuntaa-antavasti. Ei ole Inahdollista asettaa nayttoon perustuvaa aikaraj aa sille, kuinka kauan lapsen on oltava alttiina uudelle kielelle ennen kuin tarkemmat tutkimukset ovat aiheellisia. Vaikka suomen kielelle altistumista olisi ollut Vahan, puheterapeutin arviointi ja ohjaus on suositeltavaa, jos "aidinkielen hallinta on ik'a'an nahden selv'asti puutteellista. Kielihairioisyyden tunnistamista monikielisilla lapsilla auttavat kielihairioisille tyypillinen dysgrammatismi (puuttuvat tai virheelliset taivutusp'a'atteet ja monikkomuodot, Virheellinen sanaj'eirjestys, vajaat lauseet) ja ik'eiodotuksia selv'eisti heikompi suoriutuminen epasanojen ja lauseiden toisto- ja lauserakenteiden hallintatesteisséi seka tunnistavan sanaston dynaamisessa arviossa I. Normaalisti kielta oppiviin verrattuna monikielisten kehityksellisesti kielih'airioisten lasten on todettu toistavan "epéisanoja" merkitsevasti huonommin. I. Uusien sanojen oppimisen vaikeus voi Viitata kehitykselliseen kielihéiirioon. Alberta Language and Development Questionnaire ja Alberta Language Enviroment Questionnaire ovat kaksikielisten lasten kielenkehityksen h'eiirioiden toteamiseen kehitettyj'a kyselyitéi. Kyselyt on suomennettu, ja toinen niist'ei arvioi aidinkielt'a ja toinen lapsen kieliymparistoa m,, Monikielisten lasten tutkimukset ja hoito porrastuvat samalla tavoin kuin yksikielisten: lievaasteiset hairiot kuuluvat perusterveydenhuoltoon ja vaikea-asteiset hairiot ja epaselvat tilanteet erikoissairaanhoitoon. Jotta monikielisten lasten kuntoutuksessa tukitoimet ja taidot siirtyvéit myos kodin arkeen, on t'arkeaa, etta kuntoutus siséilt'a'a myos tulkkiavusteisia tapaamisia lapsen vanhempien kanssa. Liitannaisoireet Kielihairioisen lapsen mahdolliset liit'ann'aisoireet tulee kartoittaa, koska ne saattavat vaikuttaa hoitoon, kuntoutukseen ja tuen tarpeeseen. Kehitykselliseen kielihairioon on todettu usein liittyvan seuraavia liitannaisoireita: kehitykselliset koordinaatiohairiot (DCD eli motoriset oppimisvaikeudet). Uusien motoristen taitojen oppimisessa ja soveltamisessa on huomattavia vaikeuksia. Motoriset suoritukset eivat kehity yht'a sujuviksi ja automaattisiksi kuin muilla lapsilla. ' karkea- ja hienomotorinen kompelyys m
8 2ÿ'ÿ()) ÿ78545ÿ459885ÿ745ÿ7ÿ38343ÿ342ÿ38ÿ77285ÿ5ÿ ÿ7345ÿ "82838ÿ8ÿ"9ÿ77ÿ#817818ÿ"82ÿ45983ÿ5ÿ1723ÿ*ÿ()( 583ÿ ÿ ÿ77283ÿ75ÿ57ÿ433ÿ3795ÿ1ÿ732345ÿ ÿ5ÿ ÿ73485ÿ!ÿÿ8ÿ"9ÿ77ÿ#817818ÿ$%&%ÿ58113ÿ5ÿ ÿ745ÿ7ÿ ÿ7345ÿ4333ÿ33ÿ15ÿ77285ÿ7345ÿ1ÿ145ÿ ÿ "383483ÿ342ÿ ÿ5155ÿ ÿ ÿ ÿ=ÿ33433ÿ>#17555ÿ7355ÿ34288ÿ4338ÿ84ÿ 342ÿ4173=ÿ283ÿ5318ÿ()?ÿ()'ÿ5ÿ938783ÿ323834ÿ7345ÿÿ555ÿ183 A2315ÿ1111ÿ45983ÿ ÿÿÿBC%#DE=ÿ57883ÿ2332ÿ3ÿ183ÿ3ÿÿ714188ÿ55ÿ ÿ5253ÿ934ÿ5ÿ83ÿ4ÿÿ793875ÿ342ÿ53155ÿ575 3ÿ ÿ33ÿ33ÿ7141ÿ?Fÿ?!ÿ*'ÿ()*ÿ()Fÿ()ÿ()ÿ()!ÿA2315ÿ1113ÿ3ÿ5275ÿ33ÿ ÿ ÿ ÿ7ÿ1779ÿ1ÿ34284ÿ459845ÿ745ÿ7ÿ385873ÿ5ÿ8ÿ95239ÿ5253ÿ934ÿ?' G233ÿ5ÿ8115ÿ383ÿ411#ÿ5ÿ271857ÿ7993ÿ7ÿ745ÿ585 "343483ÿ75ÿ33ÿ3ÿ2571ÿ913343ÿ3833ÿG38ÿ71418ÿ5453ÿ4598ÿ7111ÿ "38343ÿ342ÿ7ÿ3388ÿ3253ÿ343ÿ79983ÿ53133 H ÿ32838ÿ855483ÿ3ÿ75ÿ55855ÿ88ÿ53185ÿ7ÿ38ÿ ÿ4113 I183ÿ8573ÿ5ÿ833ÿ79983ÿ7ÿ78731ÿ7435ÿ33433ÿ ÿJÿ5ÿ85587ÿ5ÿ838ÿ83ÿ1141ÿ5 5234ÿH8ÿ83ÿ153ÿ545ÿ334ÿ725545ÿ ÿ5ÿ2ÿ34348ÿ52755ÿ 33ÿ338ÿ833483ÿ343ÿ5885ÿ2ÿ8ÿ73488ÿ555ÿ83343ÿ34ÿ5ÿ ÿ5ÿ838ÿ83ÿ4131ÿ5ÿ1141ÿ283ÿ5313ÿ85555ÿ555ÿÿ5585ÿ113ÿ37 28ÿ5ÿ57ÿ ÿ5ÿ28388ÿ83ÿ ÿ ÿ(() 4131ÿ283ÿ91133ÿ75ÿ714188ÿ727815ÿÿ??ÿ?'ÿ?*ÿ?Fÿ*'ÿ()*ÿ() 59845ÿ5ÿ17245ÿ745ÿ7ÿ34348ÿ7345ÿ4333ÿ183ÿ ÿ5ÿ44515ÿ K ÿ ÿ75ÿ4ÿ8#ÿ5ÿ ÿ5ÿ13#34ÿ23ÿ ÿ ÿ(((ÿK133ÿ283ÿ2ÿ7ÿ43ÿ$%&%#9983ÿ83ÿ"8ÿ48375ÿ ÿ745ÿ7ÿ8ÿ ÿÿ75115ÿ323ÿ118ÿ1ÿ34283ÿ45983ÿ745ÿ3ÿ #ÿ5ÿ ÿLMNEO "38343ÿ342ÿ85555ÿ555ÿ ÿ573ÿ83ÿ133ÿ4581ÿ5ÿ834ÿ38 () ÿ34283 PQRSTUQSVÿXQYÿZ[\S]Z[ÿU[TÿYQR^]Z[ÿRYÿ_QR^R_[T`QUQSRYa]ZbT[cÿUQYY]d]ZebeYÿfeT^TgTUeÿU[Tÿ`ehUgSfeT^TgTUec A43343ÿ785ÿ573ÿ38ÿ75ÿ173ÿ45983ÿ523885ÿ13ÿ775ÿ ÿ5ÿ ÿ5ÿ53 [^_TRTYYTSS[ÿUQZ]]ÿ`TYYTUeeÿfQRbTRU[ÿb[fiRZTS]]Yÿ`T]Z]ZTS]YÿURTbTYU[`h_hYÿfeT^TggYÿJÿÿ!)ÿ((?ÿ(('ÿ((* PQRSTUQSVÿnQ`TURTb]UÿZ[\S]Yÿ[^o]YÿURTbTYU[hb\e^TSUgSSeÿUQZ]]ÿ[ZRTU[[ÿf]UTcÿ`QYÿRYÿf]^eYYhUÿ]\eTZhÿ`T]Z]ZTS]Y 773ÿ87113ÿ17 ((F `]ftuh`s]yÿ_t_]]sueÿu[tÿ\rt``][_qqi]su[p q433ÿ13ÿ5ÿ173ÿ217785ÿ793185ÿ5343ÿ5ÿ4#843ÿ ÿ ÿ7ÿ8ÿ533885ÿ1ÿ7ÿ551ÿ3ÿ9133ÿ5ÿ343ÿ38ÿ333ÿ ÿ ÿ5778ÿ7ÿ7ÿ525 A5183ÿ553ÿ5ÿ ÿ2383ÿ ÿ75ÿ23ÿ3ÿ3ÿ334ÿ3ÿ ÿ5ÿ ÿ83ÿ ÿ3428ÿ7ÿ11ÿ15885ÿK5913ÿ(ÿ5ÿ$ ÿ? 375ÿ5ÿ79955ÿ9135ÿ725585ÿ ÿ9133ÿ5ÿ343ÿ383ÿ ,-./012,3.2,4ÿ1., ÿ2,97:44:.2;:.19/912,/ÿ<:ÿ,4492/, ' Suurella osalla lapsista, joilla on kehityksellinen kielih aiirié, esiintyy motorisia tai visuomotorisia ongelmia I. ' Lapsilla, joilla on puhemotoriikan ongelmia, ilmenee enemm'ein muitakin motorisia ongelmia kuin muilla kielih'eiiriéisill'ei lapsilla EE- Lasten praksiataidot (tavoitteellisen motorisen toiminnan taidot) lienevét heikompia kuin ikétovereilla m. Tarkkaavuuden ja toiminnanohj auksen ongelmista m, m ks. Kéypéi hoito suositus ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden h aiirié) a, m. Kéiytéshéiiriéisyydestéi ks. K'eiyp'ei hoito suositus K'eiytb'sh'eiiriét (lapset ja nuoret) II, I. Kehityksellisen kielihéiirién seurannaisvaikutukset ja ennuste Kehityksellisen kielihéiirién ennusteeseen vaikuttavat ainakin ' kielih'eiirién vaikeusaste ' lapsen ik'ei: edelleen 5-Vu0tiaana todettava kielihéiiriéisyys yleenséi séiilyy E] kielihéiirién luonne: ymméirtéimisen vaikeus I, ja pitk'eikestoiset éiéinnej'eirjestelméin ongelmat a Viittaavat usein heikompaan ennusteeseen. lapsen n'eiijnvarainen p'zi'eittelykyky ja siihen liittyvéi kyky kompensoida kielihéiirién aiheuttamia haittoja J05 kielihéiiriéjisen lapsen néiénvarainen pééittelykyky on keskitasoa heikompi, p ai aittelykyvyn myéhemm'ein kehittymisen ennuste on huonompi kuin kielihéiiriéiisilléi lapsilla, joilla 0n keskitasoinen tai sitéi parempi néibnvarainen pfiéittelykyky m. ympéiristbn toimintakulttuuri vuorovaikutustottumukset. Oirekuva muuttuu lapsen kasvaessa, minké myét'ei ICD 10:n diagnostiset kriteerit eivéit usein enéé téyty kouluiéisséi, vaikka ne olisivat téiyttyneet ennen kouluikéiéi 3, 53, m, I, I, I, I, I Oirekuvan muuttuminen ei tarkoita, ettei lapsella ole enéé kielihéiiriétéi. ' Virheettéméin ja sujuvan teknisen luku ja kirjoitustaidon oppiminen voi 011a hidasta. j6-.0kl67.2/84ÿ/91./m.k,/ Kielellisen toimintakyvyn kehittyminen ei rajoitu puhekielen kehittymiseen. Viimeist'ei'ein koului'eistéi alkaen lapsi joutuu yhéi enemmén tekemisiin késitteellisen kielen kanssa (VI't. myéis monikielisyys, vaativa késitteellinen kieli ja tilannesidonnainen arkikieli). Myés sen i'einmukainen hallinta edellyttéiéi normaalia kielenoppimiskyky'ei ja riittéivéiéi kielellist'ei tarjontaa a. Uusien sanojen ja k aisitteiden oppimisen on osoitettu olevan edelleen puutteellista El, ja sanaston ja kéisitteistén sekii kuullun ja luetun ymmértéimisen puutteet voivat kouluiéssé korostua I, E, E, El, 53, [E], I, m. Kehityksellinen kielihéirié 0n yhteydesséi Vieraiden kielten oppimisen vaikeuteen. Matematiikassa erityisesti sanalliset tehtéivéit ovat haastavia. Liséiksi vaikeuksia voi esiintyéi lukujonotaidoissa, lukujen kirjoittamisessa ja ymméirtéimisesséi sekii peruslaskutoimitusten sujuvuudessa I. ' Sanaston ja kéisitteistéjn sekéi luetun ja kuullun ymméirtéimisen vaikeudet saattavat haitata mink'ei tahansa uuden tiedon ymmértéimisté tai taidon oppimista. Lapsflla ja nuorilla, joilla on kielellisi'ei ongelmia, ilmenee usein tarkkaamattomuutta tai ylivilkkautta. Toisaalta kielihéiiriéiset lapset, joilla on myés tarkkaavuusvaikeutta, néytt'eiv'eit ohjautuvan herkemmin tutkimuksiin kuin kielihéiriéiset lapset, joilla ei ole tarkkaavuusvaikeutta I. Puheen ymméirt'eimisen h'eiiriij voi ilmenty'ei ADHD tyyppisenéi k'eiytt ziytymisenéi. Ks. liséitietoa aiheesta m. Kehityksellinen kielihéiirib saattaa haitata sosiaalisten taitojen sekéi tunteiden ilmaisun ja kéisittelyn kehittymistii. Puutteelliseen kielelliseen toimintakykyyn liittyy kéiytbs ja ihmissuhdeongelmien ja tunne-eléméin hfiiriéiden suurentunut riski lapsuus ja nuoruusi'eiss'ai [R80]. Suositus: Kun lapsella tai nuorella on vuorovaikutusongelmia, tunne-eléiméin héiirifiitéi tai kéiytfishéiiriiiitéi, arvioinnissa tulee kiinnittéiéi huomiota mahdolliseen kielellisen toimintakyvyn hfiirififin I3, E, m, m, m, m,.3. Léihiympéiristén tukitoimet Oleellinen osa haittojen ehkéiisyéi ovat tukitoimet lapsen arjessa, kuten kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa, ja kaikkien toimijoiden sitoutuminen tukitoimiin. Suositus: Tukitoimet lapsen arjen toimintaympfiristiisséi tulee aloittaa heti, kun on heriinnyt epéiily kielellisen kehityksen viiveestéi tai poikkeavuudesta. ' Eleiden, kuvien