Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Transkriptio

1

2 Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

3 Lakiluonnos: 5 valinnanvapaus suoran valinnan palveluissa Jäljempänä 13 :ssä tarkoitetuissa suoran valinnan palveluissa asiakkaalla on oikeus valita itse ilman maakunnan osoitusta tai maakunnan liikelaitoksen tekemää palvelutarpeen arviointia: 1) sosiaali- ja terveyskeskus sekä suunhoidon yksikkö, joissa tuotetaan suoran valinnan palveluja 3 luvussa tarkoitetulla tavalla 2) sosiaali- ja terveyskeskus sekä suunhoidon yksikkö, joissa tuotetaan suoran valinnan palveluja väliaikaisesti 7 :ssä tarkoitetulla tavalla; sekä 3) palveluja antava ammattihenkilö 8 :ssä tarkoitetulla tavalla.

4 13 Suoran valinnan palvelut e) sosiaalihuoltolain 6 :n mukainen sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus sekä ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) 12 :n mukainen neuvonta ja ohjaus; Sosiaalihuoltolaki 6 : Neuvonta ja ohjaus Kunnan asukkaiden saatavissa on oltava sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten, nuorten sekä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden neuvontaan ja ohjaukseen. Neuvontaa ja ohjausta järjestäessään sosiaalihuollon on tarvittaessa toimittava yhteistyössä terveydenhuoltolain (1326/2010) 13 :ssä tarkoitettua terveysneuvontaa järjestävän perusterveydenhuollon sekä muiden toimialojen kanssa.

5 Mitä tarkoittaa? Miten toteutetaan tällä hetkellä? Esim. Rantakylän hyvinvointiasema Esim. Terveyskeskus Esim. aikuissosiaalityö Esim. päivystys Ammattihenkilön valinta?

6 Laajennettu perustaso/ maakunnan määrittelemät Laajennettuun perustasoon kuuluvat maakunnan määrittelemien palvelukokonaisuuksien ja asiakkaiden palveluketjujen mukaisesti: 1) edellä 2 momentin 1 kohdassa mainittuihin palveluihin liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden konsultaatiot ja avovastaanottopalvelut; 2) asiakkaan tilapäisesti ja lyhytaikaisesti tarvitsemat sosiaalihuoltolain 14 :n 1 momentin mukaiset palvelut;

7 Sosiaalihuoltolain 14 :n tuen tarpeeseen vastaavat sosiaalipalvelut Kunnallisina sosiaalipalveluina on järjestettävä sen sisältöisenä ja siinä laajuudessa kuin tässä tai muussa laissa säädetään: 1) sosiaalityötä; 2) sosiaaliohjausta; 3) sosiaalista kuntoutusta; 4) perhetyötä; 5) kotipalvelua; 6) kotihoitoa; 7) asumispalveluja; 8) laitospalveluja; 9) liikkumista tukevia palveluja; 10) päihdetyötä; 11) mielenterveystyötä; 12) kasvatus- ja perheneuvontaa; 13) lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvontaa; 13 a) omaistaan ja läheistään hoitavan henkilön vapaata; ( /512) 14) muita 11 :n mukaisiin tarpeisiin vastaavia asiakkaan hyvinvoinnille välttämättömiä sosiaalipalveluja.

8 Konsultaatiot ja palvelut? Mitä tarjontaa on? Miksi halutaan lisätä valinnanvapautta? Vrt. palveluohjaus Mitä on lyhytaikaisuus > tavoitteet? > entä jatko? Hankintalaki?

9 Yksi palvelun järjestämistavoista: Henkilökohtainen budjetti (vrt. asiakaseteli nyt palveluseteli) Palvelu voidaan järjestää henkilökohtaisella budjetilla järjestämisvastuussa olevan maakunnan liikelaitoksen asiakkaalle hänen avun, tuen ja palvelujen sekä niiden kustannusten perusteella myöntämää sitoumusta korvata asiakaan valitsemien muiden palvelun tuottajien antamien kustannukset maakunnan liikelaitoksen määräämään arvoon asti.

10 Henkilökohtainen budjetointi Henkilökohtainen budjetointi on palvelujen järjestämisen tapa, jossa palvelujen käyttäjä on keskiössä suunnittelemassa oman elämänsä kannalta tarpeellisia, mielekkäitä ja tarkoituksenmukaisia palveluja. Kyse on palvelujen käyttäjien toiveille, tarpeille ja tavoitteille perustuvien yksilöllisten palveluratkaisujen räätälöinnistä. Tavoitteena on, että ihmiset voivat elää omannäköistään elämää yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen mahdollistamana. Lisää käyttäjien osallisuutta, omia valintoja ja päätöksiä haastaa monella tavalla niin palvelujen käyttäjät, heidän läheisensä kuin palvelujen työntekijät. Kyse on uudenlaisten roolien, vastuiden, velvollisuuksien, työtapojen ja kumppanuuksien omaksumisesta.

11 Mitä on? Henkilökohtainen budjetti on rahasumma, jolla henkilön palvelut on mahdollista järjestää yksilöllisesti, palvelujen käyttäjän toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Määrittelemällä henkilökohtainen budjetti saadaan tehtyä näkyväksi se taloudellinen resurssi, joka on käytettävissä tietyn henkilön palvelujen järjestämiseen. Kun käytettävissä oleva resurssi tiedetään, voidaan suunnitella, miten resurssi olisi mielekästä käyttää, jotta palvelut vastaisivat henkilön toiveita ja tarpeita ja tukisivat henkilön omannäköistä elämää.

12 Suomessa henkilökohtaista budjetointia on kokeiltu vammaispalveluissa Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Tiedän mitä tahdon! -projektissa ( ). Henkilökohtaista budjetointia kokeiltiin projektissa 30:n vammaispalveluja käyttävän henkilön sekä Vantaan kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten kanssa. Kokeiluja Helsingin kaupungin omaishoidon tuessa ja kotihoidossa sekä Tampereen kaupungin omaishoidon tuessa.

13 6. Luku Henkilökohtainen budjetti 21 Henkilökohtaisella budjetilla toteutettavat palvelut Maakunnalla on velvollisuus ottaa käyttöön henkilökohtainen budjetti vanhuspalvelulain, vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) mukaisissa muissa kuin suoran valinnan palveluihin kuuluvissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Maakunta voi päättää käyttää henkilökohtaista budjettia myös muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden muiden kuin suoran valinnan palveluihin kuuluvien palvelujen järjestämiseen.

14 Kiitos! Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä