Lapsiystävällisen kunnan ja maakunnan tunnusmerkit. Lape muutosohjelman ohjausryhmän jäsen, strategiajohtaja Markku Rimpelä, Hämeenlinna

Transkriptio

1 Lapsiystävällisen kunnan ja maakunnan tunnusmerkit Lape muutosohjelman ohjausryhmän jäsen, strategiajohtaja Markku Rimpelä, Hämeenlinna

2 Lapsiystävällisessä hallinnossa on pitkälti kyse hyvän hallinnon periaatteista ja tietoon perustuvasta päätöksenteosta. Maakunnissa sen avulla varmistetaan, että kuntien ja maakunnan toiminta edistävät johdonmukaisena kokonaisuutena lapsen oikeuksien toteutumista Markku Rimpelä 2

3 Lapsen oikeuksien sopimus Kansallinen Lapsi- ja perhestrategia Maakuntastrategia Ymmärrys johtamisesta Ymmärrys resursseista Ymmärrys tiedosta Ymmärrys aidosta osallisuudesta

4 YK:n lapsen oikeuksien sopimus Valtion velvollisuus turvata jokaisen lapsen oikeus hyvään elämään ja kasvuun, lasten näkemykset iän ja kehitystason mukaan huomioiden. YK/lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoittama lapsen etu Yleisperiaatteet Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto Lapsen etu Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen Lapsen näkemysten kunnioittaminen

5 Kansallinen Lapsi- ja perhestrategia Selvityshenkilöt ehdottavat hallitukselle kansallisen lapsi- ja perhestrategian laatimista yhteisen tahtotilan perustaksi. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko pitää tätä erittäin tärkeänä /asset_publisher/ /sivistysto imen-ja-soten-palveluiden-lapsi-japerhelahtoisyys-vaatii-yhteistatoimintakulttuuria Video julkistamisesta me_continue=1037&v=rvxzb7amh N0 Yhdyspintatyön selvityshenkilöt esittävät muun muassa, että jokaiseen maakuntaan tulee muodostaa maakunnan ja kuntien yhteinen LAPEyhteistyöryhmä. Maakunnan tulisi tehdä myös yhteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kuntien kanssa. Eri ammattilaisten tiedonkulun, salassapidon ja yhteistyövelvoitteiden sisältöjä tulisi selventää ja kuntien ja maakuntien tueksi tulisi kehittää yhteistä tietopohjaa. Kuntien ja maakuntien yhdyspinnoilla toimivien henkilöiden valmiuksia toimia lapsen, nuoren ja perheen kokonaistarve, palvelukokonaisuus ja palveluissa eteneminen huomioiden on vahvistettava laajasti.

6 Maakuntastrategia

7 Yhteinen ymmärrys Johtamisesta Tiedosta Resursseista Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden uusi malli perustuu yhteiseen asiakkuuteen

8 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kansallinen ja maakunnallinen strategia perustuu yhteiseen asiakkuuteen yhteinen johtaminen, yhteinen tiedon hallinta yhteiset resurssit. Markku Rimpelä

9 Strategian ydin YK/lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoittama lapsen etu Hallintokunnista tarvelähtöisyyteen Yhteinen johtaminen lapsiystävällisessä hallinnossa Matalan kynnyksen tuki vahvistuu Avoimet yhteiset palvelut muodostavat kokonaisuuden, joiden runkona ovat neuvolatyö, varhaiskasvatus, perusopetus ja kouluterveydenhuolto (oppilashuolto mukaan lukien), täydennettynä kulttuuri- ja liikuntapalveluilla ja avointen palvelujen perhetyöllä, kotipalvelulla ja nuorisotyöllä. Toisella tasolla ovat ongelmalähtöiset Markku tehotetut Rimpelä palvelut ja kolmantena ongelmalähtöiset erityisen tuen palvelut. Maakunta, kunta Markku Rimpelä 9

10 Tavoite on ymmärtää Yhteinen johto, yhteiset resurssit, yhteinen asiakkuus ja yhteinen tiedon hallinta. Painopiste tasoille Matalan kynnyksen palvelut 1. Asuinalue, asuminen, perhe, toimeentulo 3. Erityis- ja vativamman tason palvelut Markku Rimpelä 10

11 Ymmärrys aidosta osallisuudesta Osallisuus lapsen ja perheen arjessa niin, että he ymmärtävät mahdollisuutensa, oikeutensa ja velvollistensa. Tietoisuus päätöksenteosta ja sen vaikuttavuudesta

12

13 Asia kuuluu ohituskaistalle ja viranhaltijalle Asia kuuluu Lautakunnalle nuortenideat.fi Asia kuuluu Kaupunginhallitukselle Asia kuuluu Kaupunginvaltuustolle idea LYK työryhmän käsittely ja päätös toimeen pano Vastuullisen virkamiehen päätös Max 2 kk Max 2 kk Vastuullisen lautakunnan päätös toimeen pano toimeen pano KH:n päätös toimeen pano Max 2 kk KV:n päätös toimeen pano KV:n päätös Asia kuuluu tilausbudjettiin Talousarvioon esitettävät asiat päätetään lautakunnissa viikolla 38, josta ne menevät kaupunginjohtajan esityksenä KH:lle ja KV päättää tilausbudjetin marraskuussa. Asian toteutus seuraavana / seuraavina vuosina toimeen pano 1. valmistelu, arviointi I (vaihtoehdot) 2. kuuleminen (tavat) 3. arviointi II (millainen ehdotus päätösesitykseen)