ja tukiviittomien ryhméimuotoista opetusta vanhemmille ja liihi-ihmisille suositellaan annettavaksi perusterveydenhuollossa jo siin'ei vaiheessa, kun on havaittu, ettéi puheen ja kielen kehitys etenev ait Viiveisesti. ' Varhainen huoltajien neuvonta ja ohjaus edist ei'é riskilasten kielellisten taitojen ja k'eiyttéiytymisen suotuisaa kehityst'ei I. ' Tietoa ja oppaita puhetta korvaavista kommunikointikeinoista, puheen ja kielen kehityksen varhaisvaiheista, vuorovaikutuksesta ja kommunikaatiosta sekéi kehityksellisest'ei kielih'siiribstéi on muun muassa Papunetin ja Aivoliiton internetsivuilta Ohjauksen antaminen ja perusterveydenhuollossa jéirjestetty puheterapia ovat téirkeit'ei, eivéitkéi ne edellytéi, ettéi kehityksellisen kielihéirién diagnoosi on jo varma. ' Jos tukitoimet k'eiynnistetéiéin vasta, kun kehityksellinen kielihéiirib' on diagnosoitu, on menetetty ennusteen kannalta téirkeéiéi varhaista kuntoutumisaikaa.
Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot
Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
Mitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN?
Kielellisen erityisvaikeuden Käypä hoito suositus. Varhainen puuttuminen puheen ja kielen kehityksen häiriöihin Marja Asikainen TAYS Foniatria ayl Kela 26.3.2014: Puheen ja kielen kehityksen häiriöiden
Kielellinen erityisvaikeus
Kielellinen erityisvaikeus Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (Specific language impairment, SLI) Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Puheen kehityksen ongelmat
Puheen kehityksen ongelmat 1. Vastuuvapautus 2. Foniatria oma erikoisala 3. Valokuvausohje Manta Tolvanen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten poliklinikka Tipotien sosiaali- ja terveysasema
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen
LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa
MIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko
2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.
Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle
HYKS, Silmä-korvasairaala Pää- ja kaulakeskus Foniatrian poliklinikka Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle Foniatrian erikoisalan numero lähetettä tehdessä on 57. Foniatrian alaan kuuluvat äänen,
PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
Esityksen rakenne. Kaksikielisyystyyppejä Paradis ym. 2011. Yleisimpiä termejä. Vieraskieliset Suomessa Suurimmat vieraskieliset ryhmät 2001 ja 2011
Monikielisen lapsen kielellinen vaikeus Vieraskieliset Suomessa Vieraskielisten osuus samanikäisestä väestöstä vuosina 2001 ja 2011 (Helsingin seudun aluesarjat tilastokanta 2012, Suomen virallinen tilasto
Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen
Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki
Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?
Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen
Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset
Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja 1 * Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Taustaa useissa lasten kehitysvaikeuksissa (kielellinen erityisvaikeudes,
Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot
Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Marja-Leena Laakso Varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professori,
Psyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry
Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
Monikielisyys ja kielelliset vaikeudet
Monikielisyys ja kielelliset vaikeudet Kristiina Pitkänen, ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva 22.9.2016 Kielellistä vaikeutta vai toisen kielen oppimisen ongelmaa? ensisijaisesti
Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen, kielen ja nielemisen häiriöt. Foniatria on ollut itsenäinen erikoisala Suomessa vuodesta 1948.
HYKS, Silmä-korvasairaala Pää- ja kaulakeskus Foniatrian yksikkö 4.1.2019 Foniatrian lähetekriteerit Erikoisalan koodi on 57 Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen, kielen ja nielemisen häiriöt. Foniatria
Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla. Leena Lähdesmäki 1
Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla Leena Lähdesmäki 1 Neuropsykiatriset häiriöt Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö; ADHD, ADD, muut
Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen
Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto
Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto
Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
NELJÄVUOTIAAN LAPSEN KASVU JA KEHITYS. Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnointi- ja tiedonsiirtolomake
1 NELJÄVUOTIAAN LAPSEN KASVU JA KEHITYS Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnointi- ja tiedonsiirtolomake LAPSEN HENKILÖ TIEDOT / VARHAISKAS- VATUKSEN TIEDOT Lapsen nimi Varhaiskasvatuspaikka
KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN
KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty
KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia
KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia 20.9.2017 Kielen kehitys ennen kouluikää: 7-9 kk Vauva jokeltelee monipuolisesti 10-15 kk Vauva osaa käyttää eleitä
KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin
KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi
KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE
10/2016 Lasten kuntoutuspalvelut KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Tämä kyselylomake on Lasten kuntoutuspalveluiden puhe- ja toimintaterapeuttien sekä lasten psykologien yhteinen esitietokaavake, joka pyydetään
8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ
NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,
Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017
Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen
PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ
MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN
AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011
AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa
Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013
Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki
Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa
Paikalliset voimat yhteen Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Keuruun-Multian alueella Taru Soini Keuruun Multian th ky Taustaa Vuonna 2003 KeuLa työryhm ryhmä tuotettiin vuokaaviolla toimintamalli, miten
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki
Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
Matemaattiset oppimisvaikeudet
Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,
Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena
Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena Kuntoutuspäivät 2018 Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4-5, Malminkartano, Helsinki Mila Gustavsson-Lilius Terveyspsykologian
Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen
Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset
Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry
Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.
Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.
1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta
Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto
FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee
Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus
Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet
Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko
4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,
KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET
KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET Suomessa psykologien käytössä on erilaisia kognitiivisen tason arvioimisessa käytettäviä testejä. Näistä testeistä saadaan yleensä pistemääriä,
yyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk
I LUOKKAHUONEESSA ENNEN TIETOMAA- VIERAILUA POHDITTAVIA TEHTÄVIÄ Nimi Luokka Koulu yyyyyyyyyy Tehtävä 1. ETSI TIETOA PAINOVOIMASTA JA TÄYDENNÄ. TIETOA LÖYDÄT MM. PAINOVOIMA- NÄYTTELYN VERKKOSIVUILTA. Painovoima
Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä
ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden
Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena
Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea
Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena
Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen
ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla
Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite
Klaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen
Klaara-työpaja Miten selkokieltä puhutaan? 5. 4. 2019 Sari Karjalainen Pilkahduksia puheen ja kielen häiriöiden tutkimuksen kentiltä Logopediassa liikutaan monilla selkokieleen liittyvillä alueilla, mutta
Ilmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS
LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS Sari Kunnari, Elisa Heikkinen, Soile Loukusa, Tuula Savinainen-Makkonen, Anna-Leena Martikainen & Sini Smolander Child Language
Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?
Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia
Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit
Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän
Lasten kuntoutustyöryhmät ja yhteistyön merkitys
Lasten kuntoutustyöryhmät ja yhteistyön merkitys Heli Vaiste tkl JYTE 19.5.2017 Lapsen kehityksen seuranta, tukeminen ja kuntoutus perustasolla Lasten kuntoutustyöryhmät Yhteistyön merkitys Lapsi, perhe,
viittomat kommunikoinnissa
viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7