VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

Transkriptio

1 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU X VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

2 2 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2014 Sisältö 1 JOHDANTO SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA Lämpötila Sadanta Lumitilanne TARKKAILUN TULOKSET VUONNA Tuotantoalueet Eura Joutsuo Honkajoki Lakkikeidas Kotkankeidas Huidankeidas Marjakeidas Satamakeidas Huittinen Nanhiansuo Vittassuo Hakasuo Jämijärvi Mustakeidas-Saarikeidas Kankaanpää Kurkikeidas Jämiänkeidas Hirvikeidas Viheräperä Karvia Alkkia Haitikeidas Loukaskeidas Mustakeidas Suomikeidas Köyliö Lammisuo Matkussuo Lieto (ent. Tarvasjoki) Juvanrahka (Rahkasuo) Loimaa Harmantinsuo Keinusuo Merikarvia

3 Kotoneva Iso-Rydistönkeidas Kirinneva Heitonneva Oripää Haaroistensuo Siikainen Leppisuot Leppisuot YHTEENVETO Liitteet Liite 1 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevat tarkkailusuot vuonna 2014 Pöyry Finland Oy Antti Leskelä (FM) Pia Vesisenaho, Ins. (AMK) Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Yhteystiedot PL 32, Paristotie Kokkola Pia Vesisenaho Jarmo Sillanpää puh , pia.vesisenaho@poyry.com puh , jarmo.sillanpaa@poyry.com

4

5 5 1 JOHDANTO Vapo Oy Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Tässä raportissa on tarkasteltu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen osalta pysyvien päästötarkkailusoiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormituslukuja eri vuodenaikoina ja pitkällä aikavälillä aiempiin tarkkailuvuosiin verraten. Samoin alueen täydentävien päästötarkkailuasemien vedenlaatu- ja kuormitustuloksia on tarkasteltu suokohtaisesti. Aiemmin ELY-keskuksittaisten raporttien yhteydessä ollut kooste koko läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä olevien Vapo Oy:n soiden vuoden 2014 kokonaiskuormituksista sekä kuormitukset ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain jaoteltuina on vuonna 2014 siirretty erilliseen koosteraporttiin. Koosteraportista löytyvät myös kuvaukset tarkkailun toteutuksesta ja laskentamenetelmistä, joita ei enää vuodesta 2014 lähtien ole esitetty ELY-keskuskohtaisissa raporteissa. Kekkilä Oy:n ja yksityisten tuottajien turvetuotantoalueiden kuormituksia ei enää vuodesta 2014 lähtien raportoida Vapo Oy:n tarkkailujen yhteydessä. Vuonna 2014 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Finland Oy:n ELYkeskuskohtaisesti laatimia Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia vuosille Varsinais-Suomen ELYkeskus antoi alueensa tarkkailuohjelmaa koskevan päätöksen Tarkkailun pysyvät päästötarkkailuasemat ovat ympärivuotisessa tarkkailussa olevia kohteita, joilla on vedenlaadun seurannan lisäksi yleensä myös virtaamamittausta. Kuntoonpanotarkkailussa on myös ympärivuotisia kohteita. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joiden osalta vedenlaatua tarkkaillaan harvemmin kuin ympärivuotisilla kohteilla. Tarkkailujakso oli seitsemättä kertaa hydrologinen vuosi Vuoden 2014 vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta näytteenoton, analysoinnin ja virtaamamittauksen osalta vastasi Nab Labs Oy. Kuormituslaskennat ja vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. 2 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA 2.1 Lämpötila Varsinais-Suomen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemista Niinisalo ja Kaarina sijaitsevat painopistealueella ja turvetuotannon sääolosuhteita hydrologisena vuonna 2014 on tarkasteltu niiden tietojen perusteella. Apuna on käytetty myös Ilmatieteen laitoksen säätilastoja. Vuoden 2014 keskilämpötila oli Niinisalossa 5,7 o C ja Kaarinassa 6,8 o C, jotka olivat 1,4 1,6 astetta vertailukauden keskilämpötiloja korkeampia. Vuosi 2014 oli Niinisalossa 0,3 astetta edellistä vuotta lämpimämpi ja 0,8 astetta lämpimämpi Kaarinassa (kuvat 1-2). Talven keskilämpötilat olivat 0 o C:n alapuolella vain tammi-helmikuun ajan Niinisalossa ja tammikuun ajan Kaarinassa. Kevät 2014 oli tavanomaista lämpi-

6 mämpi. Kesäkuu oli keskimääräistä hieman viileämpi, mutta loppukesä keskimääristä lämpimämpää. Syksy 2014 oli vertailujaksoa hieman lämpimämpi ja marras- ja joulukuu selvästi lämpimämpiä. Vuonna 2014 terminen kasvukausi alkoi Varsinais-Suomessa eli noin kaksi viikkoa aikaisemmin kuin vuosina keskimäärin. Terminen kasvukausi päättyi eli noin viikon tavanomaista aikaisemmin (Ilmatieteen laitos 2014). Terminen kasvukausi alkaa kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden leskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terminen kasvukausi päättyy kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5-10 vrk peräkkäin +5 asteen ala-puolella. 6 Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Niinisalossa vuosina ja vertailuajanjaksona Kuva 2 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Kaarinassa vuosina ja vertailuajanjaksona

7 2.2 Sadanta Vuonna 2014 Niinisalossa saatiin sateita vertailujakson keskiarvoa (681 mm) selvästi vähemmän (543 mm). Kaarinassa satoi paljon enemmän, sillä koko vuoden sadesumma oli 722 mm (vertailuarvo 679 mm). Vuonna 2014 satoi Niinisalossa toukokuussa ja marraskuussa vuosien keskiarvoa selvästi enemmän. Kaarinassa elokuu oli todella sateinen. Myös kesä- ja joulukuu oli keskimääräistä sateisempi (kuvat 3-4). Turvetuotantokaudella syyskuu oli molemmilla mittausasemilla tavanomaista vähäsateisempi. Kaarinassa myös loka- ja marraskuu olivat selvästi keskimääräistä vähäsateisempia. 7 Kuva 3 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Niinisalossa vuosina ja vertailuajanjaksona Kuva 4 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Kaarinassa vuosina ja vertailuajanjaksona

8 2.3 Lumitilanne Lounais-Suomessa lunta oli talvella selvästi keskimääräistä vähemmän. Enimmillään lunta Niinisalossa oli tammi-helmikuussa (10 cm) ja Kaarinassa maaliskuussa (8 cm) (Kuva 5). Huhtikuussa lumet olivat sulaneet kokonaan Lounais- Suomesta. Terminen talvi alkoi vasta ja loppui Talvi alkoi noin kaksi kuukauden tavanomaista myöhemmin ja päättyi puolitoista kuukautta tavanomaista aiemmin. Kestoltaan talvi oli vain 29 vrk. 8 Kuva 5 Lumen syvyys Niinisalon ja Kaarinan mitta-asemilla talvella ja vertailuajanjaksolla TARKKAILUN TULOKSET VUONNA Tuotantoalueet Tässä raportissa on Pirkanmaan ELY-keskuksen osalta esitetty erikseen kunkin tarkkailusuon vedenlaatu, virtaamat ja valumat sekä kuormitustulokset. Suot on järjestetty sijaintikunnan mukaiseen aakkosjärjestykseen. Suokohtainen tarkastelu antaa mahdollisuuden käsitellä suon erityispiirteitä ja sallii erilaiset kuormitusten esitystavat sekä mahdollisen vesienkäsittelyn tehon tarkastelun, mikäli ympäristölupa niin edellyttää. Tämä on usein tarpeen täydentävien päästöasemien kohdalla, joiden tarkkailuohjelmat poikkeavat suuresti toisistaan mm. kuormitustarkkailupisteiden luonteen ja näytteenottotiheyden osalta. Kaikkien päästötarkkailuasemien tuloksia on verrattu joko tuotannossa tai valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen vedenlaatuun ja ominaiskuormituslukuihin. Täydentävien tarkkailupisteiden tuloksia vertailtaessa tulee kuitenkin huomioida näytteiden vähäinen määrä sekä näytteenottoajankohdat. Tätäkin enemmän kuormitustuloksiin vaikuttaa virtaama, joka voi muuttaa keskikuormitusta suuresti, mikäli näytteenotto ajoittuu poikkeuksellisen virtaaman ajalle. Useimmilla täydentävillä tarkkailuasemilla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta, vaan kuormitus lasketaan käyttämällä läheisen suon tai alueen ominaiskuormitussoiden

9 3.2 Eura Joutsuo keskivalumaa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden kuormitukset on esitetty raportin lopussa (Taulukko 134). Joutsuon tuotantoalue sijaitsee Euran kunnassa. Joutsuon turvetuotantoalueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 1982 ja tuotanto vuonna Vuonna 2014 tuotannossa oli 78,8 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Joutsuon turvetuotantoon (päätös nro 166/2006/4, dnro LSY-2005-Y-414). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 08/0397/3). Joutsuo sijaitsee Lapinjoen vesistöalueen (33) Hinnerjoen alueella (33.004). Koko tuotantoalan kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Kuivatusvesiä johdetaan laskuojaa 1 pitkin Hinnerjokeen ja laskuojaa 2 pitkin Vahensuonojaan, Liesjärvenojaan ja edelleen Hinnerjokeen. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otetaan pintavalutuskentän yläpuolelta vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailun vuoksi. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 190,2 ha. 9 Joutsuo PVK1 Vedenlaatu Joutsuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolinen vedenlaatu vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 2). Alapuolinen vedenlaatu on lisäksi esitetty kuvassa (Kuva 8). Yläpuoliselta pisteeltä mitattiin korkeita kiintoainepitoisuuksia maaliskuun lopussa ja huhtikuun puolivälissä. Käyttötarkkailupäiväkirjaa ei ollut käytettävissä syyn arvioimiseksi eikä näytteenottajan kenttäkorteissa ollut myöskään merkintöjä. Joutsuon pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräiset kiintoaine- ja kokonaistyppipitoisuudet olivat korkeampia kuin edellisenä kahtena vuonna ja korkeampia kuin tuotantovaiheen pintavalutuskentällisillä ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 2). Keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet ja COD Mn -arvot olivat lähellä tuotantovaiheen pintavalutuskentällisten ominaiskuormitussoiden keskitasoa. Korkeimmat kiintoaine- ja typpipitoisuudet oli mitattu huhtikuun alkupuolella, fosforipitoisuudet huhti-toukokuussa ja COD Mn -arvot elo-syyskuussa. Joutsuon pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli soille tyypillisen hapanta ja rautapitoista (keskiarvot ph 5,8 ja rauta 2,3 mg/l) ja Joutsuolta on otettu rankkasateiden aikana omavalvontanäytteitä. Kiintoainepitoisuudet olivat pintavalutuskentän yläpuolella koholla, mutta kenttä puhdisti veden hyvin eikä purkuveden laadussa ei ollut merkittäviä eroja muihin kierroksiin verrattuna. Puhdistusteho Joutsuon pintavalutuskentän keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 47 %, kokonaistypen osalta 44 % ja kokonaisfosforin osalta 22 % (Taulukko 2). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta puhdistusteho vaihteli paljon eri

10 näytteenottokertojen välillä ja keskimäärin puhdistumista tapahtui vain 3,7 %. Myöskään Vapon tuotantovaiheen pintavalutuskentällisillä ominaiskuormitussoilla pintavalutus ei ollut vuonna 2014 poistanut COD Mn -kuormitusta (keskimääräinen puhdistusteho -11 %). Joutsuon pintavalutuskentälle 1 on ympäristölupapäätöksessä asetettu reduktiovaateita kiintoaineen, kokonaistypen- ja fosforin puhdistusteholle. Hydrologisena vuonna 2014 vaatimukset täyttyivät kiintoaineen ja kokonaistypen osalta. Kokonaisfosforin puhdistusteho jäi vaadittua heikommaksi (Taulukko 1). Taulukko 1 Joutsuon pintavalutuskentän 1 reduktiovaateet sekä niiden toteutuminen hydrologisena vuonna Kiintoaineen osalta Joutsuon pintavalutuskentän keskimääräinen puhdistusteho (47 %) oli huonompi kuin Vapon tuotantovaiheen pintavalutuskentällisillä ominaiskuormitussoilla (n=28) keskimäärin (67 %), samoin fosforin (Joutsuo 22 %, ominaiskuormitussuot 27 %). Vastaavasti kokonaistyppeä Joutsuon pintavalutuskenttä (44 %) puhdisti näitä (22 %) paremmin ja Joutsuolta on otettu rankkasateiden aikana omavalvontanäytteitä (Taulukko 2). Puhdistustehoissa ei ollut merkittäviä eroja muihin näytekierroksiin verrattuna. Virtaama ja valuma Reduktiovaade Toteutunut Kiintoaine 40 % 47 % Kokonaisfosfori 50 % 22 % Kokonaistyppi 20 % 44 % Joutsuon pintavalutuskentän mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Virtaamajaksot saatiin koko tarkkailuvuoden ajalta. Joutsuo on yksi alueen B ominaiskuormitussoista (n=5). Valumadata hydrologiselta vuodelta 2014 on esitetty kuvassa (Kuva 6). Joutsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 11,4 l/s (v ,5 l/s) ja valuma 6,0 l/s km 2 (v ,6 l/s km 2 ). Valumat olivat korkeimmillaan marraskuun 2013 puolivälin ja tammikuun 2014 puolivälin välisenä aikana. Kuten vuonna 2013, ovat maksimivalumat Joutsuolla varsin alhaiset, alle 40 l/s km 2. Esimerkiksi alueen B muilla ominaiskuormitussoilla vuorokauden maksimivalunnat vaihtelivat välillä l/s km 2. Valumat olivat Joutsuolla alhaisia useammalla jaksolla, mm. tammikuun puolivälistä helmikuun alkupuolelle, touko-heinäkuussa ja syyskuussa ja Joutsuolta on otettu rankkasateiden aikana omavalvontanäytteitä (Taulukko 2). Takana oli ollut jaksovalumien perusteella pitkä kuiva jakso ja jatkuvatoimisesti mitatut näytejaksojen valumat jäivät sateista huolimatta molemmilla kerroilla alhaisiksi. Hetkellinen valuma oli 8.8. noin 10,2 l/s km 2 eli lähellä vuoden keskivalumaa hetkellistä valumaa ei ollut mitattu. 10

11 11 l/s km Kuva Alue B (n=5) Joutsuo pvk ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu pvm Joutsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja näytteenoton yhteydessä mitatut hetkelliset valumat vuonna Harmaalla keskimääräinen valuma lähellä, alueella B sijaitsevalla 5 kohteella

12 12 Taulukko 2 Joutsuon pintavalutuskentän 1 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,6 4,9 7,4 4, ,6 18, ,2 5,4 12 7, ,0 12, ,0 5,9 5,2 3, ,9 1, ,8 9, ,8 5,7 13 8, ,8 24,1 27 # ,8 5,5 13 6, ,4 0,2 25 # ,2 6, , ,0 1, ,0 11,1 45 # ,2 6, , ,2 2, ,7 6, ,2 5, ,2 3, ,8 6, ,9 1, ,9 6, ,5 2, ,1 0, ,1 6,0 20 8, ,6 0, ,1 6, ,8 0, ,2 6, ,8 2, ,9 0, ,0 6,6 18 2, ,2 0, ,9 6,5 13 4, ,2 0,1 10 # , ,9 54 0,1 0,0 18 # ,0 9, ,0 0,0 3 # * 6,9 6, ,4 0,2 7 # * 5,8 6, ,4 4,9 4 # ,6 6,3 12 9, ,0 1,0 9 # ,6 5,6 18 3, ,9 1, ,8 12,0 11 # ,5 6,2 16 6, ,5 0,8 23 # ,7 6,5 12 5, ,4 0, ,8 6,2 5,4 2, ,7 1, ,7 2, ,1 6,0 8,1 4, ,6 4,0 12 Keskiarvo: 5,8 5, ** ** ** ,5 2, ** 11,4 6,0 365 Mediaani: 6,7 6,1 16 8, ,5 1, ,6 1,4 Minimi: 4,6 4,9 5,2 2, ,0 1, ,0 0,0 Maksimi: 7,2 6, ,8 5, ,8 38, ,9 5,9 14 5,9 57 ** ** ** ,3 2, ** 14,5 7, ,4 5,8 21 8,1 61 ** ** ** ,1 2, ** 24,3 12, ,0 5,7 12 3,8 69 ** ** ** ,0 1, ** 12,9 6,8 365 Talvi 1 kpl 5,8 5,5 13 6, ,2 0,1 25 Kevät 4 kpl 6,4 6, ,1 3, ,6 7,2 80 Kesä 11 kpl 6,4 6,1 20 9, ,5 2, ,8 1,5 147 Syksy 7 kpl 5,3 5,5 9 5, ,8 1, ,2 12,2 113 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 18,8 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet ja Ei ap näytettä, koska virtausta ei ole ja Rankkasateen aikaisia omavalvontanäytteitä Ap mittapadon pinnankorkeus n. 18 cm, hetkellistä virtaamaa ei ole määritetty.

13 Taulukko 3 Kuormitus Joutsuon kuormitukset on laskettu pintavalutuskentän alapuolisen pisteen pitoisuuksien ja Joutsuolta mitattujen virtaamien perusteella. Joutsuon brutto-ominaiskuormitus oli vuonna 2014 fosforin ja COD Mn osalta pienempi kuin edellisenä vuotena sekä suurempi kiintoaineen osalta (Kuva 9). Typpikuormitus oli vuoden 2013 luokkaa. Vuosina 2013 ja 2014 brutto-ominaiskuormitukset olivat selvästi pienemmät kuin vuonna Tämä selittyy pääosin vuosien pienemmillä valumilla. Joutsuon tuotantoalueen kuormitus vesistöalueittain on esitetty taulukossa (Taulukko 4). Joutsuon tarkkailuaseman (PVK1 ap) kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 13 Joutsuon kuormitukset vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 3). Bruttoominaiskuormitukset on esitetty vuodenajoittain kuvassa (Kuva 7) ja näytejaksottain kuvassa (Kuva 8). Vuosien brutto-ominaiskuormituksia on verrattu kuvassa (Kuva 9). Joutsuon brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempiä. Joutsuon ominaiskuormitussoihin verrattuna pieni keskivaluma selittää tämän. Joutsuon osalta suurimmat kuormitusjaksot ajoittuivat pääosin marraskuun 2013 ja huhtikuun 2014 väliselle ajalle, jolloin virtaamat olivat suurimmillaan. Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 6,0 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 12 9, ,93 4,3 3, Fosfori 0,24 0,13 0,45 0,24 0,019 0,087 0,048 6,8 3,8 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Kokonaistyppi Joutsuo, pvk keskiarvo om.kuorm.suot 2014 Joutsuo, pvk keskiarvo om.kuorm.suot 2014 g/ha d talvi kevät kesä syksy g/ha d talvi kevät kesä syksy Kokonaisfosfori Joutsuo, pvk Series2 COD Mn Joutsuo, pvk keskiarvo om.kuorm.suot 2014 g/ha d 1,0 0,8 0,5 0,3 0,0 talvi kevät kesä syksy g/ha d talvi kevät kesä syksy Kuva 7 Joutsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden (n=50) keskiarvot vuonna 2014.

14 14 Kuva 8 Joutsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja brutto-ominaiskuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

15 Taulukko 4 Joutsuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Hinnerjoen a , , kg O2 kg kg O2 g/ha d Kiintoaine g/ha d Typpi g/ha d Fosfori g/ha d CODMn ,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0, Kuva 9 Joutsuon brutto-ominaiskuormitusten (g/ha/d ja g O 2 /ha/d) vuosien välinen vaihtelu vuosina Vertailuna (vaakaviivat) kaikkien ominaiskuormitussoiden (n=57) keskiarvot. 3.3 Honkajoki Lakkikeidas Lakkikeitaan turvetuotantoa koski aiemmin Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 117/2004/4 (antopäivä ), jolla on myönnetty ympäristölupa Satamakeitaan turvetuotantoalueen toiminnalle. Em. ympäristölupaan liittyen Lakkikeitaan aluetta (Satamakeitaan tuotantolohkon 1 auma-alue) koskeva lupa oli voimassa saakka, jonka jälkeen alue on ollut levossa kesäkuuhun 2013 asti. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Vapo Oy:lle ympäristöluvan (Nro 45/2012/2) Lakkikeitaan turvetuotantoon auma-alueineen noin 18 ha alalle. Tämä on kokonaisuudessaan tuotantokunnossa olevaa entistä auma-aluetta. Satamakeitaalla valmistelut on aloitettu vuonna 1974 ja tuotanto Lakkikeidas sijaitsee Karvianjoen vesistöalueella Honkajoen valuma-alueen Honkaluoman (36.032) osavaluma-alueella (62,24 km 2 ). Lakkikeitaan puhdistetut kuivatusvedet johdetaan Kirkkoluoman kautta Karvianjokeen. Ympäristöluvan mukaisesti Lakkikeitaalta johdettavat vedet käsitellään sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kemiallisen käsittelyn avulla. Aiemmin kuivatusvesiä ei ole käsitelty kemiallisesti. Kemikalointi aloitettiin Lakkikeitaalla Lakkikeitaalla käynnistettiin kuntoonpanotyöt ja kaivutyöt Vesien pumppaus on aloitettu Erinäisiä kuntoonpanotöitä tehtiin asti, jolloin saatiin valmiiksi sarkojen kavennukset ja massojen siirto. Muilta osin viimeistelytyöt olivat valmiit Ympärivuotinen tarkkailu aloitettiin joulukuussa 2013, tosin aluksi saatiin näytteitä vain kemikaloinnin yläpuoliselta pisteeltä. Kemikaloinnin alapuoliselta pisteeltä saatiin ensimmäinen näyte maaliskuussa Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 22,0 ha. Vuonna 2014 Lakkikeitaalla oli ajalla yhteensä 27 tuotantopäivää. Saostuskemikaalia on käytetty kiloa.

16 Lakkikeidas KEM1 Vedenlaatu Lakkikeitaan tarkkailupisteet ovat ennen ja jälkeen kemikaloinnin. Kemikalointi aloitettiin , sitä edeltävät näytteet on otettu laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä. Tarkkailunäytteitä on saatu kemikaloinnin alapuolelta maaliskuulta 2014 alkaen (Taulukko 5, Kuva 11). Kemikaloinnin yläpuolelta otetusta vedestä mitattiin helmi-toukokuussa varsin korkeita kiintoainepitoisuuksia. Käyttötarkkailupäiväkirjan mukaan Lakkikeitaalla tehtiin vielä toukokuussa 2015 kuntoonpanotöitä, jotka ovat todennäköisin syy kohonneisiin kiintoainepitoisuuksiin. Kemikaloinnista lähtevässä vedessä kiintoainepitoisuus oli kuitenkin koholla vain maaliskuussa (Taulukko 5). Lakkikeitaalta lähtevä vesi oli kemikaloinnista johtuen hyvin hapanta (ph keskimäärin 3,6). Lakkikeitaalta lähtevässä vedessä rautapitoisuudet olivat korkeahkoja kuten tuotantovaiheen kemikalointia käyttävillä ominaiskuormitussoilla (2 kpl). Rautapitoisuudet olivat kesäkuusta alkaen useammin korkeampia kemikaloinnin alapuolella kuin sen yläpuolella. Kemikalointiin käytettiin rautasulfaattia 6000 kg. Fosforipitoisuus ja orgaanista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo olivat onnistuneen kemikaloinnin ansiosta selkeästi ominaiskuormitussoiden keskimääräistä tasoa alhaisempia. Kiintoaine- ja kokonaistyppipitoisuudet oli samaa luokkaa kuin tuotanto- tai kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 5). Lakkikeitaalta on otettu ylimääräinen kemiallisen puhdistamon alapuolinen näyte, jonka vedenlaatu ei poikennut muista kierroksista (Taulukko 5). Näytteenottopäivänä keskivaluma (17,5 l/s km 2 ) ei enää ollut ja yhtä korkea kuin kaksi päivää aiemmin mitattu (49,5 l/s km 2 ). Hetkellistä valumaa ei oltu mitattu. Puhdistusteho Lakkikeitaan ympäristölupapäätöksessä on kemikaloinnille esitetty erikseen reduktiovaatimukset sulan maan ajalle ja tavoiterajat muulle ajalle: Muu aika % % CODMn 60 50* Kiintoaine 50 30* Kokonaisfosfori 60 50* Kokonaistyppi 30 - * tavoiteraja Puhdistusteho on laskettu keskiarvona ennen kemikalointia ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien. Jos kuitenkin käsitellyn veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 20 µg/l, kokonaistyppipitoisuus alle 500 µg/l, kiintoainepitoisuus alle 2,0 mg/l ja COD Mn -arvo alle 30 mg O 2 /l, jätetään kyseisen parametrin puhdistustehoa koskeva vaatimus huomioon ottamatta. Puhdistusteholaskelmassa on kunkin parametrin osalta huomioitu vain ne kierrokset, joilla em. pitoisuus on ylittynyt. Kemikaloinnin keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 90 %, ja kokonaisfosforin osalta 74 % eli molempien osalta reduktiovaatimus saavutettiin. Sen sijaan kokonaistypen osalta puhdistusteho (18 %) jäi alle reduktiovaatimuksen (Taulukko 5). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta lupapäätöksen mukaista reduktiovaatimusta ei alhaisten CO DM n-arvojen vuoksi tarvinnut tarkastella, mutta COD Mn puhdistui joka tapauksessa hyvin. Muuna aikana ( ) saatiin vain maaliskuun kierroksella näytteet sekä kemikaloinnin ylä- ja alapuolelta, tällöin puhdistustehon tavoiterajat saavutettiin (Taulukko 5). 16

17 Virtaama ja valuma Lakkikeitaan kemikalointiaseman mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Virtaamamittari asennettiin Valumadata hydrologiselta vuodelta 2014 on esitetty kuvassa (Kuva 10). Virtaamanvaihtelussa näkyy pumppauksen vaikutus. Pitkiä alhaisen valuman jaksoja Lakkikeitaalla ei ollut, vaan veden pumppausta on tapahtunut lyhyinä jaksoina, joiden välillä on ollut taukoa. Lakkikeitaan kemikaloinnin alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama jaksolla oli 4,7 l/s ja valuma 21,3 l/s km 2. Keskivalumaa on varsin korkea verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon (12,1 l/s km 2 ), tosin jaksona ei Lakkisuolla ollut koko hydrologinen vuosi. Korkea keskivaluma voi johtua kuntoonpanovaiheeseen liittyvästä kuivatusvaikutuksesta tai siitä, että valuma-alue on väärin, esimerkiksi kohta vedenkäsittelyyn ohjautuu vesiä laajemmalta alueelta. Valumat olivat korkeimmillaan maaliskuun 2014 puolivälissä, jolloin vuorokauden maksimivaluma oli yli 200 l/s km 2. 17

18 18 Taulukko 5 Lakkikeidas KEM1 vedenlaatu ennen ja jälkeen kemikaloinnin sekä puhdistustehot vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,0 0, ,0 0, , ,5 27 0,0 0, , ,4 26 0,0 0, ,0 0, , ,5 83, ,1 4, , ,5 34 9,1 73 6,5 29, ,5 4, ,5 97 8, ,1 23 4,0 83 7,7 35, ,4 4, , ,7 24 4,5 81 5,4 24, ,7 3,8 48 5, ,7 6,6 21 3,7 82 3,2 14, ,9 4, , ,4 2,5 19 5,8 69 4,3 19, ,6 3, , ,3 20 1,7 92 3,1 13, ,9 3,3 12 1, < <2 3,2 7,7 21 1,0 95 2,2 9, ,9 3,4 13 1, ,2 5,4 20 1,1 95 0,30 1, * 3,6 2, <5 <2 2,6 3,8 17, ,7 3,5 9,0 2, ,1 6,0 21 1,8 91 2,8 12, ,5 3,5 32 4,8 85 8, <2 4,9 5,8 22 2,5 89 1,1 5, ,7 3,7 4, ,0 3,9 24 7,1 70 3,8 17, ,7 3,4 6,0 3, , ,0 7,0 29 2,5 91 2,4 11, ,3 3,4 12 4, <2 3, ,6 83 5,7 26, ,5 3,5 4,0 1, ,5 3,6 22 1,5 93 2,0 9, ,5 3,6 14 1, ,5 0, ,1 94 6,3 28, ,1 3,4 9,9 4, , <2 3,5 8,1 20 4,5 78 5,2 23, ,2 3,4 19 1, <5 93 3,9 9,2 22 3,7 83 7,9 36,0 11 Keskiarvo: 6,3 3,6 63 6,1 90 ** 15 7, ** ** 19 <2 7,8 5,7 23 3,5 84 ** Keskiarvo: ** ** ** 9,5 5,5 26 9,1 73 ** : Jos kemiallisesti käsitellyn veden Kok-P < 20ug/l, Kok-N < 500ug/l, kiintoaine < 2,0 mg/l ja CODMn < 30mg/l, jätetään kyseisen parametrin puhdistustehoa koskeva vaatimus huomiotta. Keskiarvo: 6,5 3,5 60 6,0 90 ** ** ** #### Mediaani: 6,5 3,5 14 4, ,0 7, , <2 5,0 5,8 22 3,2 83 Minimi: 5,8 3,3 4,0 1, ,0 7, < <2 1,4 0, ,0 69 Maksimi: 6,9 4, , < , , ,7 40 Talvi 0 kpl 6, Kevät 3 kpl 6,3 4, , ,8 27 5,9 Kesä 12 kpl 6,6 3,5 30 4, ,0 5,7 6,0 22 3,0 Syksy 3 kpl 6,0 3,5 14 2, ,3 23 2,0 3,6 5,9 23 3,1 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 Valmistelu (n=7) 5,9 5,4 16 5,0 70 ** ** ** ,2 1, ,5 ** 17,7 Tuot. kemikalointi (n=2) 6,3 4, ,0 ** ** ** ,2 7, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Kemikalointi aloitettu Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte, hetkellistä virtaamaa ei määritetty.

19 Alue F (n=4) Lakkikeidas (Satamakeidas) kem ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu l/s km Kuva Lakkikeitaan kemikalointiaseman alapuolisen tarkkailuaseman valumat, alueen F ominaiskuormitussoiden keskivalumat ja Lakkikeitaalta otettujen näytteiden ajankohdat hydrologisena vuonna Kuormitus Lakkikeitaan kuormitus on seuraavassa esitetty jatkuvatoimisen virtaamamittauksen aikaiselle tarkkailujaksolle (Taulukko 6). Lakkikeitaan oman tarkkailun pohjalta lasketut kuormitukset on esitetty myös jaksokohtaisesti (Kuva 11). Lakkikeitaan kuormitukset on tätä edeltäneelle jaksolle laskettu alueen E ominaiskuormituslukujen perusteella. Lakkikeitaan kuormitus kohdistuu kokonaisuudessaan Kirkkoluoman kautta Karvianjokeen ts. Karvianjoen vesistöalueelle Honkajoen valuma-alueen Honkaluoman (36.032) osavaluma-alueelle. Lakkikeitaan brutto-ominaiskuormitus tarkkailujakson aikana oli kiintoaineen ja typen osalta suurempi sekä fosforin ja COD Mn :n osalta pienempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 6). Jaksot ovat kuitenkin erimittaiset ja lisäksi Lakkikeitaalla tehtiin vielä toukokuussa kunnostustöitä. Siksi ominaiskuormitukset eivät ole vertailukelpoisia. Lakkikeitaan tuotantoalueen vuosikuormitus vesistöalueittain on esitetty alla (Taulukko 7). Taulukko 6 Lakkikeitaan KEM1 kuormitusluvut jaksolla Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Taulukko 7 Lakkikeitaan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna pvm Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Jaksokuormitus Kokonaiskuormitus 241 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine , Typpi ,62 7,5 5, Fosfori 0,27-0,095 0,45 0,24 0,005 0,066-0,023 1,3-0,46 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Honkaluoman a , , kg O kg kg O2

20 20 Kuva 11 Lakkikeitaan KEM1 kemikaloinnin jälkeisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain

21 3.3.2 Kotkankeidas Kotkankeitaan tuotantoalue sijaitsee Honkajoen kunnassa. Kotkankeitaan turvetuotantoalueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 1977 ja tuotanto vuonna Vuonna 2014 Kotkankeitaalla oli tuotannossa 117,8 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 26,2 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Kotkankeitaan turvetuotantoon (päätös nro 115/2004/4, dnro LSY-2002-Y-382). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 07/0095/1). Kotkankeitaan tuotantoalue sijaitsee Karvianjoen vesistöalueen (36) Leppäluoman valuma-alueella (36.032). Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on ympärivuotinen kosteikko/pintavalutuskenttä. Kotkankeitaalla tehtiin vuonna 2014 täydentävää ja perustarkkailua kosteikon/pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisella pisteellä. Tiheämpää perustarkkailua on suoritettu kesäkuusta 2014 alkaen. Sitä ennen oli suoritettu täydentävää tarkkailua ja otettu näytteet kerran tammi- ja huhtikuussa Jatkuvatoimista virtaamamittausta ei ollut. Kosteikon/pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 173,4 ha. Vuonna 2014 Kotkankeitaalla aloitettiin tuotanto ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 86 kpl. Poikkeustilanteeksi on kirjattu : pintavalutuskentän poistopisteen muutostyön yhteydessä on tilapäisesti laskettu viimeisen lokeron pintaa työ saatu valmiiksi jolloin vesipinta nostettu normaaliksi. Muita poikkeustilanteita ovat rankkasadenäyte ja korjattu pintavalutuskentän vuoto. 21 Kotkankeidas KOS/PVK Vedenlaatu Kotkankeitaan tarkkailupisteet ovat ennen ja jälkeen kosteikon/pintavalutuskentän. Ennen kosteikkoa/pintavalutuskenttää otetusta vedestä mitattiin heinäkuun lopussa yksittäinen korkea kiintoainepitoisuus, mutta purkuveden laatu oli silti normaalia tasoa (Taulukko 10, Kuva 12). Heinä-elokuun vaihteen tienoille ajoittuvat myös vuoden korkeimmat yksittäiset fosforipitoisuudet ja COD Mn -arvot alapuolisella pisteellä. Varsinaisia pitoisuuspiikkejä ei kuitenkaan mitattu minkään parametrin osalta. Kotkankeitaalta lähtevä vesi oli turvesuolle tyypillisen hapanta sekä kiintoaine- ja rautapitoista (ph keskimäärin 6,2; kiintoaine 5,4 mg/l; rauta 2,4 mg/l). Kotkankeitaalta lähtevässä vedessä COD Mn -arvot, typpipitoisuudet ja erityisesti fosforipitoisuudet olivat alle tuotantovaiheen pintavalutuskentällisten ominaiskuormitussoiden keskitason. Kiintoainepitoisuus oli samaa luokkaa kuin ko. ominaiskuormitussoilla. Puhdistusteho Kotkankeitaan kosteikon/pintavalutuskentän keskimääräinen puhdistusteho oli hyvää tasoa kiintoaineen (71 %) ja kokonaisfosforin (48 %) osalta, kokonaistypen puhdistustehon jäädessä hieman matalammalle tasolle 13 % (Taulukko 10). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta reduktiota ei syntynyt vaan COD M n-arvot olivat joka kierroksella korkeammat ala- kuin yläpuolisella tarkkailupisteellä. Verrattuna Vapon tuotantovaiheen pintavalutuskentällisten ominaiskuormitussoiden (28 kpl) puhdistustehoihin, oli Kotkankeitaan kosteikon/pintavalutuskentän puhdistusteho parempi koko-

22 naisfosforin osalta ja samaa luokkaa kiintoaineen osalta sekä huonompi kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Virtaama ja kuormitus Kotkankeitaalla ei ole omaa virtaamamittaria. Kuormituslaskelmissa on käytetty alueen E keskimääräisiä jaksovalumia. Kotkankeitaan kuormitus on seuraavassa (Taulukko 8) esitetty laskettuna omien vedenlaatutulosten ja alueen E jaksovalumien pohjalta jaksolle Tätä edeltävällä jaksolla kuormitus on arvioitu alueen E ominaiskuormituslukujen pohjalta. Bruttoominaiskuormitukset on esitetty myös kuvissa jaksokohtaisesti (Kuva 12) ja vuodenajoittain (Kuva 13). Kotkankeitaan brutto-ominaiskuormitus tarkkailujakson aikana oli kiintoaineen, typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta pienempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin koko hydrologisena vuonna On kuitenkin huomattava, että Kotkankeitaan ominaiskuormitus on laskettu vain osalle vuotta, eikä se vuodenajoittaisesta vaihtelusta johtuen ole suoraan verrattavissa ympärivuotisiin kuormituslukuihin. Marras-joulukuussa 2013 ominaiskuormitukset ovat olleet korkeita tammi-lokakuun 2014 tasoon nähden, mikä nostaa koko hydrologisen vuoden keskiarvoja. Kotkankeitaan tuotantoalueen vuosikuormitus on esitetty alla (Taulukko 9). Taulukko 8 Kotkankeitaan kuormitusluvut jaksolla (304 d). Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Jakson kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,7 9,5 7, Typpi 7,6 4, ,92 2,3 1, Fosfori 0,29 0,16 0,56 0,34 0,035 0,089 0, ,8 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Taulukko 9 Kotkankeitaan vuosikuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna kg O2 Jaksokuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- 304 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Kokonaiskuormitus Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Honkaluoman a , kg O2 22

23 23 Taulukko 10 Kotkankeitaan kosteikon/pintavalutuskentän ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosf.fosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,9 5,9 6,7 3, ,4 15, ,2 6,3 8,0 6, , ,3 9,5-51 6,2 3, ,4 6,4 11 3, < ,5 0, ,8 3, ,5 6,5 6,0 5, , ,2 3, ,3 6,4 11 5, ,6 2, ,3 6, , < ,4 4, ,0 0, ,4 6,4 9,5 7, ,7 2, * 6,2 6, <5 < ,0 2, ,4 6,4 39 5, , ,4 4, ,1 6,2 7,5 6, < ,4 2, ,5 8, ,2 6,1 9,3 4, ,8 2, ,3 6,3 8,0 7, ,7 3, ,2 6,3 8,0 5, ,0 1, ,2 14, ,2 6,2 5,2 3, ,8 14,3 11 Keskiarvo: 6,2 6,3 18 5,4 71 ** 48 ### ** , ** 26 3,4 5,3 2, ** 304 Mediaani: 6,3 6,3 8,0 5, ### < ,0 4,5 2, Minimi: 5,9 5,9 5,2 3, , < ,0 4,0 0, Maksimi: 6,5 6, , ,0 8,4 4, ,2 5,2 10 3,9 58 ** ** ** ** ,8 5,8 6,4 5,7 11 ** ** ** ** ,2 6,1 6,4 4,9 24 ** ** ** ** Vapo LS 2014 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ,4 ** Talvi 1 kpl 5,9 5,9 6,7 3,9 ### ### #DIV/0! #DIV/0! ### ### #### #### ### ### Kevät 1 kpl 6,2 6,3 8,0 6,4 ### ### #DIV/0! #DIV/0! ### ### #### #### ### ### 6,3 10 Kesä 9 kpl 6,3 6,3 25 5,4 48 ### < ,5 5,8 2, Syksy 3 kpl 6,2 6,3 7,1 5,5 ### ### ,0 1, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 20 cm. ) täydentävästä tarkkailusta siirrytty perustarkkailuun kesäkuussa 2014.

24 24 Kuva 12 Kotkankeitaan kosteikon/pintavalutuskentän jälkeisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja brutto-ominaiskuormitukset jaksoittain

25 25 g/ha d Kiintoaine Kotkankeidas, kasvillisuusallas 1 keskiarvo om.kuorm.suot 2014 Talvi Kevät Kesä Syksy g/ha d Kokonaistyppi Kotkankeidas, kasvillisuusallas 1 keskiarvo ominaiskuormitussuot 2014 Talvi Kevät Kesä Syksy g/ha d 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Kokonaisfosfori Kotkankeidas, kasvillisuusallas 1 keskiarvo om.kuorm.suot 2014 Talvi Kevät Kesä Syksy g/ha d COD Mn Kotkankeidas, kasvillisuusallas 1 keskiarvo ominaiskuormitussuot 2014 Talvi Kevät Kesä Syksy Kuva 13 Kotkankeitaan kosteikon/pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman bruttoominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden (n=50) keskiarvot vuonna Huidankeidas Huidankeitaan turvetuotantoalue sijaitsee Honkajoen kunnan alueella noin 8 km Honkajoen keskustasta länteen. Vuonna 2014 Huidankeitaalla oli tuotannossa 137,2 ha. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 12,8 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Huidankeitaan turvetuotantoon (päätös nro 41/2005/4, dnro LSY-2005-Y-382). Huidankeidas sijaitsee vedenjakaja-alueella, joka jakaa kahden päävesistöalueen, Karvianjoen (36) ja Isojoen-Lapfjärdinjoen (37), vedet. Koko turvetuotantoalue sijaitsee kuitenkin Karvianjoen päävesistöalueen puolella Otamonjoen vesistöalueella (nro 36.06). Turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Pieksuluomaan ja edelleen Rynkäjokeen (36.067). Kaikki tuotantokunnossa olevan alan kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä/kosteikolla. Vuonna 2014 Huidankeitaalla tehtiin täydentävää tarkkailua kosteikon/pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 151,0 ha. Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 69. Käyttötarkkailuyhteenvedon mukaan alueella oli poikkeuksellisia rankkasateita ajalla 13.6, , ja Huidankeidas KOS/PVK1 Vedenlaatu Huidankeitaan täydentävän tarkkailun tarkkailupisteet ovat ennen ja jälkeen kosteikon/pintavalutuskentän 1 (Taulukko 11). Purkuveden laatu oli normaalia tasoa, samoin vedenlaatu yläpuolisella pisteellä. Huidankeitaalta lähtevän veden ph oli lähes neutraalia. Purkuvesi oli kiintoaine-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuuksiltaan lähellä tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden koko hydrologisen vuoden 2014 keskitasoa.

26 26 Taulukko 11 Huidankeitaan kosteikon/pintavalutuskentän ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3- N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l O2 mg/l O2 % ,7 6,3 8,8 5, ,0 6,6 9,0 2, ,0 6,7 14 6, , ,5 6,4 15 5, * 6, ,7 6,4 5,7 4, , Keskiarvo: 6,7 6,4 11 5,9 44 ** ** #### 140 ### ** #### ** Mediaani: 6,7 6,4 9,0 5, #NUM! 140 #### #NUM! Minimi: 6,5 6,1 5,7 2, , , Maksimi: 7,0 6, Vapo LS 2014 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,5 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ,4 ** 2013 Ei tarkkailua ,6 6,4 5,3 2,5 53 ** ** ** ** ,7 5,8 14 3,7 74 ** ** ** ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. *) Omavalvontanäyte Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 23 cm Ei näytteitö, koska virtausta ei ollut.

27 Puhdistusteho Huidankeitaan kosteikon/pintavalutuskentän 1 keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 44 %, kokonaistypen osalta 33 % ja kokonaisfosforin osalta 21 % (Taulukko 11). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta reduktiota ei syntynyt vaan CO DM n-arvot olivat näytekierroksella joko samaa tasoa tai huonompia ala- kuin yläpuolisella tarkkailupisteellä. Virtaama ja kuormitus Huidankeitaalla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta. Kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia alueen E ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä alueen E ominaiskuormitussoiden jaksojen keskivalumia. Huidankeitaan kosteikon/pintavalutuskentän 1 purkuveden brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen osalta suuremmat sekä typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta samaa tasoa kuin koko läntisen Suomen kuormitustarkkailun tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin hydrologisena vuonna 2014 (Taulukko 12). Huidankeitaan kuormitus vesistöalueittain on esitetty alla (Taulukko 13). Taulukko 12 Huidankeitaan PVK1 kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine Typpi ,6 6,2 4, Fosfori 0,57 0,35 0,58 0,36 0,085 0,21 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Taulukko 13 Huidankeitaan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Rynkäjoen va kg O2 kg kg O Marjakeidas Marjakeitaan tuotantoalue sijaitsee Honkajoen kunnassa. Marjakeitaan tuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1975 ja tuotanto Vuonna 2014 Marjakeitaalla oli tuotannossa 89,4 ha ja viimeisen viiden vuoen aikana tuotannosta poistuneita alueita 9,1 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Marjakeitaan turvetuotantoon (päätös nro 116/2004/4, dnro LSY-2002-Y-383). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 07/0096/1). Marjakeidas sijaitsee Karvianjoen Honkajoen vesistöalueella (36.03) ja tarkemmin Marjakylän alueella (36.031). Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä koko tuotantoalueelle on ympärivuotinen kosteikko. Marjakeitaalla tehtiin täydentävää tarkkailua kosteikon 1 ylä- ja alapuolella. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 106,1 ha.

28 Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin 2.5. ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 79 kpl. 28 Marjakeidas KOS1 Vedenlaatu Marjakeitaalla on suoritettu aiemmin täydentävää tarkkailua, josta siirryttiin kesäkuussa 2013 perustarkkailuun. Tarkkailupisteet ovat ennen ja jälkeen kosteikon 1:n (Taulukko 15) saatiin näytteitä vain kosteikon yläpuolelta, alapuolisella pisteellä ei ollut virtausta. Purkuveden laatu oli samaa tasoa kuin vuonna 2013 poislukien aiemmasta kohonnut COD Mn -arvo. Marjakeitaalta huhti-lokakuussa 2014 lähtenyt vesi oli happamampaa (ph 4,2) kuin Vapon tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla hydrologisena vuonna 2014 lähtenyt vesi (ph 5,7). Marjakeitaan purkuvesi oli kiintoaine-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuuksiltaan parempilaatuista kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla koko hydrologisena vuonna 2014 keskimäärin. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn - arvo sen sijaan oli Marjakeitaan purkuvedessä korkeampi kuin em. vertailusoilla keskimäärin. Puhdistusteho Marjakeitaan kosteikon 1 keskimääräiset puhdistustehot olivat huhti- ja elo-lokakuun tulosten (yht. 6 näytekierrosta) perusteella kiintoaineen (66 %), kokonaistypen (60 %) ja kokonaisfosforin (51 %) osalta paremmat kuin Vapo Oy:n tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla (50 kpl) keskimäärin koko hydrologisena vuonna 2014 (Taulukko 15). Kemiallista hapenkulutusta (COD Mn ) kosteikko vähensi hieman elo-lokakuun 2014 kierroksilla, muttei huhtikuussa (keskim. puhdistusteho 11 %). Virtaama ja kuormitus Marjakeitaalla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta. Marjakeitaan kosteikon 1 kuormitukset (Taulukko 14) on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia alueen E ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen vedenlaatuun samoilla näytejaksoilla. Näin saaduilla kertoimilla on korjattu alueen E keskimääräistä vedenlaatua koko hydrologisena vuonna Kuormituslaskelmissa on käytetty näitä korjattuja pitoisuuksia ja alueen E ominaiskuormitussoiden jaksojen keskivalumia. Marjakeitaan kosteikon 1 purkuveden brutto-ominaiskuormitukset (laskettuna huhti- ja elo-lokakuun 2014 näytekierrosten perusteella) olivat kiintoaineen ja fosforin osalta pienemmät, typen osalta samaa tasoa ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta suuremmat kuin koko läntisen Suomen kuormitustarkkailun tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin hydrologisena vuonna 2014 (Taulukko 14). Marjakeitaan tuotantoalueen vuosikuormitus vesistöalueittain on esitetty taulukossa (Taulukko 16). Taulukko 14 Marjakeitaan kosteikon 1 kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosi- Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 15 9, ,5 5,5 3, Fosfori 0,35 0,13 0,56 0,34 0,034 0,13 0, ,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn

29 29 Taulukko 15 Marjakeitaan kosteikon 1 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % ,6 4,5 4,0 1, , , ,8 2, < , ,8 2, ,8 4, ,9 4, < , ,9 4, , ,2 4,2 6,0 3, < ,65 0, , ,3 4,2 11 1, ,3 4,2 8,0 2, ,5 4,2 4,3 4, <5 < ,6 0, ,4 4,2 8,5 1, ,5 Keskiarvo: 4,5 4,2 6,2 2,4 66 ** ** < ** ,2 0, ** Mediaani: 4,6 4,2 4,7 2, <5 < ,2 0, Minimi: 4,2 4,2 2,3 1, <5 < ,65 0, ,2 Maksimi: 4,9 4,5 14 4, < ,6 0, ,5 4,6 11 3,1 9,0 ** ** ** ** Vapo Oy LS 2014 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ,4 ** Talvi kpl ### ### ### ### #### #### #DIV/0! #DIV/0! #### #### ### ### #DIV/0! #DIV/0! ### ### #DIV/0! #DIV/0! Kevät 1 kpl 4,6 4,5 4,0 1, #DIV/0! #DIV/0! #### #### #DIV/0! #DIV/0! ### ### Kesä 2 kpl 4,5 4,2 6,2 2, < ,0 0, Syksy 3 kpl 4,4 4,2 6,9 3, <5 < ,6 0, *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut Ei ap näytteitä, koska virtausta ei ollut.

30 Taulukko 16 Marjakeitaan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Marjakylän a , Keskimääräinen vedenlaatu (kiintoaine 3,7 mg/l, kok.fosfori 49 mg/l, kok.typpi 818 mg/l ja COD Mn 15 mg O 2 /l) ja typpipitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat lähellä edellisen kahden vuoden keskitasoa (Taulukko 17). Verrattuna tuotantovaiheen pintavalutuskentällisten ominaiskuormitussoiden keskitasoon vuonna 2014, oli Satamakeidas PVK1:n purkuvesi laadultaan viidenneksen parempaa kokonaisfosforin osalta, kolkg O2 kg kg O Satamakeidas Satamakeitaan turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1974 ja tuotanto Satamakeitaalla oli vuonna 2014 tuotannossa 569,6 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 140,4 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Satamakeitaan turvetuotantoon (päätös nro 117/2004/4, dnro LSY-2002-Y-384). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 07/0097/1). Aiemmin levossa ollut ja Satamakeitaan alla raportoitu alue, Lakkikeidas, on raportoitu vuonna 2014 omana kokonaisuutenaan kohdassa Satamakeitaan tuotantoalue sijaitsee Karvianjoen vesistöalueella (36). 480,5 ha:n tuotantoalalta ja 86,2 ha alle 5 v. sitten poistuneelta alalta kuivatusvedet johdetaan Pukaran Pikkujoen valuma-alueelle (36.037). Nämä vedet käsitellään kasvillisuusaltaan (KOS1), pintavalutuskentän (PVK2) tai kasvillisuusaltaan/pintavalutuskentän (PVK1) avulla. Pukanluoman valuma-alueelle (36.025) johdetaan kuivatusvedet 42,6 ha:n tuotannossa ja 16,2 alle 5 vuotta sitten tuotannosta poistuneelta alalta, joiden vedet käsitellään kosteikolla (KOS2). Honkaluoman alueella (36.032) sijaitsee 46,5 ha tuotantoalaa, 20 ha levossa olevaa sekä 36 ha alle 5 vuotta sitten poistunutta alaa, joiden purkuvedet käsitellään kosteikolla (KOS3). Satamakeitaalla oli vuonna 2014 ympärivuotista tarkkailua kasvillisuusaltaan/pintavalutuskentän (PVK1) ylä- ja alapuolella sekä täydentävää tarkkailua kaikilla muilla purkureiteillä. Vuonna 2014 Satamakeitaalla oli tuotantoa ajalla yhteensä 238 tuotantopäivää. Käyttötarkkailuyhteenvedossa mainitaan rankkasade (20 mm) ja (30,2 mm), sekä kova ukkosrintama oli erittäin voimakas tuuli ja tuuli tauko ja 20.9 on merkitty Vanhan auman palo on ollut tulipalo naapurityömaalla. Satamakeidas PVK1 Vedenlaatu Satamakeitaan pintavalutuskentän 1 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu vuonna 2014 on esitetty taulukoissa (perus- ja laajan analyysivalikoima (Taulukko 17), lisäanalyysit Taulukko 18). Alapuolinen vedenlaatu on lisäksi esitetty kuvassa (Kuva 17). Yläpuoliselta pisteeltä mitattiin korkeahkoja kokonaisfosforipitoisuuksia heinä-elokuussa, myös purkuveden korkeimmat pitoisuudet mitattiin tällöin. Muilta osin pisteiden vedenlaaduissa ei ollut normaalia suurempaa vaihtelua.

31 manneksen parempaa kiintoaineen osalta, puolet parempaa kokonaistypen osalta. Satamakeitaan kuivatusvedessä COD Mn -arvo oli pienempi kuin luonnontilaisen suon vertailuarvo (32 mg O 2 /l) ja Satamakeitaan pintavalutuskentän alapuolelta on otettu rankkasateiden aikana omavalvontanäytteitä. Hetkelliset valumat olivat kuitenkin alle vuoden keskivaluman ( ,4 l/s km 2 ja ,2 l/s km 2 ) eikä purkuveden laadussa ollut eroa muihin kierroksiin verrattuna. Puhdistusteho Kiintoaineen osalta Satamakeitaan pintavalutuskentän 1 keskimääräinen puhdistusteho (27 %) oli huonompi kuin Vapon tuotantovaiheen pintavalutuskentällisillä ominaiskuormitussoilla (n=28) keskimäärin (74 %), samoin kokonaistypen (Satamakeidas pvk 1 10 %, pvk ominaiskuormitussuot 24 %). Kokonaisfosforin osalta puhdistustehot olivat melko samaa luokkaa (Satamakeidas pvk 1 34 %; pvk ominaiskuormitussuot 39 %). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta puhdistumista ei tapahtunut huhtikuun jälkeen; keskimäärin puhdistusteho oli -16 %. Myöskään Vapon tuotantovaiheen pintavalutuskentällisillä ominaiskuormitussoilla pintavalutus ei ollut vuonna 2014 poistanut COD MN -kuormitusta (keskimääräinen puhdistusteho -6,4 %). Satamakeitaan pintavalutuskentän 1 keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 27 %, kokonaistypen osalta 10 % ja kokonaisfosforin osalta 34 % (Taulukko 17). 31

32 32 Taulukko 17 Satamakeitaan pintavalutuskentän 1 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l mg/l % mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,4 6,4 5,9 4, , ,5 44, ,7 6,5 4,1 2, , ,5 20, ,9 6,6 2,0 < , ,7 1,8-5,9 8, ,9 23, ,6 6,4 6,7 4, , ,4 62, ,8 6,6 2,3 3, ,0 12, ,1 6,7 2,2 4, , , ,8 1,9-5,6 5,2 7, ,5 17, ,9 6,5 4,0 4,3-7, , ,3 15,6 8, ,3 6,9 6,0 5, , ,6 1,2 25 6,2 8, ,3 6, ,2 6,9 6,8 4, ,2 8,4 8,7 10,3 5, ,5 6,3 3,9 3, , ,5 0, , ,4 3, ,6 6,1 4,2 4,0 4, , ,3 3, ,5 7,1 9,2 4, ,9 3, ,3 7,1 14 2, , < ,0 88 3,4 0, ,3 2, ,5 7,2 7,6 3, , ,6 1, * 7,1 2, ,0 <5 32 5,0 12 5,9 3, ,2 7,1 5,3 1, , ,4 2, ,2 7,0 2,6 2, < , ,3 4, ,4 1, ,1 7,2 5,7 3, ,3 1, * 7,0 4, <5 48 8, ,4 8, ,2 6,8 3,7 7, ,3 7, ,1 7,0 4,8 4, ,9 1, ,7 22,9 12, ,1 6,8 5,3 2, , ,1 5, ,2 7,0 4,9 2, , ,7 12, ,9 6,5 <1 7, ,0 72 1,8 1, ,0 14, ,9 6,9 6,9 3, , ,4 14,4 11 Keskiarvo: 7,0 6,7 5,2 3,7 27 ** ### ### ** ** ** ** 2,1 1,6 23 ** ** 27,5 14,5 365 Mediaani: 7,1 6,9 4,9 3,6 34 ### ### , ,8 1, Minimi: 6,4 6,1 <1 < ,0 0, , ,5 0, ,2 7,2-100 Maksimi: 7,6 7, ,4 4, ,0 6,7 8,3 4,6 44 ** ** ** ** 2,3 1,7 27 ** ** ,9 6,6 12 4,9 64 ** ** ** ** 2,3 1,8 19 ** ** ,0 6,4 10 7,0 46 ** ** ** ** 2,3 1,6 33 ** ** Talvi 1 kpl 7,1 6,7 2,2 4,3-95 ### ### , , ,8 1,9-5,6 5,2 7,2-38 Kevät 3 kpl 6,9 6,7 5,6 4,7 16 ### ### , ,6 1,2 25 9,1 9,8-7,7 Kesä 13 kpl 7,3 6,7 6,0 3,5 42 ### ### , ,6 75 2,5 1, Syksy 8 kpl 6,7 6,6 4,2 3,6 14 ### ### ,8 1, ,5 Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ** ** 5,0 2,6 47 ** ,5 ** 12,1 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ** ** 5,7 2,4 57 ** ,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 10 cm. Sademäärä 20 mm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 14,7 cm. Sademäärä 30,2 mm.

33 Taulukko 18 Satamakeitaan pintavalutuskentän 1 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu, tarkkailuohjelman perus- tai laajaan analyysivalikoimaan kuulumattomat analyysit. 33 Pvm SS (0,4 µm) Sameus ähkönjoh TOC DOC yp ap yp ap yp ap yp ap µg/l µg/l FTU FTU ms/m mg/l mg/l mg/l ,5 6,1 5,5 5, ,0 4,4 6,9 7, ,0 3,0 9,5 9, ,0 2, ,3 2,2 9, ,3 1, ,6 2, ,7 1, ,9 2, ,6 1, , , ,0 2, ,8 2,8 8,9 8, , ,0 4, Virtaama ja valuma Satamakeitaan pintavalutuskentän 1:n mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Virtaamajaksot saatiin koko tarkkailuvuoden ajalta. Satamakeidas on yksi alueen E ominaiskuormitussoista (n=6). Valumadata hydrologiselta vuodelta 2014 on esitetty kuvassa (Kuva 14). Satamakeitaan pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 27,5 l/s (v ,7 l/s) ja valuma 14,5 l/s km 2 (v ,8 l/s km 2 ). Vuoden valuma vaihteli välillä 1,0 97 l/s km 2. Valumat olivat korkeimmillaan marraskuun alusta tammikuun puoliväliin. Myös helmi-maaliskuussa oli kolme valumapiikkiä. Satamakeitaalla ei ollut valumapiikkejä maaliskuun puolivälistä heinä-elokuun vaihteeseen ja Satamakeitaan pintavalutuskentän alapuolelta on otettu rankkasateiden aikana omavalvontanäytteitä. Molemmilla kerroilla takana oli ollut jaksovalumien perusteella pitkä kuiva jakso ja näytteenottopäivien keskivalumat ( ,9 l/s km 2 ja ,9 l/s km 2 ) olivat alle vuoden keskivaluman. Kesäkuussa ko. sateet eivät aiheuttaneet virtaamapiikkiä, jälkimmäisellä kerralla virtaamapiikki nousi huippuunsa vasta

34 l/s km Kuva Alue E (n=6) Satamakeidas pvk ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Satamakeitaan pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja otettujen näytteiden ajankohdat hydrologisena vuonna Kuormitus pvm Satamakeitaan pintavalutuskentän 1 kuormitukset Pukaran Pikkujoen valuma-alueelle (36.037) on laskettu pintavalutuskentän 1 alapuolisen pisteen pitoisuuksien ja samalta pisteeltä mitattujen virtaamien perusteella. Satamakeitaan pvk 1:n kuormitukset on esitetty taulukossa (Taulukko 19) ja jaksokohtaisesti kuvassa (Kuva 15). Satamakeitaan brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen, typen ja erityisesti kemiallisen hapenkulutuksen osalta tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempiä. Sen sijaan fosforin bruttoominaiskuormitus oli suurempi Satamakeidas pvk 1:llä. Satamakeitaan osalta suurimmat kuormitusjaksot ajoittuivat pääosin marraskuun 2013 ja helmikuun 2014 väliselle ajalle, jolloin virtaamat olivat suurimmillaan. Pitkäaikaistarkastelussa Satamakeidas pvk 1:n brutto-ominaiskuormitukset olivat vuonna 2014 sekä kiintoaineen, kokonaistypen ja fosforin sekä COD Mn :n osalta lähellä vuosien ja 2013 tasoa (Kuva 16). Vuoden 2012 korkeat ominaiskuormitukset selittyvät pääosin vuoden korkeilla valumilla. Taulukko 19 Satamakeitaan ympärivuotisen tarkkailuaseman (PVK1 ap) kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien brutto-ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 14,5 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 13 6, ,1 4,7 2, Fosfori 0,56 0,31 0,45 0,24 0,093 0,20 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

35 35 Kuva 15 Satamakeitaan pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailuaseman brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden (n=50) keskiarvot vuonna g/ha d Kiintoaine g/ha d Typpi g/ha d 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Fosfori g/ha d CODMn Kuva 16 Satamakeitaan brutto-ominaiskuormitusten (g/ha/d ja g O 2 /ha/d) vuosien välinen vaihtelu vuosina Vertailuna (vaakaviivat) ominaiskuormitussoiden keskiarvot vuosilta

36 36 Kuva 17 Satamakeitaan pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja brutto-ominaiskuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

37 Satamakeidas KOS1 37 Vedenlaatu Otettujen näytteiden perusteella Satamakeitaan kosteikolta 1 purkautuvan veden laatu oli parempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 20). Typpeä vedessä oli noin 40 % vähemmän kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo oli noin 60 % keskiarvoa pienempi. Kosteikolta 1 lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet olivat hieman suuremmat kuin Satamakeitaan ympärivuotisella tarkkailupisteellä (Satamakeidas pvk ap). Puhdistusteho Satamakeitaan kosteikon 1 puhdistustehot on esitetty taulukossa (Taulukko 20). Otettujen neljän näytteen keskimääräinen puhdistusteho oli kokonaistypen osalta 21 % ja kokonaisfosforin osalta 45 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo ja kiintoaineen pitoisuus oli alapuolisella tarkkailupisteellä suurempi, joten puhdistumista ei sen osalta tapahtunut. Taulukko 20 Satamakeitaan kosteikon 1 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % ,6 6,9 1,5 2, ,9 6,6 8,8 4, ,6-1, ,0 7,4 2,8 8, ,9 7,1 6,8 8, Keskiarvo: 6,8 6,9 5,0 6,1-22 ** ** ** ** Mediaani: 6,9 7,0 4,8 6, Minimi: 6,6 6,6 1,5 2, Maksimi: 7,0 7,4 8,8 8, ,5 6,5 6,9 4,9 24 ** ** ** ** ,6 6,6 7,5 8,0-11 ** ** ** ** ,9 7,0 7,9 6,2 22 ** ** ** ** Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,5 ** Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19 8,3 58 ** ** ** ,4 ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa huomioitu näytteenottokerrat, jolloin saatu sekä yp että ap näytteet Virtaama ja kuormitus Satamakeitaan kosteikon 1 tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta, vaan näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkellinen virtaama. Satamakeitaan kosteikon 1 tarkkailupisteen kuormitukset on laskettu vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia Satamakeitaan ympärivuotisen tarkkailupisteen vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden E keskivalumia. Satamakeitaan kosteikolta 1 Pukaran Pikkujoen valuma-alueelle (36.037) purkautuvan veden brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen ja fosforin osalta isommat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 21). Typen kuormitus oli samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoilla. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta netto-ominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma.

38 Taulukko 21 Satamakeitaan kosteikon 1 kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien brutto-ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 38 Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine Typpi 15 9, ,4 5,6 3, Fosfori 0,60 0,35 0,45 0,24 0,21 0,22 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Satamakeidas KOS2 Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 2014 Satamakeitaan kosteikon 2 purkautuvan veden fosforipitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden vuosikeskiarvoa korkeammat (Taulukko 22). Muutoin pitoisuudet olivat pienemmät verrattuna keskiarvoon. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo oli pienempi kuin luonnontilaisen suon vertailuarvo (32 mg/l O 2 ). Puhdistusteho Satamakeitaan kosteikon 2 puhdistustehot on esitetty taulukossa (Taulukko 22). Otettujen viiden näytteen keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 58 %, kokonaistypen osalta 28 % ja kokonaisfosforin osalta 49 % ja kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvon osalta 7 %. Virtaama ja kuormitus Satamakeitaan kosteikon 2 Pukanluoman valuma-alueelle (36.025) purkautuvan veden brutto-ominaiskuormitus oli fosforin osalta suurempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 23). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli noin neljäsosa keskiarvosta ja typen osalta samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoiden keskiarvo. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta netto-ominaiskuormitus jäi pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma. Taulukko 22 Satamakeitaan kosteikon 2 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi hehk. häviö Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O 2 mg/l O2 % ,6 6,8 4,3 2, , , , ,9 7, ,0 6,4 8, ,1 7,8 7,5 1, ,0 7,5 13 2, ,0 7,3 4,0 1, , ,0 6, Keskiarvo: 6,9 7,2 7,9 3,4 58 ** ** ** ,7 ** Mediaani: 7,0 7,3 7,2 2, ,1 Minimi: 6,6 6,8 4,0 1, , ,7 7,0 6,4 0 Maksimi: 7,1 7, ,0 7,2 7, ** ** ** ** ,6 6,8 7,4 6,7 10 ** ** ** ** ,9 5,5 12 6,6 52 ** ** ** ** Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,5 ** Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19 8,3 58 ** ** ** ,4 ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet.

39 Taulukko 23 Satamakeitaan kosteikon 2 kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien brutto-ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 39 Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus 2014 kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,1 19, Typpi ,97 6,0 3, Fosfori 0,63 0,38 0,45 0,24 0,04 0,23 0, ,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn , Satamakeidas KOS3 Vedenlaatu Otettujen näytteiden perusteella Satamakeitaan kosteikon 3 purkautuvan veden laatu oli kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta parempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 24). Kiintoainetta vedessä oli enemmän kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kokonaisfosforin määrä oli keskimäärin samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoilla. Puhdistusteho Satamakeitaan kosteikon 3 puhdistustehot on esitetty taulukossa (Taulukko 24). Otettujen näytteiden perusteella puhdistusteho oli huono kosteikolla 3. Vain kokonaisfosforin osalta tapahtui puhdistusta (7 %). Muuten kosteikolla ei tapahtunut puhdistumista. Virtaama ja kuormitus Satamakeitaan kosteikolta 3 Honkaluoman alueelle (36.032) purkautuvan veden bruttoominaiskuormitukset olivat suuremmat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 25). Kiintoaineen kuormitus oli kolminkertainen ominaiskuormitussoihin verrattuna. Taulukko 24 Satamakeitaan kosteikon 3 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna vko Pvm Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O 2 mg/l O 2 % ,8 5, ,0 6,0 6,5 7, , , ,3 6,4 6,7 9, , ,4 6,2 5,1 3, , ,5 6,2 4,8 5,0-4, , ,2 9, ,0 6,2 5, , ,1 7,2 16 2, Keskiarvo: 6,1 6, ** 15 9, ** ,8 ** ** Mediaani: 6,2 6,2 6,6 7,5-4,2 15 9, , , Minimi: 5,8 5,7 4,8 2, , Maksimi: 6,5 7, , ,5 6, ** ** ** ** ,6 6,5 8 8,0-11 ** ** ** ** , ,2 22 ** ** ** ** Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi hehk. häviö Kokonaisfosfori 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,5 ** 5,9 5,7 19 8,3 58 ** ** ** ,4 ** **) Keskimäär. reduktion laskennassa huomioitu näytteenottokerrat, jolloin saatu sekä yp että ap näytteet Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. CODMn

40 Taulukko 25 Satamakeitaan kosteikon 3 kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien brutto-ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 40 Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine Typpi ,6 7,0 4, Fosfori 0,64 0,39 0,45 0,24 0,054 0,23 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Satamakeidas PVK2 Vedenlaatu Vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella Satamakeitaan pintavalutuskentän 2 tarkkailupisteen kokonaistyppipitoisuus ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienempiä. Kiintoainepitoisuudet olivat samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat selvästi suuremmat kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 26). Taulukko 26 Satamakeitaan pintavalutuskentän 2 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna vko Pvm Virtaama ja kuormitus Satamakeitaan pintavalutuskentän 2 alapuolella ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta. Kuormitus on laskettu vertaamalla tarkkailupisteen pitoisuuksia alueen E keskimääräiseen vedenlaatuun ja käyttämällä alueen E ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Satamakeitaan pintavalutuskentän 2 brutto-ominaiskuormitukset olivat suuremmat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 27). Vain kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kuormitus oli pienempää kuin ominaiskuormitussoilla ja netto-ominaiskuormitus jäi pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma. Taulukko 27 Satamakeitaan pintavalutuskentän 2 kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien brutto-ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O 2 mg/l O 2 % ,4 6,8 18 3, , ,3 6,9 6,0 1, ,4 7,1 3, ,5 5, ,2 4, ,0 6, Keskiarvo: 7,3 6,9 18 8,7 51 ** ** ** ,6 ** Mediaani: 7,4 6,9 5,5 6, ,5 Minimi: 7,0 6,8 3,3 1, Maksimi: 7,5 7, Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi hehk. häviö Kokonaisfosfori CODMn 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,5 ** 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ,4 ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine Typpi ,83 6,5 4, Fosfori 1,7 1,4 0,45 0,24 0,077 0,61 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn

41 Satamakeitaan vuosikuormitus Satamakeitaan kokonaisvuosikuormitus muodostuu Pukaran Pikkujoen valuma-alueelle (PVK1, PVK2 ja KOS1), Honkaluoman alueelle (KOS3) ja Pukanluoman valumaalueelle (KOS2) kohdistuvasta yhteenlasketusta kuormituksesta. Satamakeitaan kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty alla (Taulukko 28). Taulukko 28 Satamakeitaan tuotantoalueen kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pukanluoman va , Honkaluoman a Pukaran Pikkujoen va Yhteensä kg O2 kg kg O Huittinen Nanhiansuo Nanhiansuon ja Vittassuon tuotantoalueella kuntoonpanotyöt aloitettiin vuonna Suot tulivat osin tuotantokuntoon kesällä 2006 ja kokonaisuudessaan keväällä Nanhiansuolla oli vuonna 2014 tuotannossa 123,1 ha. Nanhiansuolla ja Vittassuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (päätös 16/2004/4, dnro LSY-2002-Y-207, myönnetty ). Nanhiansuon ja Vittassuon tarkkailuasemat sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueella Sammaljoen alaosan alueella (35.181). Koko tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. Nanhiansuolla suoritetaan ympärivuotista tarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla mittapisteillä. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 88,3 ha. Nanhiansuo PVK Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella Nanhiansuolta purkautuvassa vedessä oli noin 3,2 kertaa enemmän kokonaisfosforia ja 1,8 kertaa suurempi kemiallinen hapenkulutus kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 2014 (Taulukko 29). Myös kokonaistypen ja kiintoaineen keskimääräinen pitoisuus oli pysyvien asemien keskiarvoa suurempi. Edellisten vuosien tapaan Nanhiansuon kuivatusvedet olivat happamia, ph keskimäärin 5,0. Edellisiin vuosiin verrattuna kiintoaineen ja kokonaisfosforin määrä on lisääntynyt. Tuottajan ottamia ylimääräisiä omavalvontanäytteitä otettiin alapuoliselta tarkkailupisteeltä Tämän ylivirtaamatilanteissa otetun näytteen osalta kiintoainepitoisuus ja kokonaisfosforipitoisuus olivat hieman korkeampi kuin Nanhiansuolla keskimäärin. Puhdistusteho Nanhiansuon pintavalutuskentän pitoisuuserojen pohjalta lasketut puhdistustehot on esitetty taulukossa (Taulukko 29). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskenttä poisti kiintoaineesta 77 %, typestä 41 % ja fosforista 68 %. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo pieneni keskimäärin 17 % pintavalutuskentällä.

42 42 Taulukko 29 Nanhiansuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l mg/l % mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,2 4, ,3 18, ,6 4,8 27 4, ,9 5, ,9 5,0 48 5, <5 < , ,0 21, ,7 4,9 41 6, ,8 28, ,5 4,9 14 4, ,1 0, ,0 0,0 6 # ,9 5, ,5 11,9 59 # ,1 5,2 46 8, < , ,5 2, ,6 5, ,4 2, ,1 5,1 97 5, < < , ,5 0, ,1 5,1 55 3, ,1 1, ,0 5,0 56 3, ,3 0, ,1 5,0 67 7, < <5 < , ,2 0,2 9 # * 5, < ,8 3,1 5 # ,9 5,1 52 4, ,1 2, ,8 5,1 58 2, ,5 0, ,0 5, <5 < , ,5 0, ,9 5, ,6 4, ,7 5,1 30 8, ,9 4, ,6 5,0 12 1, <5 < ,0 4, ,8 0, ,6 5,1 22 5, ,5 0, ,8 5,1 18 5, ,3 1, ,8 5,1 23 4, <5 < ,9 3, ,8 2, ,8 5,1 12 3, ,7 3,0 12 Keskiarvo: 5,8 5,0 39 9,4 77 ** ** ** 5, ** ,4 64 ** ** 6,1 7,0 365 Mediaani: 5,9 5,1 42 5, ,0 3, ,7 1,9 Minimi: 5,2 4,7 10 1, ,7 2, ,0 0,0 Maksimi: 6,6 5, ,0 10, ,4 120, ,4 5,0 39 6,6 83 ** ** ** ** ,7 3,8 56 ** ** 5,1 5, ,4 4,8 43 5,2 88 ** ** ** ** ,4 3,4 54 ** ** 13,9 16, ,4 4,7 46 5,6 87 ** ** ** 5,0 5, ** ,0 3,0 58 ** ** 5,4 6,3 365 Talvi 1 kpl 5,5 4,9 14 4, ,1 0,1 25 Kevät 3 kpl 6,1 5, ,7 3, ,9 10,1 74 Kesä 12 kpl 5,9 5, ,0 5, ,6 1,8 152 Syksy 7 kpl 5,6 4,9 30 6, ,0 3, ,9 13,5 114 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 18,8 7,0 65 ** ** ** ** ** 5,0 2,6 47 ** ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 19,9 5,6 74 ** ** ** ** ** 5,7 2,4 57 ** ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut V-pato vuotaa. Vesi kulkee sauman kautta, ei v-aukosta. Näyte otettu mittakaivosta johtavan putken suulta Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Hetkellistä virtaamaa ei määritetty.

43 Virtaama ja valunta Nanhiansuolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Nanhiansuon valumadata on korvattu Lamminsuon valumadatalla. Nanhiansuon tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli vuonna ,1 l/s ja keskivaluma 7,0 l/s km 2 (vuonna ,1 l/s ja keskivaluma 5,8 l/s km 2 ). Kevään tulvahuiput alkoivat jo helmikuussa ja jatkuivat maaliskuun puoliväliin (Kuva 18). Myös joulu-tammikuussa oli suuria valumahuippuja. Nanhiansuon valumahuiput olivat suuremmat kuin lähimpien tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden alueen B keskivalumat. Sen sijaan matalan valuman aikaan valuma oli pienempää kuin ominaiskuormitussoilla. 43 Kuva 18 Nanhiansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja näytteenoton yhteydessä mitatut hetkelliset valumat vuonna Kuormitus Nanhiansuon pintavalutuskentän alapuolisen ympärivuotisen tarkkailuaseman bruttoominaiskuormitukset olivat hydrologisena vuonna 2014 pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 30). Vain fosforin kuormitus oli suurempaa kuin ominaiskuormitussoilla. Kiintoainekuormitus oli noin 87 % ja typpikuormitus 58 % ominaiskuormitussoiden keskiarvosta. Suurin osa kuormituksesta muodostui keväällä ja syksyllä, kun valumat olivat suuria (Kuva 20). Myös elokuun alussa oli valumapiikki, mikä nosti kuormituksia. Nanhiansuon kuormitukset olivat isommat kuin vuonna Pitkäaikaistarkastelussa vain kokonaistypen kuormitus oli samaa tasoa edellisvuoden kanssa (Kuva 21). Taulukko 30 Nanhiansuon pintavalutuskentän kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien brutto-ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 7,0 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 9,3 6, ,68 3,4 2, Fosfori 0,73 0,61 0,45 0,24 0,053 0,27 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

44 44 Kuva 19 Nanhiansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja brutto-ominaiskuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

45 45 Kuva 20 Nanhiansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot vuonna Kuva 21 Nanhiansuon brutto-ominaiskuormitusten (g/ha/d ja g O 2 /ha/d) vuosien välinen vaihtelu vuosina Vertailuna (vaakaviivat) ominaiskuormitussoiden keskiarvot vuosilta Nanhiansuo PVK1 Vedenlaatu Nanhiansuon pintavalutuskentän 1 alapuolella oli omaa tarkkailua huhtikuusta syyskuuhun Otettujen näytteiden perusteella Nanhiansuon pintavalutuskentältä 1 purkautuvassa vedessä oli noin 5 kertaa enemmän kokonaisfosforia ja 2 kertaa suurempi kemiallinen hapenkulutus kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 2014 (Taulukko 31). Myös kokonaistypen ja kiintoaineen keskimääräinen pitoisuus oli pysyvien asemien keskiarvoa suurempi. Tuottajan ottamia ylimääräisiä omavalvontanäytteitä otettiin alapuoliselta tarkkailupisteeltä 13.6 ja 8.8. Näiden näytteiden vedenlaatu ei poikennut selvästi keskiarvoisista tuloksista. Puhdistusteho Nanhiansuon pintavalutuskentän 1 puhdistusteho oli 86 % kiintoaineen osalta, 44 % kokonaistypen osalta, 67 % kokonaisfosforin osalta ja 18 % kemiallisen hapenkulutuksen osalta (Taulukko 31).

46 46 Taulukko 31 Nanhiansuon pintavalutuskentän 1 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,3 5, , ,1 1, ,9 5,4 62 6, ,30 0, * 5,3 8, < ,3 2, ,7 5, ,1 0,77 1, ,0 5, ,7 3, * 5,1 2, < ,4 2, ,9 5, ,5 2, ,8 4,8 33 6, ,2 2,1 39 Keskiarvo: 5,9 5, ** ** 63 < ** ** 214 Mediaani: 5,9 5,4 52 7, < Minimi: 5,7 4,8 25 2, < Maksimi: 6,3 5, < Kesä 7 kpl 5,9 5, < Syksy 1 kpl 5,8 4,8 33 6, Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 57 % % % % 6,1 5,6 20 5,6 67 % % % % *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 12 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Näyte otettu purkuputkesta (padotusta).

47 Virtaama ja kuormitus Nanhiansuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen ominaiskuormitus on laskettu pisteen omilla tarkkailutiedoilla 214 päivän osalta ja lopulta osin Nanhiansuon ympärivuotisen tarkkailupisteen tiedoilla. PVK1:n pisteen brutto-ominaiskuormitukset olivat hydrologisena vuonna 2014 pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 32). Luvut eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia pintavalutuskentän 1 lyhyemmän tarkkailujakson vuoksi. Taulukko 32 Nanhiansuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusluvut jaksolla Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 214 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,66 4,7 4, Typpi 1,8 1, ,093 0,67 0, Fosfori 0,24 0,22 0,45 0,24 0,012 0,088 0,081 4,4 4,1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Nanhiansuon vuosikuormitus Nanhiansuon kokonaisvuosikuormitus muodostuu tarkkailupisteiden PVK ja PVK1 yhteenlasketusta kuormituksesta. Nanhiansuon kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty alla (Taulukko 33). Taulukko 33 Nanhiansuon yhteenlaskettu kuormitus vesistöalueelle hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Sammaljoen alaosan a kg O2 kg kg O Vittassuo Vittassuo kuuluu samaan tuotantoalueeseen kuin Nanhiansuo. Vittassuolla oli vuonna 2014 tuotannossa 55,6 ha. Nanhiansuolla ja Vittassuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä yhteinen ympäristölupa (päätös 16/2004/4, dnro LSY-2002-Y-207, myönnetty ). Nanhiansuon ja Vittassuon tarkkailuasemat sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueella Sammaljoen alaosan alueella (35.181). Kaikki Vittassuolta tulevat vedet käsitellään pintavalutuskentällä. Vittassuolla tehtiin täydentävää kuormitustarkkailua hydrologisena vuonna 2014 pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 62,8 ha. Vittassuo PVK1 Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 2014 Vittassuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen ravinnepitoisuudet olivat isommat kuin tuotantovaihteen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 36). Myös kemiallisen hapenkulutuksen arvo oli suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kiintoaineen pitoisuus oli kuitenkin pienempi kuin ominaiskuormitussoilla. Purkautuva vesi oli hapanta (ph ka. 4,9).

48 Puhdistusteho Hydrologisena vuonna 2014 Vittassuon puhdistusteho oli parempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 36). Kiintoaineen osalta puhdistusteho oli 74 %, kokonaistypen osalta 28 %, kokonaisfosforin osalta 44 % ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta 11 %. Virtaama ja kuormitus Vittassuon pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Pintavalutuskentän tarkkailupisteen kuormitukset on laskettu käyttämällä laskennassa Vittassuon tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja alueen B ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Hydrologisena vuonna 2014 Vittassuon kuormitus oli kiintoaineen ja typen osalta pienempää kuin ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (Taulukko 34). Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli suurempaa kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Vittassuon tuotantoalueen vuosikuormitus vesistöalueittain on esitetty alla (Taulukko 35). Taulukko 34 Vittassuon pintavalutuskentänkuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien brutto-ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,77 5,1 3, Fosfori 0,58 0,44 0,45 0,24 0,032 0,21 0, ,9 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Taulukko 35 Vittassuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vunna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Sammaljoen alaosan a , kg O2 kg kg O2 48

49 49 Taulukko 36 Vittassuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori hehk. häviö Fosfaattifosfori Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % * 4,6 4,5 4,4 3, , ,3 0, , ,3 5,0 57 7, ,4 5,1 23 4,4 81 7, , * 5,1 5, < ,2 23 7, ,8 5, * 5,0 6, < ,3 4,9 18 5, ,4 4,8 14 1, Keskiarvo: 5,1 4,9 22 5,8 74 ** 8, ** < ** ** 1,3 0, ** Mediaani: 5,3 5,0 18 5,2 77 7, < ,3 0, Minimi: 4,6 4,5 4,4 1,1 11 7, < , ,3 0, ,1 Maksimi: 5,8 5, < ,3 0, Ei tarkkailua ,8 4,6 15 4,0 78 ** ** ** 1, ** ,5 4,3 3, ** ** ** ** Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ** 5,0 2, ,5 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ** 5,7 2, ,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Omavalvontanäytteitä. Hetkellistä virtausta ei määritetty Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 7 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 2 cm. Rauta CODMn

50 3.4.3 Hakasuo Vuonna 2012 Hakasuolla aloitettiin kuntoonpanotyöt, jotka jatkuivat vuosina Vuonna 2014 Hakasuolla oli kuntoonpanossa 53,0 ha. Hakasuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 113/2009/4 dnro LSY-2009-Y-136 myönnetty ). Hakasuon kuivatusvedet johdetaan Kokemäenjoen vesistöalueella Sammunjoen valumaalueelle ja tarkemmin Sammaljoen alaosalle (35.181). Koko valmistelussa olevan alan kuivatusvedet käsitellään kosteikolla. Hakasuo on mukana ympärivuotisessa tarkkailussa. Näytteitä otetaan kosteikon ylä- ja alapuolisilta tarkkailupisteiltä. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 58,7 ha. 50 Hakasuo, KOS1 Vedenlaatu Taulukossa ja kuvassa (Taulukko 37, Kuva 25) on esitetty Hakasuon kosteikon 1 ylä- ja alapuolisen tarkkailupisteen veden laatu. Otettujen näytteiden perusteella Hakasuon kosteikolta purkautuvassa vedessä oli runsaampi kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kuin pysyvien asemilla. Pitoisuuksissa oli suurta vaihtelua näytekertojen välillä. Sen sijaan kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat keskimäärin pienemmät kuin ominaiskuormitussoilla otetun rankkasateen aikaisen omavalvontanäytteen perusteella Hakasuon kosteikolta 1 purkautuvassa vedessä oli runsaasti ravinteita ja kemiallinen hapenkulutuksen arvo oli korkea. Pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli erittäin hapanta (ph 4,6). Veden laatu oli parempaa kuin edellisenä vuonna. Puhdistusteho Keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 84 % (Taulukko 37). Kokonaistypen osalta 28 ja -fosforin osalta 63 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo (lähinnä humus) kohosi keskimäärin hieman pintavalutuskentällä.

51 51 Taulukko 37 Hakasuon kosteikon ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,9 4,0 4,3 1, ,72 1, ,9 5, ,1 4,1 2,7 < ,1 0, ,3 2, ,0 0, ,3 4, , ,9 2, ,1 17, ,4 4,4 5,7 2, <2 1,2 1, ,9 10, ,0 0, ,0 0, ,1 6, , ,0 6, ,8 5, ,6 3, ,8 13, ,1 5, <2 1,4 1, ,1 12, ,5 4,6 39 4, <2 3,1 0, ,6 7, ,8 4,6 13 3, <2 2,3 0, ,2 3, ,9 4,6 11 1, ,1 0, ,3 3, ,1 4,6 11 1, <2 2,1 0, ,8 4, ,2 4,6 21 1, <5 < ,6 1, ,4 2, ,3 4,7 24 1, <5 < ,4 1, ,1 1, * 5,1 5, < ,5 19, ,8 4,8 11 3, <5 < ,1 1, ,9 8, ,8 4,9 16 1, <5 < ,2 1, ,3 2, ,1 4,7 42 3, <5 < ,9 2, ,7 1, , <5 < ,1 0,0 82 0,0 0, * 4,8 6, ,2 3, ,7 4,9 14 5, <5 < ,6 1, ,3 5, ,5 4,9 6,3 < <5 < ,7 1, ,5 2, ,7 8, < , ,0 0, ,7 4,9 12 1, <5 < <2 2,2 1, ,2 2, ,0 5,0 7,2 < <5 < ,1 1, ,3 2, ,9 5,1 12 < <5 < ,6 1, ,0 1,7 12 Keskiarvo: 4,9 4,6 33 5,7 84 ** ** , ** ,1 1, ** 365 Mediaani: 5,8 4,8 13 2, ,7 1, Minimi: 3,9 4,0 2,7 1,0 17 4, , Maksimi: 6,3 6, , ,8 4, ** ** ** ,3 1, ** ,5 4,1 22 1,7 92 ** 4, ** ** , ** Kevät 4 kpl 5,5 5, ,3 2, Kesä 12 kpl 5,9 4,7 16 2, ,0 1, Syksy 7 kpl 4,4 4,3 10 4,0 4, ,0 1, Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) 6,0 5,7 19 7,0 57 % % % ,0 2, % 5,9 5,7 19 8,3 50 % % % ,0 2, % *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 19 cm Yp pisteen lähistöllä (suolla, n. 0,5-1 km etäisyydellä) kaivinkone kaivuutyössä Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Hetkellistä virtaamaa ei määritetty. Pato vuotaa ja Ei ap näytteitä, koska virtausta ei ollut , ja Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut.

