SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Transkriptio

1 1/26 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta ovat muodostaneet alkaen kuntalain 76 :n 2 momentin mukaisen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen siten, että järjestämisvastuu on Jämsän kaupungilla. Yhteistoimintasopimus on uusittu lähtien. Sopijakuntien yhteinen toimielin on 9- jäseninen Jämsän kaupungin hallinnossa oleva sosiaali- ja terveyslautakunta, jossa Jämsän kaupungilla on 7 jäsentä ja Kuhmoisten kunnalla 2 jäsentä. Jäsenille on nimetty varajäsenet. Yhteistoiminta-alueen kunnat ovat nimenneet hallituksistaan yhden edustajan sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Hallituksen edustajilla on puhevalta, mutta ei äänivaltaa lautakunnan kokouksissa. Järjestämisen ja tilaamisen valmistelun ja toimeenpanon vastuu on yhteisellä sosiaali- ja terveyslautakunnalla. Lautakunnan toimikausi on valtuuston toimikausi. Lautakunnan tehtävistä ja esittelystä määrätään Jämsän hallintosäännössä. Sosiaali- ja terveyslautakunta toimii myös terveydenhuoltolain 12 :n mukaisena terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahona. Sosiaali- ja terveyslautakunta jäsenet Jorma Poti, puheenjohtaja Auli Salonen, varapuheenjohtaja Eija Aaltonen Lotta Ahola Antero Koivula Jyrki Kokko Pertti Suuronen Kuhmoisten kunnan edustajat: Mira Jokinen Kimmo Malin varajäsenet Heikki Rinnekangas Katri Kukkula Kirsi Heilanen Maria Sissonen Hannu Iivonen Arto Niiranen Reijo Himanen Veikko Mattila Heljä Järvinen Mika Kyrö, Jämsän kaupunginhallituksen edustaja Silmu Sarvala, Kuhmoisten kunnanhallituksen edustaja Sosiaali- ja terveyslautakunta kokoontui vuoden 2013 aikana 10 kertaa ja käsitteli 130 julkista asiaa sekä 55 ei julkista yksilöasiaa. Toimiala on järjestänyt palvelusopimuksen mukaiset palvelut yhteistoiminta-alueen kunnille. Kustannukset on kohdistettu kunnille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti hallintoa lukuun ottamatta. Kuhmoisten kunnan kanssa on käyty tilausneuvotteluja sopimuksen mukaisesti. Johtavat viranhaltijat ovat olleet Kuhmoisten kunnan eri toimielinten kuultavina vuoden aikana useita kertoja ja erilaisia neuvotteluja on järjestetty tarvittaessa. Yhteistoiminta-alueella on ollut vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa 653 henkilöä. Määräaikaista henkilökuntaa on tämän lisäksi ollut noin 250, määrän vaihdellessa eri vuodenaikoina. Henkilöstö on Jämsän kaupungin palveluksessa olevaa ja sitä käytetään koko alueella tarpeen mukaan turvaten kaikissa yksiköissä kulloinkin tarvittava henkilökuntamitoitus. Vuoden 2013 aikana toteutettiin koko henkilöstöä koskeva lomautus Jämsän kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi. Lomautus ei koskenut sosiaalityötä, vammaispalveluja, ympärivuorokautisten yksikköjen toimintaa ja Kuhmoisten yksikköjen toimintaa. Lomautusten vuoksi jäi asiakasmaksutuloja kertymättä ja vanhusten lyhytaikaisista hoitopaikkoja oli kysyntään nähden liian vähän käytettävissä paikkakunnalla. Lomautusten vuoksi lisääntyivät myös asiakkaiden palveluihin odotusajat eri yksiköissä. Määräaikaisia työsuhteita oli aiempaa enemmän, koska kymmeniä vakinaisia tehtäviä hoidettiin määräaikaisissa työsuhteissa kaupungin tulevien henkilöstön vähentämissuunnitelmien johdosta. Toteutetuilla lomautuksilla saatiin henkilöstökulut huomattavasti alenemaan, henkilöstön sairauspoissaolot eivät lisääntyneet lomautusten johdosta ja asiakkaat saivat asianmukaiset palvelut vaikkakin vähän viiveellä, joten lomautusten voi katsoa kokonaisuudessaan tuottaneen halutun tuloksen. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä on ollut jo pitempään pulaa ja eläkkeelle on siirtymässä vuosittain henkilöä. Sosiaalityöntekijöitä ja terveyskeskuslääkäreitä ei ole pystytty rekrytoimaan riittävästi ja tämä on heikentänyt palvelutuotantoa ja aiheuttanut osaltaan ostopalvelujen käytön lisääntymisen. Henkilöstön riittävyyden ja osaamisen turvaamiseksi sekä tehokkaan käytön varmistamiseksi on vuoden aikana tehty

2 erilaisia toimenpiteitä rekrytoinnin ja sijaisjärjestelyjen tehostamiseksi. Lisäksi käytössä on vakinaisia varahenkilöitä, joiden käyttöä koordinoidaan yhdestä yksiköstä. Jämsän kaupunginhallituksen määrittelemään seuraavan vuoden budjettiraamiin sisältyi henkilöstömäärän merkittävä vähentämissuunnitelma, joka sisällytettiin vuoden 2014 talousarvioon valtuuston päätöksellä marraskuussa. Tämä merkitsi mittavaa suunnittelu- ja muutosvalmennustyötä sekä henkilökunnan kanssa yhdessä käytäviä keskusteluja toiminnan muutoksista kaikissa yksiköissä. Toimialan henkilöstö suunniteltiin noin 40 henkilötyövuotta pienemmäksi kuin vuonna Näin merkittävä henkilöstön vähennys ei voi tapahtua ilman että puututaan myös palvelujen antamisen perusteisiin ja muutetaan työn tekemisen tapoja. Asiankuuluvat yhteistoimintamenettelyn mukaiset neuvottelut ja niiden aiheuttamat väliaikaisesti muutetut henkilöstön käytön ohjeet aiheuttivat yksikön esimiehille paljon lisätyötä. Tässä tarjoutui kuitenkin mahdollisuus tarkastella palvelujen järjestämistä ja tuottamisen tapoja uudelleen ja tämän työn seurauksena voidaan monia palveluja tuottaa lähes yhtä laadukkaina vaikkakin jonkin verran kaventuneina. Sosiaalityössä on kehitetty kuntouttavaa työtoimintaa yhteistyötahojen kanssa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui yhteensä 86 henkilöä. Merkittävänä uutena yhteistyötahona on ollut vv toteutettava Työllisyyden kuntakokeilu hanke. Erityisenä painopisteenä on ollut yli 500 päivää työttöminä olleiden elämäntilanteen kartoittaminen ja aktivointi. Lastensuojeluilmoitukset on pystytty käsittelemään määräajassa. Lastensuojelutarpeen selvitykset on pääosin tehty myös määräajassa. Avohuollon tukitoimin on pystytty laajalti tarjoamaan apua tarvitseville sekä omana lastensuojelun perhetyönä että ostopalveluna. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa akuuttihoitoon pääsy on toteutunut Jämsän alueella ja hoitotakuu rajoissa on pysytty. Korvaushoitojen ja sekakäyttäjien määrän lisääntyminen sekä päihdeongelmaisten kävijämäärien kasvu on lisännyt työmäärää a-klinikalla. Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa ei ole pystytty toteuttamaan suositusten mukaisia käyntejä ja osa lakisääteisistä terveystarkastuksista jäi toteuttamatta henkilöstöresurssien vähäisyyden ja lomautusten vuoksi Perheneuvolan asiakkaiden ja asiakasperheiden käyntimäärät ovat laskeneet ja palvelua odottavien jono perheneuvolaan ja terapiatyöhön on kasvanut aiemmasta. Suunnitelmat tehtävien uudelleen järjestämiseksi on aloitettu. Vammaispalveluiden yhdelle uudelle kehitysvammaisten ryhmäkodille saatiin ARA:n rahoitus. Lamminhovin korvaavalle uudelle asuntoryhmälle ARA ei myöntänyt avustusta. Avustushaku uusittiin syksyllä 2013 ja suunnitelmia tarkistettiin Aran ohjeistusten mukaan. Vanhusten palveluiden strategian mukaista palvelurakennemuutosta laitoshoidosta kohti avohoitopainotteisuutta jatkettiin vuonna Alkuvuodesta 2013 Jämsän terveyskeskusvuodeosastoilta vähennettiin yhteensä 20 potilaspaikkaa. Korvaavat paikat hankittiin ostamalla vastaava paikkamäärä kilpailutuksen jälkeen. Seppolan 60-paikkaisen vanhusten palvelutalon rakennushanke on siirtynyt alkamaan vuoden 2014 aikana. Rakennuksen valmistumisen on arvioitu ajoittuvan touko-kesäkuuhun Potilaspaikkatilannetta terveyskeskuksen vuodeosastoilla heikensi vuodeosasto 2:n osalta v lisätalousarviosäästöihin liittyen toteutettu osasulku, joka loppuvuonna 2013 näkyi jonotusaikojen pidentymisenä. Loppuvuonna tehtiin päätös osasto 2:n ulkoistamisesta Jokilaakson Terveys Oy:lle lähtien lähinnä lääkäriresurssin huonon saatavuuden vuoksi. Asiakkaan kotona selviytymistä edistäviä ja henkilökunnan työtä vähentäviä teknologisia ratkaisuja ei ole voitu ottaa käyttöön kotihoidossa vuoden 2013 aikana, koska on jääty odottamaan toimivampia teknologisia vaihtoehtoja. Kotihoidon kehittämiseksi toteutettiin vuoden 2013 aikana kaksi erillistä selvitystä ulkopuolisten konsultointiyritysten voimin. Kotihoidon henkilöstön osalta lomautukset toteutettiin osalomautuksina. Terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsy toteutui suunnitellusti, vaikka kiireettömän ajanvarauksen toteutumisaika piteni syksyllä 2013 pysyen kuitenkin 2-3 viikon tasolla. Suun terveydenhuollon hoitoon pääsy toteutui säädetyssä ajassa. Vuoden 2013 aikana tapahtui laboratoriotoiminnan siirto liikkeenluovutuksella FimLab Oy:lle. Lääkehuollon palvelutuotannon siirto Tays:n liikelaitokselle samoin liikkeenluovutuksella päätettiin tehdä alkaen. Hammashoitoloiden toiminnan rationalisointi Jämsän yksikköjen osalta vauhdittui kaupunginhallituksen päättäessä linjauksesta, jolla Jämsän ja Jämsänkosken alueiden hammashoitopalvelut mitoitetaan ja keskitetään siten, että palvelut tulevaisuudessa sijaitsevat Jämsän Terveyskujan hammashoitolassa. Hammaslääkäreitä saatiin rekrytoitua aiempaa paremmin omaan toimintaan ja vuokrahammaslääkäreistä voidaan luopua 2/26

3 Sairaanhoitopiirin vaihdos toteutui tavoitteiden mukaisesti, joskin toiminnan siirtymisen volyymi oli oletettua hieman pienempi ja siirtyminen siis hitaampi. Vuoden 2013 aikana on jalkautettu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimintatapoja ja ohjeistusta sosiaali- ja terveystoimeen. Yhteistyö- ja palvelusopimukset Jokilaakson Terveys Oy:n, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa toteutuvat sovitulla tavalla pääosin. Yhteistyö Jokilaakson sairaalan ja Mäntän sairaalan välillä toteutui sovitusti. Sairaanhoitopiirin vaihtumisen myötä dialyysipotilaiden määrä laski vuonna 2013 ja toimintaa jouduttiin tilapäisesti supistamaan kolmeen päivään viikossa. Sosiaali- ja terveystoimen toiminta on jakautunut seuraaviin tulosalueisiin: sosiaali- ja terveystoimen hallinto sosiaalityö ja perhepalvelut vammaispalvelut vanhuspalvelut terveyspalvelut erikoissairaanhoito Tulosalueet jakaantuvat tulosyksiköihin ja edelleen kustannuspaikkoihin. Palvelujen tilaukset tehdään tulosalueittain hallinnon tulosaluetta lukuun ottamatta, koska sen kulut kohdistetaan eri yksiköille. Yhteistoiminta-alueen toiminnalliset tavoitteet Palvelujen järjestäminen ja palvelutilausten toteutuminen sovitulla tavalla Palvelujen laadun ja kustannustehokkuuden toteutuminen Henkilöstön osaamisen ja saatavuuden turvaaminen Asiakaslähtöisyyden lisääminen 3/26 Tavoitteiden toteutuminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on järjestetty Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan valtuustojen sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan päättämien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä palvelusuunnitelman mukaisesti. Palvelut on pystytty tuottamaan Kuhmoisten kunnalle sovitussa laajuudessa, mutta Jämsän kaupungin alueelle ei palveluja ole voitu tuottaa suunnitellussa laajuudessa koko kaupungin henkilöstöä koskeneen lomautusten vuoksi. Lomautus ei koskenut sosiaalityötä, vammaispalveluja, ympärivuorokautisten yksikköjen toimintaa ja Kuhmoisten yksikköjen toimintaa. Lomautusten vuoksi jäi asiakasmaksutuloja kertymättä ja vanhusten lyhytaikaisista hoitopaikkoja oli kysyntään nähden liian vähän käytettävissä paikkakunnalla. Hoitopaikkaa jonotti keskussairaaloista vuoden viimeisen neljänneksen aikana huomattavasti enemmän kuin normaalitilanteessa. Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen lisätalousarvio ylittyi toimintakulujen osalta noin 3,1 M ja tulot alittuivat noin 1,2 M. Suurimmat ylitykset olivat asiakaspalvelujen ostoissa sosiaalityössä ja erikoissairaanhoidossa. Henkilöstömenot toteutuivat kuitenkin lähes talousarvion mukaisina (100,9%). Kuhmoisten kunnalle myydyt sosiaali- ja terveyspalvelut toteutuivat lähes talousarvion mukaisina. Toimintakulujen osalta on huomattavaa se, että toimialalle kohdistettiin vuonna 2013 kaupungin sisäisiä yleis-, talous- ja henkilöstöhallinnon menoja yhteensä yli 1,4M. Muille toimialoille ei näitä kustannuksia ole kohdennettu. Kuluja lisäsi eurolla myös se, että Jokilaakson Terveys Oy:lle maksettiin sopimuksen mukainen kertaluontoinen kannustuserä, jota budjettia tehdessä ei voitu ottaa huomioon. Edellä mainitut menoerät nostavat toimialan kustannuksia huomattavasti ja vaikeuttavat toiminnan vertailtavuutta edellisiin vuosiin. Toimialan tuottojen ja kulujen vertailtavuutta aiempiin vuosiin hankaloittaa myös aiemmin käytössä ollut tilaaja-tuottaja-malli. Huomattavaa on, että tuotoissa ja kuluissa on mukana myös Kuhmoisten kunnalle kuuluvat osuudet. Tilikauden tulokseen ei näillä ole vaikutusta. Palvelujen valvontatehtäviin on panostettu ja yksikköien omavalvontasuuunnitelmatyö on käynnistetty. Yksikköjen omat laatukorit ovat tekeillä ja osin valmistuneet. Laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma on valmisteilla, mutta ei vielä hyväksytty. Henkilöstön täydennyskoulutusta on toteutettu pääasiassa sisäisin järjestelyin. Henkilöstön satavuus erityisesti lääkäreiden osalta on ollut heikkoa ja vuokratyövoimaan on jouduttu turvautumaan.

4 Hammaslääkäreitä pystyttiin rekrytoimaan kaupungin palvelukseen. vuokratyövoiman käyttö hoitajien kohdalla on vähentynyt merkittävästi, joka pääasiassa johtui sijaisten käytön voimakkaasta rajoituksesta sekä henkilöstön lomautuksista. 4/26 Asiakaslähtöisyyttä on pyritty lisäämään erilaisilla asiakasraadeilla sekä asiakkaiden osallistumisella omien palveluidensa suunnitteluun aiempaa enemmän. Jatkuvaa asiakaspalautetta on kerätty ja pyritty hyödyntämään.

5 5/26

6 6/26 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Tulosalueen esimies: sosiaali- ja terveysjohtaja Tuula Liehu Tulosalue järjestää sosiaali- ja terveystoimen hallintopalvelut sisältäen potilasasiamies- ja sosiaaliasiamiestoiminnan, koko toimialan hyvinvointi- ja kehittämispalvelut sekä henkilöresurssiyksikön palvelut sisältäen varahenkilö-, asiantuntija- ja osastonsihteeriyksikköpalvelut. Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet Palvelujen järjestäminen ja palvelutilausten toteutuminen sovitulla tavalla Palvelujen valvonta ja toiminnan ohjaus Keskitetty kustannustehokas sijaistoiminnan ohjaus Henkilöstöresurssiyksikön toiminnan tehostaminen lisäämällä 10 uutta lähihoitajan vakanssia; samalla määräaikaisten sijaisten käyttöä vähennetään Tavoitteiden toteutuminen Palvelutilaukset ovat toteutuneet pääosin suunnitelmien mukaisesti Vuoden 2013 alussa sairaanhoitopiiri vaihtui Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Vuoden 2013 aikana Hyvinvointi- ja kehittämisyksikkö on jalkauttanut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimintatapoja ja ohjeistusta sosiaali- ja terveystoimeen; mm. laboratoriojärjestelmän muutos, Lääkehoidon verkkokurssit, sairaanhoitopiirin koulutus, hoitoketjut, potilasturvallisuus. Jatkuvan asiakaspalautteen kautta on saatu 350 palautetta vuonna Potilasvaaratapahtumailmoituksia on tehty 966 kappaletta. Vaaratapahtumailmoituksista 30 on johtanut kehittämistoimenpiteeseen yksikössä. Sähköinen resepti otettiin menestyksellisesti käyttöön ja sen käyttöaste nousi nopeasti 90 %, joka on valtakunnallisesti erinomaisella tasolla. Hyvinvointikertomus valmistui ja on hyväksytty valtuustossa.

7 Keskitettyä sijaistoiminnan järjestelmää ei ole saatu käyttöön. Sijaistoiminnan järjestely henkilöstöresurssiyksikössä tehostui uusien lähihoitajatoimien myötä vaikkakin toimien vakituinen täyttäminen taloustilanteessa ei ollut mahdollista. Samalla vuokratyöntekijöiden käyttö väheni lähes 1000 työvuorolla /v. Lisäksi määräaikaiset työsopimukset sijaisille vähenivät. 7/26 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TAVOITETASOT SUUNNITELMAKAUDELLA (lautakunnalle) Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Tuottaa toimialan hallinto- ja talouspalveluita sisältäen lautakunnan ja yksilöjaoston toiminnan. Hyvinvointi- ja kehittämisyksikkö Hyvinvointi- ja kehittämisyksikkö vastaa koko toimialan tuotannon ja palvelujen kehittämisestä sekä sisäisten ja ulkoisten palvelujen laadun valvonnasta ja avustaa tulosalueita niiden omissa kehittämishankkeissa. Yksikkö koordinoi terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Henkilöstöresurssiyksikkö (varahenkilöyksikkö, osastonsihteeriyksikkö, asiantuntijahoitajat) Tulosyksikön tavoitteena on tuottaa yhteistoiminta-alueen yksiköiden tarvitsemia sijaistyövoimapalveluja vakituisilla varahenkilöillä ja/tai määräaikaisilla sijaisilla sekä henkilöstövuokrausyritysten vuokratyöntekijöillä, tuottaa osastonsihteeripalvelua sekä koordinoida asiantuntijahoitajien toimintaa. Merkittävimmät muutokset edellisiin toimintavuosiin: Yhteistoiminta-alueen laajentuminen ( ei toteutunut v. 2013) Uudet varahenkilövakanssit Keskitetty rekrytointi ei toteutunut (ei toteutunut v. 2013) Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso Seurantatapa SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO tulosyksikkö Kuntien tilausten sekä talouden ja Toimintaa kuvaavat mittarit sovittu ja Talousraportit, tilinpäätös ja toiminnan tavoitteiden toteutumisen otettu käyttöön. toimintakertomus seuranta ja raportointi asianomaisille tahoille sovituin määräajoin. Talousraportointi on tehty sovitun mukaisesti ja toimintaa kuvaavia mittareita on tarkistettu ja täydennetty erityisesti laatumittareiden osalta. Yhteistoiminta-alueen toiminnan käynnistymisen johtaminen ja yksiköiden tukeminen. Johtoryhmän säännölliset kokoukset. Esimiesten yhteiset kokoukset. Työhyvinvointisuunnitelmat perehdytyssuunnitelmat ajan tasalla. ja Kokousmuistiot. Kokousmuistiot. Johtamiskoulutukseen osallistuvien määrät. Suunnitelmien ja koulutusten toteutuminen. Muutosvalmennussuunnitelma tehty. Uusien tietojärjestelmien käyttö on sujuvaa. Henkilöstön tiedottaminen ennakoivaa. Palveluista ja toiminnasta tiedottaminen on ajantasaista. Henkilöstöinfot. Viestintävastaavan raportit. Yhteistoiminta-alueen laajeneminen ei toteutunut Mänttä-Vilppulan kanssa, joten sen johdosta suunniteltuja toimenpiteitä ei tehty. Kuhmoisten kanssa uusittiin yhteistoimintasopimus. Esimiesten yhteisiä kokouksia on pidetty säännöllisesti ja esimiehille suunnattiin sisäinen koulutus, jossa valmennettiin tuleviin muutoksiin toimintojen muuttuessa. Henkilöstöinfoja pidettiin yhteensä viisi kertaa. HYVINVOINTI- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ tulosyksikkö

8 Hoito ja palvelu on turvallista ja vaikuttavaa Henkilöstön potilasturvallisuusosaaminen on ajantalalla. 90 % henkilöstöstä on suorittanut potilasturvallisuuden verkkokurssin. Yksiköt seuraavat kuukausittain asiakaspalautetta sekä vaaratapahtumailmoituksia ja tekevät tarvittavia muutoksia toimintatapoihin. Potilasturvallisuussuunnitelma valmistuu ja sen sisältämät toimintatavat jalkautuvat yksiköihin Vakavien vaaratapahtumien selvitysprosessi on kuvattu. Laadunhallintasuunnitelma valmistuu ja toimialoittain on kuvattu toiminnan keskeiset laatumittarit. 8/26 Potilasturvallisuuden verkkokurssin on suorittanut loppuun 200 henkilöä ja sen on aloittanut 330 henkilöä. Kurssi saatiin käyttöön vasta syyskuussa tammikuun sijaan sairaanhoitopiirin vaihtumisen myötä. Kurssin on suorittanut 32 % ja aloittanut 52 %. Vuotuinen kooste asiakaspalautteesta ja vaaratapahtumailmoituksista sekä kooste yksiköiden tekemistä muutoksista toiminta-tavoissa on tehty > 80% yksiköistä. Potilasturvallisuussuunnitelman mittarit. Ohje vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn on valmistunut (kyllä/ei). Oman toiminnan laatukorit ovat valmiina 3 tulosyksikössä. Henkilöstöstä 200 henkilöä eli 32% on suorittanut potilasturvallisuuden verkkokurssin loppuun ja 52 % on suorittamisen aloittanut. Luku on 2. paras Pirkanmaan kunnista. 90% tavoitteen saavuttamisen esti se, että sairaanhoitopiirin vaihtumisen vuoksi saimme verkkokurssin käyttöön vasta syksyllä. Jatkuvan asiakaspalautteen kautta olemme saaneet 350 palautetta vuonna Potilasvaaratapahtumailmoituksia on tehty 966 kappaletta. Vaaratapahtumailmoituksista 30 on johtanut kehittämistoimenpiteeseen yksikössä. Ohje vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn ei ole valmistunut. Odotetaan valmiimpaa mallia isommista yksiköistä. Laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma on valmisteilla, mutta ei vielä hyväksytty. Oman toiminnan laatukorit on valmiina 3 tulosyksikössä. Vuoden 2013 alussa sairaanhoitopiiri vaihtui Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Vuoden 2013 aika Hyke yksikkö on jalkauttanut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimintatapoja ja ohjeistusta sosiaali- ja terveystoimeen. Esim. laboratoriojärjestelmän muutos, Lääkehoidon verkkokurssit, sairaanhoitopiirin koulutus, hoitoketjut, potilasturvallisuus. Sähköinen resepti otettiin menestyksellisesti käyttöön ja sen käyttöaste nousi nopeasti 90 %, joka on valtakunnallisesti erinomaisella tasolla. Seutukunnan väestön terveys ja hyvinvointi Hyvinvointikertomus valmistui ja on hyväksytty valtuustossa. Jämsän ja Kuhmoisten hyvinvointikertomus tavoitteineen valmistuu toimialarajat ylittävänä yhteistyönä. Hyvinvointikertomuksen vuotuiset mittarit ja hyvinvointitilinpito 2014 HENKILÖSTÖRESURSSIYKSIKKÖ tulosyksikkö Keskitetty kustannustehokas Toimiva ja oikein mitoitettu Tilastot sijaistoiminnan ohjaus varahenkilöjärjestelmä Palveluyksikköjen palaute Sijaishallinnan kokonaistilanne sekä varahenkilöstön käyttö henkilöstöresurssiyksikössä tehostui. Uusi yhteistoiminta-alue ei toteutunut. Sähköisen sijaishallinta- ja Ajantasainen ja viiveetön rekrytointijärjestelmän hankinta sijaisvälitys sekä nopea tiedonkulku Järjestelmän hankinta toteutunut v varsinainen käyttöönotto tapahtuu v Henkilöstöpalaute Palveluyksikköjen palaute Keskitetty rekrytointi Nopeampi ja tehokkaampi Palveluyksikköjen palaute hoitohenkilöstön sijaishankinta ja koordinointi Varahenkilöyksikön henkilöstömäärän lisääminen (+10 lh) mahdollisti nopeamman ja tehokkaamman sijaisjärjestelyn samalla kun henkilöstövuokrausta yrityksiltä voitiin vähentää. Lyhyiden määräaikaisten työsopimusten kokonaismäärä väheni aikaisempaan. A s i a n t u n t i j a h o i t a j a - v e r k o s t o n Asiantuntijahoitajien palvelut vastaavat Palautekysely

9 kehittäminen toimivaksi kokonaisuudeksi toimintayksiköiden tarvetta Palautekyselyä ei ole toteutettu vuonna 2013, tavoitteen toteuttaminen siirtyy vuodelle Asiantuntijahoitajien päivittäisen toiminnan yhteydessä tapahtuvan vuorovaikutuksen kautta on vastaanotettu jatkuvaa palautetta ja mahdollisuuksien mukaan vastattu kulloiseenkin tarpeeseen. Tehokkaat osastonsihteeripalvelut Osastonsihteeriyksikön toiminta vastaa Palautekysely hoitoyksiköiden palvelun tarvetta ja määrää Osastonsihteeripalvelut voitiin tuottaa kohtuullisesti, mutta lomakaudella tms. poikkeustilanteessa henkilöstö joutui ottamaan ylimääräisiä vastuita perustehtäviensä lisäksi. 9/26 Palvelukuvaus: Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Vastaa sosiaali- ja terveystoimen hallinnosta ja taloudesta sekä lautakunnan ja yksilöjaoston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Koordinoi tulosalueiden toimintaa. Hyvinvointi- ja kehittämisyksikkö Vastaa palveluiden laadun valvonnasta ja kehittämisestä sekä hyvinvointikertomuksen tekemisestä, potilasja sosiaaliasiamiestoiminnasta sekä osallistuu järjestämissuunnitelman tekemiseen. Henkilöstöresurssiyksikkö Varahenkilöyksikkö hallinnoi ja ohjaa hoitohenkilökunnan sijaisjärjestelyä, osastonsihteeriyksikkö tuottaa sosiaali- ja terveystoimen hoitoyksiköiden sihteeripalveluita sekä asiantuntijahoitajat toteuttavat hoitotyön erityisosaamisalueensa (haava-, hygienia-, avanne-, diabeteshoitaja) koulutus- ja asiakaspalveluita. Tulosyksikön henkilöstön määrä kasvaa talousarviovuonna, kun sijaismäärärahoja ohjataan edelleen vakinaisiin varahenkilöyksikön vakansseihin (10 uutta lähihoitajan tointa). Yhteistoiminta-alueen laajentuminen lisää osaltaan tulosyksikön henkilöstömäärää. Määräaikaiset sijaisuudet (kesto alle 2 kk) järjestellään keskitetysti varahenkilöyksikössä, jolloin lyhyet määräaikaiset työsopimukset saadaan koottua yhtenäisiksi jaksoiksi. Sosiaalityö ja perhepalvelut Tulosalueen esimies: tulosaluejohtaja Heikki Oksanen Tulosalue järjestää sosiaalityön, perhepalvelukeskuksen ja päihde- ja mielenterveyspalvelut. Alueella on sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon toimintoja. Sosiaalityö ja perhepalvelut tukevat yhteistoiminta-alueen asukkaiden väestön hyvinvointia varhaisen puuttumisen, oikean hoidonporrastuksen ja moniammatillisen yhteistyön osalta. Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet Toimintojen turvaaminen ja säilyttäminen monipuolisina koko yhteistoiminta-alueella Lasten ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen siten, että ongelmien syntymistä voidaan ehkäistä varhaisella puuttumisella (määräaikaisten sosiaalityöntekijän/palveluohjaajan, perhetyöntekijän ja kodinhoitajan toimien/virkojen vakinaistaminen) Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen yhteistyötahojen kanssa Jämsä-Kuhmoinen alueen sosiaalipäivystysjärjestelmän toteuttaminen yhteistyössä Mobile-kuntien kanssa Uuden asetuksen mukaisten suositusten toteutuminen neuvolatoiminnassa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen Päihde- ja mielenterveyspalveluja kehitetään valtuuston v hyväksymän Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille linjausten mukaisesti. Tavoitteiden toteutuminen Määräaikaiset vakanssit vakinaistettiin lukien, mutta ne täytettiin määräaikaisesti vuoden 2013 aikana

10 10/26 Kuntouttavaa työtoimintaa on kehitetty yhteistyötahojen kanssa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui yhteensä 86 henkilöä (Jämsä 81, Kuhmoinen 5). Merkittävänä uutena yhteistyötahona on ollut vv toteutettava Työllisyyden kuntakokeilu hanke. Erityisenä painopisteenä on ollut yli 500 päivää työttöminä olleiden elämäntilanteen kartoittaminen ja aktivointi. Jämsä-Kuhmoinen alue ostaa sosiaalipäivystyksen palvelut Jyväskylän kaupungin sosiaalipäivystysyksiköltä, joka vastaa virka-ajan ulkopuolisesta sosiaalipäivystyksestä Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Konneveden, Kuhmoisten, Laukaan, Luhangan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan, Uuraisten ja Äänekosken alueella. Sosiaalipäivystysyksikön sosiaalityöntekijään saa yhteyden Kriisikeskus Mobilen kautta. Yhteyttä voi ottaa kuka tahansa tarvitessaan itse apua tai huomatessaan toisen välittömän avun tarpeen. Sosiaalipäivystyksen palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Uuden asetuksen mukaiset suositukset ovat pääosin toteutuneet neuvolatoiminnassa ja kouluterveydenhuollossa. Opiskeluterveydenhuollossa lääkäriresurssit ovat olleet riittämättömät. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on järjestänyt tarjouskilpailun, jonka perusteella on solmittu mielenterveyskuntoutujien kuntouttavan palveluasumisen ja asumispalveluiden tuottamista koskevat puitesopimukset valittavien palveluntuottajien kanssa. Sopimuskausi on SoTe-tilaajalautakunta päätti , että Jämsän sosiaali- ja terveystoimi lähtee mukaan hankintayhteistyöhön koskien mielenterveyskuntoutujien kuntouttavan palveluasumisen ja asumispalvelun kilpailuttamista. TOIMINNAN TAVOITTEET JA TAVOITETASOT SUUNNITELMAKAUDELLA (lautakunnalle) Sosiaalityö Sosiaalityön yksikössä tuotetaan yhteistoiminta-alueen aikuis- ja lapsiperheiden sosiaalityön palvelut (ohjaus, neuvonta, toimeentulotuki, lastensuojelu, lastenvalvojan palvelut). Aikuissosiaalityössä painopiste on aktivointi- ja kuntoutustoimenpiteissä ja mm. Jämsän alueella kuntouttava työtoiminta on sosiaaliohjauksen yhtenä kohdealueena. Sosiaalityössä palvelujen kysynnän volyymi on pysynyt edelleen varsin korkeana etenkin toimeentulotuessa sekä lastensuojelussa. Pitkään jatkunut korkea työttömyys heijastuu perheiden toimeentuloon ja hyvinvointiin ja edelleen palvelujen kysyntään. Lapsiperheiden palveluissa ja lastensuojelussa palveluja pyritään kehittämään siten, että ongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä varhaisella puuttumisella. Vuoden 2013 talousarvioon ja suunnitelmaan esitetäänkin, että vuonna 2011 ja 2012 määräaikaisina toimineet vakanssit lapsiperheiden sosiaalityössä (sosiaalityöntekijä/palveluohjaaja, perhetyöntekijä ja kodinhoitaja) vakinaistettaisiin vuoden 2013 alusta lukien. Näin saataisiin jatkuvuutta nyt hyvin käynnistyneelle toiminnan kehittämiselle. Päihde- ja mielenterveyspalvelut Tuottaa seutukunnan yli 18-vuotiaiden asukkaiden monipuoliset ja yksilölliset psykiatriset - ja päihdepalvelut. Akuutti hoitoon pääsy on toteutunut Jämsän alueella ja hoitotakuu rajoissa on pysytty. Korvaushoitojen ja sekakäyttäjien määrän lisääntyminen sekä päihdeongelmaisten kävijämäärien kasvu on pitkään tuonut tarvetta sairaanhoitajan resurssin lisäämiselle a-klinikalle. Nykytilanteessa mielenterveyskeskuksen sairaanhoitaja on työskennellyt puolet työajastaan a-klinikalla. Potilaspaine on kasvanut mielenterveystoimiston puolella ja hoidon laatu heikentyy. Kuntoutuskeskus tarjoaa tavoitteellisia ja tarpeeseen vastaavia suunniteltuja palveluja. Mielenterveyssuunnitelman mukaisesti tavoitteena on ollut mielenterveyskuntoutujien vertaistuen ja kolmannen sektorin toiminnan kehittäminen. Tämä on vaatinut runsaasti Kuntoutuskeskuksen henkilökunnan työpanosta. Syyskuussa 2011 toteutettiin ensimmäinen paikallinen päiväkuntoutuskurssi yhdessä Mielenterveyden Keskusliiton kanssa. Seuraava kurssi on suunniteltu lokakuulle Uuden mielenterveysyhdistys Ankkuri Toiminta on käynnistynyt vireästi. Kuntoutuskeskuksen toimitilojen puute keväästä 2012 alkaen on hankaloittanut toimintaa merkittävästi. Toiveena on löytää jatkossa yhteinen toimitila kolmannen sektorin kanssa. Kuntoutuskeskuksessa sairaala-apulaisen virkaa esitetään muutettavaksi toimintaterapeutin toimeksi alkaen ko. työntekijän eläköityessä. Muutos vähentäisi ostopalvelujen tarvetta ja monipuolistaisi toimintaa entisestään. Toimintaterapeutin työpanos tukisi samalla koko tulosyksikköä.

11 11/26 Sairaalahoitojen määrä on pysynyt toimivien palveluketjujen ansioista maakunnan keskitason alapuolella ja sitä on pystytty edelleenkin vähentämään ( 2011 sairaalapäiviä 2742, mikä vastaa 0.34 ss 1000 asukasta kohden) Nuorisopsykiatrian poliklinikan siirtyminen osaksi omaa palvelujärjestelmäämme luo mahdollisuudet entistä joustavampaan yhteistyöhön tulevaisuudessa. Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso Seurantatapa Palvelut tuotetaan taloudellisesti ja Kustannusten muodostusta ja Benchmarking tehokkaasti kehitystä seurataan tuotteittain Valtakunnalliset tilastot SOSIAALITYÖ tulosyksikkö Lastensuojelulain asettamiin velvoitteisiin vastaaminen Lasten ja perheiden ongelmia ehkäisevän toiminnan painottuminen Määräaikojen noudattaminen Asiakasmäärän / lastensuojeluilmoitusten määrän seuranta Lastensuojelun toimenpiteiden määrän seuranta Määräaikaseuranta Lastensuojeluilmoitukset on pystytty käsittelemään määräajassa. Lastensuojelutarpeen selvitykset on pääosin tehty myös määräajassa. Avohuollon tukitoimia on pystytty laajalti tarjoamaan apua tarvitseville sekä omana lastensuojelun perhetyönä että ostopalveluna. Määräaikainen palveluohjaaja pystyi keskittymään ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön kartoittamalla lapsiperheiden tilanteita ja ohjaamalla heitä oikeanlaisiin palveluihin. Määräaikainen kodinhoitajan avulla on kannateltu useita perheitä ja pystytty vaikuttamaan siihen, että perheiden tilanteet eivät heti kriisiydy. Lastensuojeluilmoituksia seurataan säännöllisesti ja niiden määrä on ollut hieman nousussa, kuten myös lastensuojelun asiakkaana olevien lapsien lukumäärä. Lastensuojelun toimenpiteitä seurataan jatkuvasti Sosiaalityön palvelujen Palvelujen tasapuolinen saatavuus Sosiaali- ja terveyslautakunta tarjoaminen koko koko yhteistoiminta-alueella Tilaajalautakunta yhteistoiminta-alueelle Asiakastyytyväisyys Sosiaalityön palveluja on tarjottu yhteistoiminta-alueella sovitusti. Lapsiperheiden ohjausta ja neuvontaa on voitu tehdä huomattavasti vähemmän palveluohjaajan siirryttyä muualle. Toimeentuloturvan kattavuus Aikarajojen noudattaminen Määräaikaseuranta Toimeentulotuessa on pystytty noudattamaan lain aikarajoja. Toimeentulotuen saajien määrää seurataan. Sosiaalityön asiakkaiden elämänhallinnan paraneminen Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalityön painottuminen Asiakkaiden määrän seuranta / kuntouttava työtoiminta Työmarkkinatuen kuntaosuuden maksuosuuksien seuranta Aikuissosiaalityön puolella on pystytty aktivoimaan ihmisiä tekemään muutoksia elämäänsä. Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut osallistujia hyvin paljon. Aktivointisuunnitelmia on tehty 141. Asiakkaita on pystytty ohjaamaan kuntakokeilun tarjoamiin palveluihin ja sitä kautta heitä on saatu ohjattua eteenpäin elämässään. Sosiaalipäivystysjärjestelmän Kriisi- ja sosiaalityön palvelujen Toteutuksen seuranta toteuttaminen yhteistyössä Mobile saatavuuden takaaminen kuntien kanssa y h t e i s t o i m i n t a - a l u e e l l a sosiaalitoimiston aukioloaikojen ulkopuolisessa sosiaalisessa hätätilanteessa Sosiaalipäivystys on hoidettu Jyväskylän Mobilen kautta ja yhteistyö on ollut toimivaa. Päivystyksen tiimoilta on pidetty toimijoiden välinen yhteistyöpalaveri, jossa on sovittu käytänteistä. Päihde- ja Asumispalveluiden hankkiminen Toteutuksen seuranta m i e l e n t e r v e y s a s i a k k a i d e n asiakkaan toimintakykyä vastaavasta Asumispalvelujen asiakasmäärät ja kustannusseuranta a s u m i s p a l v e l u j e n yksiköstä kokonaisvaltainen suunnittelu ja kohdentaminen Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumispalveluissa on pyritty keskittämään palveluiden ostoja kilpailutettuihin paikkoihin, mutta samalla on pyritty huomioimaan asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Asiakasmääriä, asiakasmaksuja ja kustannuksia seurataan. PERHEPALVELUKESKUS tulosyksikkö Lasten ja perheiden neuvola- ja k o u l u t e r v e y d e n h u o l l o n, terapiapalveluiden sekä perheneuvolan palveluiden suunnitelmallinen järjestäminen ennaltaehkäisevällä ja Suositusten mukaiset käyntimäärät ja jonotilanne. Uuden asetuksen mukaiset käytännöt vakiintuvat. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon sekä uuden perhesuunnitteluneuvolan toimintamallin mukaisesti toteutuneet tarkastukset ikäryhmittäin Perheneuvolan asiakkaiden ja asiakasperheiden käyntimäärät

12 12/26 viiveettömän avun periaatteella. Jämsän perhepalvelukeskuksen tilaratkaisut tehty. Kotikäyntien määrät Jonotilanne (perheneuvola, terapiatyö) Henkilöstöresurssien vähäisyyden ja etenkin lomautusten takia suositusten mukaisia käyntejä neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa ei pystytty toteuttamaan eli osa lakisääteisistä terveystarkastuksista jäi toteuttamatta. Perheneuvolan asiakkaiden ja asiakasperheiden käyntimäärät laskivat henkilöstöresurssin vähenemisen takia. Lomautusten aikana suunniteltuja kotikäyntejä ei pystytty toteuttamaan. Jono perheneuvolaan ja terapiatyöhön kasvoi aiemmasta. Moniammatillinen yhteistyö ja verkostoituminen seudun toimijoiden kesken. Sujuva moniammatillinen yhteistyö. Luodut palvelupolut ja toimintamallit on päivitetty ja ovat suunnitelmallisesti käytössä koko yhteistoiminta-alueella. Mielenterveys- ja päihdevanhempien lasten huomioimiseksi tehty palvelupolku on käytössä. Uusi perhesuunnitteluneuvolan toimintamalli tehty ja käytössä Jämsässä. Sidosryhmäkysely Aktiivisesti käytössä olevat toimintamallit Palvelupolkujen omat mittarit Lomautusten ja henkilöstöresurssien vähäisyyden takia moniammatillinen yhteistyö ei kaikelta osin toteutunut suunnitellusti. Samasta syystä käytössä olevien toimintamallien päivitys ja sujuvien käytänteiden varmistus ei kaikelta osin toteutunut. Uusi perhesuunnitteluneuvolan toimintamalli on tehty ja käytössä. Perhepalvelukeskuksen www -sivuja päivitetään asiakkaita palveleviksi. Selkeät, ajantasaiset, asiakkaita palvelevat sivustot. Jatkuvan asiakaspalautteen saaminen Päivitetyn tiedon määrä sivustolla Asiakaspalaute -raportit Www sivut on päivitetty ajanmukaisiksi. Yksikön henkilöstö kokee työnsä mielekkääksi ja henkilöstöllä on mahdollisuus ylläpitää ammattitaitoaan ja oppia uutta. Koulutuspäivien määrät ovat suositusten mukaiset. Työnohjaus kaikilla työntekijöillä Motivoituneet, työssä hyvin jaksavat työntekijät. Koulutuspäivien määrät Työnohjauksen toteutuminen Kehityskeskustelut Henkilöstökyselyssä tyytyväisyysaste Vuosittainen henkilöstökysely työhön 80%. Koulutukset ovat toteutuneet suunnitellusti ja lakisääteisesti. Lähes kaikki työntekijät ovat saaneet asianmukaista työnohjausta. Koko henkilökunnan yhteinen työnohjaus toteutui suunnitellusti. Kehityskeskustelut ovat toteutuneet vuosittain. Työhyvinvointi huonontui selvästi lomautusten ja yt -neuvottelujen takia. PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUT tulosyksikkö Akuuttiin hoitoon pääsy Hoitoon pääsy samana tai seuraavana arkipäivänä Päivystys- ja katkokäynnit Yhteistyökumppaneiden tyytyväisyys Akuutti hoitoon pääsy on toteutunut tavoitteiden mukaisesti, tiivis yhteistyö ensiavun kanssa on sujunut edelleen hyvin. Hoidon seurantaa akuutin vaiheen jälkeen on jouduttu lyhentämään henkilöstön niukkojen resurssien vuoksi. Lähetteellä hoitoon hoitotakuun Hoitoon takuuajassa 100 % Lähetteet, käynnit, potilaiden määrä mukaisesti Hoito on käynnistynyt takuuajassa, alkuvaiheessa lyhyt tiivis hoitojakso, jonka jälkeen pyritään ohjattu jatkoterapiaan mahdollisuuksien mukaan. Seurantakäyntejä jouduttiin harventamaan lomautusten ja henkilöstön lomien vuoksi. Yhden sairaanhoitajan panos oli koko vuoden a-klinikalla siellä olevan työpaineen purkamiseksi. Kolmannen sektorin toiminnan vakiintuminen Kuntoutuskurssit toimivat, vertaistuki toteutuu osanottajien määrät, tyytyväisyys toimintaan

13 13/26 Kuntoutuskurssi toteutettiin suunnitellusti, siinä mukana 2 sairaanhoitajaa, Vertaistukitoiminta on ollut mukana myös moniammatillisessa tiimissä kohdennettuna syrjäytymisvaarassa oleviin Haasteena on kuntoutujien voimavarat ja kuormittuminen, helposti tehtävät kasautuvat muutamien aktiivien harteille ja tarvittaisiin enemmän vertaisia. Oireenhallintaryhmien toiminta Ryhmät toimineet sovitusti. hyvä 5-6 ryhmää ja potilasta osallistuu vuosittain Ryhmäkäynnit, osanottajamäärä Huume- ja sekakäyttöongelmaisten Luodun hoito-ohjelman Huume- ja sekakäyttäjien käyntimäärät, ongelmaisten hoidon kehittäminen toteuttaminen määrä Huume- ja sekakäyttöongelmaisten hoito-ohjelma on luotu. Hoito-ohjelmaa on tarkasteltu ja kehitetty käytännön tarpeita vastaavaksi. Korvaushoitoa toteutetaan luodun hoito-ohjelman mukaisesti. Riittävä, ammattitaitoinen työhön sitoutunut henkilökunta. Hyvinvoiva ja toimiva työyhteisö. Kehityskeskustelut 100 % Kolme koulutuspäivää/työntekijä/vuosi Työnohjausta kaikille Kehityskeskustelut Koulutuspäivät Työnohjaukset Koulutukset ovat toteutuneet suunnitellusti ja lakisääteisesti. Kaikki työntekijät ovat saaneet työnohjausta Kehityskeskustelut ovat toteutuneet kaikilla. Henkilöstön kuormittuneisuus kasvoi lomautusten- ja yt-.neuvottelujen myötä. Tunnusluvut liitteenä. Palvelukuvaus: Tuottaa alueen lakisääteiset ja sovitut harkinnanvaraiset aikuisten, lasten ja perheiden sosiaalityön ja terveydenhoidon palvelut sekä sovitussa laajuudessa päihde- ja mielenterveyspalvelut sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella. Psykososiaaliset ja perheiden palvelujen hallinto Hallinnon tehtävänä on johtaa, koordinoida ja kehittää tulosalueen palveluja. Sosiaalityö Tulosyksikössä tuotetaan aikuis- ja lapsiperheiden sosiaalityön palvelut, toimeentuloturva ja lastensuojelutyö Jämsän ja Mänttä-Vilppulan kaupunkien ja Kuhmoisten kunnan alueelle. Sosiaalityöhön sisältyy myös päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumispalveluiden koordinointi. Perhepalvelukeskus Lasten ja perheiden neuvola- ja kouluterveydenhuollon, terapiapalveluiden sekä perheneuvolan palveluiden tuottaminen. Päihde- ja mielenterveyspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tuottaminen Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella. Vammaispalvelut Tulosalueen esimies: tulosaluejohtaja Heikki Oksanen Tulosalue järjestää vammaispalvelun, perhetyön ja palveluohjauksen, KEVA avopalvelut, vammaisten asumispalvelut, vammaisten työ- ja päivätoiminnan sekä yhteisiä vammais- ja vanhuspalveluja mm. omaishoidon tuki, perhehoito ja shl-kuljetuspalvelut Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan alueelle. Toiminnan tavoitteena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisen henkilön yhteiskunnassa kohtaamia esteitä. Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet

14 14/26 Jämsässä yhden uuden 15-paikkaisen vammaisten asuntoryhmän suunnittelu ja rakennuttaminen sekä asuntola Lamminhovin asuntoryhmän suunnittelu ja rakennuttaminen yhteistyössä Keski-Suomen Palvelurakennuttajat Oy:n kanssa. Kehitysvammaisten ihmisten suunnitelmallinen asumis- ja muuttovalmennus. Vammaisten lasten tilapäishoidon järjestämisen vaihtoehtoja kehitetään: Henkilökohtaisen avun järjestämistapojen ja avustajien työnantajien tuen kehittäminen Tavoitteiden toteutuminen Ara myönsi rahoituksen yhdelle uudelle kehitysvammaisten ryhmäkodille: Linnamäentien ryhmäkoti. Ryhmäkodin lopulliset suunnitelmat valmistuivat vuoden 2013 aikana. Asuntola Lamminhovin korvaavalle uudelle asuntoryhmälle (Lukkoilantien asuntoryhmä) Ara ei myöntänyt avustusta. Avustushaku uusittiin syksyllä 2013 ja suunnitelmia tarkistettiin Aran ohjeistusten mukaan. Yksilöllisiä palvelusuunnitelmia on laadittu huomioiden kehitysvammaisten asumisen tarpeet ja toiveet tulevasta asumisesta. Ostopalveluja oman kunnan ulkopuolelta on jouduttu edelleen tekemään, koska paikkakunnalla ei ole vielä riittävästi eritasoisia asumisryhmiä. Varsinaisia toimeksiantosopimuksia koskien lasten tilapäishoitoa valmennettujen perheiden kanssa ei ole voitu kovin montaa tehdä kuluneen vuoden aikana. Uusia vammaisia lapsia on syntynyt ja diagnosoitu ja edelleen on pula sopivista tilapäishoidon paikoista. Henkilökohtaisen avun työnantajamallin tueksi Jämsän kaupunki siirtyi ns. sijaismaksajaksi koskien henkilökohtaisten avustajien palkanlaskentaa ja maksuja. Vaikeavammainen työnantaja voi halutessaan valtakirjalla antaa kaupungille oikeuden toimia sijaismaksajana. Tämä on helpottanut monen vaikeavammaisen henkilön kynnystä ryhtyä työnantajaksi. Työnantajuus ja työnjohto on kuitenkin edelleen vaikeavammaisella henkilöllä itsellään. Palveluohjauksen ja sosiaalityön kautta työnantajia tuetaan tässä tehtävässä. Työnantajamallin rinnalla käytössä ovat ostopalvelut ja kaupungin omana toimintana vammaisavustajat. TOIMINNAN TAVOITTEET JA TAVOITETASOT SUUNNITELMAKAUDELLA (lautakunnalle) Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso Seurantatapa Kehitysvammaisten asumispalvelut: Jatketaan kehitysvammaisten henkilöiden suunnitelmallista asumis- ja muuttovalmennusta, henkilöstö kouluttautuu tukemaan yksilöllistä valmennusta. Uuden 15- paikkaisen ympärivuorokautisesti valvotun asuntoryhmän rakennuttaminen yhteistyössä Keski-Suomen Palvelurakennuttajat Oy:n kanssa Jämsään. Kehitysvammaisten asuntola Lamminhoville rakennutetaan uudet korvaavat paikkaiset tilat yhteistyössä Keski-Suomen Palvelurakennuttajat Oy.n kanssa Jämsään. Jämsässä ja yhteistoiminta-alueella toimii riittävä määrä eritasoisia asuntoryhmiä. Ostopalvelut Jämsän kaupungin ja yhteistoiminta-alueen ulkopuolelta vähenevät. Laitoshoidossa olevien jämsäläisten kehitysvammaisten määrä laskee valtakunnallisten linjausten mukaisesti, uusia laitossijoituksia ei tule. Vammaisella henkilöllä on mahdollisuus asua omassa kotikunnassaan ja lähiyhteisössään. Asiakkaille on laadittu muutto- ja asumisvalmennussuunnitelmat palvelusuunnittelua. osana Lautakunta Vammaispalvelujohtaja Tilastot Ara myönsi rahoituksen yhdelle uudelle kehitysvammaisten ryhmäkodille; Linnamäentien ryhmäkoti. Ryhmäkodin lopulliset suunnitelmat valmistuivat vuoden 2013 aikana. Rakentamisesta vastaa Keski-Suomen Palvelurakennuttujat Oy, suunnittelusta arkkitehtitoimisto Plaanari Oy. Asuntola Lamminhovin korvaavalle uudelle asuntoryhmälle (Lukkoilantien asuntoryhmä) Ara ei myöntänyt avustusta. Avustushaku uusittiin syksyllä 2013 ja suunnitelmia tarkistettiin Aran ohjeistusten mukaan. Yksilöllisiä palvelusuunnitelmia on laadittu huomioiden kehitysvammaisten asumisen tarpeet ja toiveet tulevasta asumisesta. Ostopalveluja oman kunnan ulkopuolelta on jouduttu edelleen tekemään, koska paikkakunnalla ei ole vielä riittävästi eritasoisia asumisryhmiä. Palveluohjauksen vahvistaminen ja lisääminen koskemaan kaikkia vammaisryhmiä. Palvelusuunnitelmien laadinta vammaispalvelulain mukaisesti yhteistoiminta-alueella. Palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelmien laadinta tehostuu. Jokaisen palvelupäätöksen taustalla on yksilöllinen palvelutarpeen arviointi ja asiakkaan kanssa yhteistyössä laadittu ajantasainen palvelusuunnitelma Tilastot Vammaispalvelujohtaja Palvelusuunnitelmat ovat ajantasaisia erityisesti niiden henkilöiden kohdalla, joilla on runsaasti palvelujen ja tuen tarpeita. Palveluohjausresurssin lisääntymisen myötä palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelmien laadinta on tehostunut. Uusia

15 15/26 asiakkuuksia on kuitenkin tullut vuoden mittaan; vammaispalvelun asiakasmäärä on kasvava. Henkilökohtaisen avun järjestämistapoja ja työnantajien tukea ja neuvontaa kehitetään kaupungin omana toimintana. Henkilökohtaisen avun / avustajan saatavuus paranee. Ensisijaisesti henkilökohtainen apu järjestetään työnantajamallilla. Tilastot Lautakunta Vammaispalvelujohtaja Henkilökohtaisen avun työnantajamallin tueksi Jämsän kaupunki siirtyi ns. sijaismaksajaksi koskien henkilökohtaisten avustajien palkanlaskentaa ja maksuja. Vaikeavammainen työnantaja voi halutessaan valtakirjalla antaa kaupungille oikeuden toimia sijaismaksajana. Tämä on helpottanut monen vaikeavammaisen henkilön kynnystä ryhtyä työnantajaksi. Työnantajuus ja työnjohto on kuitenkin edelleen vaikeavammaisella henkilöllä itsellään. Palveluohjauksen ja sosiaalityön kautta työnantajia tuetaan tässä tehtävässä. Työnantajamallin rinnalla käytössä ovat ostopalvelut ja kaupungin omana toimintana vammaisavustajat. Vammaisten lasten tilapäishoidon järjestämisvaihtoehtoja kehitetään. Yhteistoiminta-alueella toimii uusia valmennettuja vammaisten lasten perhehoitajia. Omaishoidon tuen vapaat pystytään järjestämään mm. perhehoidossa. Tilastot Lautakunta Vammaispalvelujohtaja Perhehoidon valmennukseen osallistui v neljä perhettä. Varsinaisia toimeksiantosopimuksia koskien lasten tilapäishoitoa valmennettujen perheiden kanssa ei kuitenkaan ole voitu kovin montaa tehdä kuluneen vuoden aikana. Uusia vammaisia lapsia on syntynyt ja diagnosoitu ja edelleen on pula sopivista tilapäishoidon paikoista. Tunnusluvut liitteenä. Palvelukuvaus: Vammaispalvelut Vammaispalveluiden tulosalue pyrkii vammaispoliittisessa ohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti edistämään vammaisten henkilöiden mahdollisimman itsenäistä sekä omatoimista elämää erilaisilla palveluilla, tukitoimilla ja tiedotuksella. Vammaispalveluja ja kehitysvammahuollon palveluja tuotetaan ja kehitetään Jämsän kaupungin, Kuhmoisten kunnan sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueella edelleen omana toimintana, järjestetään ostopalveluina sekä vammaisille myönnettävinä avustuksina, mikäli yleiset ensisijaiset palvelut eivät ole riittäviä tai eivät vastaa vaikeasti vammaisten ihmisten tarpeita. Palveluita ja tukitoimia järjestetään vammaispalvelulain, kehitysvammaisten erityishuoltolain, sosiaalihuoltolain sekä omaishoitolain nojalla lautakunnan laatimien tarkempien soveltamisohjeiden ja päätösten mukaisesti. Yhteiset vammais- ja vanhuspalvelut Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoitopalkkiosta, tarvittavista palveluista hoidettavalle sekä omaishoitajan tukemisesta. Vanhuspalvelut Tulosalueen esimies: vanhuspalvelujohtaja Mai-Stiina Lampinen Vanhusten palveluiden strategian mukainen palvelurakennemuutos jatkuu. Laitoshoitopaikkoja vähennetään suunnitelmakaudella edelleen ja tehostetun palveluasumisen paikkoja lisätään. Tehostetun palveluasumisyksikön rakennuttamisen viivästyttyä laitospaikkojen vähentäminen aloitetaan vähentämällä vuodeosastoilta 11 ja paikkaa lähtien. Korvaavat paikat hankitaan ostamalla vastaava paikkamäärä kilpailutuksen jälkeen. Vuoden 2013 investointihankkeena on 60-paikkaisen tehostetun palveluasumisyksikön rakennuttaminen. Toiminnan käynnistyessä uudessa kiinteistössä henkilökuntaresursseja järjestellään uudelleen. Uuden yksikön vaatimat henkilöstöresurssit saadaan osittain lakkautettujen laitoshoitopaikkojen henkilöstöstä, mutta myös uuden henkilöstön palkkaaminen on välttämätöntä ikääntyvän väestön palvelutarpeen kasvaessa. Laitoshoitopainotteisuuden purkamiseksi ja tehostetun asumispalvelun lisäämiseksi muutetaan Linnakartanon vanhainkoti tehostetun asumispalvelun yksiköksi vuoden 2013 aikana ja Lukkoilakoti vuonna Vuonna 2011 aloitettu vanhusten perhehoito tukee kotona omaistaan hoitavien vapaapäivien järjestelyjä ja vähentää osaltaan laitoshoidon tarvetta.

16 16/26 Palveluohjauksen sisältöä kehitetään ja hyödynnetään nykyistä paremmin erilaisia laadun seurantaan tarkoitettuja mittareita asiakastyössä. Otetaan käyttöön erilaisia teknologisia ratkaisuja, jotka edistävät asiakkaan selviytymistä kotona ja vähentävät henkilökunnan työtä. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa vahvistetaan ja tiedotusta lisätään. Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet tarkoituksen mukaisten ja toimivien palvelujen turvaaminen yhteistoiminta-alueella vanhusten palveluiden strategian ja vanhusten palveluiden henkilöstöstrategian toteuttamisen jatkaminen; palvelurakennemuutos laitoshoidosta avohoitopainotteisempaan suuntaan sekä muutoksen tarvitsemat henkilöstöresurssien lisäykset asiakaspalvelun laadun turvaaminen henkilöstön osaamisen, työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin tukeminen Tavoitteiden toteutuminen Vanhusten palveluiden strategian mukaista palvelurakennemuutosta laitoshoidosta kohti avohoitopainotteisuutta jatkettiin vuonna Alkuvuodesta 2013 terveyskeskusvuodeosastoilta 11 ja 12 vähennettiin yhteensä -20 potilaspaikkaa. Korvaavat paikat hankittiin ostamalla vastaava paikkamäärä kilpailutuksen jälkeen. Puitesopimuksella (sopimuskausi ) sovittiin ostettavaksi asiakkaiden palvelutarpeet huomioiden yhteensä asumispalvelun ja dementiahoivan paikkaa. Vuoden 2013 ostopalvelupaikkojen määrä Jämsän osalta oli 43 ja Kuhmoisten osalta yksi (1). Keväällä 2013 vuodeosastoilta 11 ja 12 vähennettiin vielä yhteensä kolme potilaspaikkaa. Toimenpiteellä mahdollistettiin henkilöstömitoituksen parantaminen yhdellä henkilöllä sekä Lukkoilakodilla että dementiakoti Lammenrannassa. Linnakartanon vanhainkoti muutettiin tehostetun asumispalvelun yksiköksi Asukaspaikkojen määrä väheni tässä yhteydessä yhdellä. Lukkoilakodin osalta päätöksen tekeminen muuttaa vanhainkoti tehostetun asumispalvelun yksiköksi osittain tai kokonaan on siirretty suunnitelmakaudelle Päätöksen pohjaksi on jääty odottamaan Seppolan palvelutalon valmistumista. Seppolan palvelutalon rakennushanke on siirtynyt alkamaan vuoden 2014 aikana. Rakennuksen valmistumisen on arvioitu ajoittuvan touko-kesäkuuhun Muutosten jälkeen pitkäaikaisen laitoshoidonpaikkoja v oli varattu noin 4 %:lle yli 75-vuotiaista Jämsäläisistä ja noin 6,5 %:lle Kuhmoislaisista. Tehostetun asumispalvelun paikkoja v oli varattu Jämsässä 7,3 %:lle yli 75-vuotiaista ja Kuhmoisissa 4,6 %:lle. Perhehoitopäätöksiä perhehoitokotiin (lyhytaikainen perhehoito) vuoden 2013 aikana tehtiin yhteensä 30 asiakkaalle tukemaan kotona omaistaan hoitavien vapaapäivien järjestelyjä ja vähentämään osaltaan laitoshoidon tarvetta. Asiakkaan kotona selviytymistä edistäviä ja henkilökunnan työtä vähentäviä teknologisia ratkaisuja ei ole otettu käyttöön vuoden 2013 aikana, vaan on jääty odottamaan toimivampia teknologisia ratkaisuja. Kotihoidon kehittämiseksi toteutettiin vuoden 2013 aikana kaksi erillistä selvitystä ulkopuolisten konsultointiyritysten voimin. Keväällä 2013 konsultointiyritys Tamora Oy laati suorittamiensa teemahaastattelujen pohjalta selvitysraportin kotihoidon tilanteesta ja esitti toimenpidesuunnitelmat tuottavuuden parantamiseksi. Selvitystyön pohjalta käynnistettiin syksyllä 2013 oppisopimuskoulutus kotihoidon henkilöstölle (n = 15; ns. tuotekehittelijän ammattitutkinto, kesto 1½ vuotta). Lisäksi ostettiin kotihoidon kertaoptimointi toiminnanohjausratkaisujen toimittajalta Procomp Solutions Oy:ltä. Projektin tarkoituksena oli selvittää kotihoidon henkilöstöresurssien käyttäminen parhaalla mahdollisella tavalla välittömän asiakaspalveluajan lisäämiseksi, huomioiden samalla asiakaspalvelun laatu. Tulosten esittely projektin osalta siirtyi keväälle Jämsän kaupunginvaltuuston päätti kokouksessaan ( 25) lomauttaa henkilöstöään taloudellisista syistä. Vanhuspalveluissa henkilöstön lomautukset koskivat kotihoidon, yhteisten vanhuspalvelujen sekä vanhuspalvelujen hallinnon henkilöstä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstön jäädessä lomautuksen ulkopuolelle. Kotihoidon henkilöstön osalta lomautukset toteutettiin osalomautuksina ajalla Yksikön henkilöstöstä puolet kerrallaan teki lyhennettyä työpäivää, jolloin yksikön toiminta tapahtui vajaalla työvoimaresurssilla yhteensä 16 viikon ajan. Lomautus näkyi kotihoidon asiakkaiden palveluiden laadussa ja määrässä. Kotihoidon palvelujen piirin pääsyn kriteereitä tiukennettiin, käyntimääriä vähennettiin, käyntien kestoa lyhennettiin ja käynneillä tehtiin vain välttämätön asiakkaan hoidon, terveyden ja turvallisuuden turvaamiseksi.