Neuropsykiatrinen valmentaja -koulutuksen tarpeellisuus ja toimivuus

Transkriptio

1 2019 Neurpsykiatrinen valmentaja -kulutuksen tarpeellisuus ja timivuus KASLOH4B Kasvatustieteiden tiedekunta Tampereen ylipist Lukanpettajakulutus Julia Hirvelä Sanna Saini 99418

2 Sisällysluettel 1 Jhdant Tavitteet Prjektin tavitteet Ammatilliset tavitteet Tereettinen viitekehys Prjektityöskentely käsitteenä Osaamisen kehittämispalvelu Osake Neurpsykiatrinen valmentaja kulutus Neurpsykiatriset ireyhtymät Tyypillisiä tunnusmerkkejä Opettajan selviytymiskeint Prjektin tteuttaminen ja eteneminen Prjektin suunnittelu Aineistn kerääminen Eettisyyden humiiminen Aineistn analyysi Kertyneet kkemukset ja tulkset Aineiststa esille nusevat tulkset Osallistujien taustatiedt Kulutukseen hakeudutaan kehittämään maa saamista Kulutuksessa n paljn hyvää, mutta myös kehitettävää Osallistujat vat sisäistäneet kulutuksen tavitteet Osallistujat tietävät, miten kehittää saamistaan kulutuksen lisäksi Omat kkemuksemme prjektista Prjektin eteneminen ja aikataulu Lähteet Liitteet 1

3 1 Jhdant Työelämä n kierteessä, jssa vauhti kiihtyy jatkuvasti. Vaatimukset nusevat ja ihmisten tulisi sata enemmän ja enemmän yhä lyhyemmässä ajassa ja se n nykyään enemmänkin sääntö kuin pikkeus. (Katainen, Lippnen & Litvaara 2003, 22.) Onk tämä selitys sille, että vapaaehtisiin lisäkulutuksiin hakeutuu satja ihmisiä? Mihin tarpeisiin lisäkulutuksilla vastataan? Mahdllisuus man työn hallintaan n heikentynyt mahdttmalta tuntuvan työtahdin takia heikentäen samalla luvaa ajatteluamme, jhn tarvittaisiin nimenmaan rauhallista ja lutettavaa ilmapiiriä. (Katainen, Lippnen & Litvaara 2003, 25.) Sekä henkilökhtaiset että yhteisöjenkin arvt kehittyvät ajan mittaan (Katainen, Lippnen & Litvaara 2003, 127). Tällä hetkellä yhteiskunnassamme vallitsee arvmaailma, jka krstaa ja pitää tärkeänä tehkkuutta, kiireisyyttä ja mnisaamista. Tteutamme yhteistyössä Tampereen seudun saamisen kehittämispalvelu Osakkeen kanssa pienistutkimuksen, jssa kartitamme Neurpsykiatrinen valmentaja kulutukseen hakeutumisen syitä sekä kulutuksen timivuutta. Lähtökhtana n selvittää syitä kulutukseen hakeutumiselle sekä mitä ngelmia kulutukseen sallistujat yrittävät sen avulla ratkaista. Kulutuksessa paintetaan vimavara- ja ratkaisukeskeisyyttä erilaisuuden khtaamisessa. Pienessä terhssa n j suuri tammi. Kun se vaan saa ikeanlaista tukea, ravinta ja vala, se itse kasvaa tammeksi. (Hutari & Tamski 2013) Yllälevaan lainaukseen tiivistyy Neurpsykiatrinen valmentaja kulutuksen yksi ydinajatuksista, jnka mukaan jkaisella kasvatus- ja petusalan ammattilaisella n valmiudet khdata erilaisuutta, mutta ne täytyy vain löytää. 2

4 2 Tavitteet 2.1 Prjektin tavitteet Yhteistyön tekeminen Osakkeen kanssa Tuttaa Osakkeelle hyödyllistä tieta Nepsy-kulutuksen timivuudesta ja tarpeesta Tutkiva te vaihtehtisessa kulutusyhteisössä Etsiä pedaggisiin haasteisiin kasvatusyhteisöjen timintaa uudistavia ratkaisuja 2.2 Ammatilliset tavitteet Pedaggisen näkemyksen ja tutkivan tteen syventäminen Oman asiantuntijuuden ja kmpetenssin kehittäminen prjektityöskentelyn ja neurpsykiatristen häiriöiden aihepiirin alueilla Terian ja käytännön yhdistäminen syventävässä prjektissa Kknaisen prjektin suunnittelu ja tteuttaminen Oman timinnan svittaminen ja reaginti tilanteen vaatimalla tavalla 3

5 3 Tereettinen viitekehys 3.1 Prjektityöskentely käsitteenä Prjektityöskentelyssä vidaan erttaa neljä erilaista vaihetta. Nämä vaiheet vat prjektin alkuvaihe, rientaativaihe, työskentelyvaihe ja päätösvaihe, jista jkaiseen kuuluu tietynlaista timintaa. (Pehknen 2001, 61.) Pehknen (2001, 92) krstaa väitöskirjassaan prjektityöskentelyyn liittyvää vastuullisuutta ja vastuun merkitystä prjektityöskentelylle. Prjektityöskentelyssä vastuuta jkaisella prjektiin sallistuvalla henkilöllä ja vastuu n esillä prjektityöskentelyn jkaisessa vaiheessa. 3.2 Osaamisen kehittämispalvelu Osake Osake n Tampereen kaupunkiseudun petusalan saamisen kehittämispalvelu, jka n suunnattu Tampereen seudun petus- ja kasvatusalan henkilöstölle. Osake tarjaa petus- ja kasvatusalan henkilöstölle tukea, tapahtumia ja erilaisia kulutuksia ammatillisen saamisen kehittämiseen. Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän kulutuksen henkilöstön ammatillisen saamisen edistäminen tukee sekä henkilön itsensä, että ppilaitksen ja kaupunkiseudun kehittymistä. Osakkeen timinnassa vat mukana Kangasala, Lempäälä, Nkia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi sekä Akaa, Juupajki, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Mänttä-Vilppula, Punkalaidun, Pälkäne, Ruvesi, Sastamala, Urjala ja Valkeakski. Timintamallissa n mukana myös yksityisiä varhaiskasvatuksen ja petuksen järjestäjiä ja niiden henkilöstöä seuraavilta tahilta: Ahjla, Innwnni Oy, Ipanala Oy, Kalevan luki, Kangasalan Englanninkielinen Leikkikulu, Kikunra Oy, Nkian seurakunta, Päiväkti Kiekkari Oy, Svenska Samsklan i Tammerfrs, Tampereen ja Nkian ev.lut seurakunnat, Tampereen kristillinen kulu, Tampereen steinerpäiväkti, Pikkupursi Oy, Tampereen yhteiskulun luki, Pikku Tutkijan Päiväkdit ja Vekara-päiväkdit. (Osake 2016.) Osakkeen timinta phjautuu paikalliseen petuksen ja kulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelmaan eli KuntaKesuun. KuntaKesu n petushallituksen laatima malli, jka 4

6 timii kunnissa tapahtuvan strategisen suunnittelun tukena ja yhdistää kunnan mat kehittämistarpeet valtakunnallisiin kehittämislinjauksiin. (Opetushallitus; Osake 2016.) Seutuverkstn yhteistyön avulla vidaan suunnata saamisen kehittämistä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin sekä hankkia timintaan tarvittavaa rahitusta. Kehittämistyön tavitteena n henkilöstön saamisen kehittämisen hella varmistaa, että Tampereen seudun kulutuksen järjestäjien työ- ja ppimisympäristöt vastaavat tämän päivän vaatimuksiin ja vat kilpailukykyisiä. Näin vidaan varmistaa seutukunnan ppilaille tasa-arviset mahdllisuudet kehittää mia elinikäisen ppimisen taitjaan mnipulisessa ppimisympäristössä (Osake 2016.) Osakkeen pääasiallisena tavitteena n saamisen kehittäminen. Osaamisen kehittäminen yhdessä edistää työn laatua ja seudullista verkstitumista sekä lisää myös valinnan mahdllisuuksia. Osake järjestää petus- ja kasvatusalan henkilöstölle pedaggisia kulutuksia, jiden teemat nusevat kansallisesta petussuunnitelmasta ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteista. Osaamisen kehittämiseen liittyy myös saamisen kehittämisen kehittäminen, sillä palvelujen laatua ja menetelmiä vidaan jatkuvasti kehittää timivammiksi. Osake n järjestänyt esimerkiksi Tampereella vusittain Treduka-kulutustapahtuman, jka tarjaa Tampereen kaupunkiseudun peruspetuksen ammattihenkilöstölle mahdllisuuksia keskustella uuden petussuunnitelman teemista ja ajankhtaisista kysymyksistä kulumaailmassa. (Osake 2016.) Keskeinen Osakkeen tavite liittyy hyvinvinnin vahvistamiseen ja edistämiseen saamisen kehittämisen avulla, jlla pyritään tukemaan henkilöstön työn hallintaa ja etsimällä keinja, jiden avulla työ ja sen vaatimukset vidaan svittaa yhteen. Tarkituksena n kehittää kk kulun yhteisiä timintatapja ja henkilöstön vimavarja, mikä edistää kulun työhyvinvintia. Osake tukee myös jhdn ja esimiesten ammatillisen saamisen kehittymistä ja seudullista verkstitumista. (Osake 2016.) 3.3 Neurpsykiatrinen valmentaja kulutus Neurpsykiatrinen valmentaja eli Nepsy kulutus, n 20 pintpisteen laajuinen ja vuden kestävä kasvatus- ja petusalan ammattilaisille suunnattu kulutus. Kulutus n tarkitettu henkilöille, jtka khtaavat työssään lapsia ja nuria, jilla n neurpsykiatrisia erityisvaikeuk- 5

7 sia. Nepsy kulutuksen tavitteena n syventää kasvatus- ja petusalan henkilöstön tietämystä neurpsykiatrisista vaikeuksista sekä ppia keinja hjata, tukea ja valmentaa lapsia ja nuria, jilla ilmenee neurpsykiatrisia vaikeuksia. Kulutuksen surittaminen antaa kasvatus- ja petusalan ammattilaisille valmiuden timia neurpsykiatrisina valmentajina. (Osake 2016; Hutari & Tamski 2013, 18.) Neurpsykiatrinen valmentaja kulutuksella n ma petussuunnitelma, jssa n tarkemmin lueteltu kulutuksen pintjaksihin sisällöt sekä yksityiskhtaisemmat tavitteet. Kulutuksen tarkempina tavitteina n muun muassa syventää piskelijiden saamista neurpsykiatrisesta valmennuksesta ja siihen liittyvistä teemista, keinista ja menetelmistä sekä asiakaslähtöisen neurpsykiatrisen valmennusprsessin suunnittelusta ja tteutuksesta. Kulutuksen muut yksityiskhtaisemmat tavitteet löytyvät kulutuksen petussuunnitelmasta (ks. Tamski 2018). Kulutukseen kuuluu yhteensä yhdeksän pintjaksa: neurpsykiatrisen valmennuksen perusteet 1p, neurpsykiatriset vaikeudet, niiden hit ja kuntutus 1p, neurpsykiatrisen valmennuksen työskentelyrientaatit 2p, valmennuksen timintatapja, menetelmiä ja keinja 4p, eri ikäisten asiakkaiden ja perheen valmentaminen 4p, valmentajan rli ja valmentajana timiminen 1p, neurpsykiatrinen valmennusprsessi harjittelu 4p, valmennukseen liittyvä kirjallisuus 2p, ammatillinen kasvu 1p. Nämä eri laajuiset pintjakst mudstavat yhdessä 20 pintpisteen kknaisuuden. (Tamski 2018.) Kulutuksen keskeiset sisällöt ja työskentelyrientaatit liittyvät ratkaisu- ja vimavarakeskeisyyteen, narratiivisuuteen, ei-tietämiseen ja NLP:hen (Tamski 2018). Kulutuksen lähtökhtana timii erityisesti mien vimavarjen ja vahvuuksien tiedstaminen, käyttöön ttaminen sekä kehittäminen. Valmennuksen tereettisena kehyksenä timii vimavara- ja ratkaisukeskeinen työte. (Osake 2016.) Ratkaisukeskeisen ajattelutavan mukaan pyritään saamaan edistysaskelia tivttua tilannetta khti, mikä taas innstaa jatkamaan khti tavitetta. Tavitteeseen n mahdllista päästä mnilla eri tavilla, sillä kaikki tapahtuvat asiat vat yhteydessä ympäröivään maailmaan ja tilanteeseen. Lisäksi ratkaisukeskeisyyteen liittyy tulevaisuuteen, vimavarihin sekä myönteisyyteen keskittyminen. Pyritään muuttamaan vaikeus tavitteeksi sen sijaan, että mietittäisiin, mikä sen n aikinaan aiheuttanut. Humi suunnataan muutenkin nnistumisiin, miin taitihin sekä 6

8 piileviin kykyihin ja epännistuminen nähdään pikemminkin ppimiskkemuksena. (Katainen, Lippnen & Litvaara 2003, ) Kulutukseen sisältyy itsenäistä piskelua sekä 14 päivää kntaktipetusta. (Osake 2016.) Olimme mukana kulutuspäivässä, jnka teemana li pieni lapsi. Edellisellä kerralla kulutuksessa ltiin käsitelty neurpsykiatrisia erityispiirteitä vanhemmuuden ja perheen näkökulmista. Kulutuksessa käytettiin Tammenterhn tarinita -työkirjaa ja ppikirjaa. Seuratessamme kulutuspäivää nusi esille, että kulutuspäivissä n llut välillä mukana myös asiantuntijavierailijita, jtka vat käsitelleet eri teemja kulutuksen aikana. Kulutuspäivä, jssa limme mukana, piti sisällään erilaisia keskusteluharjituksia pienryhmissä, ryhmätehtäviä, itsenäistä työskentelyä (esimerkiksi verkstkartan tekeminen vimauttavana kkemuksena ja lpuksi sen purkaminen ryhmissä), erilaisten videiden katsmista sekä erilaisten työvälineiden esittelyä (muun muassa Furmanin Muksuppi, Baby Trail ppimispeli), jita vi hyödyntää erityispiirteitä maavien lasten kanssa niin valmennusprsessissa kuin kasvatus- ja petustyössä. Erilaisia tehtäviä phdittiin makhtaisten kkemusten sekä sallistujien itse khtaamien ppilaiden ja tilanteiden näkökulmista. Neurpsykiatrinen valmentaja eli nepsy kulutus, n 20 pintpisteen laajuinen ja vuden kestävä kasvatus- ja petusalan ammattilaisille suunnattu kulutus. Kulutus n tarkitettu henkilöille, jtka khtaavat työssään lapsia ja nuria, jilla n neurpsykiatrisia erityisvaikeuksia. Nepsykulutuksen tavitteena n syventää kasvatus- ja petusalan henkilöstön tietämystä neurpsykiatrisista vaikeuksista sekä ppia keinja hjata, tukea ja valmentaa lapsia ja nuria, jilla ilmenee neurpsykiatrisia vaikeuksia. (Osake 2016.) Kulutuksen lähtökhtana timii erityisesti mien vimavarjen ja vahvuuksien tiedstaminen, käyttöön ttaminen sekä kehittäminen. Valmennuksen tereettisena kehyksenä timii vimavaraja ratkaisukeskeinen työte. Kulutukseen sisältyy itsenäistä piskelua sekä 14 päivää kntaktipetusta. (Osake 2016.) Ratkaisukeskeisen ajattelutavan mukaan pyritään saamaan edistysaskelia tivttua tilannetta khti, mikä taas innstaa jatkamaan khti tavitetta (Katainen, Lippnen & Litvaara 2003). 7

9 3.4 Neurpsykiatriset ireyhtymät Lapsilla ja nurilla ilmenevät neurpsykiatriset ireyhtymät vat pääasiassa kehityksellisiä aivjen timintaan liittyviä häiriöitä, jihin liittyy usein psykiatrisia ngelmia. Neurpsyklgiset häiriöt vivat vimistaa psykiatrisia ngelmia tai vastaavasti psykiatriset ngelmat vivat pahentaa neurpsyklgisia häiriöitä. (Mielenterveysseura.) Lähes sumalaista, jilla n neurpsykiatrisia erityisvaikeuksia, jää ilman piskelu- tai työpaikkaa, eikä heidän vahvuuksiaan hyödynnetä piskelu- tai työmarkkinilla, mikä n hulestuttavaa. Tämän vuksi ikeanlainen tuki n tärkeää, jtta he visivat lla tasavertaisia jäseniä yhteiskunnassa. (Hutari & Tamski 2013, 28.) Seuraavaksi esittelemme neurpsykiatristen ireyhtymien diagnseja ja niiden tunnusmerkkejä. On kuitenkin humiitava, että diagnseihin liittyvät kuvaukset vat yleistyksiä, eivätkä yksiselitteisiä kaikilla yksilöillä, jilla diagnsi n tdettu (Hutari & Tamski 2013, 87) Tyypillisiä tunnusmerkkejä ADHD:n maavalla henkilöllä n tarkkaavaisuuden vaikeuksia, jnka lisäksi saattaa esiintyä ylivilkkautta. ADD taas tarkittaa samankaltaista ireyhtymää, mutta ilman ylivilkkautta. Nämä vat synnynnäisiä ja periytyviä piirteitä, jtka eivät häviä iän myötä. (Hutari & Tamski 2013, 87.) Tyypillisiä ireita vat keskittymisen, tarkkaavaisuuden ja paikallaan pysymisen vaikeudet, hulimattmuus, tehtävien unhtaminen, matala turhautumiskynnys sekä mahdllisesti tästä syttyvä krkea impulsiivisuus ja suuttumus (Hutari & Tamski 2013, 89). Näitä kaikkia ireita ei kuitenkaan le kellään ja niiden tas ja esiintyvyys vaihtelevat yksilöstä sekä hänen elämäntilanteestaan riippuen. On mielenkiintista humata, että mnella näistä ireista saattaa lla myös psitiivinen etu, kun ne käännetään vimavaraksi, kuten impulsiivisuus tai kkeilunhaluisuus. Tarvitaan siis hjausta arkeen ja sen jäsentämiseksi pienempiin siin askel kerrallaan varmistuen, että asiat tulee hidettua lppuun. (Hutari & Tamski 2013, 90.) Aspergerin ireyhtymä (AS) kuuluu autismin kirjn ja sen tyypillisiä ireita vat ssiaalisen vurvaikutuksen ngelmat, juuttuminen rutiineihin, kielen ja puheen kehityksen ngelmat, vaikeus ymmärtää muiden eleitä ja ilmeitä sekä mahdllinen mtrinen kömpelyys. Tämän ireyhty- 8

10 män ilmenemiseksi tämän hetken tutkimuksen mukaan ajatellaan perinnöllisten tekijöiden vaikutusta, mutta syitä ei vielä täysin tiedetä. Aspergerin ireyhtymään liittyy myös suuri syventyminen miin mielenkiinnn khteisiin, jtka vievät lpulta paljn aikaa esimerkiksi arjelta ja ihmissuhteilta. Mnilla nkin erityinen lahjakkuus jllakin alueella. Ohjausta tarvitaan tilannesidnnaisella ja spivalla tavalla timimiseen ja reagimiseen eri tilanteissa. (Hutari & Tamski 2013, ) Autismi synnyttää erilaisia esteitä timintaan, kuten pikkeavaa kmmunikintia ja siihen liittyvää yksilöllistä merkitysten ymmärtämistä. Käyttäytymisessä humataan pikkeavuutta ssiaalisessa vurvaikutuksessa, ärsykkeisiin reagimisessa ja käytöksen rajitteisuullisuudessa. Autismiin sisältyy autistinen ireyhtymä, Aspergerin ireyhtymä, Rettin ireyhtymä, laaja-alainen kehityshäiriö ja disintegratiivinen kehityshäiriö. Jtkut austismin maavat henkilöt saattavat lla hyvinkin lahjakkaita, mutta eivät pysty sittamaan sitä vurvaikutuksen pulmien takia. (Hutari & Tamski 2013, ) Autistiselle henkilölle annetaan hjausta visuaalisten kuvien ja timintahjeiden kautta käyttäen selkeää kieltä. Ylimääräiset ärsykkeet n syytä pistaa ja pyrkiä lyhyisiin, selkeisiin hjeisiin. (Hutari & Tamski 2013, 94.) Kielellinen erityisvaikeus eli dysfasia näyttäytyy puheen tuttamisen ja/tai sen ymmärtämisen vaikeutena. Sen vi humata viivästyneestä puheen ja kielen kehityksestä, sanastn suppeudesta, keskustelemisen vaikeudesta sekä kuluiän luku- ja kirjitustaidn haasteista. Siirtymät paikasta ja asiasta tiseen vat vaikeita ja vaativat rinnalleen tukikuvia ja -viittmia sekä ennakintia arkirutiineissa. (Hutari& Tamski 2013, ) Turetten ireyhtymään (TS) liittyvät tistuvat ja tahdttmat liikkeet sekä äännähdykset, jtka saattavat sisältää esimerkiksi kirsanja. Purkaukset näyttäytyvät muun muassa silmän räpyttelynä, rykimisenä tai käden liikutteluna, eikä näillä itsessään le mitään tarkitusta. Ohjauksessa n tärkeää ymmärtää purkausten paknmaisuus ja se, että niitä pystyy pidättelemään vain tietyn aikaa. Tahdttmia liikkeitään surittavan vi hjata myös muuhun paikkaan, jssa hän ei aiheuta esimerkiksi tarpeetnta humita niillä. Uudet ssiaaliset tilanteet uusien ihmisten lisäksi lisäävät sekä jännittyneisyyttä että ahdistusta ja näin llen myös pakk-ireiden ilmenevyyttä. (Hutari & Tamski 2013, ) 9

11 3.4.2 Opettajan selviytymiskeint Edistystä tapahtuu vähitellen. On tärkeää kiinnittää humita pieniinkin edistysaskeliin sekä kannustaa etenemään. Tisten ihmisten ajattelutavan sekä maailmankuvan arvstaminen sekä kuunteleminen. Myönteinen, luva ja leikillinen asenne sekä huumrin käyttö Epännistumisetkin vat ppimiskkemuksia. (Katainen, Lippnen & Litvaara 2003, 15.) 10

12 4 Prjektin tteuttaminen ja eteneminen 4.1 Prjektin suunnittelu Alitimme prjektin suunnittelun phtimalla, mitä haluaisimme kurssin myötä ppia ja millä saalueilla haluaisimme kehittää maa saamistamme. Teimme ajatuskarttja ja phdimme erilaisia ideita ja vaihtehtja, miten visimme tteuttaa syventävän prjektin. Lähdimme ideimaan prjektia kurssin tavitteiden kautta ja keskustelimme siitä, millainen paintus prjektissamme lisi. Päädyimme tutkivaan paintukseen ja meitä alki kiinnstaa yhteistyön tekeminen laajemman tahn kanssa. Otimme tämän jälkeen yhteyttä saamisen kehittämispalvelu Osakkeen krdinaattriin ja kysyimme, visimmek mahdllisesti tehdä prjektimme heille. Tapasimme krdinaattri Mark Lahtisen , jllin kanssa alimme ideimaan prjektia. Hän esitteli meille useamman käynnissä levan tai alkavan laajemman prjektin, jista saimme valita meitä eniten kiinnstavan vaihtehdn. Kiinnstuimme Neurpsykiatrinen valmentaja kulutukseen liittyvästä ehdtuksesta, jhn liittyen prjektimme aiheeksi mudstui kartituksen tekeminen liittyen Neurpsykiatrinen valmentaja kulutukseen sallistumisesta. Lpulta prjektimme keskeiseksi ajatukseksi mudstui selvittää, miksi kasvatus- ja petusalan ammattilaiset vat hakeutuneet Nepsy-kulutukseen, mitä pulmia he yrittävät sen avulla ratkaista ja timiik kulutus välineenä näiden pulmien ratkaisuun. Näihin kysymyksiin lähdimme etsimään vastausta suunnittelemalla kirjallisen kyselyn, jnka analysimme laadullisen sisällönanalyysin keinin. Käsittelemme seuraavaksi Neurpsykiatrinen valmentaja kulutusta, jnka jälkeen kerrmme tarkemmin aineistn keräämisestä, kuvaamme aineistn analyysia ja esittelemme tulkset. 4.2 Aineistn kerääminen Osallistuimme yhteen kknaiseen kulutuspäivään, jnka lpuksi keräsimme aineistn kulutukseen sallistuneilta kasvatus- ja petusalan ammattilaisilta. Teimme kyselylmakkeen valmiiksi hyvissä ajin ennen kuin sallistuimme kulutuspäivään. Saimme kulutuksen petussuunnitelmaan, tavitteisiin ja sisältöön tutustuessamme mielestämme tarpeeksi tieta siitä, mitä kulutus pitää sisällään ja näin llen mitä visimme sallistujilta kysyä. Keskustelimme asiasta myös Osak- 11

13 keen krdinaattri Mark Lahtisen kanssa ja lähetimme kysymykset lisäksi kurssin hjaavalle ylipistnlehtrille Anne Jyrkiäiselle ja nepsy kulutuksen järjestäjälle Eeva-Liisa Tamskille, jilta kaikilta saimme hyviä ehdtuksia ja humiita kysymyksenasettelua varten. Ennen aineistn keruuta pyrimme lumaan kysymykset mahdllisimman yksiselitteisiksi. Kävimme kysymykset läpi ennen kyselylmakkeiden jakamista kulutuksen sallistujille. Samalla sallistujille kerrttiin, että aineist käsitellään annyymisti ja hävitetään asianmukaisesti aineistn analyysin jälkeen. Kerrimme myös, että vastaaminen n täysin vapaaehtista. Kävimme läpi myös, miksi teemme tutkimuksen, mihin kurssiin se liittyy, mihin saatuja tulksia käytetään ja missä ne esitetään. Phdimme kulutuspäivän jälkeen muutamia tekijöitä, jtka vat saattaneet vaikuttaa saamiimme vastauksiin. Keräsimme aineistn kk kulutuksen lppupulella, sillä jäljellä li vielä muutamia kulutuspäiviä. Tteutimme kyselyn kulutuspäivän päätteeksi, sillä halusimme tehdä itsemme tutuiksi sallistujille ennen kyselyn tteuttamista. Vastaukset lisivat vineet lla erilaisia, js lisimme teettäneet kyselyn heti kulutuspäivän alkuun. Nyt vastauksissa saattivat ehkä painttua juuri tämän kulutuspäivän sisällöt ja tehdyt tehtävät. Vastaukset lisivat vineet lla erilaisia myös sillin, js lisimme keränneet aineistn kk kulutuksen päätteeksi. Tisaalta kyselyn tteuttaminen kulutuspäivän lpuksi li luntevaa, sillä kulutukseen sallistuneilta n aiemminkin kerätty palautetta kulutuksen päätteeksi. Kysyimme kyselyn ajankhdasta myös kulutuksen vetäjältä Eeva-Liisalta, jka kki kyselyn ajankhdan luntevaksi kulutuspäivän lpuksi. Saamamme vastaukset lisivat vineet lleet erilaisia myös sillin, js lisimme tteuttaneet aineistn keräämisen esimerkiksi haastattelemalla sallistujia. Lmakeluntisuuden takia emme tutkijina saaneet kuulla esimerkiksi vastaajien äänenpainja, vaihdettuja sanavalintja tai humata pitkää mietintäaikaa jnkin kysymyksen khdalla Eettisyyden humiiminen Tutkimuseettisen neuvttelukunnan mukaan tieteellinen tutkimus vi lla eettisesti hyväksyttävää ja lutettavaa vain sillin, kun tutkimuksen ten aikana n nudatettu hyvän tieteellisen käytännön periaatteita. (Tutkimuseettinen neuvttelukunta, käytämme tekstissä myöhemmin lyhennettä TENK.) 12

14 Kiinnitimme tämän tutkimuksen ten aikana erityistä humita tietsujaan sekä kyselyyn vastanneiden annymiteetin sujaamiseen, mitkä vat tärkeitä hyvän tieteellisen käytännön lähtökhtia (TENK). Kerrimme sallistujille, että keräämämme kyselyaineist hävitetään analyysin jälkeen ja sitä käytetään ainastaan tutkimustarkitukseen. Tärkeää n, että tulksista ei pysty tunnistamaan kuntaa, yhteisöä tai yksittäistä henkilöä. Näitä asiita paintimme, kun kerrimme aineistn keräämisestä ja käsittelystä kulutukseen sallistujille. Kska kulutukseen sallistui kasvatus- ja petusalan ammattilaisia eri kulutustaustista, käytimme käsitettä sallistujat ammattinimikkeellä erittelemisen sijaan. Kyselyyn vastattiin annyymisti, sillä aina taustakysymys li työkkemus petustyössä vusina, jssa hjeistimme vastaajia ympyröimään parhaiten sveltuvan vaihtehdn. Vaihtehtja li klme: alle 5 vutta, 6-10 vutta tai yli 10 vutta. Vastaajilta ei kysytty lmakkeessa kulutustaustaa tai muita taustakysymyksiä työkkemuksen lisäksi. Pyrimme lemaan hulellisia ja tarkkja tutkimuksen jkaisessa vaiheessa, mikä vastaa hyvän tieteellisen käytännön periaatteita. Olemme pyrkineet analysimaan ja esittämään tutkimuksen tulkset selkeästi ja esittämään aineiststa esille nusseita vastauksia juuri niin kuin kyselyyn vastanneet vat ne ilmaisseet. (TENK.) Tutkimuseettinen neuvttelukunta painttaa tarvittavien tutkimuslupien hankintaa ennen tutkimuksen teka. Teimme tämän tutkimuksen sana kasvatustieteen maisteripintihin kuuluvaa syventävän prjektin viiden pintpisteen kurssia (KASLOH4B), jnka suritustapa li hyvin vapaamutinen. Halusimme hyödyntää syventävän prjektin kurssin laajentamaan maa saamistamme ja asiantuntijuuttamme sellaiselle alueelle, mikä jää lukanpettajan pinnissa melk pintapuliseksi. Kun ideimme prjektia, meitä alki kiinnstaa yhteistyö laajemman rganisaatin/tahn kanssa ja saimme idean ttaa yhteyttä Osakkeen krdinaattriin, jnka kanssa lähdimme ideimaan ja suunnittelemaan prjektia. Slmimme kirjallisen yhteistyöspimuksen, jhn kirjattiin prjektimme suritusaika ja paikka sekä sisällöt ja tavitteet. Tämän spimus allekirjitettiin sekä Osakkeen että ylipistn pulesta. Saimme lisäksi sustumuksen kulutukseen sallistuneilta, sillä kyselyyn vastaaminen perustui vapaaehtisuuteen. Kulutukseen sallistuneet tiesivät etukäteen tulstamme kulutuspäivään sekä aineistn keräämisestä. Olemme myös prjektin jkaisessa vaiheessa saaneet hjausta ja tukea kurssimme pettajalta, Osakkeen krdinaattrilta ja nepsy-kulutuksen vetäjältä. 13

15 4.3 Aineistn analyysi Alitimme aineistn sisällönanalyysin tapaan lukemalla ensin kaikki kyselylmakkeet läpi. Tämän jälkeen värikdasimme samankaltaiset maininnat ja humit erivärisillä paperilapuilla sekä värikynillä. Kävimme aineistn läpi kysymys kerrallaan siinä järjestyksessä, missä ne esiintyvät kyselylmakkeessa. Laskimme mainintjen lukumääriä ja limme niitä kuvaavat ylätsikt jkaiseen kysymykseen. Kirjitimme analyysin aikana ylös suria lainauksia sekä muita mainintja kysymys kerrallaan. Tarkastelimme aineista yksityiskhtaisemmin ja limme aineista kuvaavia kuviita sekä taulukn havainnllistamaan tulksia, jtka esittelemme seuraavassa luvussa. 14

16 5 Kertyneet kkemukset ja tulkset 5.1 Aineiststa esille nusevat tulkset Seuraavissa alaluvuissa esittelemme aineiststa jhdetut tulkset. Käsittelemme tulkset kysymys kerrallaan samassa järjestyksessä kuin lmakkeessa. Lähdemme liikkeelle sallistujien taustatiedista, jnka jälkeen siirrymme syvemmin aiheeseen Osallistujien taustatiedt Taustatietkysymyksenä selvitimme kulutukseen sallistuvien työkkemuksen määrää vusina. Suurimmalla salla heistä li yli 10 vutta työkkemusta, muutamalla 0-5 vutta ja muutamalla 6-10 vutta. Kaikki 24 kyselyyn vastannutta vat kasvatus- ja petusalan ammattilaisia Kulutukseen hakeudutaan kehittämään maa saamista Aineiststa kävi ilmi, että suurin sa hakeutui kulutukseen masta halusta ppia lisää ja saada työkaluja maan työhön nepsy-ppilaiden kanssa. Lisäksi syitä kulutukseen hakeutumiselle livat muun muassa ammatillinen kiinnstus, man asiantuntijuuden syventämisen tarkitus sekä halu saada lisää tieta ja knkreettisia esimerkkejä kasvatus- ja petustyöhön. Osa kulutukseen sallistuneista ilmaisi epävarmuutta miin taitihinsa liittyen, mikä sai heidät hakeutumaan kulutukseen. Viiden sallistujan khdalla tilanteena li muu kuin ma mtivaati, kuten petuspäällikön tai rehtrin ehdtus sallistua kulutukseen. 15

17 Kuvi 1. Ympyräkaavi kulutuksen vastaavuudesta sallistujan kuvailemaan tilanteeseen prsentteina. Ympyrädiagrammista (kuvi 1) käy ilmi, että vastaukset vat pääsin hyvin psitiivisia. Yhteensä 19 sallistujaa kki kulutuksen vastanneen heidän kuvailemaansa tilanteeseen erittäin hyvin tai melk hyvin. Neutraaleja vastauksia li klme, jsta vimme päätellä, että kulutus ei le jk antanut heille mitään uutta tai vastaaja ei le sannut arviida kulutuksen vastaavuutta tilanteeseensa. Lisäksi kaksi vastausta li epäselviä, jllin vastaaja ei llut ympyröinyt mitään, mutta li sanallisesti avannut asiaa myöhemmin. Kenenkään mielestä kulutus ei vastannut heidän kuvailemaansa tilanteeseen hunsti tai erittäin hunsti, jsta vimme päätellä, että kulutus n tarjnnut heille uusia tietja ja taitja neurpsykiatrisesta valmennuksesta ja sen sveltamisesta kasvatus- ja petustyöhön. 16

18 5.1.3 Kulutuksessa n paljn hyvää, mutta myös kehitettävää Kuvi 2. Myönteiset kkemukset kulutuksesta sallistujien mukaan. Yhteensä 13 sallistujaa täydensi vastaustaan psitiivilla asiilla masta kehityksestään tai kulutuksesta. Jattelimme kaikki vastaukset ylätsikiksi niiden samankaltaisuuden sekä tistuvien mainintjen mukaan. Ylätsikita mudstui neljä, jtka nimesimme seuraavasti: vaihtelu ja virkistys maan työarkeen, ilmapiiri, hyöty maan työhön sekä kulutuksen sisältö. Liitimme jkaiseen ylätsikkn muutamia niitä kuvaavia lainauksia aineiststa. 1. Vaihtelu ja virkistys maan työarkeen Tunut vaihtelua työarkeen, virkistänyt (uusia kllega-tuttavuuksia, ajatusten vaihta, kirjavinkkejä...) 2. Ilmapiiri -- aina n llut kiva tulla ja innstun. 3. Hyöty maan työhön Osallistujat vat kkeneet, että kulutus n täydentänyt maa ammattitaita ja työtetta, ammatti-identiteettiä. 17

19 Kulutus n vahvistanut ja tunut esille mia taitjani, jita vin hyödyntää työssä nepsy-lasten kanssa. Olen saanut valmentajan silmälasit. 4. Kulutuksen sisältö (vierailijat, esimerkit) Kulutus n selkeästi prsessi, jka vahvistaa nepsy-valmentajan rlia kerta kerralta. Kulutus n antanut nimiä ja struktuurin valmennusprsessille sekä käsitteille, jilla pystyy jäsentämään tilanteita ja avun tarvetta. Kuvi 3. Kritiikkiä ja kehitettävää kulutukseen liittyen. Yhteensä seitsemän sallistujaa esitti kritiikkiä sekä parannusehdtuksia kulutukseen liittyen. Jattelimme taas samankaltaiset vastaukset sekä maininnat ylätsikiksi, jita mudstui viisi: asiiden tuttuus j ennalta, liikaa tista, valmentajana timimisen epäselvyys, petuksen tteuttaminen sekä sisältöjen suhteuttaminen maan työhön. 18

20 1. Asiiden tuttuus j ennalta 2. Liikaa tista 3. Valmentajana timimisen epäselvyys Olisin tivnut vahvempaa sisältöä nimenmaan valmentajana timimiseen - - työ valmentajana n vielä hämärän peitssa. 4. Opetuksen tteuttaminen Haastavaa saada kiinni mitä käsitellään ja miksi. Paljn ryhmätöitä/rupattelua. - - Liikaa istumista (hunt tulit). Enemmän ryhmätöitä Lisäksi kuulimme kulutuspäivän aikana yleistä keskustelua hunsta ilmasta, tilan kuumuudesta ja tunkkaisuudesta sekä pöytien puutteesta. 5. Sisältöjen suhteuttaminen maan työhön Olemme kasvatus- ja petusasiantuntijita. Aikuisten valmentamisen asiat (esim. Alkhlingelmat) li minulle turhia. Aika n rajallinen, siksi khdeyhteisö leellinen. Mitään mullistavaa uutta kulutus ei le tunut Ryhmästä suuri enemmistö n erityispettajia, jten perustiedt neurpsykiatrian haasteista ja taustista n j tentitty ylipistssa. Paljn n tuttuja asiita llut j ennestään -- Tisaalta kertaaminen kettiin myös hyvänä asiana jissain vastauksissa. Suurin sa asiista n llut työn näkökulmasta tuttuja ja päivittäin käytössä Osallistujat vat sisäistäneet kulutuksen tavitteet Neljäs kysymyksemme liittyi siihen, miten kulutukseen sallistujat hyödyntävät kulutuksessa ivaltamaansa nepsy-ppilaita khdatessaan. Yhteensä 12 sallistujaa mainitsi keinikseen lapsen vimavarat ja vahvuudet, jllin lapsilähtöisyys ja psitiivinen te krstuivat vastauksissa. Edellisten lisäksi 7 sallistujaa teki tärkeitä ivalluksia nepsy-kulutuksen petussuunnitelman kannalta eli vat selkeästi päässeet kulutuksen tavitteisiin. 19

21 Kuvi 4. Osallistujien mainitsemia keinja. Pedagginen työte täydentyi valmentavalla työtteella sveltuvin sin Aiemmat ajatukset vahvistui, sain niille tutkittua tukea, knkreettisia keinja Näkökulman vaihds pettajasta valmentajaksi 20

22 5.1.5 Osallistujat tietävät, miten kehittää saamistaan kulutuksen lisäksi Taulukk 1. Muita tapja saada lisätietja nepsy-ppilaiden khtaamisesta. Alla sallistujien mainitsemia keinja tarkemmin liittyen jkaiseen sa-alueeseen. 1. Lisä- ja täydennyskulutukset aiheeseen liittyen (11 sallistujaa) Pikkukurssit ja lyhytkurssit NLP-kulutus" Psyklgian lisäpinnt Nepsy-kirjn täsmäkulutukset Erityispettajan kulutus Autisminkirjn asiantuntijuus kulutus" 2. Kirjallisuus ja nettilähteet (14 sallistujaa) 3. Kllegat ja ammatillinen keskustelu (13 sallistujaa) Vertaistuki Facebkin ryhmät Työnhjaus Keskustelut mniammatillisten tukiverkstjen kanssa (mniammatillisuus painttui vastauksissa paljn) 21

23 Knsultimalla eri asiantuntijita (Mainittiin esim. Tampereen Nepsy-sast/PeNe) Vaihtamalla ajatuksia kllegiden kanssa Verkstituminen 4. Vastauksissa paintettiin myös mia lähtökhtia, alla esimerkkejä: Halu kkeilla ja ppia uutta Palautteen saaminen Tukihenkilönä timiminen Ajamalla itseni tilanteisiin Mielen avimuus Yritys ja erehdys Oma persnallisuus Elämällä elämää, tekemällä työtä, ppimalla ppilaita Kantapään kautta jkapäiväisessä työssä Tutustumalla erilaisiin ppijihin - - ja timintaympäristöihin 5.2 Omat kkemuksemme prjektista Tavitteinamme li Pedaggisen näkemyksen ja tutkivan tteen syventäminen Oman asiantuntijuuden ja kmpetenssin kehittäminen prjektityöskentelyn ja neurpsykiatristen ireyhtymien aihepiirin alueilla Terian ja käytännön yhdistäminen syventävässä prjektissa Kknaisen prjektin suunnittelu ja tteuttaminen Oman timinnan svittaminen ja reaginti tilanteen vaatimalla tavalla Kemme, että prjektin tavitteet vat tteutuneet hyvin tai jpa paremmin kuin dtimme. Yllätyimme, miten paljn kehitimme prjektin aikana maa asiantuntijuuttamme ja kmpetenssiamme erityisesti prjektityöskentelyn ja neurpsykiatristen ireyhtymien alueilla. Uutena kkemuksena mlemmille timi kknaisen prjektin suunnittelu ja tteuttaminen ylipistn ulkpulisen yhteistyötahn kanssa. Tämä tarkitti käytännössä sitä, että saimme itse valita 22

24 yhteistyötahn ja ttaa tähän yhteyttä, esitellä ideamme ja lla päävastuussa prjektin tteuttamisesta. Lähdekirjallisuuden lukeminen ja kulutukseen sallistuminen vat vieneet ajatusmaailmaamme yhä enemmän siihen, että asenne erilaisuutta khtaan n myönteinen. Neurpsykiatrinen valmentaja kulutus perustuu pitkälti asennemuutkseen siten, että kasvatus- ja kulutusyhteisöissä työskentelevät ihmiset suhtautuisivat erilaisuuteen myönteisesti ja ppisivat kääntämään haasteet vahvuuksiksi. Tämä n ratkaisu- ja vimavarakeskeisen ajattelutavan ydin, jnka mekin ivalsimme tämän prjektin myötä. Lisäksi lähdekirjallisuudesta nusi meille tärkeitä asiita maan ammattiin ja työssä jaksamiseen liittyen. Vimavarat käyttöön -kirjassa käsiteltiin muun muassa mien vimavarjen tunnistamista ja käyttämistä sekä stressin säätelyä, jtka vat tärkeitä myös lukanpettajan työssä. Kulutuksen ilmapiiri mahdllistaa mielestämme jhdannssa esitellyn rennn ja luttamuksellisen ilmapiirin, jssa ma ajattelu ja saaminen vi kehittyä. Tämä parityönä tteutettu prjekti ja pienistutkimus n mahdllistanut mlemmille ammatillisen saamisen kehittymistä, pedaggisia keskusteluja sekä näkökulmien vaihta. Lisäksi yhteinen ideinti ja yhdessä ivaltaminen ja ppiminen n llut mielekästä ja antisaa. Prjekti li kknaisuudessaan tdella nnistunut, mutta js jtain tekisimme tisin, niin kyselylmakkeen kysymysten mutilua lisi vinut miettiä vielä tarkemmin. Haimme ensimmäisellä kysymyksellä takaa tietynlaista knkreettista tilannetta, mutta vastaukset hjautuivat nyt enemmän mtivaatin suuntaan. 5.3 Prjektin eteneminen ja aikataulu Prjektin laajuus n 5 pintpistettä ja siihen käytettävä työmäärä n 135 tuntia. Käytännössä prjektimme eteni seuraavasti: Prjektin suunnittelu ja seminaarit 2 p Suunnittelua, valmistelua ja timintaan tutustumista 24 tuntia Seminaareihin sallistumista 6 tuntia Aihetta käsittelevään kirjallisuuteen perehtymistä 20 tuntia Ohjaustapaamisia ja yhteydenpita 6 tuntia Prjektin tteutus: havainninti ja aineistnkeruu 3 p 23

25 Lmakkeen luminen ja mukkaaminen 5 tuntia Nepsy-kulutukseen sallistuminen ja aineistn kerääminen 6 tuntia Aineistn analysintia 10 tuntia Raprtin kirjittamista ja seminaariesityksen tekemistä 55 tuntia 24

26 Lähteet Hutari, A. & Tamski, E-L Tammenterhn tarinita Kirja valmennuksesta. Mikkeli. Katainen, A., Lippnen, K. & Litvaara, A Vimavarat käyttöön. Gummerus. Jyväskylä. Mielenterveysseura. Neurpsykiatriset häiriöt. Saatavilla: (Viitattu ) Opetushallitus. KuntaKesu. Opetuksen ja kulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Saatavilla: (Viitattu ) Osake Osakkeen timinnan viitekehys. Saatavilla: (Viitattu ) Osake Neurpsykiatrinen valmentaja kulutus. Saatavilla: (Viitattu ) Pehknen, L Täydestä sydämestä ja tarkituksella. Prjektityöskentelyn käsitteellistä viitekehystä jäljittämässä. Helsingin ylipist, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Kasvatustieteen laits. Viitattu Tamski, E-L Neurpsykiatrinen valmentaja -kulutuksen petussuunnitelma. Saatavilla: (Viitattu ) Tutkimuseettinen neuvttelukunta. Hyvä tieteellinen käytäntö. Saatavilla: (Viitattu ) 25

27 Kysely neurpsykiatrinen valmentaja -kulutukseen sallistuville LIITE 1 Lmakkeessa n avimia kysymyksiä sekä khtia, jissa vit ympyröidä vastauksen. Avimissa kysymyksissä vit jatkaa tarvittaessa vastausta paperin kääntöpulelle. Numerithan tällöin vastauksesi. Vastaukset käsitellään luttamuksellisesti ja niitä käytetään ainastaan tutkimustarkitukseen. Vastaukset hävitetään analyysin jälkeen. 1. Työkkemus vusina petustyössä (ympyröi vastauksesi) 2. Kerr tilanteesta, jka sai sinut hakeutumaan kulutukseen. 3. Miten kulutus n tähän mennessä vastannut kuvailemaasi tilanteeseen? (ympyröi) Vit halutessasi täydentää vastaustasi tähän: 26

28 4. Kuinka ymmärrät ja autat erityispiirteen maavaa lasta kehittämään kykyjään kulutuksen antamilla taidilla? 5. Millä muilla tavilla ajattelisit saavasi valmiuksia khdata nepsy-ppilaita kuin tämä kulutus? Kiits vastauksistasi kysymyksiin. Aurinkisia pakkaspäiviä! Terveisin Julia Hirvelä ja Sanna Saini 27