LUONNOS SEPÄNKATU 7 KAAVATUNNUS 11: ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Transkriptio

1 LUONNOS A S E M A K A A V A N S E L O S T U S SEPÄNKATU 7 KAAVATUNNUS 11:

2 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee 11. kaupunginosan korttelia 51 tonttia 7 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 11. kaupunginosan kortteli 51 tontit 9 ja 10 sekä katualue. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 1.2 Tiivistelmä asemakaavasta Asemakaavamuutoksen tavoitteena on rakentaa tontille kaksi uutta kerrostaloa, joista korkeampi on kahdeksankerroksinen ja toinen viisikerroksinen asuintalo. Pysäköinti sijoitetaan maan alle kellariin. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa Aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Asemakaavan muutosluonnos kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.201x. Ehdotusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin xx.xx.201x. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.xx.201x.

3 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) 1.4 Yhteystiedot Tapani Tommila, Kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh tapani.tommila@jkl.fi

4 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Kaava-alue Tiivistelmä asemakaavasta Kaavaprosessin vaiheet Yhteystiedot TAVOITTEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Tavoitteet LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aloitusvaihe Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavaratkaisun yleiskuvaus Aluevaraukset Kaavaratkaisun perustelut Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö Vaikutusten arviointi ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta... 23

5 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) asemakaavan muutosluonnos, pienennös 3) asemakaavan havainnekuva 4) asemakaavan seurantalomake

6 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) 2 TAVOITTEET 2.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Kaavamuutosta hakee Kiinteistö Oy Nisulanportti. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on rakentaa tontille kaksi uutta kerrostaloa, joista korkeampi on kahdeksankerroksinen ja toinen viisikerroksinen asuintalo. 2.2 Tavoitteet Kaavamuutos tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä Jyväskylän kaupungin keskustan täydennysrakentamisperiaatteiden mukaisesti. Täydennysrakentamista ohjataan kaavamääräyksillä olemassa olevaan rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan sopivaksi. Havainnekuva suunnittelualueesta (Arkkitehtuuritoimisto AT).

7 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Nisulan kaupunginosassa osoitteessa Sepänkatu 7. Suunnittelualueen laajuus on noin 0,2 hehtaaria ja sijainti Jyväskylän kaupungin keskustan vieressä Harjun pohjoispuolella. Viistokuva suunnittelualueesta (8/2015) Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kaavamuutosalueen sijainti täydennysrakentamisalueena on strategisesti erinomainen kaupunkikeskustan läheisyydessä. Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualue sijaitsee Nisulan kaupunginosassa, jonka osa on myös Viitaniemen asuinalue. Viitaniemi on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (RKY), mutta aluerajaus ei enää koske kaavamuutosaluetta. Kaavamuutosalue (aluesuunnitelma arkkitehti Erkki Kantonen) on osa ja 80- luvuilla syntynyttä kaupunkikuvallisesti korkealuokkaista asuinaluekokonaisuutta, johon kuuluvat korttelit 50 ja 51. Talot ovat kaavallisesti sijoittuneet ajan hengen mukaisesti suorakulmaiseen koordinaatistoon kokoavan tekijän Jalonraitin kevyenliikenteen väylän ympärille. Nisulankadun suuntaiset rakennusmassat ovat matalampia kerrosluvun vaihdellessa kolmen ja neljän

8 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) välillä. Korkeammat rakennukset ovat asettuneet Sepänkadun suuntaisesti päädyt Harjun ja keskustan suuntaan. Niiden kerrosluvut vaihtelevat kuuden ja kahdeksan välillä. Arkkitehtuurille on leimallista punatiilen käyttö ja tehostemateriaalina mustat vaaka- tai pystysuuntaiset puiset julkisivupanelit ikkunanauhoissa tai parvekkeiden kaideaiheina. Rakennusten välinen tila on yleisilmeeltään puistomainen ja isot puut pienentävät rakennusten mittakaavavaikutelmaa. Julkisen tilan haasteena on koko valtakunnan perusankeuttaja maantasopysäköinti ja sen seurauksena ylisuuret asfaltoidut pysäköintikentät. Nisulan komeaa punatiiliarkkitehtuuria. Parveketornin kaideaihe on tummaksi käsiteltyä vaakasuuntaista puupaneelia (4/2018).

9 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) Nisulankadun suuntaiset rakennusmassat ovat matalampia kerrosluvun vaihdellessa kolmen ja neljän välillä (4/2018). Karttaan on rajattu Viitaniemen valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (RKY) sekä suunnittelualue merkattu viitteellisesti punaisella ympyrällä kortteliin 51.

10 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Luonnonympäristö Suunnittelualueella ei ole merkittävää luonnonympäristöä Maanomistus Suunnittelualueen maanomistaja on Kiinteistö Oy Nisulanportti. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan ja se korvaa aiemmat (2000 ja 2008) päätökset valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Kaavamuutos liittyy erityisesti tavoitteeseen1, missä painotetaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistä.

11 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä Keski-Suomen maakuntakaava, joka on tullut voimaan Yleiskaavat Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt , voimaan ) suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa. Tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue, jolla maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Karttaote yleiskaavasta.

12 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) Voimassa olevat asemakaavat Ajantasa-asemakaavassa (Sisäasiainministeriö hyväksynyt , voimaan ) suunnittelualue on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta AL. Ajantasakaavassa kerrosluku tontilla on neljä ja rakennusoikeutta kerrosalaneliömetriä. Karttaote ajantasa-asemakaavasta. Lähiympäristön kaavatilanne Asemakaavat suunnittelualueen ympärillä ovat toteutuneet ja alue on aikanaan valmistunut. Ajalle tyypillisesti piha- ja rakennusten välisiä tiloja vaivaa tietty keskeneräisyys.

13 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) Kortteleiden 50 ja 51 talot ovat kaavallisesti sijoittuneet 70-luvun hengen mukaisesti suorakulmaiseen koordinaatistoon kokoavan tekijän Jalonraitin kevyenliikenteen väylän ympärille. Muut aluetta koskevat päätökset Alueelle laaditut selvitykset ja suunnitelmat 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Kaavamuutosta ( ) hakee Kiinteistö Oy Nisulanportti. Aloituskokous pidettiin Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavamuutokseen liittyen pidettiin asukasilta Kaavoituksen sisäinen aloituskokous pidettiin Keski-Suomen museo lausui siellä seuraavaa: Suunnittelussa tulisi huomioita Erkki Kantosen aluesuunnitelma. Rakennuskorkeuksien suhteen tulisi noudattaa erityistä herkkyyttä. Viranomaisneuvotteluita (ELY-keskus) ei ole katsottu tarpeelliseksi pitää. Aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin ja siitä laadittu muistio on luettavissa osoitteessa: Tilaisuudessa pidetty esitys on luettavissa osoitteessa:

14 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) 4.2 Luonnosvaihe Kaavaluonnoksen valmistelu Ensimmäisiä luonnoksia Sepänkatu 7 kaavaluonnoksen taustalle. Korkean rakentamisen vaihtoehto (V1) hylättiin jo alkuvaiheessa. Korkea tornimainen rakennus ei sovi arkkitehti Erkki Kantosen alkuperäisen aluesuunnitelman henkeen eikä Viitatornille haluttu kilpailevaa aihetta (Arkkitehtuuritoimisto AT).

15 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (15) Toinen vaihtoehto (V2) perustui siihen, että vanha toimistorakennus säilyy. Uudisrakentaminen noudattelee alueen rakentamisen perussääntöjä, mikä tuntuu sopivan paikalle paremmin (Arkkitehtuuritoimisto AT).

16 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (16) Asukastilaisuudessa esiteltiin useita eri vaihtoehtoisia suunnitelmia Sepänkatu 7 tontille. Vanha toimistorakennus sai käytännössä purkutuomion huonokuntoisten perustusten vuoksi. (Arkkitehtuuritoimisto AT).

17 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (17) Rakennuksen pääty keskustan suuntaan on uudisrakennuksen arkkitehtuurin olennaisia elementtejä ja siihen tutkittiin useita eri ratkaisumalleja. ( Arkkitehtuuritoimisto AT). Kaavaluonnoksen perusratkaisu on löytymässä, kun ollaan kuljettu melkein täysi kierros aloitusvaiheen ensimmäisistä versioista monen mutkan kautta takaisin alkuun (Arkkitehtuuritoimisto AT).

18 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (18) Syksyllä 2017 pidetyn asukasillan jälkeen on tutkittu useita lisävaihtoehtoja Sepänkatu 7 uudisrakentamiselle, mutta lopulta päivätyssä luonnosversiossa palattiin lähelle alkuvaiheen versiota V2. Se on osoittautunut kaupunkikuvallisesti vaikuttavimmaksi ja samalla toteuttamiskelpoisimmaksi vaihtoehdoksi. Oleellinen muutos alkuperäiseen ideaan on, että perustuksiltaan huonokuntoiseksi osoittautunut kolmikerroksinen toimistorakennus puretaan uudisrakentamisen alta pois ja yksi pitkulainen rakennusmassa (sivun 15 kaksi kuvaa) on jaettu kahteen eri korkuiseen rakennusmassaan. Rakennusoikeuden määrä ei ole ensimmäisistä ajatuksista oleellisesti muuttunut. Kaavaratkaisun havainnekuva, (Arkkitehtuuritoimisto AT).

19 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (19) Kaavamuutosluonnos on menossa kaupunkirakennelautakunnan käsittelyyn Luonnosvaiheen palaute (lausunnot ja mielipiteet) ja vastineet/huomioon ottaminen - lyhyesti, jos erillinen yhteenveto vastineineen

20 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (20) 4.3 Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen valmistelu - Mahdolliset lisäselvitykset ja -suunnitelmat - Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset - jos muutokset merkittäviä, niin ennen jälkeen kuvapari - Käsittely lautakunnassa - yleisötilaisuus Ehdotusvaiheen palaute (lausunnot ja muistutukset) ja vastineet/ huomioon ottaminen - lyhyesti, jos erillinen yhteenveto vastineineen 4.4 Hyväksymisvaihe - Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset - jos muutokset merkittäviä, niin ennen jälkeen kuvapari - Käsittely lautakunnassa, hallituksessa ja valtuustossa

21 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (21) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavaratkaisun yleiskuvaus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kahden uuden asuinkerrostalon rakentaminen, joista toinen on kahdeksankerroksinen ja toinen viisikerroksinen. Rakennusten väliin jää tärkeä kevyenliikenteen yhteys Jalonraitti ja ajoyhteys sisempään naapurikortteliin säilyy ennallaan. Pysäköinti sijoitetaan maan alle kellariin. Vanha toimistotalo puretaan. Kaupunkikuvallisesti sijainti on erittäin tärkeä lähestyttäessä keskustan suunnasta Nisulaa ja Viitaniemeä sekä risteysalue on merkittävä liikenteellinen solmukohta Mitoitus Asemakaavan muutoksella alueelle muodostuu asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Rakennusoikeutta asemakaavassa on yhteensä kerrosalaneliömetriä (kem²) kahdella eri tontille, josta 1600 kem² on viisikerroksiselle asuinkerrostalolle ja kem² kahdeksankerroksiselle asuinkerrostalolle. Autopaikkoja edellytetään rakennettavaksi 1/140 kem² kohti mikä tarkoittaa Sepänkatu 7 kaavassa 34 toteutettavaa autopaikkaa. Uusia asukkaita voidaan arvella uudisrakennuksiin sijoittuvan noin , mutta tämä on luonnosvaiheen alustava arvio. Työllisyysvaikutukset liittyvät lähinnä rakentamisvaiheeseen, koska kyseessä on täysin asuntorakentamiskohde Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole erityisiä häiriötekijöitä. Liikenteen aiheuttama melu on erityisesti keskustan täydennysrakentamiskohteissa ja vilkkaalla Nisulankadulla erityinen haaste, mihin on vastattu rakennusten sijoittelulla ja erityisillä kaavamääräyksillä liittyen rakenteiden ääneneristyskykyyn. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue AK. Uusien asuinkerrostalojen sijoitus noudattelee samaa suorakulmaista koordinaatistoa, mitä aikanaan arkkitehti Erkki Kantonen on alueelle Jalonraitin ympärille suunnitellut. Uudisrakennukset pyrkivät sopeutumaan tähän kokonaisuuteen niin muotokielensä kuin julkisivumateriaaliensa osalta, eikä ole ollut tarkoitus keksiä pyörää uudestaan. Paikalla muurattu punatiili tule olemaan tärkeä osa uutta uudisrakennusten synnyttämää kaupunkikuvaa. Tämän päivän arkkitehtuuriin kokonaisuuden liittää ennen kaikkea kahdeksankerroksisen talon Nisulankadun suuntainen parvekevyöhyke Muut alueet Ei muita alueita. 5.3 Kaavaratkaisun perustelut Kaavamuutos on maakunta- ja yleiskaavan mukainen.

22 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (22) 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Täydennysrakentamista ohjataan kaavamääräyksillä olemassa olevaan rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan sopivaksi. Uudisrakennusten julkisivumateriaalin tulee olla paikalla muurattu punatiili. Tiilen sävy ja sauma tulee olla mahdollisimman lähellä saman korttelin 51 naapuritalojen vastaavaa väritystä. Tehostemateriaaleina julkisivuissa saa käyttää väriltään mustaa vaakasuuntaista laudoitusta. Tällä määräyksellä pyritään sovittamaan uudisrakennukset osaksi Nisulan alueen luvun punatiiliarkkitehtuuria. 5.5 Nimistö Kaavamuutoksella ei synny uutta nimistöä. 5.6 Vaikutusten arviointi Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan muutos tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta mikä edistää toimivan kaupunkirakenteen syntymistä ja edistää kestävän liikkumisen tavoitteita valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Kaavamuutoksen toteuttaminen edellyttää kolmikerroksisen toimistotalon purkamista, joka on osa alkuperäistä arkkitehti Erkki Kantosen suunnittelemaa aluekokonaisuutta. Kaavamääräykset edellyttävät kuitenkin, että uudisrakentamien tulee toteuttaa alueen alkuperäisen arkkitehtuurin ehdoilla alueen arvot tunnistaen ja kunnioittaen. Vaikutukset kaupunkikuvaan Kaupunkikuvallisesti sijainti on erittäin tärkeä lähestyttäessä keskustan suunnasta Nisulaa ja Viitaniemeä sekä risteysalue on merkittävä liikenteellinen solmukohta. Kun tähän rakennetaan kolmikerroksisen matalan toimistotalon tilalle kahdeksankerroksinen asuinkerrostalo, niin muutos kaupunkikuvassa on merkittävä. Laaja risteysalue on kaupunkikuvallisen jäsentelyn tarpeessa ja uusi suunnitelma luo koko asuinalueelle uuden korkealuokkaisen päätöksen. Uudisrakennuksen sijainti kulmassa on luonteva. Vaikutukset liikenteeseen Asukasmäärän lisäys asukasta ei oleellisesti lisää alueen liikennettä, mutta vaikuttaa alueen naapurikortteleiden liikennöintiin varsinkin rakennusaikana. Lähtökohtaisesti ei ole tarkoitus muuttaa alueen liikenneratkaisuja. Muut vaikutukset

23 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (23) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan sekä muiden asiassa oleellisten viranomaisten kanssa. Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota: - rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen - kaupunkikuvan ja rakennusten arkkitehtuurin korkealaatuisuuteen - tonttien piha-alueiden suunnittelun ja toteutuksen korkealaatuisuuteen Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava asemakaavoituksen edustajien kanssa.

24 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SEPÄNKATU 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 51 TONTILLE 7 SEKÄ KATUALUEELLE Kaavatunnus 11:098 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava, joka on tullut voimaan Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt , voimaan ) suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa. Tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue, jolla maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Asemakaavassa (Sisäasiainministeriö hyväksynyt , voimaan ) suunnittelualue on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta AL. Ajantasakaavassa kerrosluku tontilla on neljä ja rakennusoikeutta kerrosalaneliömetriä. Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Suunnittelualueen nykytilanne: Kaavamuutosalueella on vuonna 1983 valmistunut kolmikerroksinen punatiilinen toimistorakennus laajuudeltaan kerrosalaneliömetriä. Rakennus tullaan purkamaan kun kaavamuutos aikanaan saa lainvoiman. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Asemakaavan toteuttamiseksi tehdään maankäyttösopimus. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Nisulan kaupunginosassa osoitteessa Sepänkatu 7. Suunnittelualueen laajuus on noin 0,2 hehtaaria ja sijainti Jyväskylän kaupungin keskustan vieressä Harjun pohjoispuolella. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Kaavamuutosta hakee Kiinteistö Oy Nisulanportti. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on rakentaa tontille kaksi uutta kerrostaloa, joista korkeampi on kahdeksankerroksinen ja toinen viisikerroksinen asuintalo. Pysäköinti sijoitetaan maan alle kellariin. Suunnittelualueen maanomistaja on Kiinteistö Oy Nisulanportti. Tonttijako hyväksytään asemakaavan muutoksen yhteydessä. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: Maakuntakaava 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. MRL 62. Muutoksen hakija: Kiinteistö Oy Nisulanportti Viranomaiset: Keski-Suomen museo Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Keski-Suomen Pelastuslaitos Muut: Jyväskylän Energian vesiliiketoiminta Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy Telia Finland Oyj Elisa KAAVOITUS

25 11:098 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat. 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulee järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on suunnittelualue ja sen lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa MRL 9 :n mukaisesti. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön - vaikutukset kaupunkikuvaan - vaikutukset liikenteeseen Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Lisäksi selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Luonnosvaihe (2018) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (2018) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe ( ) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Kaavaluonnoksen valmistelu ( ) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. KAAVOITUS

26 11:098 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (3) 11. Yhteystiedot Tapani Tommila, kaavoitusarkkitehti Jaana Nyman, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut/Kaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) , (014) Fax. (014) tapani.tommila@jkl.fi jaana.a.nyman@jkl.fi internet Suunnittelualue on viitteellisesti rajattu ilmakuvaan punaisella. Ajantasa-asemakaavassa suunnittelualue on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta AL. KAAVOITUS

27 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Tontin raja. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Tontin numero. Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan kyseisen rakennusalan seitsemännen kerroksen kerrosalasta saa rakennuksen ylimmässä kahdeksannessa kerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Alleviivattu roomalainen numero, joka osoittaa rakennuksen tai sen osan ehdottomasti käytettävän kerrosluvun. Rakennusala. Ohjeellinen rakennusala. Uloke, joka tulee toteuttaa yhtenäisenä parvekevyöhykkeenä toisesta kerroksesta alkaen. Pysäköimispaikka. Alueelle ei saa rakentaa katoksia. Maanalainen tila, johon saa sijoittaa asukkaiden yhteistiloja, kuten irtaimistovarastoja, talonsaunan tai pesulan, aputiloja, väestönsuojan ja teknisiä tiloja. Tilan maanpäällisten osien tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuisia ja niiden tulee soveltua päärakennuksen arkkitehtuuriin, materiaaleihin ja väreihin. Maanalaisen tilan alueella tulee ottaa huomioon kunnallisteknisten järjestelmien kuten johtojen sijoittaminen ja huolto. Alue, jolle saa rakentaa pihakannen. Pihakannen alla on maanalainen auton säilytyspaikan rakennusala. Pihakannen ja pysäköintihallin maanpäällisten osien tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuisia ja niiden tulee soveltua päärakennuksen arkkitehtuuriin, materiaaleihin ja väreihin. Maanalaisen tilan alueella tulee ottaa huomioon kunnallisteknisten järjestelmien kuten johtojen sijoittaminen ja huolto.

28 Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, että melutaso sisällä alittaa valtioneuvoston päätöksen n:o 993/92 mukaiset ohjearvot. Ohjeellinen ajoyhteys pihakannelle. Ajoluiskan päälle ei saa rakentaa katosta. Ajoluiskan rakenteiden tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuista ja sen tulee soveltua päärakennuksen arkkitehtuuriin, materiaaleihin ja väreihin. Ohjeellinen ajoyhteys pysäköintihalliin. Pysäköintikannen yhteyteen ei saa rakentaa erillistä katosta. Istutettava alueen osa. Istutettava puurivi. Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla tontille ajo on sallittu. Viemäriä varten varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: 1 autopaikka 140 asuinkerrosalaneliömetriä kohti Polkupyörien pysäköintipaikkoja tulee olla vähintään yksi paikka asuntoa kohden. Polkupyöräpaikoista vähintään puolet on oltava katettuja. Katetut polkupyöräpaikat voivat sijaita asuinrakennusten yhteydessä. RAKENTAMISTAPA Uudisrakennusten kattomuodon tulee olla tasakatto ja yksittäisissä rakennuksissa tulee olla yksi yhtenäinen räystäskorko. Ylin kahdeksas kerros tulee toteuttaa vähintään kahden metrin sisäänvetona Sepänkadun ja Nisulankadun puoleisilla julkisivuilla. Uudisrakentamisen tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuista. Uudisrakennusten julkisivumateriaalin tulee olla paikalla muurattu punatiili. Tiilen sävy ja sauma tulee olla mahdollisimman lähellä saman korttelin 51 naapuritalojen vastaavaa väritystä. Tehostemateriaaleina julkisivuissa saa käyttää väriltään mustaa vaakasuuntaista laudoitusta. Parvekkeet tulee rakentaa julkisivupinnasta sisään vedettyinä tai ripustettuina tai ulokeparvekkeina. Sisäpihojen puoleiset parvekkeet saavat ylittää rakennusalueen rajat. Kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon Nisulankadun puoleisen päädyn parvekkeet tulee toisesta kerroksesta alkaen rakentaa lasitettuina ulokeparvekkeina yhtenäisenä vyöhykkeenä, pois lukien ylin kahdeksas kerros joka tulee rakentaa sisäänvedettynä. Parvekevyöhykkeen pitkien sivujen puoleiset päädyt tulee rakentaa yhtenäisenä pintana paikalla muurattuna punatiilenä kuten julkisivut. Uudisrakennusten sisäänkäynnit, poistumisportaat yms. tulee toteuttaa julkisivupinnasta sisäänvedettyinä. Katokset tai ulokkeet eivät saa ylittää rakennuksen ulkoseinäpinnan linjaa. Kaikki korttelin tekniset rakennukset sekä muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakennelmat (kuten maanalaisen tilan ilmanvaihtokanavat yms.) on muodoltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sovitettava alueen yleisilmeeseen ja muuhun arkkitehtuuriin. Uudisrakennuksiin ei sallita ilmastointi ja konehuoneita tai muuta vastaavia ylimmän kerroksen yläpuolelle, vaan ne tulee toteuttaa rakennusmassan sisäpuolelle. Kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon ylin kerros tulee osoittaa vain asuinkäyttöön. HULEVEDET Jos tontilla tuleva hulevesivirtaama on yli 22 litraa sekunnissa (l/s), hulevesiä tulee viivyttää tontilla. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Piha ja pysäköintikannen kaikki näkyvät osat tulee viimeistellä arkkitehtonisesti korkeatasoisesti ja toteuttaa laadukkaaksi, viihtyisäksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Kannen rakenteissa käytettävien materiaalien tulee olla muun kokonaisuuden kanssa yhteensopivia ja arvokkaaseen ympäristöön soveltuvia. Piha ja pysäköintikannen julkisivut ja kannen alapuoliset rakenteet eivät saa olla sokkelimaisia vaan niiden julkisivumateriaalin tulee olla paikalla muurattu punatiili yhtenäisenä pintana. Tasoeroja tulee häivyttää viherrakentamisella. Tonttien pinta alasta vähintään 10 prosenttia tulee olla istutettua aluetta. Piha ja pysäköintikannen alueelle istutettavat puut voivat olla pienikokoisia lajikkeita. Niiden lisäksi on istutettava suurikokoisia puita kannen ulkopuolelle jääville piha alueille. Korttelissa asuinrakennusten jätehuollon tilat/paikka tulee toteuttaa kiinteistöjen yhteisjärjestelynä yhteen pisteeseen. Korttelissa asuinrakennuksilla tulee olla yksi yhteinen leikkialue. Leikki ja oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata liikenteen melulta siten, että melutaso ei ylitä alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. Alueen toteutuksen tulee pohjautua kerralla koko korttelialueelle laadittuun kokonaissuunnitelmaan. Rakennuslupa asiakirjoihin on liitettävä erillinen pihasuunnitelma ja hulevesien hallintasuunnitelma. Pihasuunnitelman tulee laatia ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija, esim. maisema arkkitehti tai suunni eluhortonomi. Ulkovalaistuksen periaatteet tulee esittää rakennuslupa asiakirjoissa. Kerrostaloihin ei sallita julkisivuvalaistusta. Valaistussuunnitelman tulee laatia ammattitaitoinen ja kokenut valaistussuunnittelija. YLEISESMÄÄRÄYKSET Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon (MRL 57 a pykälä) Korttelialueilla on ennen rakentamistoimenpiteitä tehtävä maaperätutkimukset ja ne on liitettävä rakennuslupa asiakirjoihin. Rakennushankkeen toteuttamisessa on huolehdittava olemassa olevan rakennuskannan riittävästä suojaamisesta ja turvattava, ettei rakennuksille aiheudu vahinkoa Saastuneet maa ainekset on poistettava tai käsiteltävä vaarattomiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisten vaatimassa laajuudessa. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

29 P Sepänkatu 7 Sepänkatu 7, JYVÄSKYLÄ :500 V 1600 yhteiskäyttöautot 4 ap VIIu2/ ajo P-halliin pihakansi (P-halli 16 ap) I kattoterassi polkupyörät a r k k i t e h t u u r i t o i m i s t o K a u p p a k a t u J y v ä s k y l ä p a a r k a t. f i w w w. a r k a t. f i

30 Sepänkatu Sepänkatu 7, JYVÄSKYLÄ arkkitehtuuritoimisto Kauppakatu Jyväskylä p at@arkat.fi

31 Sepänkatu Sepänkatu 7, JYVÄSKYLÄ a r k k i t e h t u u r i t o i m i s t o K a u p p a k a t u J y v ä s k y l ä p a a r k a t. f i w w w. a r k a t. f i

32 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 51 TONTTI 7 SEKÄ KATUALUE (Sepänkatu Kaavan nimi 7) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus :098 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,3883 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,3883 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,24 0, A yhteensä 0, , ,01 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, ,5 0,0000 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Yhteensä 0, ,8 0,2167 Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

33 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,24 0, A yhteensä 0, , ,01 0, AK 0, , ,01 0, AL -0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, ,5 0,0000 Kadut 0, ,0 0,0810 LT -0,0810 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Yhteensä 0, ,8 0,2167 ma-1 0, ,5 0,0834 ma-2 0, ,5 0,1333 Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]