52 Virtaama ja valunta Hakasuon pintavalutuskentän alapuolisella pisteellä aloitettiin jatkuvatoiminen virtaamamittaus Hakasuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 3,2 l/s ja valuma 5,4 l/s km 2. Virtaamamittaus toimi hyvin ja virtaamajaksot saatiin koko tarkkailujakson ajalta. Vuodenajoittain suurimmat valumat olivat joulu-tammikuussa sekä maaliskuussa 2014 (Kuva 22). Hakasuon valumat olivat osittain pienempiä kuin lähialueen ominaiskuormitussoiden B keskimääräiset valumat. 52 Kuva 22 Hakasuon kosteikon alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja näytteenottoajankohdat hydrologisena vuonna Kuormitus Kuormituslaskennassa Hakasuon pintavalutuskentän osalta on käytetty pintavalutuskentän alapuolelta mitattuja pitoisuuksia ja omia virtaamia. Hakasuon pintavalutuskentän alapuoliset brutto-ominaiskuormitukset vuonna 2014 olivat huomattavasti pienempiä kuin valmisteluvaiheenominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 38). Kuormitusta aiheutui eniten joulu-, maalis-, ja kesäkuussa (Kuva 23). Kiintoaineen osalta kuormitus oli suurta keväällä, jolloin kuormitus oli ominaiskuormitussoiden tasolla (Kuva 24). Hakasuon tuotantoalueen vuosikuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna on esitetty alla (Taulukko 39). Taulukko 38 Hakasuon kosteikon kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien brutto-ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 5,4 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 5,2 2, ,28 1,9 1, Fosfori 0,22 0,13 0,45 0,24 0,012 0,081 0,047 4,3 2,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Taulukko 39 Hakasuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Sammaljoen alaosan a , , kg O2 kg O2

53 53 Kuva 23 Hakasuon kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja bruttoominaiskuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

54 54 Kuva 24 Hakasuon kosteikon alapuolisen tarkkailuaseman brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna Vertailuarvoina kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot vuonna Jämijärvi Mustakeidas-Saarikeidas Saarikeitaan turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1984 ja tuotanto Mustakeidas-Saarikeitaan tuotantoalueella oli vuonna 2014 tuotannossa 122,3 ha. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 13,3 ha. Mustakeidas-Saarikeidas alueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä yhteinen ympäristölupa (päätös 155/2005/4, myönnetty ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 07/0282/1). Saarikeidas sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella. Saarikeitaan tuotannossa olevasta alasta 86,6 ha sijaitsee Palojoen valuma-alueella (35.547) ja 35,7 ha Kuusijoen valumaalueella (35.555). Kosteikoilla/kasvillisuusaltailla käsitellään kaikki Saarikeitaan kuivatusvedet. Laskuojaa 1 pitkin vedet johdetaan reittiä Tykköönjärvi Myllyoja Palojoki Jämijärvi. Laskuojaa 2 pitkin vedet johdetaan reittiä Kuusijoki Kovesjoki Koveslahti Kyrösjärvi. Saarikeitaan ympärivuotinen tarkkailuasema (KOS1) sijaitsee Palojoen valuma-alueella (35.547). Tarkkailupisteen valuma-alue on 105,1 ha. Täydentävää tarkkailua oli Kuusijoen valuma-alueella (35.555) kosteikon (KOS2) ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 54,6 ha. Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 55 kpl. Mustakeidas-Saarikeidas KOS1 Vedenlaatu Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikon 1 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu on esitetty alla (Taulukko 40). Otettujen näytteiden (24 kpl) perusteella kosteikolta 1 purkautuvassa vedessä oli keskimäärin 2,4 kertaa enemmän kiintoainetta verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Kiintoainepitoisuudet olivat varsin korkeita talvella ja keväällä, mutta laskivat kesällä. Kokonaistyppipitoisuus sekä kemiallisen ha-

55 penkulutuksen COD Mn -arvo olivat pienempiä kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Veden keskimääräinen laatu oli hieman parempi kuin edellisenä vuonna. Tuottajan ottama omavalvontanäyte otettiin rankkasateiden aikaan alapuoliselta tarkkailupisteeltä. Omavalvontanäytteessä kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat korkeampia kuin tarkkailupisteellä keskimäärin (Taulukko 40). Valumakuvaajasta (Kuva 25) nähdään, että kesäkuun rankkasade oli lyhytkestoinen eikä nostanut valumia. Puhdistusteho Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikon 1 keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 51 %, kokonaistypen osalta 18 % ja kokonaisfosforin osalta 43 % (Taulukko 40). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta vaihtelu oli suurta eri näytteenottokertojen välillä. Keskimäärin puhdistumista ei tapahtunut, koska alapuoliset pitoisuudet olivat yleensä suurempia kuin kosteikon yläpuolella. Virtaama ja valuma Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikon 1 mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Mustakeitaan-Saarikeitaan kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 13,4 l/s ja valuma 12,8 l/s km 2. Virtaamajaksot saatiin koko tarkkailuvuoden ajalta. Vuodenajoittain suurimmat valumat olivat marraskuusssa, vuodenvaihteessa ja keväällä (Kuva 25). 55 Kuva 25 Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikon 1 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat vuonna Kuormitus Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikon 1 kuormitukset on laskettu kosteikon alapuolisen pisteen pitoisuuksien ja jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Mustakeidas-Saarikeitaan kuormitukset on esitetty seuraavassa vuositasolla (Taulukko 41), ja jaksokohtaisesti (Kuva 28). Brutto-ominaiskuormituksista kiintoaineen kuormitus oli tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa huomattavasti korkeampi. Tämä johtuu kosteikolta 1 lähtevän veden korkeista kiintoainepitoisuuksista. Myös fosforin osalta kuormitus oli hieman korkeampi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kuormitus oli pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin ja netto-ominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma. Mustakeidas- Saarikeitaan kosteikon 1 osalta suurimmat kuormitusjaksot ajoittuivat kevääseen ja syksyyn kun valumat olivat suuria.

56 56 Taulukko 40 Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikolle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,0 5, ,1 8, , ,2 33, ,7 6, , , ,8 8, ,5 6,4 14 9, < ,9 4, ,8 19, ,2 6, ,8 7, , ,3 51,0 48, ,0 9, ,6 3, ,6 6, ,0 5, ,1 3, ,0 25, ,7 6, ,3 5,5 5, ,0 6, , ,1 3, ,0 6, ,8 7, , ,4 6, ,9 7, , < ,6 3, ,1 2, ,2 7,2 19 8, ,6 4, ,3 5,8 11 6, ,8 3, ,0 6,9 22 4,0 82 7, , <5 < ,3 2, ,9 2, * 6,6 55 8, ,3 26, ,9 6,5 19 6, ,4 6,2 5, ,1 6,7 15 4, ,2 3, ,3 6,6 10 6, < ,6 3, ,1 2, ,2 6, ,5 1, ,2 6,5 19 5, ,2 3, ,4 6,3 19 8, , ,4 2, ,2 12, ,0 6,4 25 7,3 71 7, ,4 2, ,0 6,6 9,6 2, ,1 7, ,5 6,4 78 6, ,3 1, ,4 10,2 9, ,5 6, ,8 14,1 12 Keskiarvo: 6,6 6, ** ** ** ,4 3, ** 13,4 12,8 365 Mediaani: 6,9 6,5 21 9,4 55 8,0 8, , ,6 3, Minimi: 6,0 5,8 9,6 2,2-3 4,5 5, <5 < , ,4 1, Maksimi: 7,3 7, ,1 4, ,6 6, ** 9,1 5, ** ** ** ,9 3, ** ,7 6, ** 9,2 9, ** ** ** ,9 3, ** ,6 6, ** 9,2 7, ,0 ** ** ** ,7 4, ** Talvi 1 kpl ## 6,0 #### 9,2 ### ### #### 1400 #DIV/0! #DIV/0! ### 73 #DIV/0! #DIV/0! ### ### #DIV/0! 59 Kevät 3 kpl 6,7 6, ,1 3, Kesä 13 kpl 6,8 6, ,5 8, ,7 2, Syksy 7 kpl 6,4 6, ,5 9, ,1 3, Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19 8,3 58 ** ** ** ,0 2, ,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Yp näytettä ei saatu, koska kaivo oli jäässä Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Hetkellistä virtaamaa ei määritetty.

57 Taulukko 41 Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikon 1 kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 57 Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12,8 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 14 8, ,4 5,1 3, Fosfori 0,67 0,45 0,45 0,24 0,07 0,24 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kuva 26 Mustakeitaan-Saarikeitaan kosteikon 1 alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikko 1 on ollut jo pitkään ympärivuotisessa tarkkailussa. Vuonna 2014 kuormitukset olivat kaikkien parametrien osalta pienemmät tai samaa tasoa kuin vuonna 2013 (Kuva 27). Saarikeitaan kiintoaineen ominaiskuormitus on kasvanut viime vuosina. Ravinteiden ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta yhtä selvää muutosta suuntaan tai toiseen ei ole havaittavissa. Vuosi 2012 oli sateinen, mistä johtuen kuormitukset olivat poikkeuksellisen suuret. Kuva 27 Mustakeitaan-Saarikeitaan kosteikon 1 bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva).

58 58 Kuva 28 Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikon 1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

59 Mustakeidas-Saarikeidas KOS2 Vedenlaatu Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikon 2 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu on esitetty alla (Taulukko 44). Kosteikolta 2 purkautuvassa vedessä oli keskimäärin selvästi enemmän kiintoainetta ja fosforia verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Pitoisuus vaihteli näytekerroittain ja keskiarvoa nostivat kesä- ja heinäkuun näytekertojen korkeat pitoisuudet. Kokonaistyppipitoisuus sekä kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo olivat pienempiä kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Puhdistusteho Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikon 2 puhdistusteho vaihteli suuresti näytekerroittain. Keskimäärin reduktio oli kokonaistypen osalta 4 % (Taulukko 44), muiden tarkasteltujen parametrien osalta alapuoliset pitoisuudet olivat keskimäärin suurempia kuin kosteikon yläpuolella. Virtaama ja kuormitus Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikon 2 tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Vuorenpään-Vatilähteennevan tarkkailupisteen kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden E vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden E keskivalumia. Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikolta 2 purkautuvan veden kiintoaineen bruttoominaiskuormitus oli yksittäisistä korkeista pitoisuuksista johtuen noin 2,6-kertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskitasoon verrattuna (Taulukko 42). Fosforikuormitus oli kaksinkertainen ominaiskuormitussoiden keskitasoon nähden. Myös typpikuormitus oli keskimääräistä suurempi, mutta kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) kuormitus pienempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Taulukko 42 Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikon 2 kuormitusluvut hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,68 7,0 5, Fosfori 0,97 0,76 0,45 0,24 0,035 0,36 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn , Mustakeidas-Saarikeitaan vuosikuormitus Mustakeidas-Saarikeitaan vuosikuormitus muodostuu tarkkailupisteiden KOS1 ja KOS2 yhteenlasketusta kuormituksesta. Mustakeidas-Saarikeitaan kokonaiskuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty alla (Taulukko 43). Taulukko 43 Mustakeidas-Saarikeitaan kuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O2 kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Palojoen va , Kuusijoen va ,9 292 Yhteensä ,3-78 kg 59

60 60 Taulukko 44 Mustakeidas-Saarikeitaan kosteikolle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori CODMn hehk. häviö Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % ,1 6,5 18 2, ,8 6, , , * 6,9 6, ,9 5, ,9 7,2 9,1 2, , , Keskiarvo: 6,8 6, ,8 ** ,2 ** #### 120 ### ,6 ** #### ** Mediaani: 6,9 6,5 15 6, #NUM! 120 ### ,0 #NUM! Minimi: 6,6 5,9 9,1 2, , Maksimi: 7,1 7, , ,7 6,5 23 9, ,1 Ka ,1 6, Ka ,1 3, Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) ph 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,5 ** 5,9 5,7 19 8,3 58 ** ** ** ,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskim. reduktion laskennassa huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin saatu sekä yp että ap näytteet Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Hetkellistä virtaamaa ei määritetty.

61 Kankaanpää Kurkikeidas Kurkikeitaan tuotantoalue sijaitsee Honkajoen kunnan ja Kankaanpään kaupungin rajalla (pääosin Kankaanpään puolella). Kurkikeitaan turvetuotantoalueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 1975 ja tuotanto vuonna Vuonna 2014 Kurkikeitaalla oli tuotannossa yhteensä 226,7 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 57,0 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Kurkikeitaan turvetuotantoon (päätös nro 118/2004/4, dnro LSY-2002-Y-385). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 07/0098/1). Kurkikeitaan tuotantoalue sijaitsee Karvianjoen vesistöalueen (36) Ristiluoman (36.024) ja Pukanluoman (36.025) valuma-alueilla. Kaikki tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään kosteikkojen avulla. Kurkikeitaan ympärivuotinen tarkkailupiste sijaitsee Ristiluoman valuma-alueella (36.024). Kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 214,1 ha. Kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otetaan kosteikon yläpuolelta vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailun vuoksi. Kurkikeitaalla on myös täydentävää tarkkailua Kurkikeitaan-Kööpelinkeitaan kasvillisuusaltaan ylä- ja alapuolella Pukanluoman valuma-alueella (36.025). Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-ala on 71,6 ha. Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 108 kpl. Käyttötarkkailuraportin mukaan alueella oli rankkasade (27mm). Kurkikeidas KOS1 Vedenlaatu Otettujen näytteiden perusteella Kurkikeitaan kosteikolta purkautuvassa vedessä kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen pitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienemmät (Taulukko 45). Kiintoaineen ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuosiin verrattuna. Puhdistusteho Kurkikeitaan kosteikon puhdistustehot vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 45). Otettujen näytteiden perusteella keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 65 %, kokonaistypen osalta 8 % ja kokonaisfosforin osalta 11 %. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo (lähinnä humus) vaihteli paljon näytekerroittain ja keskimääräisten pitoisuuksien perusteella vesi ei sen osalta puhdistunut. Kiintoaineen puhdistusteho oli parempi kuin edellisvuosina. Kokonaisfosforin ja -typen puhdistustehot olivat samaa luokkaa kuin edellisvuosina.

62 62 Taulukko 45 Kurkikeitaan kosteikolle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l mg/l % mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,5 5,6 6,5 6, ,6 40, ,7 5,8 3,6 4, ,7 17, ,1 6,0 9,5 5, ,6 2, ,3 17, ,7 5,8 6, ,9 58, ,9 5,7 4,0 3, ,5 12,9 13 # ,2 5,7 19 6, < ,6 4, ,7 0,3 18 # ,8 5,7 13 7, ,1 19,2 59 # ,5 6,6 13 8, ,1 2, ,7 7, ,4 6, ,6 8, ,7 5,4 15 6, < ,4 1, ,1 3, ,7 5,3 18 7, ,0 3, ,7 6,5 17 9, ,5 1, ,5 6,5 15 2, < ,5 2, ,8 1, ,5 6,6 8,0 2, ,2 3, ,5 6,4 37 4, ,2 2, ,2 6,4 61 7, < ,6 3, ,2 2, ,5 6, ,4 1, * 6,2 6, < ,5 4, ,3 6,3 5,6 4, ,0 2, ,3 6,3 21 6, < ,0 2, ,7 7, ,2 6,3 7,7 4, ,9 2, ,1 6,5 4,2 6, ,8 4,6 15 # ,9 6, ,7 1, ,4 19,8 11 # ,1 6,2 7,5 9, ,2 16,0 11 Keskiarvo: 6,1 5,9 19 6,8 65 ** ** ** ** 4,3 2,5 43 ** ** 28,8 13,4 365 Mediaani: 6,2 6,3 13 6, ,3 2, ,4 5,3 Minimi: 5,5 5,3 3,6 2, ,0 1, ,1 0,0 Maksimi: 6,7 6, ,6 4, ,3 71, ,9 5,9 18 7,7 57 ** ** ** ** ** 3,3 2,6 28 ** ** 21,7 11, ,1 5,9 13 9,6 26 ** ** ** ** ** 3,2 2,7 15 ** ** 22,3 12, ,8 5,8 13 5,1 61 ** ** ** ** ** 2,5 2,0 21 ** ** 19,9 11,2 365 Talvi 1 kpl 6,2 5,7 19 6, ,6 4, ,8 0,4 18 Kevät 3 kpl 6,1 6,1 13 8, ,1 2, ,3 17,0 73 Kesä 13 kpl 6,4 6,0 20 6, ,1 2, ,6 3,1 155 Syksy 7 kpl 5,8 5,9 21 7, ,2 2, ,3 26,8 119 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ** ** 5,0 2,6 47 ** ** 12,1 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 7,5 cm.

63 63 Taulukko 46 Kurkikeitaan kosteikon 1 alapuolinen vedenlaatu, tarkkailuohjelman perustai laajaan analyysivalikoimaan kuulumattomat analyysit. Pvm SS (0,4 µm) Sameus Sähkönjoht., 25 C TOC DOC yp ap yp ap yp ap yp ap yp ap mg/l mg/l FTU FTU ms/m ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l , , , ,6 3, ,1 3, , ,5 4, , ,7 4, ,1 4, ,2 4, ,6 4, ,2 4,9 3, ,7 4, ,1 3, , , Virtaama ja valunta Kurkikeitaan kosteikon 1 alapuolella on ollut käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Kurkikeitaan alapuolisen tarkkailuaseman keskimääräinen virtaama hydrologisena vuonna 2014 oli 28,8 l/s ( ,7 l/s) ja keskimääräinen valuma 13,4 l/s km 2 ( ,9 l/s km 2 ). Valuma on noudatellut pääosin alueen E ominaiskuormitussoiden keskivalumaa (Kuva 29). Kurkikeidas on yksi alueen E ominaiskuormitussoista. Syksyllä 2013 ja vuoden 2013 lopulla valumat olivat sateista johtuen korkeita. Myös maaliskuun aikainen kevättulva nosti valumia. Muuten valumat olivat tarkkailuvuoden aikana alhaiset. Kuva 29 Kurkikeitaan kosteikon 1 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat vuonna 2014.

64 Kuormitus Kurkikeitaan ympärivuotisen tarkkailupisteen KOS1 kuormitukset on laskettu omien pitoisuuksien ja valumien perusteella. Kurkikeitaan kosteikon alapuoliset ominaiskuormitukset hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 47). Kurkikeitaan ominaiskuormitukset (g/ha d) olivat kemiallisen hapenkulutuksen osalta pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kiintoaineen kuormitus oli suurempaa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin, mutta ravinteiden kuormitukset olivat samalla tasolla. Kuormitusjaksoille lasketut ominaiskuormitukset (g/ha d) olivat suurimmat syksyllä, kun valumat olivat suurimmillaan. Myös kevättulvan aikaiset korkeat valumat nostivat kevään kuormituksia (Kuva 30). Kuormitukset olivat suuremmat kuin edellisenä vuonna (Kuva 31), jolloin valumat olivat pienemmät kuin vuonna Taulukko 47 Kurkikeitaan kosteikon 1 kuormitusluvut hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 13,4 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine Typpi ,7 6,2 4, Fosfori 0,44 0,21 0,45 0,24 0,070 0,16 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kuva 30 Kurkikeitaan kosteikon 1 alapuolisen tarkkailuaseman brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot Kuva 31 Kurkikeitaan kosteikon 1 brutto-ominaiskuormitusten (g/ha d ja g O 2 /ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva).

65 65 Kuva 32 Kurkikeitaan kosteikon 1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

66 Kurkikeidas KOS2 Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella Kurkikeitaan kosteikolta 2 purkautuvan veden kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskimäärin suuremmat kuin alueen E ominaiskuormitussoilla (Taulukko 48). Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot olivat sen sijaan pienemmät kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Puhdistusteho Otettujen näytteiden perusteella Kurkikeitaan kosteikon 2 puhdistusteho oli 24 % kiintoaineen osalta, 35 % kokonaistypen osalta, 35 % kokonaisfosforin osalta ja 27 % kemiallisen hapenkulutuksen osalta (Taulukko 48). Taulukko 48 Kurkikeitaan kosteikolle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % ,8 6, , ,8 6,7 12 8, , , ,7 6,7 13 9, , ,7 6, , , ,1 6, , ,6 6,3 18 5, ,7 Keskiarvo: 6,5 6, ** 20 6, ** ** ** Mediaani: 6,7 6, , ,8 Minimi: 6,1 6,3 12 5, , , Maksimi: 6,8 6, , ,9 5, ** ** ** ** Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori ,1 5,9 13 9,6 26 ** ** ** ** ,8 5,8 13 5,1 61 ** ** ** ** 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,5 ** 5,9 5,7 19 8,3 58 ** ** ** ,4 ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Virtaama ja kuormitus hehk. häviö CODMn Kurkikeitaan kosteikon 2 alapuolisella tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Kosteikon tarkkailupisteen kuormitukset on laskettu käyttämällä laskennassa Kurkikeitaan tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja alueen E ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Tarkkailupisteen brutto-ominaiskuormitukset olivat suuremmat kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Varsinkin kiintoaineen kuormitukset olivat korkeita, ollen lähes nelinkertainen verrattuna ominaiskuormitussoiden kiintoainekuormitukseen. Vain kemiallinen hapenkulutuksen kuormitus oli pienempi kuin ominaiskuormitussoilla (Taulukko 49). Taulukko 49 Kurkikeitaan kosteikon 2 kuormitusluvut hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine Typpi ,3 6,5 4, Fosfori 1,0 0,78 0,45 0,24 0,071 0,36 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn

67 Kurkikeidas/Kööpelinkeidas KOS3 Vedenlaatu Kurkikeitaan-Kööpelinkeitaan kosteikon 3 purkautuvan veden laatu on esitetty taulukossa (Taulukko 50). Veden laatu oli kokonaisfosforin osalta samaa tasoa kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kokonaistyppipitoisuus, kiintoainepitoisuus ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) arvo olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienemmät. Puhdistusteho Otettujen näytteiden perusteella Kurkikeitaan-Kööpelinkeitaan kosteikon 3 puhdistusteho oli 57 % kiintoaineen osalta, 34 % kokonaistypen osalta, 47 % kokonaisfosforin osalta ja 9 % kemiallisen hapenkulutuksen osalta (Taulukko 50). Taulukko 50 Kurkikeidas-Kööpelikeitaan KOS3:lle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Virtaama ja kuormitus mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % ,0 5,8 4,5 3, , ,4 5,7 17 7, ,0 6,0 6,4 3, , ,6 6,2 15 6, , ,9 5,9 13 4, , ,7 Keskiarvo: 6,1 5,9 11 4,7 57 ** ** ** ,5 ** Mediaani: 6,0 5,9 12 4, ,9 ** Minimi: 5,9 5,7 4,5 3, , ,0 ** Maksimi: 6,6 6,2 17 7, ,1 5,9 21 8, ,9 5,7 12 5, ,2 5,8 14 7, Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,5 ** Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19 8,3 58 ** ** ** ,4 ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin saatu sekä yp että ap näytteet. Kurkikeitaan-Kööpelinkeitaan kosteikon 3 alapuolisella tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Kosteikon tarkkailupisteen kuormitukset on laskettu käyttämällä laskennassa Kurkikeitaan tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja alueen E ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Tarkkailupisteen brutto-ominaiskuormitukset olivat suuremmat kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Vain kemiallinen hapenkulutuksen kuormitus oli pienempi kuin ominaiskuormitussoilla (Taulukko 51). Taulukko 51 Kurkikeidas-Kööpelinkeitaan alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusluvut, sekä kosteikon 2 ja Kurkikeitaan-Kööpelinkeitaan yhteenlaskettu kokonaiskuormitus hydrologiselta vuodelta Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,1 7,5 5, Fosfori 0,54 0,33 0,45 0,24 0,029 0,20 0, ,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn

68 Kurkikeitaan vuosikuormitus Kurkikeitaan kokonaisvuosikuormitus muodostuu Kurkikeitaan tarkkailupisteiden KOS1 (valuma-alue ) ja KOS2 (va ) sekä Kurkikeitaan-Kööpelinkeitaan pisteen KOS3 (va ) yhteenlasketusta kuormituksesta. Kurkikeitaan kokonaiskuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty alla (Taulukko 52). Taulukko 52 Kurkikeitaan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok- P CODMn Kiintoaine Kok- N Kok- P CODMn Ristiluoman va Pukanluoman va Yhteensä Jämiänkeidas Jämiänkeitaan turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin 1978 ja tuotanto Vuonna 2014 Jämiänkeitaalla oli tuotannossa 435,3 ha ja alle viiden vuoden sisällä tuotannosta poistuneita aloja oli 22 ha. Jämiänkeitaan-Hirvikeitaan tuotantoalueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (LSY 135/2006/4). Jämiänkeidas sijaitsee kokonaisuudessaan Palojoen valuma-alueella (35.547), joka sijaitsee Kokemäenjoen Ikaalisten reitin valuma-alueella (35.5). Tuotantoalan kuivatusvedet käsitellään 353 ha:n alalta kosteikoilla ja 85,3 ha:n alalta ympärivuotisella pintavalutuskentällä. 1,7 ha:n alalla kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat ja virtaamansäätö. Vuonna 2014 Jämiänkeitaalla aloitettiin tuotanto ja lopetettiin Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 170 kpl. Poikkeustilanteina käyttötarkkailuyhteenvedossa mainitaan rankkasadenäytteet 8.6. (satoi 20 mm) ja 3.7. (satoi 18 mm). Jämiänkeitaalla suoritetaan ympärivuotista tarkkailua ruokohelpikosteikon ylä- ja alapuolella, lintujärvien ylä- ja alapuolelta, sekä pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta. Jämiänkeidas KOS1 Vedenlaatu Otettujen näytteiden perusteella Jämiänkeitaan kosteikolta 1 purkautuvassa vedessä oli kokonaisfosforia enemmän kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 53). Jämiänkeitaalta lähtevän veden typpipitoisuus, kiintoainepitoisuus ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo olivat pienemmät kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Edellisiin vuosiin verrattuna Jämiänkeitaalta lähtevässä vedessä oli vähemmän kiintoainetta, typpeä ja fosforia kuin aikaisemmin. Puhdistusteho Jämiänkeitaan kosteikon 1 puhdistustehot on laskettu koko hydrologisen vuoden 2014 ajalta pitoisuusarvoja verraten (Taulukko 53). Pitoisuusarvoja vertaamalla saadaan kosteikon puhdistustehoksi kiintoaineelle keskimäärin 58 %, kokonaistypelle 22 % ja fosforille 29 %. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo aleni 7 % kosteikolla. Puhdistustehot olivat parempia tai samaa tasoa kuin edellisvuosina.

69 69 Taulukko 53 Jämiänkeitaan kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,1 5,7 15 9, ,0 36, ,5 5,5 3,7 3, ,8 9, ,3 5,9 4,2 4, ,0 2, ,8 17, ,9 5,8 6,1 3, ,7 48, ,2 5,7 7,5 4, ,0 0, ,4 6,5 11 6, ,7 3, ,2 13, ,4 6,3 5,5 4, ,7 4, ,8 6,3 27 3,2 88 < ,3 2, ,3 6, ,6 6,2 6,8 2, ,0 3, ,2 6,5 9,0 3, < ,7 2, ,2 3, ,8 6,5 5,7 3, ,5 2, ,2 6,4 10 3, ,4 1, ,3 6,5 16 2, < ,0 1, ,8 1, ,1 6,6 11 2, ,7 1, ,1 6,5 9,0 2, ,4 0, * 6,5 2,5 820 <5 < ,0 0, ,1 6,5 10 4, <5 80 < ,4 2, ,3 0, ,4 6,7 6,5 8, ,4 0, ,2 6,7 4,4 2, ,3 2, ,0 6,4 12 5, ,1 3, ,1 3, ,1 6,4 7,3 7, ,3 0, ,2 6,5 5,8 3, ,0 6, ,5 6,1 10 5, ,1 2, ,4 4, ,4 6,3 11 6, ,8 9,6 11 Keskiarvo: 6,1 6,1 9,3 4,3 53 ** 1, ** ** ,3 2, ** 41,6 9,8 365 Mediaani: 6,8 6,4 9,0 3,4 45 1, ,9 2, Minimi: 5,1 5,5 3,7 2,0-23 1, ,7 1, Maksimi: 7,4 6,7 27 9,4 88 1, ,4 3, ,4 6,2 12 7,3 38 ** ** ** ,0 4, ** ,5 6,1 9,3 6,4 41 ** 4, ** ** ,2 3, ** ,4 6,3 11 5,5 50 ** ** ** ,0 4, ** Talvi 1 kpl 6,2 5,7 7,5 4, Kevät 4 kpl 6,5 6,3 13 4,1 1, ,0 3, Kesä 12 kpl 6,8 6,5 9,1 3, ,3 2, Syksy 7 kpl 5,7 5,9 8,0 4, ,6 2, Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 18,8 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ** 12,1 Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19,0 8,3 58 ** ** ** ,0 2, ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte, sademäärä 18 mm. Mittapadon pinnankorkeus 16 cm.

70 Virtaama ja valunta 70 Jämiänkeitaan ruokohelpikosteikon alapuoliset valumat ja näytteenottohetket vuonna 2014 on esitetty kuvassa (Kuva 33). Vertailuna on esitetty alueen E ominaiskuormitussoiden valumat vuonna Valumadataa on korvattu 62 päivää padotuksen vuoksi (Kuva 33). Alapuolisen pisteen keskimääräinen virtaama oli 41,6 l/s ja valuma oli 9,8 l/s km 2 (2013 7,3 l/s km 2 ). Kevättulva oli huipussaan maaliskuussa. Muita merkittäviä virtaamapiikkejä esiintyi marraskuussa 2013 ja vuoden 2013 lopulla. Valuma oli suurimman osan tarkkailujaksosta samaa tasoa kuin alueen E ominaiskuormitussoiden keskivaluma. Ruokohelpikosteikon yläpuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan myös virtaamat jatkuvatoimisen virtaamamittarin avulla. Yläpuolisen pisteen keskivirtaama oli 39,6 l/s ja keskivaluma oli 9,6 l/s km 2 (2013 8,2 l/s km 2 ) eli samaa tasoa kuin kosteikon alapuolisella tarkkailupisteellä. Kuva 33 Jämiänkeitaan kosteikon 1 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja näytteenottoajankohdat hydrologisena vuonna Kuormitus Kosteikon alapuolisen pisteen ominaiskuormitukset hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 54). Alapuolisen pisteen brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen, typen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Fosforin osalta brutto-ominaiskuormitus oli noin 28 % keskiarvoa suurempi. Ominaiskuormitukset olivat suurimmat suurten valumien aikaan eli kevättulvan aikaan, ja syksyllä rankkasateiden aiheuttamien valumien aikana (Kuva 34). Taulukko 54 Jämiänkeitaan kosteikon 1 kuormitusluvut hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Kokonaiskuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 9,8 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,8 5,3 3, Fosfori 0,58 0,41 0,45 0,24 0,11 0,21 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

71 71 Kuva 34 Jämiänkeitaan kosteikon 1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

72 72 Kuva 35 Jämiänkeitaan kosteikon 1 alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot Jämiänkeidas Lintujärvi Otettujen näytteiden perusteella Jämiänkeitaan lintujärveltä purkautuvassa vedessä (Taulukko 56) kokonaisfosforia oli 25 % enemmän kuin pysyvillä asemilla keskimäärin. Muiden mitattujen suureiden osalta pitoisuudet olivat keskiarvoa pienempiä. Edellisvuosiin verrattuna keskimääräisessä vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Puhdistusteho Ylä- ja alapuolisen pisteen pitoisuusarvoja vertaamalla saadaan lintujärven puhdistustehot. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo pieneni 6 %. Kiintoaineen ja ravinteiden pitoisuuksissa ei puhdistumista tapahtunut. Jämiänkeitaan lintujärven keskimääräiset puhdistustehot ovat vaihdelleet aika paljon eri vuosina (Taulukko 56). Virtaama ja kuormitus Jämiänkeitaan laskuojan 1 lintujärven alapuolella ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Hetkelliset virtaamat on mitattu näytteenoton yhteydessä. Kuormituslaskennassa on käytetty Jämiänkeitaan ruokohelpikosteikon alapuolisia valumia. Jämiänkeitaan lintujärven alapuoliset ominaiskuormitukset on esitetty taulukossa (Taulukko 55). Kiintoaineen, typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) kuormitukset olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Ominaiskuormitukset olivat korkeimmat kun valumat olivat suuria, etenkin syksyllä Taulukko 55 Jämiänkeitaan Lintujärven kuormitusluvut hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 9,2 4, ,7 3,3 1, Fosfori 0,39 0,22 0,45 0,24 0,071 0,14 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 269-2, ,

73 73 Taulukko 56 Jämiänkeitaan lintujärvelle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3- N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,0 6,1 6,4 6, ,0 276,5 35, ,5 5,8 4,4 2, , ,7 10, ,5 5,7 3,1 4, , ,6 2, ,8 15, ,7 5,8 4,0 5, , , ,9 273,0 35, ,4 0, , < , ,0 14, ,9 5,9 6,6 7, ,4 33,1 4, ,9 6,1 3,2 6, , < ,5 1, ,3 6, ,0 6,6 3,4 6, ,4 24,9 3, ,1 5,8 3,2 6, <5 < ,1 2, ,3 3, ,1 6,6 3,4 9, ,6 2, ,0 6,7 8,0 7,6 5, , ,1 1, ,0 6,6 3,3 4, <5 < ,7 2, ,1 10,7 1, ,0 6,7 2,5 2, , ,3 1, ,0 6,6 6,0 4, ,7 7,0 0, ,9 6,6 14 8, <5 74 <5 < ,9 2, ,4 0, ,1 6,3 7, ,1 0, ,2 6,7 6,6 8, , ,6 2, ,9 6,6 11 4, < , ,8 2, ,7 4, ,9 6,4 7,0 4, ,1 4,3 0, ,0 6,5 3, ,7 6, ,0 6,2 4,7 5, , ,7 1, ,3 4, ,0 6,3 2,9 5, , , ,6 9,6 11 Keskiarvo: 5,9 6,2 5,8 6,5-19 ** ,5 ** ** ,3 2, ,8 ** 365 Mediaani: 6,0 6,4 4,6 6, , < ,8 2, ,1 Minimi: 5,5 5,7 2,5 2, <5 < ,1 1, Maksimi: 6,2 6, , ,9 2, ,7 6,1 8,2 7,0 15 ** ** ,0 ** ,3 3, ** ,9 6,1 5,4 5,7-4 ** ** ,0 ** ,7 2, ,0 ** ,2 6,3 9,2 6,6 24 ** ** , ** ,4 3, ** Kevät 3 kpl 5,8 6,1 6,3 6, < ,2 1, Kesä 11 kpl 6,0 6,4 6,6 6, < ,9 2, Syksy 7 kpl 5,8 6,0 4,1 5, ,2 2, Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei yp ja ap näytteitä, koska virtausta ei ollut.

74 74 Kuva 36 Jämiänkeitaan Lintujärven alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

75 75 Kuva 37 Jämiänkeitaan Lintujärven alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot Jämiänkeidas PVK Vedenlaatu Jämiänkeitaan pintavalutuskentältä purkautuvan veden laatu on esitetty taulukossa (Taulukko 57). Pitoisuudet ovat huomattavasti pienemmät verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden vuosikeskiarvoihin, paitsi kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo joka oli keskiarvoa korkeampi. Varsinkin keskimääräinen kiintoainepitoisuus (1,8 mg/l) on alhainen. Kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus on pienempi kuin luonnontilaisen suon vertailuarvona on käytetty (20 µg/l). Jämiänkeitaan keskimääräiset pitoisuudet olivat hieman pienemmät kuin edellisenä vuonna. Edellisten vuosien tapaan Jämiänkeitaan pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli hapanta (ph 4,4). Puhdistusteho Otettujen näytteiden perusteella keskimääräinen puhdistusteho oli 65 % kiintoaineen, 30 % kokonaistypen ja 51 % kokonaisfosforin osalta (Taulukko 57). Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo (lähinnä humus) pieneni keskimäärin 9 %.

76 76 Taulukko 57 Jämiänkeitaan pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,1 4,3 6,0 3, ,6 45, ,3 4,3 5,7 2, ,6 9,0 9, ,8 4,3 <1 < <5 < ,7 0, ,8 19,3 20, ,5 4,5 4,0 < ,6 46, ,3 4,3 3,0 < ,25 0, ,9 4,4 1,1 1,2-9, <2 0,61 0, ,1 19, ,6 4,6 5,0 < ,6 5, ,0 4,7 5,3 < <5 < <2 <2 1,1 0, ,4 4,7 5, ,1 4,6 4,5 1, ,2 2, ,6 6,6 1,1 4, <5 < <2 7 0,61 1, ,4 2, ,1 4,6 4,6 < ,6 1, ,0 4,6 14 < ,6 1,0 1, ,8 4,5 25 < <5 < <2 <2 2,0 2, ,7 2, ,7 4,5 2,0 < ,4 1, ,2 4,4 3,3 1, ,84 0, ,2 4,4 7,3 2, <5 < <2 <2 3,0 1, ,6 0,73 0, ,2 4,6 6,4 1, ,0 1,1 1, ,1 4,5 3,5 1, ,3 5, ,1 4,3 2,0 3, <5 < <2 1,3 1, ,3 6,0 6, ,8 4,3 2,3 < ,8 0,59 0, ,8 4,4 4,0 < ,2 11, ,3 4,3 3,7 6, <2 <2 1,4 1, ,5 9, ,3 4,3 4,8 2, ,8 17,1 11 Keskiarvo: 4,6 4,4 5,2 1,8 65 ** ** ** 2,9 2,6 1,5 1, ,8 ** 11,3 12,3 365 Mediaani: 4,8 4,4 4,0 1, <5 < <2 <2 1,4 0, Minimi: 4,1 4,3 1,0 1, <5 < <2 <2 0,61 0, Maksimi: 5,8 6,6 25 6, ,0 2, ,8 4,5 7,0 2,4 72 ** ** ** 6 7 1,9 1, ,0 ** ,7 4,4 6,6 1,4 79 ** ** ** 5 5 1,9 0, ** ,0 4,3 10 1,4 87 ** ** <5 < ** 3 2 1,8 0, ** Talvi 1 kpl 5,3 4,3 3,0 1, Kevät 4 kpl 4,9 4,6 4,0 1, ,5 <2 0,86 0, Kesä 11 kpl 4,7 4,5 6,5 1, <5 < <2 <3 1,7 1, Syksy 7 kpl 4,4 4,3 4,2 2, ,0 <2 1,6 0, Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet.

77 Virtaama ja valunta Jämiänkeitaan pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailuasemalla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Hydrologisen vuoden 2014 keskimääräinen virtaama oli 11,3 l/s ja valuma 12,3 l/s km 2 (2013 8,9 l/s km 2 ). Valuma on ollut kevään ja syksyn osalta hieman alueen E ominaiskuormitussoiden keskimääräistä valumaa suurempi (Kuva 38). Suurimmat virtaamahuiput ajoittuivat syksylle ja loppuvuodelle 2013, kevättulva-aikaan maasliskuun aikaan. Toukokuun alusta lähtien valumat olivat pieniä, kunnes lokakuun lopun sateet nostivat jälleen valumia. Jämiänkeitaan pintavalutuskentän alapuolinen tarkkailupiste on yksi alueen E ominaiskuormitussoista. 77 Kuva 38 Jämiänkeitaan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat vuonna Kuormitus Jämiänkeitaan pintavalutuskentän alapuoliset kuormitukset on laskettu omien pitoisuuksien ja jatkuvatoimisten virtaamien perusteella. Pintavalutuskentän alapuoliset bruttoominaiskuormitukset (g/ha d) olivat typpeä ja kemiallista hapenkulutusta (COD Mn ) lukuun ottamatta huomattavasti ominaiskuormitussoiden keskiarvoja alhaisempia (Taulukko 58). Kuormitus oli kiintoaineen osalta noin 73 % ja fosforin osalta 69 % pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Fosforin osalta laskennallinen nettoominaiskuormitus oli luonnonhuuhtouman tasoa. Alhaiset kuormitukset johtuivat keskimääräistä pienemmistä pitoisuuksista. Suurin osa kuormituksesta aiheutui ylivirtaamatilanteiden aikana (Kuva 39). Suurimmillaan ominaiskuormitus (g/ha d) oli syksyllä (Kuva 40). Jämiänkeitaan bruttoominaiskuormitukset olivat suuremmat kuin vuonna 2013 (Kuva 41). Taulukko 58 Jämiänkeitaan pintavalutuskentän kuormitusluvut hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisom.kuorm.suot 2014 ominaiskuormitus kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12,3 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 19 8, ,6 6,8 2, Typpi ,4 6,0 4, Fosfori 0,14-0,067 0,45 0,24 0,012 0,052-0,025 4,5-2,1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

78 78 Kuva 39 Jämiänkeitaan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

79 79 Kuva 40 Jämiänkeitaan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot Kuva 41 Jämiänkeitaan pintavalutuskentän bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Jämiänkeitaan vuosikuormitus Jämiänkeitaan kokonaisvuosikuormitus muodostuu kosteikon, lintujärven ja pintavalutuskentän alapuolisten tarkkailupisteiden yhteenlasketusta kuormituksesta lisättynä laskeutusaltaan yläpuolisen pisteen kuormituksella, joka on laskettu kosteikon yläpuolisen pisteen tiedoilla. Jämiänkeitaan kokonaiskuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 59). Taulukko 59 Jämiänkeitaan kuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Palojoen va kg O2 kg kg O Hirvikeidas Jämiänkeidas ja Hirvikeidas sijaitsevat Kankaanpään kaupungin Jämiänkeitaan ja Korvaluoman kylissä, noin 20 km Kankaanpään keskustasta koilliseen. Hirvikeidas siirtyi vuonna 2013 valmistelusta tuotantoon. Vuonna 2014 Hirvikeitaalla oli tuotannossa 90,6 ha. Jämiänkeitaan-Hirvikeitaan tuotantoalueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (LSY 135/2006/4). Hirvikeidas sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Jämijärven valuma-alueella (35.54) ja edelleen Kivijoen-Jämijoen valuma-alueella (35.544). Kuivatusvedet johdetaan reittiä

80 laskuoja Kivijoki Naurisjoki Jämijärvi. Kaikki turvetuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Hirvikeidas on ollut tuotantovaiheen tarkkailussa 2014 ja näytteitä otettiin pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta pisteiltä pintavalutuskentän puhdistustehon määrittämiseksi. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 96,4 ha. Vuonna 2014 Hirvikeitaalla oli tuotantoa ajalla yhteensä 69 tuotantopäivää. 80 Hirvikeidas PVK1 Vedenlaatu Hirvikeitaan hydrologisena vuonna 2014 otettujen näytteiden (Taulukko 62) perusteella Hirvikeitaan pintavalutuskentän alapuolelta purkautuvassa vedessä oli kokonaistyppeä enemmän kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Myös kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo olivat suurempia kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Muiden mitattujen suureiden osalta pitoisuudet olivat keskiarvoa pienemmät. Puhdistusteho Hirvikeitaan pintavalutuskentän puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa (Taulukko 62). Otettujen näytteiden keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 87 %, kokonaistypen osalta 59 % ja kokonaisfosforin osalta 77 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo pieneni pintavalutuskentällä keskimäärin 30 %. Keskimääräiset puhdistustehot olivat hieman paremmat kuin edellisvuonna. Virtaama ja kuormitus Hirvikeitaan pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Pintavalutuskentän tarkkailupisteen kuormitukset on laskettu käyttämällä laskennassa Hirvikeitaan tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja alueen ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Hirvikeitaan pintavalutuskentältä purkautuvan veden brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen ja fosforin osalta ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienemmät (Taulukko 60). Brutto-ominaiskuormitukset olivat kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta ominaiskuormitussoiden vuosikeskiarvoja suuremmat. Suurin kuormitus tapahtui talvella ja syksyllä. Kevään kuormitus jäi tavanomaista pienemmäksi. Hirvikeitaan tuotantoalueen vuosikuormitus vesistöalueittain on esitetty alla (Taulukko 61). Taulukko 60 Hirvikeitaan pintavalutuskentän kuormitusluvut hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,7 11 8, Fosfori 0,34 0,12 0,45 0,24 0,031 0,12 0, ,0 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Taulukko 61 Hirvikeitaan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kivijoen - Jämijoen va , kg O2 kg kg O2

81 81 Taulukko 62 Hirvikeitaan pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää * 5,0 2, <5 2, ,2 31, ,9 5,6 9,2 5, ,5 3, ,3 5,0 24 1, < , ,9 4, ,4 5,1 50 3, ,0 2,9 3, ,2 5,1 39 2, ,2 2, ,1 5, < , ,3 1, ,9 5,0 65 4, ,5 2, ,6 5,0 18 3, ,0 5, ,4 5,0 16 2, < ,9 3, ,1 8, ,5 5,0 18 3, ,1 2, ,0 5,3 44 1, ,8 9, ,3 5,0 14 2, ,5 2, ,9 10, ,8 5,0 10 3, ,8 14,3 11 Keskiarvo: 5,2 5,1 30 3,8 87 ** ** ** ** ** 9,4 2, ** 365 Mediaani: 5,9 5,0 21 3, < ,3 2, Minimi: 4,4 5,0 9,2 1, < ,9 1, Maksimi: 6,4 5, , ,3 5,0 9,5 2,3 76 ** ** ** ** ** 5,3 2, ** ,8 5,0 20 2,7 86 ** ** ** ** ** 7,2 2, ** ,6 5, ** ** ** ** ** 7,8 2, ** Kevät 1 kpl 5,9 5,6 9,2 5, Kesä 8 kpl 5,2 5,0 35 4, , Syksy 4 kpl 5,1 5,1 23 2, ,5 2, Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ** ** 5,0 2, ,5 ** 12,1 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ** ** 5,7 2, ,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Sademäärä välisenä aikana n mm Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut.

82 82 Kuva 42 Hirvikeitaan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

83 83 Kuva 43 Hirvikeitaan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot Viheräperä Viheräperän tuotantoalue sijaitsee Kankaanpään kaupungissa. Viheräperän turvetuotantoalueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 1970 ja tuotanto vuonna Vuonna 2014 Viheräperällä oli tuotannossa kaikkiaan 59,0 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 10,0 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Viheräperän turvetuotantoon (päätös nro 17/2008/4, dnro LSY-2004-Y-294). Tuotantoalue sijaitsee Kokemäenjoen (35) Koikonojan vesistöalueella (35.545). Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on 59 ha:n alalla kasvillisuuskenttä ja 10 ha alalla laskeutusallas ja virtaamansäätö. Viheräperän kasvillisuuskentällä oli täydentävä kuormitustarkkailua vuonna Kasvillisuusaltaan alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 162,0 ha. Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 45 kpl. Viheräperä KOS1 Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella Viheräperän kosteikolta purkautuvan veden kiintoaine- ja kokonaistyppipitoisuus, sekä kemiallinen hapenkulutus olivat pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 63). Rankkasateen aikana otetun omavalvontanäytteen vedenlaatu ei poikennut paljoa keskiarvoisista vedenlaaduista. Puhdistusteho Otettujen näytteiden perusteella Viheräperän kosteikon puhdistusteho ei ollut hyvä hydrologisena vuonna Kiintoaineen puhdistusteho oli 15 % ja kokonaisfosforin puhdistusteho 3 %. Muuten kosteikolla ei tapahtunut puhdistusta (Taulukko 63).

84 84 Taulukko 63 Viheräperän kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l O2 mg/l O2 % ,7 5,6 3,7 2, , , , ,3 6,3 8,2 7,8 4, , ,5 6,4 14 6, , * 6,2 7, < ,1 6,1 7,5 5, , ,1 6,1 6,5 9, ,0 5,9 5,4 7, , Keskiarvo: 6,0 6,0 7,6 6,4 15 ** ,8 ** 26 < ,7 ** ,1 ** Mediaani: 6,1 6,1 7,0 7, ,3 26 < ,3 Minimi: 5,7 5,6 3,7 2, < Maksimi: 6,5 6,4 14 9, ,7 26 < Ei tarkkailua ,1 6,2 6,1 5, ,3 6,3 9,3 9, Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,5 ** Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19 8,3 58 ** ** ** ,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskim. reduktion laskennassa huomioitu ne näytteenottokerrat, jolloin saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 23 cm. Sademäärä n. 27 mm, joka satoi välisenä aikana.

85 Virtaama ja kuormitus Hydrologisena vuonna 2014 Viheräperän kosteikon brutto-ominaiskuormitukset olivat typen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta pienemmät kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Fosforin ja kiintoaineen brutto-ominaiskuormitukset olivat ominaiskuormitussoita isommat (Taulukko 64). Taulukko 64 Viheräperän kosteikon kuormitusluvut hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Alkkialla on perustarkkailua kosteikon osalta. Kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otetaan kosteikon yläpuolelta vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailun vuoksi. Alkkian turvetuotantoalueella täydentäviä näytteenottopisteitä on myös lohko 3 pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella, sekä lohkon 2, altaiden 8.1 ja 8.2 ylä- ja alapuolella. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 13 7, ,87 4,6 2, Fosfori 0,63 0,41 0,45 0,24 0,043 0,23 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Karvia Alkkia Alkkian turvetuotantoalueen pääosa sijaitsee Karvian kunnan alueella ja osittain myös Parkanon kaupungin alueella. Vuonna 2014 Alkkian turvetuotantoalueella oli tuotannossa kaikkiaan 320,6 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 9,7 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Alkkian turvetuotantoon (päätös nro 111/2004/4, dnro LSY-2002-Y-381). ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 07/0049/1). Asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätöksellään (taltio nro 506) kumosi edellisen päätöksen ja palautti asian hallinto-oikeudelle uudestaan käsiteltäväksi. Vaasan hallinto-oikeus päätöksellään nro 08/0391/1 ( ) ratkaisi asian. Alkkian turvetuotantoalueen pohjoisosasta kuivatusvedet johdetaan Kyrönjoen vesistöalueen (42) Ilvesjoen yläosan valuma-alueelle (42.053), kaakkoisosasta Kokemäen vesistöalueen (35) Vatajanjoen valuma-alueelle (35.563) ja lounaisosasta Karvianjoen vesistöalueen (36) Mustajoen valuma-alueelle (36.047). Vesienkäsittelymenetelminä on Alkkian Ilvesjoen yläosan valuma-alueella (42.053) ympärivuotinen kosteikko koko tuotannossa olevan 250 ha:n osalta. Vatajanjoen valuma-alueella (35.563) tuotannossa olevan 80,3 ha:n osalta on käytössä ympärivuotinen pintavalutus. Mustajoen valuma-alueella (36.047) 4,7 ha:n tuotannosta poistuneen alan vesienkäsittelymenetelmänä on laskeutusallas ja virtaamansäätö. Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin 6.5. ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 77 kpl.

86 Alkkia, kasvillisuusallas Vedenlaatu Vuonna 2014 Alkkian kasvillisuusaltaalta purkautuvan veden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet sekä COD Mn -arvot olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienempiä (Taulukko 66). ph oli ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampi. Pitoisuudet olivat hieman alhaisempia kuin Alkkian kasvillisuusaltaalla edellisvuosina. Omavalvontanäytteiden vedenlaatu ei poikennut merkittävästi Alkkian kasvillisuusaltaalta purkautuvan veden keskimääräisestä laadusta. Taulukko 65 Alkkian kasvillisuusaltaan ylä- ja alapuolinen vedenlaatu, tarkkailuohjelman perus- tai laajaan analyysivalikoimaan kuulumattomat analyysit. Pvm Puhdistusteho Sähkönjoht. yp µg/l ap µg/l ,1 4, ,9 4, ,1 4, ,7 5, ,3 5, ,6 5, ,0 4, ,2 4, ,8 5, ,5 5, ,2 5, ,3 4, ,1 4, ,5 4, ,7 4, ,5 4,7 Alkkian kasvillisuusaltaan keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 50 %, kokonaistypen osalta 13 % ja kokonaisfosforin osalta 31 % (Taulukko 66). Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn -arvo) osalta kasvillisuusaltaalla ei tapahtunut puhdistumista. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin puhdistustehot olivat huonommat kuin kahtena edellisenä vuonna. 86

87 87 Taulukko 66 Alkkian kasvillisuusaltaalle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä altaan puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,3 6,2 16 4, , ,0 6,0 3,6 3, , ,3 62,8 13, ,2 5,9 5,0 4, , ,0 2, ,4 12, ,7 6, , , , ,2 6,1 7,3 1, ,4 2, ,5 5,8 11 3, ,9 3, ,5 19, ,5 6, , , ,7 5, ,5 6, , ,9 2, ,0 4, ,5 6, , ,9 6, ,4 6,7 12 9, ,0 4,7 3, ,8 2, ,2 6,1 9,2 5, , ,4 3, ,8 6,9 5, ,1 2, ,3 6,8 11 4, <5 < ,0 3,3 2, ,7 2, * 6,3 5, <5 51 6, ,6 4, ,7 6,5 9,5 1, ,5 3, ,6 6,6 10 4, ,9 2, ,9 6,6 12 4, < ,4 4, ,2 1, ,1 6,8 8,0 7, ,5 2, ,9 6,7 9,3 10-7, ,6 3, ,9 6,2 3, , ,8 12 5,0 2,0 1, ,4 42,6 9, ,6 6,0 15 5, ,3 2, ,7 6,4 16 5, ,2 3, ,7 6,7 9,0 4, ,4 3, ,4 15, ,9 6,2 2,3 3, , ,5 65,0 14,4 10 Keskiarvo: 6,2 6,3 14 6,8 50 ** 7, ** ** ,1 2, ,0 ** 56,3 12,4 365 Mediaani: 6,5 6,4 10 5,2 58 7, ,8 3, Minimi: 5,3 5,8 2,3 1, ,1 0, ,0 5,0 5, ,8 8,0 5,0 2,0 1, Maksimi: 7,1 6, , ,4 4, ,2 6,1 36 7, , ,2 3, , ,1 6,0 19 7, ,8 2, ,2 6, , ,3 3, ,0 Talvi 1 kpl 6,2 6,1 7,3 1, Kevät 4 kpl 6,5 6, , ,4 3, Kesä 12 kpl 6,4 6,4 9,5 7,2-9, ,9 3, ,8 Syksy 7 kpl 5,8 6,1 10 5,0 33 8, , ,2 2, Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19 8,3 58 ** ** ** ,0 2, ,4 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Vesi virtaa v-padon yli. Myös suljetun mittapadon (pato 2) reunan yli virtaa vettä (40 l/s). Arvioitu Q 256 l/s (sis. reunan yli virtauksen) Vesi menee hieman padon reunojen yli Vesi tulee matalan v-padon reunojen yli, virtama (81,6 l/s) määritetty uomasta Vesi tulvii padon yli, näyte ja virtaama padon yläpuoleisesta uomasta. Arvioitu Q 42 l/s Toinen kosteikon pato vuotaa. Q määritetty padolta johtavan putken päästä, Q=0,14 l/s.

88 Virtaama ja kuormitus Alkkian kasvillisuusaltaalla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Alkkian kasvillisuusaltaan kuormitukset on laskettu käyttämällä omia vedenlaatutietoja sekä läheisen alueen F ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Alkkian kasvillisuusaltaan brutto-ominaiskuormitukset olivat lähellä tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskitasoa (Taulukko 67). Typpikuormitus oli hieman alhaisempi kuin tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräisen kuormitus. Kiintoaineen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat hieman suurempia kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Taulukko 67 Alkkian kasvillisuusaltaan kuormitusluvut hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine Typpi 14 8, ,4 5,0 3, Fosfori 0,47 0,26 0,45 0,24 0,12 0,17 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Alkkian kasvillisuusaltaan ominaiskuormitukset (g/ha d) kuormitusjaksoittain ja pitoisuudet näytekerroittain on esitetty kuvaajassa (Kuva 45). Ominaiskuormitukset olivat suurimmat syksyllä (Kuva 44). Myös kevättulvat nostivat Alkkian ominaiskuormituslukuja. Talven ja kesän ominaiskuormitukset olivat pieniä ja jäivät alle ominaiskuormitussoiden keskiarvojen. 88 Kuva 44 Alkkian kasvillisuusaltaan alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014.

89 89 Kuva 45 Alkkian kasvillisuusaltaan alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

90 Alkkia LA1-2 Vedenlaatu Alkkian laskuojan 2 (lo2) laskeutusaltaan ylä- ja alapuolisilta tarkkailupisteiltä otettiin näytteitä viisi kertaa vuonna 2014 (Taulukko 68). Alkkian laskeutusaltaalta purkautuvan veden keskimääräiset kiintoaine- ja typpipitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienempiä. Kokonaisfosforipitoisuus oli ominaiskuormitussoiden keskitasoa suurempi. Ravinnepitoisuudet olivat alhaisemmat kuin Alkkialla edellisvuosina. Puhdistusteho Alkkian lo2:n laskeutusaltaan keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 55 %, kokonaistypen osalta 2 % ja kokonaisfosforin osalta 21 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta puhdistusteho oli 11 %. Taulukko 68 Alkkian laskeutusaltaalle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä laskeutusaltaan puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Virtaama ja kuormitus Alkkian lo2:n laskeutusaltaan alapuolisella mittapadolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Alkkian laskeutusaltaan kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden E vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden E keskivalumia. Alkkian lo2:n laskeutusaltaan alapuolinen kuormitus on esitetty alla (Taulukko 69). Alkkian typen brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman alhaisempia kuin tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset kuormitukset. Kiintoaineen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat suurempia kuin ominaiskuormitussoiden keskimääräiset kuormitukset.

91 Taulukko 69 Alkkian laskuojan 2 kuormitusluvut hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 91 Alkkian laskuojan 3 pintavalutuskentällä ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkelliset virtaamat. Alkkian laskeutusaltaalla kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupis- Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 15 9, ,07 5,4 3, Fosfori 0,56 0,35 0,45 0,24 0,003 0,21 0,13 0,96 0,60 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn , Alkkia PVK2 Vedenlaatu Alkkian laskuojan 3 (lo3) pintavalutuskentän 2 yläpuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 6 näytettä vuonna Alapuolisella pisteellä oli virtaus vain huhti- ja kesäkuun näytekerroilla, joten koko vuonna saatiin vain 2 näytettä (Taulukko 70). Näytteiden perusteella Alkkian pintavalutuskentältä purkautuvan veden ravinnepitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienempiä. ph oli ominaiskuormitussoiden kanssa samaa luokkaa. Kiintoainepitoisuus ja kemiallisen hapenkulutuksen arvo olivat ominaiskuormitussoiden keskitasoa isompia. Vedenlaatu oli selvästi heikompi kuin vuonna Puhdistusteho Alkkian lo3:n pintavalutuskentän 2 keskimääräinen puhdistusteho oli kokonaisfosforin osalta 6 % (Taulukko 70). Muiden tarkasteltujen parametrien osalta puhdistusta ei tapahtunut. Pitoisuudet olivat jo pintavalutuskentän yläpuolella pienempiä kuin tuotannossa olevilta ominaiskuormitussoilta lähtevässä vedessä keskimäärin. Taulukko 70 Alkkian lo3:n pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Virtaama ja kuormitus Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % ,4 3, , ,5 5,7 4, , ,6 5,6 6,6 8, , , ,6 5, ,6 5, ,6 4, Keskiarvo: 6,5 5,6 5, ** ** ,7 ** ** Mediaani: 6,6 5,7 5, , Minimi: 6,4 5,6 3,6 8, , Maksimi: 6,6 5,7 6, , , ,7 5,5 11 2,0 78 ** ,0 ** ** ** ,0 5,7 8,7 3,0 66 ** ** ,0 ** ,0 ** ,2 6,0 5,0 6,3-25 ** ,0 ** ,0 ** ** Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ** 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ** *) Omavalvontanäyte , , ja Ei ap näytteitä, koska virtausta ei ollut. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin saatu sekä yp että ap näytteet.

92 teeltä mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden E vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden E keskivalumia. Alkkian lo3:n pintavalutuskentän 2 alapuolinen kuormitus on esitetty alla (Taulukko 71). Alkkian pintavalutuskentän 2 kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli kolminkertainen tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskikuormitukseen nähden. Myös fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta kuormitus oli keskimääräistä korkeampi. Fosforin kuormitus oli samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Näytteiden vähäinen määrä kuitenkin heikentää kuormitusarvion luotettavuutta. Taulukko 71 Alkkian laskuojan 3 kuormitusluvut hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Haitikeitaan kasvillisuusaltaalla täydentävä tarkkailu aloitettiin vuonna Kasvillisuusaltaan alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otetaan altaan yläpuolelta vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailun vuoksi. Haitikeitaan turvetuotantoalueella täydentävää tarkkailua suoritetaan myös pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla pisteillä. Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine Typpi ,9 8,7 6, Fosfori 0,43 0,21 0,45 0,24 0,03 0,16 0, ,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a Alkkian vuosikuormitus Alkkian tuotantoalueen vuosikuormitus muodostuu tarkkailupisteiden Kasvillisuusallas, LA1-2 ja PVK2 yhteenlasketusta kuormituksesta. Alkkian kokonaiskuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty alla (Taulukko 72). Taulukko 72 Alkkian kuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna Vesistöalue CODMn Vuosikuormitus, brutto kg kg O2 Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vatajanjoen va , Mustajoen va , , Ilvesjoen yläosan va Yhteensä kg O Haitikeidas Loukaskeidas/Haitikeitaan turvetuotantoalueen pääosa sijaitsee Karvian kunnan alueella. Haitikeitaalla oli vuonna 2014 tuotannossa kaikkiaan 115 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Haitikeitaan turvetuotantoon (päätös nro 69/2005/4, dnro LSY-2002-Y-352). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 07/0016/3). Lisäksi Etelä-Suomen aluehallintavirasto on antanut päätöksen joka koski Haitikeitaan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista (Nro152/2014/2). Turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Karvianjoen vesistöalueen (36) Suomijoen alaosan valuma-alueelle (36.081). Tuotannossa olevan alan kuivatusvedet käsitellään 40 ha:n alalta ympärivuotisella pintavalutuskentällä ja 75 ha:n alalta kasvillisuusaltaan avulla.

93 Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin 5.5. ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 70 kpl. 93 Haitikeidas KOS1 Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 2014 Haitikeitaan kosteikolta purkautuvan veden kiintoainepitoisuus oli pienempää kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Myös ravinteiden ja kemiallisen hapenkulutuksen pitoisuudet olivat alhaisempia kuin ominaiskuormitussoilla (Taulukko 74). Puhdistusteho Haitikeitaan kosteikon puhdistustehot olivat 63 % kiintoaineen osalta, 31 % kokonaistypen osalta, 54 % kokonaisfosforin osalta ja 10 % kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Puhdistusteho oli kiintoaineen osalta huonompi kuin edellisvuonna. Muuten puhdistusteho parani edellisvuodesta (Taulukko 74). Virtaama ja kuormitus Haitikeitaan kosteikolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkelliset virtaamat. Haitikeitaan kosteikolla kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden E vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden E keskivalumia. Haitikeitaan kosteikon kuormitusluvut (Taulukko 73) hydrologisena vuonna 2014 olivat pienemmät kuin ominaiskuormitussoiden bruttokuormitus keskimäärin. Taulukko 73 Haitikeitaan kosteikon kuormitusluvut hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 11 5, ,84 4,1 2, Fosfori 0,31 0,10 0,45 0,24 0,024 0,11 0,036 8,6 2,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn

94 94 Taulukko 74 Haitikeitaan kosteikon 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Rauta CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap ed Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l % mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % ,9 6,2 4,9 1, ,3 6,4 7,0 5, , * 6,5 3, <5 40 4, ,6 6,7 10 2, , ,5 6,7 12 2, ,4 6,6 9,3 4, ,6 6,6 11 3, Keskiarvo: 6,3 6,5 9,0 3,3 63 ** ** ** 4, ** Mediaani: 6,5 6,6 10 3, , Minimi: 5,9 6,2 4,9 1, , Maksimi: 6,6 6,7 12 5, , ,4 6,4 21 4,6 80 ** ** ** 2, ** ,0 6,0 9,3 4,3 62 ** ** ** ** , Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** 5,0 2, ,5 ** Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19 8,3 58 ** ** ** 4,0 2, ,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet.

95 Haitikeidas PVK5 Vedenlaatu Haitikeitaan pintavalutuskentän vedenlaatu on esitetty taulukossa (Taulukko 77). Otettujen näytteiden perusteella, Haitikeitaan pintavalutuskentältä purkautuvan vedenlaatu oli parempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Keskimääräinen kiintoaineen pitoisuus oli 31 % ja kokonaistypen pitoisuus 41 % ominaiskuormitussoiden pitoisuuksista. Puhdistusteho Puhdistusteho oli Haitikeitaan pintavalutuskentällä hyvä hydrologisena vuonna 2014 (Taulukko 77). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 9 %, kokonaistypen osalta 65 %, kokonaisfosforin osalta 79 % ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta 47 %. Puhdistusteho oli parempi kuin edellisvuosina. Virtaama ja kuormitus Haitikeitaan pintavalutuskentän kuormitusluvut on esitetty taulukossa (Taulukko 75). Kuormitus oli selvästi pienempää kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kiintoaineen kuormitus oli 48 %, typpi kuormitus 46 %, fosfori kuormitus 29 % ja kemiallinen hapenkulutus 34 % pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Taulukko 75 Haitikeitaan pintavalutuskentän kuormitusluvut hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,5 13 9, Typpi 8,7 3, ,35 3,2 1, Fosfori 0,32 0,10 0,45 0,24 0,013 0,12 0,038 4,6 1,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Haitikeitaan vuosikuormitus Haitikeitaan tuotantoalueen vuosikuormitus muodostuu tarkkailupisteiden kosteikon ja pintavalutuskentän yhteenlasketusta kuormituksesta. Haitikeitaan kokonaiskuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty alla (Taulukko 76). Taulukko 76 Haitikeitaan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Suomijoen alaosan a , kg O2 kg kg O2 95

96 96 Taulukko 77 Haitikeitaan pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % ,9 5, , ,1 5,9 5,8 1, * 5,9 2,8 680 < ,1 6,1 18 2, ,1 6, , ,7 5,9 48 3, ,5 6,3 9,2 1, Keskiarvo: 4,9 5, ,2 98 ** ** < ** ** Mediaani: 6,0 5,9 33 2, < Minimi: 4,1 5,5 5,8 1, < Maksimi: 6,5 6, , < Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori CODMn hehk. häviö ,5 6,2 27 4,6 80 ** ** ** ** ,5 5,6 23 2,4 91 ** ** ** ** ,1 5,7 7,4 2,7 63 ** ** ** ** 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,5 ** 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet.

97 3.7.3 Loukaskeidas Loukaskeitaan turvetuotantoalue sijaitsee Karvian kunnassa Karvianjoen vesistöalueen (36) Suomijoen valuma-alueella (36.08). Loukaskeitaalla oli vuonna 2014 tuotannossa 54,0 ha ja tuotannosta 5 vuoden sisällä poistuneita alueita 1,8 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Loukaskeitaan turvetuotantoon (päätös nro 68/2005/4, dnro LSY-2002-Y-351). ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 07/0015/3). Turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Loukaskeitaan pintavalutuskentällä tehtiin alkuvuodesta täydentävää tarkkailua ja kesäkuussa siirryttiin ympärivuotisen tarkkailun näytteenottotiheyteen. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otetaan altaan yläpuolelta vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailun vuoksi. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 62,0 ha. Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin 5.5. ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 50 kpl. 97 Loukaskeidas PVK4 Vedenlaatu Taulukossa ja kuvassa (Taulukko 78, Kuva 46) on esitetty Loukaskeitaan pintavalutuskentän 4 ylä- ja alapuolisen tarkkailupisteen vedenlaatu. Alapuolisen pisteen kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo oli pysyvien asemien alapuolisten pisteiden keskiarvoa pienempi. Loukaskeitaan pintavalutuskentältä 4 purkautuvan veden kiintoaine- ja kokonaistyppipitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienempiä (Taulukko 78). Fosforipitoisuus oli noin 80 % korkeampi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Typpeä Loukaskeitaalta lähtevässä vedessä oli lähes 40 % vähemmän kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Alapuoliselta mittapisteeltä otettiin rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Vedenlaatu ei poikennut keskiarvoisista tuloksista. Virtaama ja kuormitus Loukaskeitaalla ei ole omaa virtaamamittaria. Kuormituslaskelmissa on käytetty alueen E keskimääräisiä jaksovalumia. Loukaskeitaan kuormitus on seuraavassa (Taulukko 79) esitetty laskettuna omien vedenlaatutulosten ja alueen E jaksovalumien pohjalta 213 päivän jaksolle sekä alueen E vuosittaisten ominaiskuormituslukujen pohjalta 152 päivän jaksolle. Loukaskeitaan brutto-ominaiskuormitus tarkkailujakson aikana oli kiintoaineen, typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta pienempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin koko hydrologisena vuonna On kuitenkin huomattava, että Loukaskeitaan ominaiskuormitus on laskettu vain osalle vuotta, eikä se vuodenajoittaisesta vaihtelusta johtuen ole suoraan verrattavissa ympärivuotisiin kuormituslukuihin. Loukaskeitaan tuotantoalueen vuosikuormitus on esitetty taulukossa (Taulukko 80).

98 98 Taulukko 78 Loukaskeitaan pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää , ,1 6,2 7,2 3, ,5 2,2 3, ,4 6,2 15 3, ,2 1, ,4 2, * 6,0 4, < ,7 4, ,3 6,2 23 2, ,9 2,5 4, , ,4 2, ,5 6, , < ,2 6, ,84 1, ,5 6, , ,6 2, ,7 6,5 15 8, ,6 7, ,2 6,1 23 7, < ,4 1, ,3 3, ,3 6,2 14 3, ,6 2, ,2 6,1 6,7 1, ,0 3, ,4 6,1 13 3, ,4 1, ,6 15, ,0 5,9 4,9 2, ,9 14,3 11 Keskiarvo: 6,3 6,2 15 5,1 64 ** ** , ** ,3 2, ** 213 Mediaani: 6,4 6,2 15 3, < ,3 1, Minimi: 6,0 5,9 4,9 1, < ,4 1, Maksimi: 6,7 6, ,2 6, ,2 6, ** ** ** ** ,9 5,9 27 7,8 74 ** ** ** ** ,5 6,3 8,0 3,4 58 ** ** ** ** Talvi 1 kpl 6, Kevät 1 kpl 6,1 6,2 7,2 3, Kesä 8 kpl 6,4 6,2 17 6, , ,3 3, Syksy 3 kpl 6,2 6,0 8,2 2, , ,4 1, Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon valuma-alue 11 cm.

99 99 Kuva 46 Loukaskeitaan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

100 Taulukko 79 Loukaskeitaan kuormitusluvut jaksolla Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 100 Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 213 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / jakso Kiintoaine 10 8, ,58 3,8 2, Typpi 2,1 0, ,12 0,78 0, Fosfori 0,20 0,15 0,45 0,24 0,011 0,072 0,054 4,0 3,0 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 85 6, ,7 31 2, Taulukko 80 Loukaskeitaan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Ojajoen va , ,8 212 kg O2 kg kg O Mustakeidas Mustakeitaan turvetuotantoalue sijaitsee Karvian kunnassa. Mustakeitaalla turvetuotanto aloitettiin ensimmäisen kerran vuonna Vuonna 2014 tuotannossa oli 228,2 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana on poistunut 47,0 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Mustakeitaan turvetuotantoon (päätös nro 67/2005/4, dnro LSY-2002-Y-350). ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 07/0014/3). Mustakeidas sijaitsee Karvianjoen vesistöalueen (36) Kattilajoen valuma-alueella (36.084) sekä osittain Karvianjoen yläosalla Mustajoen alueella (36.047). Tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään 191,8 ha:n alalta ympärivuotisella pintavalutuskentällä, 15,7 ha:n alalta kasvillisuuskentällä, 19 ha:n osalta sulan maan aikaisella kemikaloinnilla ja 20,3 ha:n alalla kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat vain laskeutusaltaat ja virtaaman säätö. Mustakeitaalla suoritettiin hydrologisena vuonna 2014 tarkkailua kemikalointiasemalla, pintavalutuskentillä 1 ja 2 sekä kosteikolla 1. Vesienkäsittelyn tehon selvittämiseksi näytteitä otettiin myös käsittelyn yläpuolelta. Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 107 kpl. Mustakeidas PVK2 Vedenlaatu Mustakeitaan pintavalutuskentältä 2 purkautuvan veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus sekä kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo olivat korkeammat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin hydrologisena vuonna 2014 (Taulukko 81). Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus puolestaan oli noin 25 % pysyvien asemien keskiarvoa pienempi alapuoliselta mittapisteeltä otettu näyte on rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Sen vedenlaadussa ei kuitenkaan ollut selviä eroja muihin näytteenottokertoihin verrattuna (Taulukko 81).

101 101 Taulukko 81 Mustakeitaan pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,7 5,3 9,0 6, ,9 39, ,0 5,4 5,9 2, ,7 13, ,5 5,3 4,9 2, ,8 1, ,5 18, ,3 5,5 10 7, ,4 23, ,3 5,3 5,1 2, ,17 0, , < , ,7 6, ,9 11, , , ,1 5,9 12 9, , ,7 4, ,2 5,9 8,7 6, , ,2 1, ,8 1, ,8 6,0 18 9, , ,3 2, ,1 7,1 39 7, , ,9 1, ,5 5,8 12 4, ,1 <5 39 <5 < ,8 1, ,9 0, * 5,8 4, < ,5 1, ,0 6,0 17 4, ,6 0, ,8 5,9 18 1, ,1 1, ,9 5, <5 <5 <5 < ,1 5, ,53 0, ,3 5,9 7, ,21 0, ,2 5,9 5, ,0 2, ,9 6,0 23 5, < ,5 2, ,7 10, ,7 5,8 32 8, ,3 2,1 1, ,6 6,0 27 5, ,8 0, ,6 5, <5 < , ,6 3, ,5 6,0 21 3,0 86 5, ,6 11,9 22 Keskiarvo: 5,5 5, ** ** ** ,0 3, ** 365 Mediaani: 6,2 5,9 18 6, , ,5 2, ,3 Minimi: 4,7 5,3 4,9 1, , <5 < ,8 1,4 8, Maksimi: 7,3 7, , ,9 5, ** ** ** ,2 3, ** ,8 6, ** ** ,0 ** ,1 3, ** ,1 6, ** ** ** ,9 3, ** Talvi 1 kpl 5,6 5,3 17 2, < Kevät 1 kpl 5,8 6, , Kesä 13 kpl 5,8 5,9 18 9, ,9 2, Syksy 7 kpl 5,2 5, ,4 4, Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. Yläpuolinen allas lähes tyhjä Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus n. 10 cm.

102 102 Taulukko 82 Mustakeitaan pintavalutuskentän 2 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu, tarkkailuohjelman perus- tai laajaan analyysivalikoimaan kuulumattomat analyysit. Pvm Puhdistusteho Mustakeitaan pintavalutuskentän 2 keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 25 %, kokonaistypen osalta 11 % ja kokonaisfosforin osalta 49 % (Taulukko 81). Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta puhdistustehoissa oli suurta vaihtelua eri näytekertojen välillä ja keskimäärin pintavalutuskenttä ei puhdistanut vettä niiden osalta. Puhdistustehot olivat huonoimmillaan kesällä. Kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen keskimääräiset puhdistustehot olivat paremmat kuin Mustakeitaalla edellisvuonna. Virtaama ja valunta Sähkönjohtavuus, 25 C yp ms/m ap ms/m ,8 2, ,6 2, ,9 3, ,7 3,7 Hydrologisena vuonna 2014 Mustakeitaan pintavalutuskentän keskimääräinen virtaama oli 13,9 l/s ja valuma 6,7 l/s km 2. Suurimmat valumat olivat joulu-tammikuussa ja kevättulvan aikaan helmi-maaliskuussa (Kuva 47). Myös elokuun lopulla ja lokakuussa virtaamat olivat koholla. Kesän virtaamat olivat matalat. Kuva 47 Mustakeitaan pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat vuonna 2014.

103 103 Kuva 48 Mustakeitaan pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

104 Kuormitus Mustakeitaan pintavalutuskentän 2 kuormitukset on esitetty taulukossa (Taulukko 83). Pintavalutuskentän alapuoliset brutto-ominaiskuormitukset (g/ha d) olivat kiintoaineen osalta korkeammat ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Fosforin, typen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kuormitukset olivat korkeammat ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Korkeammat kiintoaineen kuormitukset johtuivat Mustakeitaalta mitatuista korkeammista pitoisuuksista. Laskentajaksojen ominaiskuormitukset ja näytekohtaiset pitoisuudet on esitetty kuvassa (Kuva 48). Vuodenajoittaiset ominaiskuormitukset on esitetty kuvassa (Taulukko 64). Ominaiskuormitukset olivat suurimmat keväällä ja syksyisin kun valumat olivat suuria. Kesän korkeat näytepitoisuudet eivät nostaneet kuormitusta matalien valuntojen takia. Taulukko 83 Mustakeitaan pintavalutuskentän 2 kuormitusluvut hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine Typpi 8,7 4, ,5 3,2 1, Fosfori 0,35 0,19 0,45 0,24 0,058 0,13 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kuva 49 Mustakeitaan pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot Mustakeidas KEM1 Vedenlaatu Taulukossa ja kuvassa (Taulukko 85, Kuva 51) on esitetty Mustakeitaan lohkon 2 kemikaloinnin alapuolinen vedenlaatu. Kemikalointi aloitettiin huhtikuun puolivälin jälkeen ja pysäytettiin vasta hydrologisen vuoden vaihduttua joulukuun 2014 puolivälissä eli talven ja kevään keskiarvot kuvaavat vedenlaatua ilman kemikalointia ja kesän keskiarvot keskimääräistä vedenlaatua kemikaloinnin aikana. Tarkkailupisteeltä lähtevässä vedessä oli enemmän kiintoainetta kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemikaloinnin käytössä ollessa tarkkailupisteen kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuudet sekä kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo olivat erittäin alhaisia

105 eli kemikaloinnilla saatiin alennettua pitoisuuksia hyvin. Kemikaloinnin aikainen ph arvo oli matala ja laski veden keskiarvoista ph:ta (3,5 ph) otettu näyte on rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Kemikalointi toimi tämän näytteen mukaan myös ylivirtaamatilanteiden aikana hyvin ja pitoisuudet olivat alhaisia. Puhdistusteho Mustakeitaan lohkon 2 kemikaloinnin puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa (Taulukko 85). Kaikilta näytekerroilta ei saatu sekä ylä- että alapuolista näytettä, jolloin puhdistustehoa ei voitu laskea. Koko vuoden keskimääräiset puhdistustehot olivat kiintoaine 20 %, kokonaistyppi 32 %, kokonaisfosfori 65 % ja COD Mn 50 %. Kemikaloinnin ajalta vedenlaatu puhdistustehot olivat paremmat. Mustakeitaan ympäristölupapäätöksessä on esitetty sulan maan ajalle reduktiovaatimukset, jotka täyttyivät kemikaloinnin ajalta ( ) kaikkien parametrien osalta (Taulukko 84). Taulukko 84 Mustakeitaan kemikalointiaseman reduktiovaateet sulan maan ajalle sekä niiden toteutuminen (jakso ) Reduktiovaade Toteutunut Kiintoaine 50 % 72 % Kokonaisfosfori 80 % 90 % Kokonaistyppi 30 % 64 % CODMn 70 % 90 % 105 Virtaama ja valunta Mustakeitaan kemikaloinnin keskimääräinen virtaama hydrologisena vuonna 2014 oli 4,3 l/s ja keskimääräinen valuma 22,4 l/s km 2. Valumat olivat suurimmillaan syksyllä 2013, joulukuussa 2013, sekä kevättulvan aikaan helmi-maaliskuussa (Kuva 50). Valumat olivat selvästi suuremmat kuin alueen E ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kesän aikaiset valumat olivat todella matalia. Kuva 50 Mustakeitaan lohko 2 kemikaloinnin alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja näytteenottoajankohdat hydrologisena vuonna 2014.

106 106 Taulukko 85 Mustakeitaan kemikalointiasemalle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap ed Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,2 4, ,5 6, ,0 42, ,2 6,2 14 8, ,6 3, ,3 18,2 95, ,0 6,2 4,5 3, , ,5 1, ,26 1, ,8 7, ,9 55 0,47 2, ,3 6,3 6,4 8, , ,8 1,7 2, ,8 7,8 41, ,3 6,3 3,0 6, , ,9 1,8 2, ,2 2,7 14, ,8 3,9 6,0 2, , ,7 35 7,7 78 0,91 4, ,0 3,1 6,6 3, <5 <5 91 9, <2 2, ,7 91 0,34 1, * 3,0 4, < ,8 0,54 2, ,9 2,9 14 3, , ,25 1, ,0 3,0 14 1, , , ,45 2, ,9 3,1 16 2, <5 < <2 4,4 7,0 41 0, ,09 0, ,05 0, ,12 0, , <5 <5 38 <2 8,1 2,1 0,89 4, ,0 3,6 4, ,1 91 0,15 0, ,0 3,6 22 8, ,2 87 0,15 0, ,08 0, ,7 6,3 8, ,1 6,7 35,3 22 Keskiarvo: 6,4 3,5 10 8,2 20 ** ** <5 < ** 61 2,3 4,7 5, ** 4,3 22,4 365 Mediaani: 6,8 3,8 8,0 7, <5 < <2 2,5 3,5 38 6,0 78 Minimi: 6,0 2,9 3,0 1, <5 < <2 1,5 1,9 26 0,65 2,3 Maksimi: 7,0 6, <5 < ,2 3,2 31 5,6 84 ** ** ** 21 6, ** ,0 5,0 6, ** ** ** 8,9 2,9 4, ** Talvi 2 kpl 6,0 6,0 4,5 5, ,5 2, Kevät 2 kpl 6,3 6,3 4,7 7, ,9 1,8 2, Kesä 8 kpl 6,9 3,2 10 4, <5 < ,3 8,3 9,0 37 2,6 92 Syksy 4 kpl 6,3 4, ,6 4, Tuotanto (n=50) Kemikalointi (n=2) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 6,3 4, ,0 ** ** ** ,2 7, ##### *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei yp näytettä, koska oja oli kuiva Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus n. 5 cm Ei näytteitä, koska yp oja oli kuiva, eikä mittapadolla ollut virtausta. Kaivossa runsaasti pajukeppejä Ei näytteitä, koska yp oja oli kuivahko, eikä vesi virrannut. Myöskään mittapadolla ei ollut virtausta Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. Alueella oli kaivinkone ruoppaamassa yp ja ap pisteiden välissä.

107 107 Kuva 51 Mustakeitaan kemikalointipisteen 1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

108 Kuormitus Brutto-ominaiskuormitukset (g/ha d) olivat fosforin osalta 2,4 kertaa ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta noin 1,7 kertaa korkeammat ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 86). Kiintoaineen ja typen osalta kuormitukset olivat 4,1 kertaa ja 1,4 kertaa suuremmat kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Taulukko 86 Mustakeitaan lohko2 kemikaloinnin kuormitusluvut hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 22,4 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,44 8,4 4, Fosfori 1,1 0,68 0,45 0,24 0,020 0,39 0,25 7,4 4,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Tarkkailupisteen ominaiskuormitukset olivat selvästi pienempiä silloin kun kemikalointi oli käytössä käytössä (Kuva 51). Kemikalointi oli käytössä huhtikuun 21. päivästä joulukuun 2014 loppuun. Alkuvuodesta ennen kemikaloinnin aloitusta puhdistusmenetelmänä on ollut vain laskeutusaltaat. Valumat olivat suurimmillaan ennen kemikaloinnin käyttöönottoa, mikä nosti tarkkailupisteen vuosikuormitusta. 108 Mustakeidas PVK1 Vedenlaatu Laskuojan 8 pintavalutuskentältä 1 purkautuvan vedenlaatu oli otettujen näytteiden perusteella kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta huonompaa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 87). Kokonaistypen pitoisuus oli pienempi ja kokonaisfosforin pitoisuus oli samaa tasoa ominaiskuormitussoiden kanssa. Alapuoliselta mittauspisteeltä ei ole vedenlaatutuloksia kuin kesän ajalta. Vesi oli hapanta (ka. ph 4,8). Puhdistusteho Puhdistusteho on laskettu neljän kesäkuukausina saatujen näytteiden perusteella (Taulukko 87). Pintavalutuskenttä puhdisti kiintoainetta 27 %, kokonaistyppeä 52 %, kokonaisfosforia 51 % ja kemiallinen hapenkulutus väheni pintavalutuskentällä 28 %.

109 109 Taulukko 87 Mustakeitaan lo8:n pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O 2 mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää , ,0 0, , ,0 0, ,2 4,8 19 2, ,80 1, ,6 4,9 6,0 8, ,1 0,13 0, ,0 6, ,8 7, ,2 4,4 14 < ,1 6,2 46 Keskiarvo: 4,6 4, ** ** ** ** 143 Mediaani: 4,9 4,9 19 5, Minimi: 4,2 4,4 6,0 < ,1 Maksimi: 5,6 6, ,7 5,0 6,6 6,5 52 ** ** ** ** ,4 4,2 8,2 2,4 77 ** ** ** ** ,5 4,3 7,5 1,2 84 ** ** ** ** Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,5 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei ap näytettä, piste jäässä Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut.

110 Virtaama ja kuormitus Lo8:n pintavalutuskentällä ei ole omaa virtaamamittausta vaan kuormitus on jaksolla laskettu käyttämällä tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja alueen ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Hydrologisena vuonna 2014 alkuvuoden kuormitukset on laskettu Mustakeitaan pvk2 ominaiskuormituksilla. PVK1:n pisteen brutto-ominaiskuormitukset olivat hydrologisena vuonna 2014 pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 88). Luvut eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia pintavalutuskentän 1 lyhyemmän tarkkailujakson vuoksi. Taulukko 88 Mustakeitaan pintavalutuskentän 1 kuormitusluvut jaksolla Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 110 Mustakeidas KOS1 Vedenlaatu Mustakeitaan kosteikon alapuoliselta pisteeltä on näytteitä vain kesän ajalta (Taulukko 90). Mustakeitaan kosteikolle purkautuvassa vedessä oli vähemmän kiintoainetta ja typpeä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Myös kokonaisfosforin ja Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo olivat pysyvien asemien keskiarvoa matalampia. Puhdistusteho Otettujen näytteiden perusteella kiintoaineen puhdistustulos oli 86 %, kokonaistypen osalta puhdistusteho oli 26 % ja kokonaisfosforin osalta 59 %. Kemiallinen hapenkulutus ei pienentynyt kosteikolla (Taulukko 90). Virtaama ja kuormitus Mustakeitaan kosteikon kuormitusluvut on laskettu osalta vuotta omilla vedenlaatutiedoilla ja ominaiskuormitussoiden valumilla, sekä osan vuotta Mustakeitaan pintavalutuskentän 2 ja kemiallisen aseman 1 ominaiskuormitusten keskiarvolla (Taulukko 89). Taulukko 89 Mustakeitaan kosteikon kuormitusluvut jaksolla Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Jakson kuormitus Kokonaiskuormitus 143 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha jakso kg / vuosi Kiintoaine ,0 6,5 6, Typpi 0,94 0, ,051 0,34 0, ,6 Fosfori 0,076 0,051 0,45 0,24 0,0041 0,028 0,019 1,5 1,0 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Jakson kuormitus Kokonaisominaiskuormitus 184 d om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha jakso kg / vuosi Kiintoaine ,22 5,2 4, Typpi 2,0 0, ,031 0,71 0, ,4 Fosfori 0,13 0,089 0,45 0,24 0,0020 0,047 0,032 0,74 0,51 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn ,

111 111 Taulukko 90 Mustakeitaan kosteikolle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,0 7,5 21 1,3 94 4, , ,1 4, ,9 7,5 47 1, ,9 2, ,7 7,3 19 2, ,4 1, ,0 7,4 7,3 2, , ,31 0, ,9 7,2 87 8, ,7 5, ,9 6,5 4,3 8, ,1 11,6 46 Keskiarvo: 7,5 7,1 31 4,2 86 ** ** ** ** 184 Mediaani: 7,9 7,4 20 2, Minimi: 6,9 6,5 4,3 1,3-95 4, , Maksimi: 8,0 7,5 87 8, Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,5 ** 12,1 Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19 8,3 58 ** ** ** ,4 ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet.

112 Mustakeidas LA Mustakeitaan laskeutusaltaan alapuolella ei suoritettu tarkkailua vuonna Kuormitus 16,3, ha tuotantoalalle on laskettu pintavalutuskentän 2 yläpuolisen aseman vedenlaadun ja alapuoliselta pisteeltä mitattujen valumien perusteella. Mustakeitaan vuosikuormitus Mustakeitaan vuosikuormitus muodostuu valuma-alueen osalta tarkkailupisteiden KEM1 (lohko 2), PVK1 (lohko 8) ja KOS1 sekä PVK2 yläpuolisen pisteen tiedoilla lasketusta LA:n kuormituksesta. Valuma-alueen osalta Mustakeitaan vuosikuormitus on pisteen PVK2 (lohkot 5-7) kuormitus. Mustakeitaan kokonaiskuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 91). Taulukko 91 Mustakeitaan kuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg kg O2 kg O2 Kiintoaine Kok- N Kok- P CODMn Kiintoaine Kok- N Kok-P CODMn Mustajoen va , Kattilajoen va Yhteensä Suomikeidas Suomikeitaan turvetuotantoalue sijaitsee Karvian kunnassa. Suomikeitaan tuotantoalueen kuntoonpanotyöt aloitettiin vuonna Tuotanto alueella alkoi vuonna Vuonna 2014 Suomikeitaan tuotantoalueella oli tuotannossa 84,1 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Suomikeitaan turvetuotantoon (päätös nro 66/2005/4, dnro LSY-2002-Y-349). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 07/0013/3). Suomikeidas sijaitsee Karvianjoen vesistöalueen (36) Suomijoen ja tarkemmin Kattilajoen valuma-alueella (36.084). Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta ja johdetaan pumppaamalla kasvillisuusaltaalle. Suomikeitaalla tehtiin täydentävää tarkkailua kosteikolla 2. Kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otetaan altaan yläpuolelta vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailun vuoksi. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 107,3 ha. Tuotanto vuonna 2014 aloitettiin ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 79 kpl. Suomikeidas KOS2 Vedenlaatu Vuonna 2013 Suomikeitaan kasvillisuusaltaalta purkautuvassa vedessä oli enemmän typpeä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 93). Myös kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo oli keskiarvoa korkeampi, mutta fosforipitoisuus oli ominaiskuormitussoiden keskimääräistä tasoa. Kiintoainepitoisuus oli keskimäärin pienempi kuin ominaiskuormitussoilla. Hydrologisena vuonna 2014 Suomikeitaan alapuoliselta pisteeltä saatiin vain kolme näytettä.

113 Puhdistusteho Kolmen näytteen keskimääräinen puhdistusteho kokonaistypen osalta oli 22 % ja kokonaisfosforin osalta 18 %. Kiintoaineen osalta puhdistusteho oli 62 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta ei tapahtunut puhdistumista (Taulukko 93). Virtaama ja kuormitus Suomikeitaan kasvillisuusaltaalla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Kasvillisuusaltaan kuormitukset on laskettu vertaamalla kasvillisuusaltaalta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden E vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden E keskivalumia. Kasvillisuusaltaan alapuoliset brutto-ominaiskuormitukset (g/ha d) olivat typen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat (Taulukko 92). Kiintoaineen ominaiskuormitus oli pienempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Fosforin kuormitus oli sen sijaan samaa tasoa ominaiskuormitussoiden kanssa. Kuormitusarvion luotettavuutta heikentää näytteiden vähäinen määrä. Taulukko 92 Suomikeitaan kosteikon kuormitusluvut kuormitushydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,3 10 8, Fosfori 0,43 0,21 0,45 0,24 0,036 0,16 0, ,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn

114 114 Taulukko 93 Suomikeitaan kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori hehk. häviö Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % ,8 4,9 9,3 3, , , , <5 60 <2 1, ,6 5,0 13 4, , ,4 8, , <5 94 5,0 2, , , ,2 5, <5 46 3,0 1, ,3 8, ,5 8, , < , ,9 4,8 7,7 4, ,8 Keskiarvo: 5,4 4,9 26 3,8 62 ** 63 ### ** 1005 #### 5 #### ,3 ** 9,0 #### 3,1 #### ,4 ** Mediaani: 5,5 4,9 10 4, ,0 2, ,6 Minimi: 4,9 4,8 5,5 3, ,0 1, ,8 Maksimi: 6,0 5, , , , ,1 4, ** ** ** 7,5 1, ** ,7 4, ** ** ** ** ,9 4,8 5,4 4,6 14 ** ** ** ** Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 5,9 5,7 19 8,3 58 ** ** ** ,0 2, ,4 ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Useilla näytekerroilla ei saatu ap näytteitä, koska virtausta ei ollut. Fosfaattifosfori Rauta CODMn

115 Köyliö Lammisuo Lammisuo sijaitsee Köyliön kunnassa. Vuonna 2014 tuotannossa oli 212,0 ha, valmistelussa 8,2 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 11,7 ha. Lammisuolla on voimassa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (nro 28/2006/4, dnro LSY-2003-Y-431). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 07/0434/1). Lammisuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluvan Sonnilanjoen valumaalueella (35.127). Sekä tuotannossa että valmistelussa olevan alan vedet käsitellään ympärivuotisen pintavalutuksen avulla. Lammisuon pintavalutuskentällä 1 tehtiin ympärivuotista tarkkailua. Näytteitä otetaan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta tarkkailupisteiltä. Niiden pohjalta lasketaan pintavalutuskentän puhdistusteho. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pinta-ala on 205,2 ha. Lammisuon laajennusalueen pintavalutuskentällä 2 on kuntoonpanovaiheen tarkkailua. Näytteitä otetaan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta tarkkailupisteiltä. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pinta-ala on 63,6 ha. Lammisuo PVK1 Vedenlaatu Lammisuon pintavalutuskentän 1 alapuolelta otettujen näytteiden perusteella kentältä purkautuvassa vedessä oli 2,7 kertaa enemmän typpeä ja 1,3-kertainen määrä fosforia. Kiintoainetta oli 2,3 kertaa suurempi määrä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 2014 (Taulukko 94). Kemiallisen hapenkulutuksen määrä oli pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Puhdistusteho Lammisuon pintavalutuskentän puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa (Taulukko 94). Otettujen näytteiden perusteella keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 34 %, kokonaistypen osalta 11 % ja kokonaisfosforin osalta 27 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo ei pienentynyt pintavalutuskentällä. Lammi-Kahalansuon pintavalutuskentälle asetetut reduktiovaatimukset (kiintoaine 40 %, kokonaistyppi 20 %, kokonaisfosfori 50 %) jäivät alle tavoitteen.

116 116 Taulukko 94 Lammisuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,7 5, ,4 30, ,3 6,3 11 7, ,3 16, ,4 6,3 11 5, , ,2 27, ,3 6,2 9,3 5, ,1 41, ,2 6,2 11 7, ,2 4, ,1 6, ,7 2, ,9 24, ,3 6,4 11 7, ,0 13, ,5 6, ,1 6, ,8 11, ,1 6,1 16 9, ,1 9, ,6 6,7 13 8, , ,2 7, ,6 6,6 14 8, ,7 9, ,5 6, ,5 7, ,6 6,5 18 9, , ,8 6, * 6, ,6 14, ,5 6, ,0 10, ,6 6, ,3 7, ,8 6, < ,5 4, ,8 6, ,6 6, ,8 6, ,1 6, ,5 6, ,6 9, ,7 9, ,7 6, ,4 5, ,6 6, ,6 6, ,6 6, ,9 7, ,6 6,6 12 8, ,5 8,5 11 Keskiarvo: 6,4 6, ** ** ** ,9 8, ** 29,2 14,3 365 Mediaani: 6,5 6, , Minimi: 5,7 5,8 9,3 5, ,7 2, Maksimi: 6,8 6, Talvi 1 kpl 6,2 6,2 11 7, Kevät 4 kpl 6,2 6, ,4 4, Kesä 12 kpl 6,6 6, Syksy 7 kpl 6,2 6, , Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 57 % % % ,0 2, % Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 67 % % % ,7 2, % *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 32 cm.

117 Virtaama ja valunta Lammisuon virtaamat olivat suurimmillaan syksyllä ja loppuvuonna 2013 (Kuva 52). Myös kevättulvan aikaan maaliskuussa valumat olivat koholla. Huhtikuusta alkaen Lammisuon valunta oli vähäistä, lukuun ottamatta hetkittäisiä virtaamapiikkejä. Lammisuon valunta oli suurempaa kuin alueen B ominaiskuormitussoilla. Lamminsuon keskivirtaama oli 29,2 l/s ja keskivalunta 14,3 l/s km Kuva 52 Lammisuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat vuonna Kuormitus Lammisuon pintavalutuskentältä 1 purkautuvan veden brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen, fosforin, typen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta suurempia kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 95). Varsinkin typen kuormitus oli suurta. Suurin osa kuormituksesta aiheutui keväällä, kesällä ja syksyllä (Kuva 54). Taulukko 95 Lamminsuon pintavalutuskentän 1 kuormitusluvut hydrologisena vuonna 2014, sekä pvk1 ja pvk2 yhteenlaskettu kokonaiskuormitus. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 14,3 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine Typpi , Fosfori 0,73 0,48 0,45 0,24 0,13 0,27 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

118 118 Kuva 53 Lammisuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

119 119 Kuva 54 Lammisuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot Lammisuo laajennus PVK2 Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 2014 Lamminsuon laajennuksen pintavalutuskentällä 2 kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrä oli pienempi kuin valmisteluvaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 97). Pintavalutuskentältä 2 lähtevä vesi oli hapanta (ka. ph 4,6). Rankkasateenaikaisen omavalvontanäytteen ( ) vedenlaatu ei poikennut pintavalutuskentän keskimääräisistä vedenlaaduista. Puhdistusteho Puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 89 %, kokonaistypen osalta 34 % ja kokonaisfosforin osalta 48 %. Kemiallinen hapenkulutus ei pienentynyt pintavalutuskentällä (Taulukko 97). Lammisuon pintavalutuskentälle 2 on ympäristölupapäätöksessä asetettu reduktiovaateita kiintoaineen, kokonaistypen- ja fosforin puhdistusteholle. Hydrologisena vuonna 2014 vaatimukset täyttyivät kiintoaineen ja kokonaistypen osalta. Kokonaisfosforin puhdistusteho jäi hieman vaadittua heikommaksi (Taulukko 96). Taulukko 96 Lammisuon pintavalutuskentän 2 reduktiovaateet sekä niiden toteutuminen hydrologisena vuonna Virtaama ja valunta Reduktiovaade Toteutunut Kiintoaine 50 % 89 % Kokonaisfosfori 50 % 48 % Kokonaistyppi 20 % 34 % Hydrologisena vuonna 2014 Lamminsuon pintavalutuskentän 2 valunta oli syksyllä ja talvella pienempää kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Lamminsuolla oli kuitenkin suuria lyhyitä valuntahuippuja syksyllä ja talvella (Kuva 55). Keskimääräinen virtaama oli 4,8 l/s ja valunta 7,4 l/s km 2.

120 120 Kuva 55 Lammisuon laajennuksen pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja näytteenottoajankohdat vuonna 2014.

121 121 Taulukko 97 Lammisuon laajennuksen pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,3 4,3 9,2 2, ,6 5, ,1 7, ,3 0, ,0 4,1 3,6 2, ,1 15, ,6 4,2 5,2 1, ,6 4, ,0 4,3 2,8 2, ,8 18, ,2 3, ,0 6,4 9,3 3, ,5 22, ,2 5,1 10 3, ,7 20, ,6 4,9 18 5, ,7 15, ,8 5,3 7,2 1, ,7 9, ,1 4,8 21 2,0 90 7, ,2 6, ,2 4,8 15 2, ,6 5, ,3 4,6 14 2, ,4 2, ,4 4,4 13 1, ,9 6, ,9 4,4 43 1, <5 < <2 14 0, ,8 2, ,3 4,4 28 2, <5 < <2 9,1 0, ,5 4, * 4,8 1, <5 25 <2 53 6,9 10, ,0 4,6 24 1, <5 < <2 7,3 0, ,1 8, ,3 4,6 32 < <5 < <2 9,5 0, ,0 4, ,3 4,9 27 3, <5 < <2 10 2, ,3 2, ,4 4,8 30 4, <5 < <2 12 2, ,7 1, ,4 4,6 40 2, <5 < <2 <2 11 1, ,7 4, ,2 4,5 36 1, <5 < <2 8,7 1, ,9 6, ,3 4,7 36 2, <5 < <2 11 1, ,1 1, ,5 4,7 29 < <5 <5 < <2 11 1, ,3 2, ,5 4,7 24 < <5 < <2 9,8 0, ,3 3, ,2 4,7 14 < < <2 8,4 0, ,5 3,9 11 Keskiarvo: 5,0 4,6 20 2,2 89 ** ** ** 4 2,0 10 1, ** 365 Mediaani: 6,2 4,7 18 2, ,0 9,9 1, Minimi: 4,0 4,1 2,8 1,0 11 7, ,0 7,3 0, Maksimi: 6,5 6,4 43 5, ,0 14 2, ,2 4,2 17 5,5 67 ** ** ** ** Kevät 6 kpl 5,7 5,0 13 3,1 7, Kesä 12 kpl 6,2 4,6 29 2, , Syksy 7 kpl 4,5 4,4 12 1, , Valmistelu (n=7) 5,9 5,4 16 5,0 66 % % % ,2 1, % *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut Kaivo vuotaa 2,0 l/s Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 10 cm.

122 122 Kuva 56 Lammisuon laajennuksen pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

123 Kuormitus Hydrologisena vuonna 2014 Lamminsuon laajennuksen pintavalutuskentältä 2 lähtevän veden kuormitukset on esitetty taulukossa (Taulukko 98). Kuormitukset olivat kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta pienempiä kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Suurin kuormitus tapahtui keväällä (Kuva 57). Kuormitus oli kaikkina vuodenaikoina pienempää kuin ominaiskuormitussoilla. Taulukko 98 Lamminsuon pintavalutuskentän 2 kuormitusluvut kuormitushydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Kokonaiskuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,88 6,2 3, Typpi 6,7 3, ,35 2,5 1, Fosfori 0,18 0,049 0,45 0,24 0,0092 0,065 0,018 3,3 0,91 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kuva 57 Lammisuon pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot Lammisuon vuosikuormitus Lammisuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus muodostuu pintavalituskenttien 1 ja 2 yhteenlasketusta kuormituksesta. Tuotantoalueen kuormitus vesistöalueittain on esitetty alla (Taulukko 99). Taulukko 99 Lammisuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Sonnilanjoen va kg O2 kg O Matkussuo Matkussuo sijaitsee Köyliön ja Huittisten rajalla. Matkussuolla oli vuonna 2014 tuotantoalaa 37,6 ha ja viimeisten 5 vuoden aikana on poistunut tuotannosta 31,5 ha. Matkussuon tuotantoalueella on Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (päätös ESSAVI 209/2011/4, myönnetty ). Matkussuo sijaitsee Kokemäenjoen Loimijoen valuma-alueella ja tarkemmin Matkusjoen alueella (35.918). Valumavedet johdetaan ympärivuotisen pintavalutuskentän kautta.

124 Matkussuolla suoritettiin tarkkailua kasvillisuuskentän ylä- ja alapuolisilla pisteillä. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 73,9 ha. 124 Matkussuo KK1 Vedenlaatu Matkussuon vedenlaatu oli selvästi heikompaa kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 102). Kasvillisuuskentältä lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli 4,1 -kertainen, kokonaistypen määrä 2,6-kertainen, kokonaisfosforin määrä 6,8- kertainen ja kemiallisen hapenkulutuksen määrä 1,5 -kertainen ominaiskuormitussoiden pitoisuuksiin verrattaessa. Puhdistusteho Hydrologisen vuoden 2014 keskiarvoja tarkastelun mukaan Matkussuon kasvillisuuskentällä ei tapahtunut puhdistusta kiintoaineen, kokonaistypen, kokonaisfosforin eikä COD Mn osalta (Taulukko 102). Virtaama ja kuormitus Matkussuon kuormitus on laskettu alueen B ominaiskuormitussoiden valumilla ja omilla vedenlaatutiedoilla. Kuormitus oli kiintoaineen, typen ja fosforin osalta suurempaa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 100). Kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli vähäistä ja jäi ominaiskuormitussoiden tasosta. Matkussuon tuotantoalueen vuosikuormitus vesistöalueittain on esitetty alla (Taulukko 101). Taulukko 100 Matkussuon kasvillisuuskentän kuormitusluvut kuormitushydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 327 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / jakso Kiintoaine , Typpi ,2 6,5 5, Fosfori 1,0 0,93 0,45 0,24 0,072 0,38 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Taulukko 101 Matkussuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Matkusjoen va kg O2 kg kg O2

125 125 Taulukko 102 Matkussuon kasvillisuuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,7 6, , ,7 14, ,4 6, , ,0 5, ,9 6,1 6, <5 < ,2 3, ,9 2, * 6, < ,7 7, ,5 6, , <5 < ,6 4, ,2 6,5 20 6, <5 < ,7 2, ,5 6,2 3,5 14, <5 < ,99 5, ,1 1, , ,6 3, ,6 6, < ,5 6, ,3 6, , < ,3 3, ,9 8, ,2 6,0 7, <5 < ,6 2, ,3 5, <5 23 <5 < ,9 2, ,3 5,8 5, <5 52 <5 < ,4 7, ,5 3, ,8 5, < ,2 4,3 11 Keskiarvo: 6,7 6, ** ** < ** 20 89,8 1,7 5, ** 327 Mediaani: 7,2 6, , < ,8 4, Minimi: 6,3 5,8 3,5 6, , < ,0 10 0,99 3, Maksimi: 7,9 6, ,4 7, ,2 5,7 52 9,6 85 ** ** ** ** ,8 6, ** ** ** ** Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 Kasvillisuuskenttä (n=4) 6,1 6,3 10 5,0 52 ** ** ** ,9 2, ,05 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 4 cm Ei ap näytettä, koska virtaamaa ei ollut.

126 126 Kuva 58 Matkussuon kasvillisuuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

127 3.9 Lieto (ent. Tarvasjoki) Juvanrahka (Rahkasuo) Juvanrahkan vanha tuotantoalue on siirtynyt Vapo Oy:n omistukseen Tarvasjoen kunnalta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Juvanrahkalle tuotantoalueen ensimmäisen ympäristöluvan (päätös 44/2012/2, ). Tuotantoalue sijaitsee Paimion vesistöalueella ja siellä Juvankosken alueella (27.021). Kuivatusvedet johdetaan Heinojaa pitkin (3 km) Paimionjokeen. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Juvanrahkalla oli hydrologisena vuonna 2014 tuotannossa 27,0 ha. Siellä ei suoritettu päästötarkkailua. Juvanrahkan vuosikuormitus (Taulukko 103) on laskettu tuotantovaiheen ominaiskuormituslukujen perusteella. Taulukko 103 Juvanrahkan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Juvankosken a , ,4 734 kg O2 kg O Loimaa Harmantinsuo Harmantinsuon tuotantoalue sijaitsee Loimaan kaupungin entisen Mellilän kunnan alueella. Harmantinsuon turvetuotantoalue valmisteltiin tuotantoon vuonna Vuonna 2014 Harmantinsuolla oli tuotannossa 64,7 ha. Harmantinsuon turvetuotantoalueella on Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (päätös ESSAVI 179/2012/, myönnetty ). Harmantinsuo sijaitsee Aurajoen vesistöalueen (28) Kaulajoen valuma-alueella (28.008). Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Harmantinsuolla tehtiin vuonna 2014 tarkkailua pintavalutuskentällä 1. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otetaan laskeutusaltaan yläpuolelta, joten puhdistusteho kuvastaa laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän yhteisvaikutusta. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 78,9 ha. Harmantinsuo PVK1 Vedenlaatu Harmatinsuon pintavalutuskentältä purkautuvan vedenlaatu oli keskimäärin huonompaa kuin ominaiskuormitussoilla (Taulukko 104). Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli 2,4 kertaa, kokonaistyppi 1,6 kertaa, kokonaisfosfori 1,6 kertaa ja kemiallinen hapenkulutus 2,5 kertaa suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Vedenlaatu oli samalla tasolla vuoden 2013 kanssa. Puhdistusteho Pintavalutuskenttä pidätti kiintoaineesta 90 %, kokonaistypestä 35 % ja kokonaisfosforista 69 % (Taulukko 104). Kemiallinen hapenkulutus pieneni 20 %. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta puhdistusteho oli parempi kuin edellisvuosina.

128 128 Taulukko 104 Harmatinsuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori hehk. häviö Fosfaattifosfori Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % ,6 8, ,1 6, ,8 6, , * 6,1 8, < * 6,0 34 8, < ,3 6, ,5 6, * 5,4 5, , ,8 5, , Keskiarvo: 5,8 5, ** ** ** ** Mediaani: 6,0 6, < Minimi: 5,4 5,6 35 5,5 47 9,3 8, < Maksimi: 6,5 6, ,8 6, ** ** ** ** ,0 5,7 44 8,9 80 ** ** ** ** ,5 5,9 54 9,0 83 ** ** ** ** Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,5 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. CODMn Taulukko 105 Harmatinsuon pintavalutuskentän kuormitusluvut kuormitushydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine Typpi ,1 6,1 4, Fosfori 0,45 0,31 0,45 0,24 0,029 0,16 0, ,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn

129 Virtaama ja kuormitus Harmatinsuon pintavalutuskentän kuormitukset on laskettu käyttämällä alueen B ominaiskuormitussoiden virtaamia ja Harmatinsuolta mitattuja vedenlaatutietoja. Pintavalutuskentän kiintoaine ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli suurempaa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 105). Ravinteiden kuormitus oli samalla tasolla ominaiskuormitussoiden kanssa. Harmantinsuon tuotantoalueen vuosikuormitus vesistöalueittain on esitetty alla (Taulukko 106). Taulukko 106 Harmantinsuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kaulajoen va , kg O2 kg O Keinusuo Keinusuon tuotantoalue sijaitsee Loimaan kaupungin alueella ja Kokemäenjoen vesistöalueen (35) Loimijoen valuma-alueella, tarkemmin Onkijoen alueella (35.969). Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat ja virtaaman säätö. Keinusuolla ei ole ympäristölupaa. Vuonna 2014 Keinusuolla ei ollut tuotantoa ja viiden vuoden sisällä poistunutta alaa oli 9 ha. Keinusuolla oli tuotantoa ajalla yhteensä 18 tuotantopäivää. Keinusuolla ei suoritettu päästötarkkailua hydrologisena vuonna Vuosikuormitukset (Taulukko 107) on laskettu tuotantovaiheen ominaiskuormituslukujen perusteella. Taulukko 107 Keinusuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Onkijoen va , , kg O2 kg kg O Merikarvia Kotoneva Kotonevan tuotantoalue sijaitsee Merikarvian kunnassa. Tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin 1982 ja tuotanto aloitettiin Vuonna 2014 oli tuotannossa 182,6 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Kotonevan turvetuotantoon (päätös nro 20/2007/4, dnro LSY-2005-Y-69). Lupa koskee noin 238 ha:n hankealuetta, josta turvetta saa ottaa enintään 193 ha:n alueelta Kotoneva sijaitsee Selkämeren rannikkoalueen vesistöalueen (83) Kasalanjoen (83.030) valuma-alueella. Turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti kosteikon ja pintavalutuskentän kautta. Kotonevalla suoritettiin tarkkailua kosteikon 1 ja pintavalutuskentän 2 ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Kosteikon 1 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 142,5 ha ja pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue 70,5 ha. Tuotanto vuonna 2014 aloitettiin ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 102 kpl. Käyttötarkkailuraportissa mainitaan poikkeustilanteina rankkasade (65 mm), kosteikko 1 vuoto penkan alta , sekä tuulitauko

130 Kotoneva KOS1 Vedenlaatu Kotonevan kosteikon 1 vedenlaatu on esitetty taulukossa ja kuvassa (Taulukko 109). Hydrologisena vuonna 2014 kosteikolta lähtevän veden kiintoainepitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus oli suurempaa kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Typen määrä oli samaa tasoa ja kokonaisfosforin määrä pienempi kuin ominaiskuormitussoilla. Rankkasateen aikaisessa omavalvontanäytteessä pitoisuudet olivat koholla. Lähtevän veden pitoisuudet olivat suuremmat kuin edellisvuosina. Puhdistusteho Puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 49 %, kokonaistypen osalta 39 % ja kokonaisfosforin osalta 61 %. Kemiallisen hapenkulutuksen määrä ei pienentynyt kosteikolla (Taulukko 109). Virtaama ja kuormitus Kotonevan kosteikon 1 brutto-ominaiskuormitukset olivat hydrologisena vuonna 2014 pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 108). Luvut eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia kosteikon 1 lyhyemmän tarkkailujakson vuoksi. Taulukko 108 Kotonevan kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusluvut jaksolla Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 179 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / jakso Kiintoaine , Typpi 5,4 3, ,69 2,0 1, Fosfori 0,14 0,062 0,45 0,24 0,018 0,050 0,023 6,4 2,9 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

131 131 Taulukko 109 Kotonevan kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,7 6,9 15 2, ,3 6,5 4, ,7 6,7 16 2, <5 < ,2 2, ,6 3, ,6 6, ,9 4, ,6 6,7 17 4, ,9 3, ,6 6,7 15 2, <5 < ,6 3, ,4 1, ,6 6,9 12 4, ,2 5, ,7 6,7 8, ,5 6, * 5, ,5 61, ,8 6,0 10 2, < ,9 2, ,5 17, , ,8 3, , ,9 4, , < , ,7 15, ,1 5,7 8,6 7, ,1 28,7 20,2 10 Keskiarvo: 6,4 6,2 12 8,9 49 ** ** ** ,9 2, ** 179 Mediaani: 6,6 6,7 12 4, <5 < ,4 2, Minimi: 5,8 5,7 8,0 2, <5 < ,9 2, Maksimi: 6,7 6, ,8 3, ,1 Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) 6,0 5,7 19 7,0 57 % % % ,0 2, ,8 % 5,9 5,7 19 8,3 50 % % % ,0 2, ,2 % *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei ap näytteitä, koska virtausta ei ollut Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 32 cm.

132 132 Kuva 59 Kotonevan kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

133 133 Kotoneva PVK2 Vedenlaatu Otettujen viiden näytteen (Taulukko 110) perusteella Kotonevan pintavalutuskentältä 2 lähtevän veden pitoisuudet olivat kiintoaineen ja ravinteiden osalta pienempiä kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Lähtevän veden hapenkulutus oli suurta ollen kaksi kertaa suurempaa kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Puhdistusteho Otettujen näytteiden perusteella kotonevan pintavalutuskentän puhdistusteho oli parempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 110). Vain kemiallisessa hapenkulutuksessa ei tapahtunut pidättymistä pintavalutuskentällä. Kiintoaineen reduktio oli 87 %, kokonaistypen 43 % ja kokonaisfosforin 72 %. Taulukko 110 Kotonevan pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % ,6 5,5 10 1, ,4 5,6 18 1, ,4 5,8 9,3 2, ,5 5,7 17 < ,3 5,7 3,7 < Keskiarvo: 6,4 5,6 12 1,5 87 ** ** ** ** Mediaani: 6,4 5,7 10 1, Minimi: 6,3 5,5 3,7 1, Maksimi: 6,6 5,8 18 2, ei tarkkailua ,8 5,5 9,9 1, ,6 5,0 16 1, Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,5 ** 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ,4 ** Virtaama ja kuormitus Kotonevan pintavalutuskentällä 2 ei ollut omaa jatkuvatoimista virtaamatarkkailua. Kuormitus on laskettu vertaamalla tarkkailupisteeltä analysoitua pitoisuuksia alueen C ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen vedenlaatuun ja käyttämällä alueen keskimääräisiä valumia. Kotonevan pintavalutuskentältä lähtevä kuormitus (Taulukko 111) oli hydrologisena vuonna 2014 kiintoaineen ja fosforin osalta pienempää kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Typen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli suurempaa kuin ominaiskuormitussoilla. Kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli 3,5 kertaa isompaa ja typen 2,3 kertaa isompaa kuin ominaiskuormitussoilla. Kotonevan vuosikuormitus Kotonevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus (Taulukko 112) muodostuu kosteikon ja pintavalutuskentän yhteenlasketusta kuormituksesta.

134 Taulukko 111 Kotonevan pintavalutuskentän kuormitusluvut kuormitushydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisg/ha 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,5 10 4, Typpi , Fosfori 0,37 0,026 0,45 0,24 0,020 0,13 0,0093 7,2 0,50 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Taulukko 112 Kotonevan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kasalanjoen va , kg O2 kg O Iso-Rydistönkeidas Iso-Rydistönkeitaan tuotantoalue sijaitsee Merikarvian kunnassa. Tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin 1983 ja tuotanto aloitettiin Vuonna 2014 tuotannossa oli 200,6 ha ja alle viiden vuoden aikana poistunutta tuotantoalaa 2 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Iso- Rydistönkeitaan turvetuotantoon (päätös nro 19/2007/4, dnro LSY-2004-Y- 390). Lupa koskee noin 266 ha:n hankealuetta, josta tuotantokelpoista suota on noin 202 ha. Iso-Rydistönkeidas sijaitsee Suomenselän rannikkoalueen vesistöalueella Kasalanjoen valuma-alueella (83.030). Kuivatusvedet 156,6 ha alueelta käsitellään ympärivuotisen kosteikon ja 46 ha alueelta ympärivuotisen pintavalutuskentän avulla. Hydrologisena vuonna 2014 Iso-Rydistönkeitaan pintavalutuskentällä 4 oli ympärivuotista tarkkailua. Lisäksi Iso-Rydistönkeitaan kosteikolla tehtiin täydentävää tarkkailua. Alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otettiin yläpuoliselta tarkkailupisteeltä vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailun vuoksi. Alapuolisen tarkkailupisteen valumaalue on 103,9 ha. Tuotanto vuonna 2014 aloitettiin ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 88 kpl. Iso-Rydistönkeidas PVK4 Vedenlaatu Iso-Rydistönkeitaan pintavalutuskentältä 4 purkautuvan veden kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja rautapitoisuudet olivat edellisvuosien tapaan erittäin alhaiset (Taulukko 113). Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli samaa tasoa kuin luonnontilaisen suon vertailuarvo (20 µg/l). Kokonaistyppipitoisuus ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn - arvo olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja korkeammat. Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus oli edellisvuotta suurempi, mutta muuten veden keskimääräiset pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuosina Edellisen vuoden tapaan Iso-Rydistönkeitaan pintavalutuskentältä 4 purkautuva vesi oli hapanta (ph keskiarvo 4,4).

135 135 Taulukko 113 Iso-Rydistönkeitaan pintavalutuskentälle 4 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,4 4,2 2,3 2, ,4 6, ,2 4,6 2,2 3, ,8 1, ,0 4,2 1,4 < <2 0,58 0, ,7 2, ,1 4,5 5,0 2, ,3 7, ,0 4,4 4,0 6, ,5 1, ,6 4,4 2,0 1, <2 0,90 0, ,2 2, ,7 4,5 18 < ,10 0, ,0 4,6 5,6 1, < <2 2,9 0, ,1 1, ,0 4,5 7,7 1, ,75 0, ,5 6,0 2,0 8, < <2 6 0,52 3, ,9 0,09 0, ,4 4,4 19 1, ,8 0,41 0, ,2 4,4 5,9 1, ,23 0, ,0 4,4 10 1, < <2 4,8 0, ,4 0,13 0, ,1 5, ,03 0, ,2 6, ,01 0, ,5 5, , ,5 2, ,6 6, ,03 0, ,2 2, <5 28 <2 86 5,0 4, * 5, ,1 1, ,7 4,2 6,7 1, < ,5 1, ,5 1, ,6 4,2 8,0 < ,03 0, * 6, ,1 23, ,0 4,3 8,0 1, ,41 0, ,8 4,2 6,0 1, < ,4 1, ,5 3,5 3, ,7 4,2 19 3, ,1 7,8 10 Keskiarvo: 5,0 4,4 6,9 3,8 67 ** ** ** 11 2,8 2,7 1, ,9 ** 1,9 1,8 387 Mediaani: 5,8 4,4 5,9 1, , <2 2,7 0, ,8 Minimi: 4,2 4,2 1,4 < <5 <5 9,0 8, <2 0,52 0, Maksimi: 6,6 6, ,1 3, ,5 4,5 9,9 2,0 82 ** ** , ** ,2 0, ,0 ** ,2 4,4 6,1 1,6 73 ** ** ** 7,8 5 2,5 0, ** ,2 4,3 7,5 1,6 79 ** ** ** 9,1 2,7 2,8 0, ,0 ** Kevät 4 kpl 5,8 4,5 8,3 1, ,5 <2 1,9 0, Kesä 9 kpl 5,3 4,5 7,0 5, ,3 3,2 1, Syksy 8 kpl 4,7 4,3 6,0 2, ,5 0, Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 3 cm. Satanut n. 70 mm Poikkeustilanteen omavalvontanäyte. Kosteikon penkka sortunut. Virtaama-ala 10x50cm (suorakaide) Poikkeustilanteen omavalvontanäyte. Kosteikon penkka sortunut. Virtaama-ala 16x30cm (suorakaide).

136 Puhdistusteho Keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 67 %, kokonaistypen osalta 38 % ja kokonaisfosforin osalta 22 %. Kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen COD Mn - arvo alentui pintavalutuskentällä 7 % (Taulukko 113). Virtaama ja valunta Iso-Rydistönkeitaan pintavalutuskentän 4 alapuolisella tarkkailupisteellä on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Hydrologisen vuoden 2014 keskimääräinen virtaama oli 1,9 l/s ja valuma 1,8 (v ,8 l/s km 2 ). Valuma on huomattavasti saman alueen E ominaiskuormitussoiden keskimääräistä valumaa pienempi (Kuva 60). Valumadata on korvattu välisenä ajalla Leppisuon 2 ap:n valumadatalla. Valumat olivat suurinta loppuvuodesta 2013 ja kevättulvan aikaan helmikuusta maaliskuuhun. 136 Kuva 60 Iso-Rydistökeitaan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja näytteenottoajankohdat hydrologisena vuonna Kuormitus Iso-Rydistönkeitaan pintavalutuskentän 4 kuormitukset on laskettu tarkkailupisteen omien pitoisuuksien ja valumien perusteella. Pintavalutuskentän alapuoliset bruttoominaiskuormitukset (g/ha d) olivat kaikkien parametrien osalta erittäin pienet. Taulukko 114 Iso-Rydistönkeitaan pintavalutuskentän kuormitusluvut kuormitushydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Iso-Rydistönkeitaan kuormituksesta (Taulukko 114) suurin osa muodostui kesän ja syksyn ajalta (Kuva 62). Muilla jaksoilla valumat olivat hyvin pienet, joten kuormituskin jäi vähäiseksi. Iso-Rydistönkeitaan vuoden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (g/ha d) olivat hydrologisena vuonna 2014 suuremmat kuin edellisenä vuonna (Kuva 63). Suuremmat ominaiskuormitusluvut johtuivat edellisvuotta suuremmista pitoisuuksista. Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 1,8 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,3 9,9 8, Typpi 6,0 4, ,29 2,2 1, Fosfori 0,13 0,071 0,45 0,24 0,0061 0,046 0,026 2,2 1,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn ,

137 137 Kuva 61 Iso-Rydistönkeitaan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

138 138 Kuva 62 Iso-Rydistönkeitaan pintavalutuskentän tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot Kuva 63 Iso-Rydistönkeitaan pintavalutuskentän bruttokuormitusten (g/ha d ja g O 2 /ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Iso-Rydistönkeidas KOS1 Vedenlaatu Iso-Rydistönkeitaan kosteikon kiintoainepitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus oli suurempaa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 115). Otettujen kuuden näytteen perusteella ravinteiden pitoisuudet olivat keskimäärin pienemmät kuin ominaiskuormitussoilla. Veden laatu vaihteli paljon otettujen näytteiden välillä. Puhdistusteho Otettujen näytteiden perusteella kosteikko pidätti 4 % kiintoaineesta, 14 % kokonaistypestä, 47 % kokonaisfosforista. Kemiallinen hapenkulutus ei vähentynyt kosteikolla (Taulukko 115).

139 Taulukko 115 Iso-Rydistönkeitaan kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Virtaama ja kuormitus hehk. häviö mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % ,8 6, ,0 6,8 14 6, ,2 6,4 13 3, , ,0 6, , ,6 6, ,2 5,9 15 6, Keskiarvo: 6,7 6, ** 9, ** ** ** Mediaani: 7,0 6,3 15 8,5 48 9, Minimi: 6,2 5,9 10 3, , Maksimi: 7,6 6, , Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,5 ** Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19 8,3 58 ** ** ** ,4 ** **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Iso-Rydistönkeitaan kosteikolla 1 ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta. Kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia alueen C ominaiskuormitussoiden (3 kpl) vedenlaatuun ja käyttämällä alueen C ominaiskuormitussoiden jaksojen keskivalumia. Iso-Rydistönkeitaan kosteikon 1 brutto-ominaiskuormitukset (Taulukko 116) olivat suurempia kuin alueen ominaiskuormitussoilla hydrologisena vuonna Kiintoaineen kuormitus oli 4,2 kertaa, typen kuormitus 2,3 kertaa, fosforin kuormitus 1,3 kertaa ja kemiallinen hapenkulutuksen kuormitus 2,9 kertaa suurempi kuin ominaiskuormitussoilla. Taulukko 116 Iso-Rydistönkeitaan kosteikon kuormitusluvut kuormitushydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Iso-Rydistönkeitaan vuosikuormitus Iso-Rydistökeitaan tuotantoalueen kokonaiskuormitus muodostuu pintavalutuskentän 4 ja kosteikon 1 yhteenlasketusta kuormituksesta. Iso-Rydistökeitaan kuormitus hydrologisena vuonna 2014 on esitetty alla (Taulukko 117). Taulukko 117 Iso-Rydistönkeitaan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna CODMn Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine Typpi , Fosfori 0,57 0,23 0,45 0,24 0,088 0,21 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kasalanjoen va kg O2 kg O Kirinneva Kirinnevan tuotantoalue sijaitsee Merikarvian kunnassa. Tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin 1982 ja tuotanto aloitettiin Vuonna 2014 tuotannossa oli 125,6 ha.

140 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Kirinnevan turvetuotantoon (päätös nro 149/2006/4, dnro LSY-2004-Y-343). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 07/0528/3). Kirinneva sijaitsee Selkämeren rannikkoalueen vesistöalueen (83) Trolssinojan (83.028) valuma-alueella. Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti pintavalutuksen kautta. Kirinnevan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä tehtiin täydentävää tarkkailua. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 166,4 ha. Tuotanto vuonna 2014 aloitettiin ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 95 kpl. 140 Kirinneva PVK1-2 Vedenlaatu Otettujen kuuden näytteen perusteella laskettuna Kirinnevan pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä oli enemmän kiintoainetta ja kokonaisfosforia kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 119). Myös kemiallisen hapenkulutuksen määrä oli suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kokonaistypen määrä oli pienempi kuin ominaiskuormitussoilla. Puhdistusteho Kirinnevan pintavalutuskentän puhdistusteho oli 59 % kiintoaineen osalta, 12 % kokonaistypen osalta ja 68 % kokonaisfosforin osalta (Taulukko 119). Kemiallisessa hapenkulutuksessa ei tapahtunut pienentymistä pintavalutuskentällä. Virtaama ja kuormitus Kirinnevan PVK1-2:lla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta. Kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia alueen C ominaiskuormitussoiden (3 kpl) vedenlaatuun ja käyttämällä alueen C ominaiskuormitussoiden jaksojen keskivalumia. Kirinnevan pintavalutuskentän kuormitusluvut olivat selvästi suuremmat kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 118). Kiintoaineen kuormitus oli 2 kertaa, typen kuormitus 2,4 kertaa, fosforin kuormitus 1,6 kertaa ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus 2,6 kertaa suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kirinnevan tuotantoalueen kuormitus vesistöalueittain on esitetty taulukossa (Taulukko 120). Taulukko 118 Kirinnevan pintavalutuskentän kuormitusluvut kuormitushydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine Typpi , Fosfori 0,74 0,40 0,45 0,24 0,093 0,27 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn

141 141 Taulukko 119 Kirinnevan pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l O 2 mg/l O2 % ,0 6,7 46 8, ,1 6,6 29 4, ,1 6, ,1 6, * 6,4 6, ,6 6,0 9,2 2, Keskiarvo: 6,9 6,4 22 9,0 59 ** ** ** ** Mediaani: 7,1 6,5 15 7, Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori CODMn hehk. häviö Minimi: 6,6 6,0 9,2 2, Maksimi: 7,1 6, ,0 5,7 19 7,0 57 % % % % 6,1 5,6 20 5,6 67 % % % %

142 Taulukko 120 Kirinnevan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Trolssinojan va kg O2 kg kg O Heitonneva Heitonneva sijaitsee Merikarvian kunnan Lauttijärven kylässä noin 16 km Merikarvian kuntakeskuksesta koilliseen. Vuonna 2014 Heitonnevalla oli tuotannossa 66,4 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Heitonnevan turvetuotantoon (päätös nro 85/2009/4, dnro LSY-2008-Y-328). Heitonneva sijaitsee Karvianjoen vesistöalueella, Lauttijärvenjoen valuma-alueella (36.053). Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Heitonnevalla tehtiin toukokuusta alkaen tarkkailua pintavalutuskentällä 1. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otetaan pintavalutuskentän yläpuolelta vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailun vuoksi. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 81,9 ha. Vuonna 2014 Heitonnevalla oli tuotantoa ajalla yhteensä 54 tuotantopäivää. Heitonneva PVK1 Vedenlaatu Heitonnevan pintavalutuskentältä purkautuva vesi (Taulukko 121) oli otettujen näytteiden perusteella kemiallista hapenkulutusta (COD Mn ) lukuun ottamatta parempilaatuista kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo oli 95 % suurempi pysyvien asemien keskiarvoon nähden. Heitonnevan keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli hieman edellisvuosia matalampi. Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus, sekä COD Mn -arvo olivat edellisvuotta korkeammat. Puhdistusteho Heitonnevan pintavalutuskentän puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa (Taulukko 121). Otettujen näytteiden perusteella keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 72 %, kokonaistypen osalta 36 % ja kokonaisfosforin osalta 65 %. Kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen COD Mn -arvo kohosi pintavalutuskentällä. Fosforin ja typen keskimääräinen puhdistusteho oli hieman parempi kuin edellisvuonna. Myös kiintoaineen keskimääräinen puhdistusteho oli parempi kuin edellisvuonna.

143 143 Taulukko 121 Heitonnevan pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää , ,9 6,3 17 1, ,4 0, ,1 3, ,1 6,2 9,2 3, < ,9 1, ,4 1, ,2 6,3 6,9 5, ,7 5, ,0 6,3 12 4, ,9 6, * 5,9 6, ,3 61, ,0 5,6 8,9 2, ,9 1, ,7 17, ,6 6,2 7,0 1, ,6 1,1 1, ,7 6,0 11 < ,4 4, ,7 5,9 5,3 1, ,5 0, ,3 13, ,1 5,9 <1 < ,9 17,0 15 Keskiarvo: 6,5 6,0 8,9 2,9 72 ** ** ** ,4 1, ** 143 Mediaani: 6,8 6,1 9,1 2, ,2 1, Minimi: 6,0 5,6 1,0 1, < ,9 0, Maksimi: 7,2 6,3 17 6, ,4 1, ,9 6,2 9,9 4,7 52 ** ** ** ** ,2 5,7 14 3,1 79 ** ** ** 10 1, ** ,0 5,6 11 2,9 74 ** ** ** 5,3 1, ** Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 39 cm. Satanut noin 70 mm.

144 144 Kuva 64 Heitonnevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

145 Virtaama ja kuormitus Heitonnevan pintavalutuskentällä oli käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittaus alkaen. Sitä ennen, jaksolla kuormituslaskennassa on käytetty Heitonnevalta mitattuja pitoisuuksia ja alueen C ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Jaksolla kuormitus on arvioitu alueen C ominaiskuormituslukujen perusteella. Heitonnevan pintavalutuskentän kuormitus jaksolla on esitetty taulukossa (Taulukko 122) ja mitattu virtaama kuvassa (Kuva 65). Tuotantoalueen vuosikuormitus on esitetty taulukossa (Taulukko 123). Taulukko 122 Heitonnevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusluvut jaksolla Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 143 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / jakso Kiintoaine 12 8, ,78 4,3 3, Typpi 6,8 5, ,45 2,5 1, Fosfori 0,13 0,066 0,45 0,24 0,0085 0,047 0,024 3,1 1,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Taulukko 123 Heitonnevan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Lauttijärvenjoen alue , kg O2 kg O2 Kuva 65 Heitonnevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat Oripää Haaroistensuo Tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin 2000 ja tuotanto aloitettiin vuonna Vuonna 2014 tuotannossa oli 77,5 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Haaroistensuon turvetuotantoon (päätös nro 124/2007/4, dnro LSY-2005-Y-358).

146 Haaroistensuon tuotantoalue sijaitsee Oripään kunnassa Kokemäenjoen vesistöalueen (35) Loimijoen valuma-alueella (35.9) ja tarkemmin Hanhijoen alueella (35.916). Haaroistensuon vedet puhdistetaan ympärivuotisesti käytössä olevalla pintavalutuskentällä. Haaroistensuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä oli täydentävää tarkkailua. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 83,2 ha. 146 Haaroistensuo PVK1 Vedenlaatu Haaroistensuon pintavalutuskentän vedenlaatu on esitetty taulukossa (Taulukko 126). Pintavalutuskentältä purkautuvan veden laatu oli huonompaa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kiintoaineen pitoisuus oli 4,7 kertaa, kokonaistyppi 1,5 kertaa, kokonaisfosfori 3,9 kertaa ja kemiallinen hapenkulutus 1,9 kertaa suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Puhdistusteho Otettujen viiden näytteen perusteella Haaroistensuon pintavalutuskentän puhdistusteho oli 17 % kiintoaineen osalta, 7 % kokonaistypen osalta ja 24 % kokonaisfosforin osalta. Kemiallisen hapenkulutuksen määrä oli samalla tasolla pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla pisteillä (Taulukko 126). Virtaama ja kuormitus Haaroistensuon pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Pintavalutuskentän tarkkailupisteen kuormitukset (Taulukko 124) on laskettu käyttämällä laskennassa Haaroistensuon tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja alueen B ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Kuormitukset olivat kiintoaineen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta suuremmat kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Sen sijaan typen kuormitus oli samaa tasoa ominaiskuormitussoiden kanssa. Haaroistensuon tuotantoalueen vuosikuormitus vesistöalueittain on esitetty alla (Taulukko 125). Taulukko 124 Haaroistensuon pintavalutuskentän kuormitusluvut kuormitushydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine Typpi ,2 5,5 4, Fosfori 0,95 0,81 0,45 0,24 0,073 0,35 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Taulukko 125 Haaroistensuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Hanhijoen va kg O2 kg O2

147 147 Taulukko 126 Haaroistensuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori CODMn hehk. häviö Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l O 2 mg/l O2 % ,0 5, , ,0 6, , * 6,3 7, < ,6 6, , ,5 6, , , * 6, < ,2 6, ,1 Keskiarvo: 6,3 6, ** ** 10 < ** ,4 ** Mediaani: 6,5 6, < ,2 Minimi: 6,0 5,7 26 7, < ,9 Maksimi: 7,0 6, < , Ei tarkkailua ,8 5,6 15 7,2 63 ** ** ** ** ,7 6,0 49 4,3 85 ** #### ** ** Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,5 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ,4 **

148 Siikainen Leppisuot 1 Leppisuot 1/Kotokeitaan tuotantoalue sijaitsee Siikaisten kunnassa. Leppisuot 1 tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin 1975 ja tuotanto vuonna Vuonna 2014 tuotannossa oli 90 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 14,7 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Leppisuo 1:n turvetuotantoon (päätös nro 82/2009/4, dnro LSY-2005-Y-395). Turvetuotantoalue kuuluu Karvianjoen vesistöalueen (36) Otamonjoen vesistöalueeseen (36.06) ja valumavedet johdetaan Leppijoen valuma-alueelle (36.066). Kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti kosteikon kautta. Leppisuo 1:n kosteikolla ympärivuotinen tarkkailu aloitettiin Kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otetaan kosteikon yläpuolelta vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailun vuoksi. Kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen valumaalue on 106,6 ha. Tuotanto vuonna 2014 aloitettiin ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 63 kpl. Käyttötarkkailuyhteenvedossa mainitaan poikkeustilanteina Kokoomaojan rumpu oli osittain tukossa. Rumpu aukaistiin Lisäksi mainitaan rankkasade (68 mm). Leppisuot 1 PVK1 Vedenlaatu Vuonna 2014 Leppisoiden 1 kosteikolta purkautuvan veden laatu on esitetty taulukossa (Taulukko 128) ja kuvassa (Kuva 67). Leppisoiden 1 kosteikolta purkautuvassa vedessä oli enemmän kokonaistyppeä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen vedessä oli enemmän typpeä kuin kosteikolle tulevassa vedessä. Muiden mitattujen parametrien osalta vesi oli laadultaan parempaa verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun, pois lukien kemiallinen hapenkulutus jonka pitoisuus oli samaa luokkaa ominaiskuormitussoiden kanssa. Edellisen vuoden tapaan Leppisoiden 1 kosteikolta purkautuva vesi oli hapanta (ph 4,5). Käyttötarkkailupäiväkirjan mukaan alueella satoi 70 mm. Rankkasateen aikaisen omavalvontanäytteen vedenlaatu oli huonompi kuin pintavalutuskentiltä purkautuvan veden laatu keskimäärin. Puhdistusteho Leppisoiden 1 kosteikon puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa (Taulukko 128). Keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 44 % ja kokonaisfosforin osalta 24 %. Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta vesi ei puhdistunut kosteikolla, vaan pitoisuudet olivat alapuolisella tarkkailupisteellä keskimäärin korkeammat. Vaikka vesi ei puhdistunut typen osalta kosteikolla, olivat pitoisuudet kosteikolta lähtevässä vedessä alhaisempia kuin edellisinä vuosina. Myös keskimääräinen fosforipitoisuus oli saatujen näytteiden osalta edellisvuosia pienempi. Virtaama ja valunta Leppisoiden 1 kosteikon alapuolisella tarkkailupisteellä on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Leppisoiden 1 kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 20,1 l/s (2013 8,3 l/s) ja valuma 18,9 l/s km 2 (2013 7,8 l/s km 2 ). Valumat

149 olivat korkeimmillaan vuodenvaihteessa. Korkeita valumia oli marraskuusta 2013 alkaen, lyhyen talvijakson jälkeen valumat kohosivat taas helmikuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin (Kuva 66). Toukokuun alusta lähtien virtaamaa oli tuskin lainkaan ennen elokuun loppua. Verrattuna saman alueen C ominaiskuormitussoiden keskivalumiin, Leppisoiden 1 omat valumat ovat olleet samaa tasoa. Leppisuon 1 oma virtaamamittaus on aloitettu Valumadata on korvattu ajalta Kurkikeitaan pintavalutuskentän valumadatalla. 149 Kuva 66 Leppisuon 1 kosteikon alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja näytteenottoajankohdat hydrologisena vuonna Kuormitus Leppisoiden 1 kuormitukset on laskettu tarkkailupisteen omilla pitoisuuksilla ja valumilla. Puuttuvalle virtaamajaksolle on käytetty alueen C ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Leppisoiden 1 kosteikon purkuveden kuormitus on esitetty taulukossa (Taulukko 127) ja näytejaksoittain kuvassa (Kuva 67). Kiintoaineen, kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) bruttoominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja suurempia. Kokonaisfosforin kuormitus oli samaa tasoa ominaiskuormitussoiden kanssa. Suuremmat kuormitukset johtuivat etenkin Leppisuot 1:n muita soita suuremmista valumista. Kesäajalta Leppisoiden 1 kosteikolta ei lähtenyt juuri lainkaan vettä, joten kuormitusta oli vähäistä (Taulukko 127). Kuormitukset olivat korkeimmat suurten valumien aikaan keväällä ja syksyllä. Vuoden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha d) olivat huomattavasti suuremmat kuin edellisvuonna, jolloin valumat olivat pienemmät (Kuva 68). Leppisuot 1 tuotantoalueen vuosikuormitus vesistöalueittain on esitetty taulukossa (Taulukko 129). Taulukko 127 Leppisuo 1 kosteikon kuormitusluvut kuormitushydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 18,9 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine Typpi ,9 10 7, Fosfori 0,48 0,16 0,45 0,24 0,051 0,18 0, ,1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

150 150 Taulukko 128 Leppisuon kosteikolle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,1 4,2 6,0 6, , ,2 73, ,1 4,3 10 8, , , ,1 33,5 31, ,2 4,4 2,3 3, ,1 2, ,5 31, ,4 4,6 18 4, ,3 82,1 77, ,3 4,5 2,0 2, ,8 10, ,4 5,2 4, ,48 2, ,1 33, ,3 4,8 11 6, ,7 7,9 7, ,8 4,7 7,6 4, <2 1,7 0, ,7 9, ,6 4,7 11 5, ,9 12, ,6 4,7 6,3 3, <2 2,2 0, ,3 4,0 3, ,1 4,6 13 3, ,62 0, ,0 4,7 23 6, ,2 2, , <5 < ,2 39 0,004 0, , ,000 0, , ,000 0, , <5 < ,5 58 0,000 0, , ,000 0, , ,000 0, * 4, ,8 46, ,9 4,3 8,2 8,3-1, , ,7 1, ,7 31,5 29, ,1 4,4 15 2, ,6 1, , ,0 0, ,1 4,6 11 2, <5 < <2 3,6 1, ,1 1, ,7 4,7 1,8 4, ,5 13, Keskiarvo: 4,5 4,5 15,2 6,1 44 ** ,5 ** ** 9 7 2,9 1, ** 20,1 18,9 365 Mediaani: 4,7 4,6 11 4, , ,0 1, ,0 Minimi: 3,9 4,2 1,8 2, <5 180 <5 < <2 0,48 0, Maksimi: 6,3 5, ,5 2, ,8 4,8 30 6,2 80 ** ,0 ** ** ,2 2, ,0 ** ,7 4,6 28 6,5 76 ** ,0 ** ** ,7 2, ,0 ** ,0 4,0 22 9,6 56 ** ,0 ** ** 6 3 3,8 1, ,0 ** Kevät 4 kpl 4,5 4,8 8,6 6, ,1 1, Kesä 6 kpl 4,6 4,5 23 7, ,2 1, Syksy 2 kpl 5,0 4,6 8,9 3, ,6 1, Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 5,9 5,7 19 8,3 58 ** ** ** ,0 2, ,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei ap näytteitä, koska virtausta ei ollut Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 25 cm. Satanut n. 70 mm.

151 151 Kuva 67 Leppisuon kosteikon 1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

152 152 Kuva 68 Leppisuot 1 kosteikon bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Taulukko 129 Leppisuot 1 kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Leppijoen va , kg O2 kg kg O Leppisuot 2 Leppisuot 2 / Iivarinkeidas sijaitsee Siikaisten kunnan Pyntäisten kylässä noin 8,5 km Siikaisten kuntakeskuksesta koilliseen. Vuonna 2014 oli tuotannossa 84 ha ja valmistelussa 5 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Leppisuo 2:n turvetuotantoon (päätös nro 11/2008/4, dnro LSY-2007-Y-196). Lupa koskee noin 86,4 ha:n aluetta. Lisäksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan lisäalueen tuotantoon (päätös nro 66/2010/3, dnro ESAVI/20/04.08/2010). Lupa koskee 19,8 ha:n lisäaluetta. Leppisuot 2 / Iivarinkeitaan tuotantoalue sijaitsee Karvianjoen (36) Otamonjoen vesistöalueella (36.06), tarkemmin Samminjoen alaosan alueella (36.063). Tuotantoalueen vedet johdetaan laskuojan kautta Samminjokeen, joka laskee noin 8,5 km päässä tuotantoalueesta Hirvijärveen. Kaikkien alojen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Leppisoiden 2 pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen lisäksi näytteitä otettiin kentän yläpuolelta vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailun vuoksi. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 91,5 ha. Tuotanto vuonna 2014 aloitettiin 6.5. ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 80 kpl. Poikkeustilanteena käyttötarkkailuyhteenvedossa mainitaan rankkasateet (21 mm), (68 mm), sekä Leppisuot 2 PVK1 Vedenlaatu Vuonna 2014 Leppisoiden 2 pintavalutuskentän veden laatu on esitetty taulukossa (Taulukko 130) ja kuvassa (Kuva 72). Leppisoiden 2 pintavalutuskentältä purkautuvan veden pitoisuudet olivat alhaisemmat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kokonaistyppipitoisuus oli 66 % siitä, mitä tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo oli keskimäärin pienempi kuin luonnontilaisen suon vertailuarvo (32 mg/l O 2 ). Leppisoiden 2 pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä oli hieman vähemmän kiintoainetta ja fosforia, mutta enemmän typpeä kuin edellisenä vuonna.

153 Puhdistusteho Keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 68 %, kokonaistypen osalta 29 % ja kokonaisfosforin osalta 58 % (Taulukko 130). Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn - arvo keskimäärin nousi pintavalutuskentällä. Kiintoaineen ja fosforin osalta puhdistusteho oli edellisvuosia parempi. Kokonaistypen puhdistusteho oli samaa tasoa edellisvuosien kanssa. Virtaama ja valunta Leppisoiden 2 kuormitustarkkailupisteellä on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari (Kuva 69). Leppisoiden 2 pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 21,3 l/s (v ,3 l/s) ja keskimääräinen valuma oli 23,3 l/s km 2 (v ,1 l/s km 2 ). Suurimmillaan valumat olivat lokakuussa ja joulukuussa Kevättulvan aikaiset valumat helmi-maaliskuussa jäi pienemmiksi kuin syksyn valumat. Myös elokuun lopulla oli lyhyt valumahuippu. Kesä-heinäkuussa ja syyskuussa valumat olivat alimmillaan. Leppisoiden 2 valumat olivat samaa tasoa tai hieman suurempia kuin alueen C ominaiskuormitussoiden keskivalumat (Kuva 69). 153 Kuva 69 Leppisoiden 2 pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja näytteenottoajankohdat vuonna Kuormitus Leppisoiden 2 tarkkailupisteen kuormitukset on laskettu tarkkailupisteen pitoisuuksien ja omien valumien perusteella. Leppisoiden 2 pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus on esitetty taulukossa (Taulukko 131). Leppisoiden 2 brutto-ominaiskuormitukset olivat korkeammat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Fosforikuormitus oli noin 1,9 kertaa ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampi. Ominaiskuormitussoiden keskiarvoja korkeammat kuormitukset Leppisoiden 2 osalta johtuivat pääasiassa korkeista valumista. Kemiallisen hapenkulutuksen netto-ominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma. Leppisoiden 2 ominaiskuormitusluvut (g/ha d) jaksokohtaisesti ja pitoisuudet näytekohtaisesti on esitetty kuvassa (Kuva 72). Leppisoiden 2 osalta kevään ja syksyn ominaiskuormitusluvut olivat keskimääräistä suurempia ja silloin kuormitus oli myös suurinta kun valumat olivat korkeat (Kuva 70). Kuormitus oli kiintoaineen ja fosforin osalta edellisvuotta pienempää, mutta typen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta edellisvuotta suurempaa (Kuva 71). Leppisuot 2 tuotantoalueen vuosikuormitus vesistöalueittain on esitetty taulukossa (Taulukko 132).

154 154 Taulukko 130 Leppisoiden 2 pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,8 5,8 11 3, ,2 1, ,6 65,9 72, ,4 6,3 13 3, ,8 2, ,7 20,8 22, ,4 6,5 11 3, ,4 2, ,7 36, ,0 6,4 12 5, ,6 1, ,2 80, ,3 6,4 6,6 2, ,4 3, ,2 24, ,7 6,1 5,5 1, ,7 2,6 9, ,2 4, ,4 6,6 4,8 2, , ,0 1, ,5 38, ,4 6,5 1,4 2, ,9 1, ,7 41, ,4 6,6 7,8 3, ,0 1, ,9 26, ,7 6,7 8,1 1, ,6 2, ,3 13,9 15, ,7 6,8 13 2, ,5 3, ,5 19, ,6 6,7 18 8, ,0 3, ,7 18, ,7 6,8 15 3, ,9 2, ,3 9,8 10, ,8 7,0 8,1 1, ,9 2, ,8 6, ,9 7,0 11 3, <5 69 < ,4 1, ,7 5,2 5, ,0 7,0 13 2, < ,2 1, ,1 7, ,1 7,0 10 3, <5 < ,5 1, ,1 8, ,0 7,0 11 3, < ,3 1, ,8 6, ,1 7,0 7,9 2, < ,1 2, ,4 2, ,1 7,0 8,8 2, , <67 < ,6 2, ,6 6, * 6, < ,7 6, ,0 7,0 13 7, < ,2 2, ,6 10, * 6,9 3,5 650 <5 < ,6 58, ,9 6,3 16 5, ,8 2, ,9 21, ,7 6,7 11 3, < ,0 1, ,9 3, ,8 6,7 8,4 3, ,8 1, ,6 5, ,7 6,7 11 2, ,6 1, ,1 16,6 18, ,6 6,5 3,8 1, ,3 2, ,2 25,4 9 Keskiarvo: 6,5 6,5 10 3,8 68 ** ** ** ,8 2, ,5 ** 21,3 23,3 365 Mediaani: 6,7 6,7 11 3, < ,2 2, ,2 Minimi: 5,8 5,8 1,4 1, , <5 < ,6 1,1 9, Maksimi: 7,1 7, ,7 3, ,4 6,5 12 7,3 40 ** ** ** ,4 3, ** ,3 6,4 15 5,0 68 ** ** ** ,4 2, ** ,4 6,2 22 5,1 77 ** ** ** ,7 2, ** Talvi 1 kpl 6,7 6,1 5,5 1, ,7 2,6 9, Kevät 6 kpl 6,5 6,6 8,9 3, ,8 2, Kesä 13 kpl 6,6 6,8 11 4, , ,0 2, Syksy 8 kpl 6,3 6,3 9,6 3, ,6 2, Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 20 cm. Sademäärä 21 mm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 20 cm. Satanut n. 70 mm.

155 155 Taulukko 131 Leppisuot 2 pintavalutuskentän kuormitusluvut kuormitushydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 23,3 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,4 9,8 6, Fosfori 0,84 0,44 0,45 0,24 0,075 0,31 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Taulukko 132 Leppisuot 2 kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Samminjoen alaosan a kg O2 kg O2 Kuva 70 Leppisoiden 2 pintavalutuskentän tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot Kuva 71 Leppisoiden 2 pintavalutuskentän bruttokuormitusten (g/ha d ja g O 2 /ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva).

156 156 Kuva 72 Leppisuot 2 pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

157 4 YHTEENVETO Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelta vuoden 2014 lopulla 31 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli ha. Levossa oli 20 ha, valmistelussa 66 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 381 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Satamakeidas Honkajoella (tuotannossa 569,6 ha). Pienin tuotantoala (18,0 ha) oli Lakkikeidas Honkajoella (Taulukko 134). Vuoden 2014 laskelmissa eivät ole enää mukana Kekkilä Oy:n viisi tuotantoaluetta, joiden tuotannossa ollut ala oli v ,4 ha. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien 31 tuotantoalueen kuormittavalta ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine kg, kokonaistyppi kg ja kokonaisfosfori 868 kg. Orgaanisen aineen määrää epäsuorasti kuvaavan kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) kuormitus oli kg happea vuodessa (Taulukko 133). Suhteutettuna kokonaiskuormitus pinta-alaan voidaan saatuja ominaiskuormituksia (kg/ha/a) verrata edellisten vuosien ominaiskuormituksiin (Kuva 73). Taulukko 133 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Vuonna 2014 mukana ei ole enää Kekkilä Oy:n viittä tuotantoaluetta, joiden tuotannossa ollut ala oli v ,4 ha. Varsinais-Suomen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013 Kuva 73 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tuotantoalueiden keskimääräiset bruttoominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina